Kylmä Metalli

[Lönkka]

No mutta!
Tämähän kuulostaa oikein kiinnostavalta.

[Lurker]

Kylmä Metalli 8000? Nettisivu tulossa tai muuta sellaista...?

[rikulehtimies]

Kirskuvaa metallia käytävässä vai ? No, näinhän se alkoi Metal Hurlant:ista aikanaan...tosiaan tässä kirjoitteleepi toinen ex-metallimies Nevalainen. Päätimme Jarski:n kanss pistää ns. nippuun KM:n historiikin, ennenkuin homma muuttuu ihan legendaksi. Joitakin väärinkäsityksiä ja huhuja on liikkunut aikanaan, ja joitakin niistä varmaan oiotaan ihan oman egomme, eikun etumme vuoksi. Itse olen nykyään enemmäkin progemuusikko, kuin sarjistaiteilija, mutta samasta asiastahan tässä on kyse, luovuuden kanavoinnista ja siitä että kun joku käskee käytävästä sisälle, niin silloin kannattaa vaan totella ja vetäytyä takaisin omaan mielikuvitusmaailmaansa.

Nyt kun "kaikki mielenkiintoinen on jo julkaistu" ei varmaan noista KM:n sarjiksista sinänsä jaksa vääntää juttua, mutta itselleni koko homma oli nuoruuden kasvukehyksenä tai tarinana "se juttu"...koulupojat vaan päätti että nyt tehdään lehti. Kaikki se mitä sen jälkeen tapahtui noin 4 vuoden aikana oli erittäin mielenkiintoista, ja siinä tarinassa voi EHKÄ vieläkin olla jollekin omasta lehdestä haaveilevalle jotain annettavaa. Pitäkää yhteyksiä, vaikka tämän palstan välityksellä.
RikuNevalainen

[Tina DeMona]

Mitä nyt itselläni suppea valikoima noita lehtiä on, niin pakkohan se on laatu niistä todeta. Saattoi olla kovin suomalainen sarjakuvajulkaisu koskaan (ehkä pienellä hyberbola-varoituksella varustettuna) meikäläisen mielestä.

Odottelen todella innolla kaikkea mitä tapahtuu.

[kukkuluuru]

Tsemppiä vaan Jiparille ja JR:lle kylmiksen uudelleenlämmittämiseen. Itse en ole sarjis-ihmisiä, vaan eksyin tänne työkaverin vinkkaamana. Hyllystä sattuu löytymään Kylmiksen numerot 1 ja 2 vuodelta 85. Kuusaan lukion kopiokoneella tehty 1 numerokin on vielä kohtuu kunnossa, vaikka "painotekniikka" ei ihan pärjääkään myöhemmille numeroille ja lehdelle on kohta ikää 30 vuotta.

Pistän tuohon liitteenä pari huonoa pikaistuksissa otettua kuvaa tuosta 1/85 numerosta, koska kansi näyttää puuttuvan wikiin linkitetystä auktorisoidusta lähteestä (http://koti.welho.com/z14/sarjakuvat/lehdet/kylma_metalli.html)  Pikku finessenä ja historian siipien havinana läpyskästä löytyy myös Jiparin signeeraus, jonka vonkasin lehteen jonkun reippaamman puoleisen illan päätteeksi, kun kaverit kumminkin joskus tulee kuuluisiksi ja mä pääsen rahastamaan niitteen nuoruustuotoksilla :-)

Terveisiä vaan molemmille tekijöille, ja kiva kuulla, että teillä on taas yhteiset metkut mielessä.

Terveisin, nahistunut Paprika

[jarski krasnojarski]

Jeh!

Tunnistan signeerauksen vaikka en muista milloin ja missä (ja miksi).

//jarski krasnojarski

[jarski krasnojarski]

Meiltä on tulossa Kylmä Metalli -lehteen liittyvä ylläripylläri jos toinenkin, mutta niinkuin aiemmin totesin, ei kyseessä ole mitään uutta viritelmää lehdestä, waan vanhojen arkistojen penkomista ja julkaisemista tavalla tai toisella.

Arkistojen kätköihin unohtunutta, ennen julkaisematonta ja aika mielenkiintoista materiaalia on löytynyt paljon ja Kylmiksen sekä suomalaisen sarjakuvan historiaa avaavaa aineistoa on tulossa julki, ennenjulkaisemattomana.

//jarski krasnojarski

[kukkuluuru]

Jeh!

Tunnistan signeerauksen vaikka en muista milloin ja missä (ja miksi).

//jarski krasnojarski

Heh, itse veikkaan Lönkkaa ja jotakin pitkälle mennyttä pizza-iltaa 90-luvun puolivälissä. Mutta mullakaan ei ole mitään hajua, miten olen tuota läpyskää koko illan kannellut mukana ja saanut sen vielä kotiin takaisin - vaikuttaa spontaaniin illanviettoon liittymättömältä liian rationaaliselta suunnittelulta   . Luultavasti muistikuvat mullakin siis liian hataria.

Mutta voisin omalta osaltani kantaa korteni kekoon yhteisön hyväksi  ja digitoida kunnon kopiot molemmista vuoden 85 numeroiden kansista ja toimittaa jonnekin saitille, jossa Kylmiksen dataa löytyy muutenkin. Noita 85 vuoden numeroita ei ilmeisesti paljoa ole liikkeellä, kun en pienellä etsinnällä kansikuvia mistään löytänyt.

Wiki linkatun saitin (http://koti.welho.com/z14/sarjakuvat/lehdet/kylma_metalli.html) yhteystiedot ei toimineet, joten en tiedä onko ko. site vielä hengissä. Mutta palstalta löytynee tietoa, kuka sopivaa siteä tälläaiselle datalle ylläpitää. Mahdollisesti uudelleen heränneet metallimiehet itse?

Paprika

[kukkuluuru]

Mutta voisin omalta osaltani kantaa korteni kekoon yhteisön hyväksi  ja digitoida kunnon kopiot molemmista vuoden 85 numeroiden kansista

Ohessa digitoidut kansikuvat kylmiksen vuoden 85 numeroista 1 ja 2. Sisältö lehdissä oli seuraava:

1/85

Sisältää:

BÖC (Blue Öyster Cult) -- (Artikkeli 2 s.)
Tekijä: JR
Dyyni  -- (Artikkeli 2 s.)
Tekijä: JR
Fobia -- (4 s. mv)
Tekijä: JAI
Clarke: Kadonnut menneisyys -- (Artikkeli 1 s.)
Tekijä: JR
KALEVALA - kertomus muinaissuomalaisten avaruusprojektista? -- -- (1 s., jatkokertomus)
Tekijä: Sippi Usanov
Zekornuts -- -- (1 s. mv)
Tekijä: JAI
Hassu jänis -- (4 s. mv)
Tekijä: JAI
SGRLPRT! -- -- (1 s. MV)
Tekijä: JAI

2/85
Sisältää

OBSSAS -- (12 s. mv)
Tekijä: Jai Mattila
A#7 + Loppusointu -- (3 s. mv)
Tekijä: Hannu Mänttäri
Kaunotar on hirviö -- (5s. mv)
Tekijä: Pekka A. Manninen
Metal Rock -- (Artikkeli 1s)
Fiasko Rock -- (Artikkeli 2 s.)
Tekijät: teksti, Jr kuvat: Jai
Aku Ankka on kuollut -- (Artikkeli 1 s.)
Tekijä: Janne R. Nevalainen
Kevään sarjakuva
Enki Bilal: Jumalaton näytelmä -- (Artikkeli 1/2 s.)
Suicide office
Dr. J.L. Clinton -- (tarina 1s)
Tekijä: tarina Timo Ruokolainen, kuvat JAI
Tarina Rasta-Goldista ja Gurtsi-Buldista,
universumin roskakuskeista -- (tarina 1 s.)
Tekijä: Timo Ruokolainen
Tuska -- (4s. mv)
Tekijä: Janne R. Nevalainen
Kill The Death -- (1s. mv)
Tekijä: Pekka A. Manninen

[KUOLEMA]

Wikipediasta sen verran, että siellä pitää jöötä semmoiset nelisentuhatta erään kahdeksanmiljoonaisen kansan palkkalistoilla olevaa moderaattoria, jotka siis hyväksyvät yliherrojensa ohjeistuksella sen "virallisen totuuden", joka ei tietenkään varsinkaan missään politiikkaan viittaavassakaan asiassa ole edes totuus. Mutta tämä on politiikkaa, joten sinne emme mene.

Muutenhan Wikipedia on tunnetusti erittäin nurkkakuntainen mesta, jossa sitä "oikeaa totuutta" toitottavat "wikipedistit" palkitsevat toisiaan 10+- ja papukaijamerkein. Pitävät oikein Suomenkin "wikipedistit" nk. "miittejä", joissa meininki on niin ilmeistä kehän — jonka eksentrisyys on suhteellisen lähellä nollaa — piirissä tapahtuvaa onaniaa, että oksat poijes.

Esim. juuri nyt on Suomen Wikipedian etusivulla "taiteilijan näkemys Parker-aurinkoluotaimesta". Sotii hieman tätä eksaktin, tieteellisen vaatimuksen dogmaa vastaan. Kuten vaikkapa myös sivu aiheesta "virvatuli", johon tutustuin tuossa taannoin: sisältää oletuksia, legendoja ja taiteilijan näkemyksiä siitä, miltä virvatuli voisi vaikkapa näyttää.

Ja sitten asiaan eli Kylmään Metalliin. Hommailin tässä kokoelmiini puuttuvia Tapiireita ja Pahkiksia (ei puutu enää montaa!), jolloin isoiskoni kanssa jutellessa mieliimme palautui tämä myyttinen lehti jostakin kaukaa 80-luvulta. Se on vieläkin olemassa kotitalossamme — tosin ilman kansia. Niin ahkerasti me sitä tapailimme. Numero oli se ensimmäinen Rautakirjan levittämä eli 1/86. Olimme silloin kymmenen vuoden molemmin puolin, siskoni minua kolme vuotta vanhempi. Lehti jätti lähtemättömän vaikutuksen ja se tulikin aina kaivettua uudelleen esiin. Teini-ikäisenä sitten jutut toimivat jo eri tasoillakin elämänkokemuksen ja — sanotaanko nyt paremman sanan puuttuessa — viisauden karttuessa. Tuttuihin kuviin pääsi syvämmälle sisään ja niistä löysi uutta. Lapsena ne pelkistetyn visuaalisesti; lähes alkukantaisesti koskettaneet tarinat saivat rinnalleen kiinnostukseen kohteeksi myös ne enemmän tekstiä ja ehkä jopa juonta sisältäneet tarinat. Enää ei ollut niin malttamaton näkemään sitä karmivaa loppua, joka näissä tarinoissa aina on vääjäämättä edessä.

Mutta todellakin, ne revenneet kannet. Ne repesivät irti jo kultaisella 80-luvulla ja katosivat jonnekin, johon Commodore 64 -pelien kannet ja videopelien ohjevihkoset myös katosivat joskus koskaan sieltä enää palaamatta. Omakotitalokin voi olla jonkun pohjattoman vorteksin tahi mustan aukon ilmenemispaikka. Mutta tämä mysteerihän vain sopii täydellisesti tähän tarunhohtoiseen painotuotteeseen, sillä minulle ei vieläkään ole aivan selvää mistä lehti koskaan käsiimme ilmestyikään! Mutta sitä en ikinä unohda mitä lehden avattua sisäkannella oli: se "namusetä-tarina" — tai siksi me ainakin siskomme kanssa sitä kutsuimme ja kutsumme yhä. Tänään silmäilin läpi kaikki KM:ssa ilmestyneet jutut ja juuri tämän ensimmäisen numeron kohdalla kehooni kiipi kylmä, kirurgisen terävä ynnä steriili tunne, kun katseeni osui tuon yksisivuisen jutun todelliseen otsikkoon.

No, nyt kaikki seitsemän KM:a on tilattu ja ovat pian onnellisella omistajallaan. Ne kaksi ihan ensimmäistä pienipainoksista mustavalkoista täytyy yrittää ampua alas myös. Kiinnostuksestani kaikkeen groteskiin, makaaberiin ja morbidiin en ole päässyt, kuten arvata saattaa. Ja millaisen vaikutuksen se pelkistetty, puhekuplaton, ensimmäinen tarina minuun tekee nyt, voimme vain arvailla.

Siskoni oli lehtitilauksesta myös innoissaan. Hänellä on tätänykyä kaksi lasta.