Mikki ja Tintti (Gottfredson ja Remi), yhtäläisyyksiä

[haplo]

Kyllä tuosta aiheesta mun mielestä voisi kirjoittaa pidemmästäkin, vähintään Kvaakiin artikkelin joka jonkin aikaa saisi näkyvyyttä etusivullakin. Pitkästikin tuosta saisi asiaa jos haluaisi perustella miksi on uskottavaa, että Hergé on Gottfredsoninsa nähnyt. Kuvaesimerkit ovat tietysti yksi osa, ja muutoinkin Lurker on kyllä perusteluillaan minut vakuuttanut.

Johan aiheesta saisi tintinologisen tutkimuksenkin, ja jos minulta kysytään niin paljon perustellumman kuin esimerkiksi se, oliko Hergé antisemitisti.

Mutta kuten CryingBlueRain sanoi, aihe on loppujen lopuksi sellainen että on lukijan päätettävissä uskooko. Parhaassa tapauksessa epäilijät kaivavat perusteita, joiden avulla joka tapauksessa opitaan Hergéstä ja tämän työskentelytavoista lisää.

[Lurker]

Artikkeli Kvaakiin voisi tästä aiheesta olla paikallaan. Täytyy vähän kypsytellä vielä ja löytää ehkä enemmän näitä aihetodisteita. Minä en ole mikään Tintti tai Mikki -asiantuntija, vaikka molempia on tullut luettua. Onko Suomessa joku Tintti-tutkija tai auktoriteetti?

Ja jos joku nyt ei jaksanut tuota blogilinkkiä klikata, niin tässä Mustan saaren salaisuus (alk. -37) ja The Mail Pilot (-33). Sanoisin, että verkko alkaa kiristyä.

[hdc]

Jees, sataprosenttinen tieteellinen varmuus vaatisi sen ihan suoran tunnustuksen tai suoraan kopioidun ruudun ja koska sellaista tuskin on olemassa, hypoteesin tiukempi tarkastelu vaatisi huomattavasti laajempaa tuntemusta 1900-luvun alkupuolen seikkailusarjakonventioista kuin mitä minulta löytyy.

Mutta vahva hypoteesi tämä kyllä on ja joka tapauksessa kiinnostavaa settiä, silloinkin vaikka tintistit tai ankistit onnistuvat tunnistamaan noita osiksi jotain laajempia konventioita tai löytämään yhteisiä edeltäjiä.

[tertsi]

Vaikuttavia samankaltaisuuksia, kieltämättä.
MUTTA
vastaavanlaisia kohtauksia lienevät varhaiset piirroselokuvat pullollaan.

Vaikutteita on siis voitu ottaa muualtakin kuin sarjakuvan piiristä.

[hdc]

Pitäisi tarkastella myös aikakauden filmejä, mieluiten juuri niitä seikkailuviihdehömppäsarjafilmejä jotka vastasivat ajan pulp-kirjallisuutta.

Eli korrelaatio on osoitettu mutta korrelaatiosta ei pidä liian innokkaasti hypätä syy-seuraus-suhteeseen vaikka senkin fyysinen mahdollisuus on osoitettu.

[CryingBlueRain]

Tuo taitolentokohtaus on ehkä tähän mennessä vakuuttavin Lurkerin löytämistä esimerkeistä. Jos sitä ei ole kopsattu sekä Tinttiin että Mikkiin jostain piirroselokuvasta, niin sitten suoraa vaikutusta jälkimmäisestä ensimmäiseen on jo pakko olettaa. Muuten sattumalta vaaditaan jo niin paljon, että sen todennäköisyys laskee minimaaliseen.

[tertsi]

Pitäisi tarkastella myös aikakauden filmejä, mieluiten juuri niitä seikkailuviihdehömppäsarjafilmejä jotka vastasivat ajan pulp-kirjallisuutta.

Noissa aikakauden filmeissä ei kovin huimia lentokone- tai virtahepotemppuja harrastettu. Digitaalitekniikka oli aika kaukana nykypäivän tasosta. 

[Lurker]

Pitää tosiaankin muistaa, että nyt on kyse 30-luvun alusta ja puolivälistä. Populaarikulttuurin konventioita rakennettiin vasta tuolloin.

Mikissä toki näkyy aivan selvästi mykkäfilmiajan slapstick-komedioiden vaikutus, mutta siinä tosiaankin tehdään temppuja, jotka tuon ajan efekteillä eivät olisi onnistuneet. Sarjakuvalla ei ole rajoja eikä budjettia.

Minulla on hyllyssä vain noita uusia, moneenkin kertaan uudelleen piirrettyjä ja sivumäärältään typistettyjä Tinttejä, mutta nehän tosiaankin ilmestyivät mustavalkoisina jatkosarjiksina alkujaan. Yhtäläisyydet saattoivat olla jopa selvemmät alkuperäisessä muodossa.

Muuten sattumalta vaaditaan jo niin paljon, että sen todennäköisyys laskee minimaaliseen.

Kerta voisi olla sattumaa, ehkä kaksikin, mutta mielestäni sattuman rajat on jo tosiaankin ylitetty.

Tämä mielestäni jo ilmiselvä Tintti-kytkentä on tuonut aivan uuden mielenkiinnon lukea noita Gottfredsonin koottuja!

[Mon of Olay]

Noissa aikakauden filmeissä ei kovin huimia lentokone- tai virtahepotemppuja harrastettu.

