Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Kolumnit ja matkaraportit: Sarjakuvaostoksilla Norjassa (07.12.2019 klo 20:18:02)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
14.08.2020, klo 03:49:37

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
483956 viestiä 10429 aihetta kirjoittanut 3838 jäsentä. Uusin jäsen: Pete313
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Galleria | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Lännensarjakuvat
| | |-+  Morgan Kane
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: 1 ... 22 23 24 25 26 [27] 28 | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Morgan Kane  (Luettu 122564 kertaa)
Herman.
Jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 219



« Vastaus #390 : 08.07.2020, klo 12:46:22 »

Tykkään tästä El Gringon kostosta enemmän kuin El Gringosta.

Itsekin pidin enemmän tuosta jälkimmäisestä tarinasta. Meno muuttui karummaksi, mielenkiintoisemmaksi ja dramaattisemmaksi. Niin ja myös tuo sarjakuvaversion kohtaus muistui nyt itsellenikin mieleen ja petturi Zardon lahtaaminen valkoista savitiiliseinää vasten, veren roiskuessa ympäriinsä tummasta hahmosta luotien osuessa häneen.  Azn
tallennettu
Garwin
Jäsen
*
Poissa

Viestejä: 302



« Vastaus #391 : 08.07.2020, klo 14:01:48 »

Kaksi kuukautta ratsastaa Chihuahuasta Sonoraan!? Google kartta näyttää about 200, 300 km korkeintaan välimatkaa!

Minäkin yritin Google Maps'istä ja muualtakin netistä selvittää paikkoja ja tuota reittiä.

Kirjassa sanotaan että he lähtivät liikkeelle kylästä, joka oli aivan Sierra Nevadan itäpuolella. Chihuahuan ja Sonoran välissä on todella vuoristoalue, joka näyttää aika vaikeakulkuiselta ilmakuvissa. Mutta kuinka vaikeakulkuista maasto on Chihuahuan puolella, itse vuoristossa ja vuoriston jälkeen? Kuinka vaikeaa on ylittää vuoristoalueen jokia? Kuinka paljon pitää kierrellä että selviää vuoret ylittävistä solista? Kuinka korkealla ollaan, 3 km? Meksikon vulkaaniset vuoristoalueet ovat tunnetusti erittäin vaikeakulkuisia. Sen tiesivät jo sinne piiloutuneet Geronimon apassit ja Panco Villa joukkoineen sisällissodan aikoina.

En löytänyt netistä Meksikosta edes vuoristoa nimeltä Sierra Nevada. Ainakin Nevadan ja Kalifornian välissä USA:ssa on Sierra Nevada. Sen sijaan lännentarinoihin lujasti liittyvä Sierra Madren vuoristo ulottuu kyllä Chihuahuaan ja Sonoraan.

Heh, en tiedä. Tällainen Morgan Kane-kirjoihin liittyvä salapoliisityö on joka kerta niin mielenkiintoista. Mutta välillä, kuten tässä, se näpäyttää uteliaan ja pikkutarkan lukijan (kuten minä ja ilmeisesti nimimerkki Morgan Kane) sormille. Ehkä pitäisi vain antaa kirjojen kertomusten lipua eteenpäin liikoja miettimättä... jos vain pystyisi. 
tallennettu
Morgan Kane
Jäsen
*
Poissa

Viestejä: 163


« Vastaus #392 : 08.07.2020, klo 15:12:37 »

Juu, hupimielellähän minä näitä mietin, tosin varsinkin Kane-kirjojen ja villin lännen historiakirjojen suhteen on mielenkiintoista uppoutua välillä taustahistoriaan ja laajentaa kuvaa. Esimerkiksi Kane-kirjasta Kuolleen miehen hauta oli mielenkiintoista tutkia tarkemmin Glenwood Springs kylpylä/parantola-kylän historiaa. Katselin siinä karttaa, Kane tulee Denveriin junalla ja jatkaa hevosvankkurilla parantolaan, kirjasta saa käsityksen että paikka on ihan naapurissa ja matka kestää vain tuokion.

