Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Artikkelit ja henkilökuvat: 1952 / 100 – Seikkailuja erämaassa (13.03.2018 klo 11:48:55)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
06.08.2020, klo 16:57:54

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
483769 viestiä 10427 aihetta kirjoittanut 3836 jäsentä. Uusin jäsen: fastback
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Galleria | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Strippi- ja sanomalehtisarjakuvat
| | |-+  Krazy Kat(tai sitten Krazy & Ignatz)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: 1 2 3 4 5 [6] | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Krazy Kat(tai sitten Krazy & Ignatz)  (Luettu 30512 kertaa)
STD
Jäsen
*
Poissa

Viestejä: 1 360



« Vastaus #75 : 14.04.2019, klo 19:27:41 »

Toinen vielä perään.

Hyvä Suomi.
tallennettu

Setämiehet hirteen!
Reima Mäkinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 9 296



« Vastaus #76 : 16.04.2019, klo 18:34:36 »

Parempi myöhään kuin ei koskaan. Otavan kirjassa olis periaatteessa enempi yksityiskohtia näkyvillä, jos se vaan ei olis rasteroitu.
Otavan kirja on periaatteessa parempi mutta käytännössä lopputulos on hyvin ahdistava.
Jalavan kirjassa viivat on tukossa.
Periaatteessa viivojen runtelu on vika siinä missä niiden rasteroiminenkin, mutta käytännössä Jalavan kirja on paljon parempi lukea, koska tekstaus on siinäkin oikein hyvää, mutta ennen kaikkea rasteroitumatonta.

Jos muistan oikein Jalava tehtiin usein tekstauksia ihan valokopiosuurennoksiin. Ainakin Judget ja muu 200AD-matsku. Se oli todennököisesti ennen kaikkea taloudellinen päätös, sillä reprokopiot olisivat maksaneet maltaita.

Sitten 2000-luvun alussa tuli painohommiinkin ATK ja homma halventui. Periaatteessa laatu ei enää kärsi kopioitaessa (tiedostoa). Ja periaatteessa pystyisi tekemään ihan luksuspainoksia.

Tuo vertailu muistuttaa muuten sellaista etsi viisi virhettä kilpatehtävää. "Etsi Jalavan hukkaamat viivat."
tallennettu

"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson
Hill Street
Jäsen
*
Poissa

Viestejä: 155


« Vastaus #77 : 04.07.2020, klo 12:38:05 »

Muistelin nähneeni joitain vuosia sitten Eisnerin Suomi-aiheisen originaalin myynnissä HA:lla, mutta se olikin Herrimanin originaali. Ja se on nimittäin wanha. Laitetaans linkki tänne muillekin ihailtavaksi. Tarina kuvan takaa olisi hauska tietää, varsinkin kun katsoo kirjan nimeä...

https://comics.ha.com/itm/original-comic-art/george-herriman-mikko-kauppi-specialty-illustration-original-art-1936-/a/7192-94812.s?ic4=GalleryView-Thumbnail-071515
tallennettu
Hill Street
Jäsen
*
Poissa

Viestejä: 155


« Vastaus #78 : 04.07.2020, klo 12:45:14 »

kun katsoo kirjan nimeä...

No Googlehan sen selvitti tämänkin; Agapetuksen huvinäytelmä vuodelta 1927.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Olenko_min%C3%A4_tullut_haaremiin_(vuoden_1938_elokuva)
tallennettu
Markku Jalava
Jäsen
*
Poissa

Viestejä: 80

Sarjakuviakin lukeva eläkeläinen


« Vastaus #79 : 04.07.2020, klo 14:55:10 »

Otavan kirja on periaatteessa parempi mutta käytännössä lopputulos on hyvin ahdistava.Periaatteessa viivojen runtelu on vika siinä missä niiden rasteroiminenkin, mutta käytännössä Jalavan kirja on paljon parempi lukea, koska tekstaus on siinäkin oikein hyvää, mutta ennen kaikkea rasteroitumatonta.

Jos muistan oikein Jalava tehtiin usein tekstauksia ihan valokopiosuurennoksiin. Ainakin Judget ja muu 200AD-matsku. Se oli todennököisesti ennen kaikkea taloudellinen päätös, sillä reprokopiot olisivat maksaneet maltaita.

Sitten 2000-luvun alussa tuli painohommiinkin ATK ja homma halventui. Periaatteessa laatu ei enää kärsi kopioitaessa (tiedostoa). Ja periaatteessa pystyisi tekemään ihan luksuspainoksia.

Tuo vertailu muistuttaa muuten sellaista etsi viisi virhettä kilpatehtävää. "Etsi Jalavan hukkaamat viivat."

Vastaan Reimalle vähän myöhässä: Suurennokset eivät olleet valokopioita vaan copyproofeja. Niissä on suuri ero. En tiedä, käytetäänkö copyproofia enää, ne olivat kalliita ja ne piti teettää kirjapainossa. Viimeksimainittu ei ollut meille esteenä, koska Kustannus Oy Jalava syntyi kirjapainon kylkeen.
tallennettu
Sivuja: 1 2 3 4 5 [6] | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: