Frankenstein-sarjoista osa oli alunperin mustavalkoisia, ne jotka tapahtuivat nykyaikana ja ne olivat peräisin shokkikokoisesta Monsters Unleashed -lehdestä.
Silmiin osui
tällainen, aika yksityiskohtainen ja asiantuntevan oloinen artikkelin Frankensteinin hirviön vaiheista Marvelilla. Ilmeisesti on siis niin, että Monsters Unleashed -lehden mustavalkoiset ja Monster of Frankenstein/The Frankenstein Monster -lehden tarinat on tarkoitettu samaan jatkumoon mahdollisista sekaannuksista ja ristiriitaisuuksista huolimatta.
En ole noita paljon lukenut, mutta rajoittuneen katsauksen perusteella hirviötä kohdellaan jo näissä 1970-luvun tarinoissa vähän moniulotteisemmin kuin vaikkapa Draculaa. Viimeksi mainittu on aika lailla suoraviivaisesti pahis, joka sankariköörin on pysäytettävä. Myöhemmätkään hahmoa osin moniulotteistavat tulkinnat, esimerkiksi Francis Ford Coppolan suosittu elokuvaversio, eivät pahemmin ole muuttaneet Marvelin Draculaa muuten kuin ehkä ulkonäön osalta. Frakkipukuisesta viettelijästä kuontuu välillä keskiaikainen sotaherra.
Hirviö taas kykenee hengen riistämisen kaltaisiin äärimmäisiin tekoihin ainakin nimikkolehtensä alkupään numeroissa, joissa nähdään alkuperäisromaanin sarjakuvasovitus. Myöhemmin hirviöstä tulee pikkuisen enemmän surullinen hahmo, joka vain haluaa löytää paikan, johon kuulua. Oikein sääliksi käy.
Tässäkin ketjussa on pari kertaa tuotu esille Ihmissuden yhtäläisyydet Hulkiin. Frankensteinin hirviöstäkin niitä löytyy, erityisesti ulkoisesta olemuksesta. Tässä ympyrä sulkeutuu: Boris Karloffin klassinen Frankenstein-tulkinta on selvästi vaikuttanut Jack Kirbyn näkemykseen Hulkista (varsinkin aivan varhaisimmissa tarinoissa), ja Marvelin Frankensteinin ulkoasussa on tuttua karloffilaisuutta ja uutta designia juuri sellaisessa sekoitussuhteessa, että hahmo on samaan aikaan sekä tunnistettava että omanlaisensa.
Huippuaikoinaan 1970-luvulla hirviö kohtasi myös kauhuympyröiden ulkopuolisia Marvel-hahmoja. Näiden juttujen ei-niin-goottilaista tunnelmaa moititaan joskus, mutta minusta yhteisseikkailuissa esimerkiksi Hämähäkkimiehen ja Rautamiehen kanssa on oma nyrjähtänyt hauskuutensa. Vähän samanlainen outo tenho kuin joissakin Disney-tarinoissa, joissa ankat, hiiret, Peter Panin merirosvot ja Takametsän väki seikkailevat suloisesti sekaisin. Ja hirviön paluu sarjakuviin pitkältä tauolta 1990-luvulla tapahtui sekin Hämähäkkimiehen siivellä.
Nämä jorinani voi siirtää yleiseen kauhusarjakuvaketjuun, jos haluaa. Kirjoitin nyt tähän, kun tässä on Ihmissuden ohella keskusteltu myös laajemmin nimenomaan Marvelin kauhusarjoista.