Virtahevoista en tiedä, mutta vaaralliset lentokonetemput kyllä onnistuivat, ei niihin tarvittu digitehosteita, kun ennen oli miehet rautaa.

Eipä silti, Tintin ja Mikin lentokonetempun olisi joutunut toteuttamaan trikkikuvauksella.

[CryingBlueRain]

Kerta voisi olla sattumaa, ehkä kaksikin, mutta mielestäni sattuman rajat on jo tosiaankin ylitetty.

Kuten jo todettu, Syldavia/Mediokaa en kelpuuta, mutta sekin jättää jäljelle viisi hyvin samankaltaista kohtausta - ja lisääkin löytynee vielä. Se ei enää voi olla sattumaa ns. järjellisen epäilyksen puitteissa.

Ainoat vakavasti otettavat selitysvaihtoehdot ovat siis joko Gottfredssonin ja Hergén käyttämät yhteiset referenssit tai sitten suorat vaikutteet Gottfredssonilta Hergén suuntaan. Jälkimmäinen vaihtoehto on näillä tiedoilla todennäköisempi jo ihan Occamin partaveitseenkin vetoamalla - niin kauan kuin sitä yhteistä referenssiä ei ole löydetty ja osoitettu, on mielestäni suosittava teoriaa, joka ei edellytä tuntemattoman x-tekijän olemassaoloa...

Hieno löytö kaiken kaikkiaan!

[Lurker]

Ainoat vakavasti otettavat selitysvaihtoehdot ovat siis joko Gottfredssonin ja Hergén käyttämät yhteiset referenssit tai sitten suorat vaikutteet Gottfredssonilta Hergén suuntaan.

Ja se aarrearkku ja hai meren pohjassa on siis ajallisesti niin päin, että Mikissä on vaikutteita Tintistä. Tätä selvitettiin aikaisemmin Gottfredson-ketjussa.

Yksisarvisen salaisuus (Le Secret de la Licorne) on 11. Tintti-seikkailu. Ranskankielinen alkuteos ilmestyi vuosina 1942–1943 Le Soir Jeunesse-lehdessä. Mutta tällä kertaa onkin niin päin, että Mikki-sarjakuva on vuodelta 1946 (Sunken Treasure, ks. Inducks), eli Mikki on saanut vaikutteita Tintiltä!

Tässäpä meillä mysteerin, jonka joku nerokas salapoliisi Tintin ja Mikin tyyliin voisi ratkaista? Onko tällä kertaa kyseessä ollut jokin yhteinen inspiraation lähde? Ehkä Jules Verne?

Wikipedian mukaan Casterman julkaisi The Secret of the Unicornin englanniksi vasta 1952, ja Tintti oli muutenkin lähes täysin tuntematon hahmo Yhdysvalloissa. MUTTA! Kanadan ranskankielisillä alueille Tintti toki tunnettiin.

[J Lehto]

Kiintoisaa. Jonkinmoisesta kryptomnesiasta on saattanut olla kyse.

 Kannattaisiko vilkaista Tintin edeltäjän Totorin kuvia, josko niistä löytyisi samankaltaista materiaalia? Sehän kuitenkin osoittaisi Hergén omaperäisyydestä, koska Totor ilmestyi ennen Gottfredsonin Mikki Hiirtä.

Muuten, Tuhatkaunon tapauksessa pistäytyy muuan professori Topolino...

[T.Kokkila]

Esimerkit ovat kiintoisia, mutta itse en silti liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä tekisi. Sukeltaminen, hait, haaksirikot, kadonneet aarteet, lentokoneet, villiheimot... seikkailutarinoiden peruskauraa jo tuolloin. Millaisia tilanteita ja vitsejä näiden ympärille sitten voi kehitellä? Väistämättä syntyy samantyyppisiä ideoita, joihin voi vaikuttaa jokin nähty tai luettu, tai sitten ei.

[VesaK]

Tässäpä meillä mysteerin, jonka joku nerokas salapoliisi Tintin ja Mikin tyyliin voisi ratkaista? Onko tällä kertaa kyseessä ollut jokin yhteinen inspiraation lähde? Ehkä Jules Verne?

Nyt joku tutkimusretkelle Disneyn studion kirjastoon. Walt Disney ja Euroopan taide -näyttelyn yhteydessä oli jo keskustelua siitä, millainen eurooppalaisten satu- ja taidekirjojen lähdekirjasto Disneyllä oli. Kuinka taajaan sitä täydennettiin? Ihmettelisin suuresti, jos Tintti-albumeita ei olisi hankittu sinne.

Se on ainakin varmaa että niitä päätyi studiolaisten käsiin.
Hergéhän kirjoitti & lähetti albumipaketin Disneylle ja sanoi että "Tee mun Tintistä elokuva". Disney vastasi "En tee". Kuolleiden kirjoittajien ja perimäsatujen sovittaminen kun oli paljon edullisempaa, ei ollut tekijä välissä hösäämässä "ettei se noin mene"... 

[Jukka Koivusaari]

. Alkaa sade ja myrsky. Hergéllä on tosin selvästi nähtävissä myös Hokusai-vaikutteet aaltojen piirtämisessä.

 Tintti on pseudomangaa !
Alas Tintti !

Noissa aikakauden filmeissä ei kovin huimia lentokone- tai virtahepotemppuja harrastettu.

 Mulle taas noista tuli heti mieleen Harold Lloydin ja Buster Keatonin pätkät.
Tuollainen fyysinen komedia oli suosittua mykkäfilmiaikana.