Yksi toinen asia avautui aivan uudella tavalla mitä en ollut ennen ymmärtänytkään. Luin Robert Wybrown kirjaa Jesse James, Prince of Robbers! (suosittelen, erittäin nippeli-historia kirja Jesse James ekspertiltä, parempi kuin Stilesin elämäkerta), anyway, kirjassa käsitellään paljon oliko jameksen jengi osallisena missäkin rosvouksessa. Asuivat ja liikkuivat paljon Kansasissa ja Missourissa. Monesti ryostettiin "bus", ja koko hommasta jäi mielikuva että aika urbaanissa ympäristossä pyorivät. "Bus" oli hevosten vetämät onnikka-vankkurit joilla oli reittejä ristiin rastiin keski-lännessä, koko alue oli melko tiheään asuttu ja esimerkiksi Jessen kotitila Kearney'ssä - no sehän on ihan Kansas Cityn esikaupunkialue. Eli 1870-luvulla sai mennä rutkasti länteen päin ennenkuin alkoi "erämaa" lahestymään.

Juu, jos tulee vastaan Robert Wybrow:n jesse james kirjoja niin kannattaa harkita ostoa. Usein kirjaan koottu esseitä limittyvistä aiheista, joita Wybrow kirjoittanut 60-luvulta asti ja niitä päivittää uuden tiedon mukaan.

Kannattaa harkita myos English Westerners' societyn jäsenyyttä. 4 kertaa vuodessa  jäsenlehti ja joku pienempi tutkimus, mahdollisuus osallistua edesmenneiden jäsenien kirjasto-huutokauppoihin (ikääntyvä harrastajakunta), ja muita alennuksia jäsenien kirjoista, jne.

Tuolta voi katsoa kiinnostaako kirjamateriaali
http://www.english-westerners-society.org.uk/EWS%20Index.htm
tallennettu
Morgan Kane
Jäsen
*
Poissa

Viestejä: 163


« Vastaus #393 : 28.07.2020, klo 10:15:17 »

Luen parhaillaan John Koblaksen The Jesse James Northfield Raid -kirjaa, yksi pitkä kappale oli pankkiryoston suunnittelusta, toinen itse ryostostä, ja seuraava oli pakomatkan kuvailua satoine silminnäkijätodistuksineen.

Numeroin muutamia mielenkiintoisia havaintoja.

1. Reilun kuukauden pienemmissä ryhmissä haahuilivat pitkin Minnesotaa etsien sopivaa kaupunkia ja pankkia, esiintyivät siltainsinooreinä, hevoskauppiaina, jne. Selvästi tuli mieleen alueen asukastiheys. Esimerkiksi kaikki tiet eivät olleet hiekkateitä vaan myos jotain paremmin rakennettuja (oljysoratie?).

2. Reilun pari viikkoa kestävän pakoreissun aikana kanavarkaissa käytiin, ennen ryostoä leipoivat leipääkin leiriolosuhteissa, maatiloilta kävivät ostamassa voita ja kinkkua.

3. Paetessaan ulos Northfieldistä ratsastivat kevyttä laukkaa (canter) tiellä 3x3 muodostelmassa, 3 edellä ja 3 takana, koko tien leveydeltä pakottaen vastaantulijat ojaan.

4. Suunnitteluvaiheen aikana oli erittäin tarkkaa millaiset hevoset hankittiin, ja hevosia treenattiin kenttäolosuhteissa esimerkiksi olemaan hermostumatta ammuskelusta, samaten hevoset opetettiin kulkemaan ilman ohjaksia pelkkien polvien painallusten avulla - tämä liittyi myohemmin siihen kun ratsastivat, taas kevyttä laukkaa, karkuun jossain pellolla melkein heti paon jälkeen niin kesken menoa pystyivät lataamaan pyssyjä.

5. Maatilatiheys oli suuri ja siten satoja silminnäkijähavaintoja, pakomatka on erittäin tarkasti dokumentoitu. Takaa-ajo oli sen ajan USAn siihen astisista suurin,yli tuhat miestä osallistui eri posseihin.

No, kirjassa pakomatkaluku on takana, Youngerit ovat kiikissä. Jesse ja Frank olivat ainoat jotka ei haavoittuneet, ja he pakomatkan aikana erosivat muusta porukasta hämätääkseen posseja. Maasto on maaseutua, maatiloja, järviä, pajukkoa, metsää, suota. Seuraava luku käsittelee Jessen ja Frankin omaa pakomatkaa josta on hieman vähemmän todistusaineistoa.
tallennettu
Garwin
Jäsen
*
Poissa

Viestejä: 302



« Vastaus #394 : 28.07.2020, klo 13:53:24 »

No olipas tarkkaan suunniteltuja ja harkittuja ryöstökeikkoja. Ei ihme etteivät jääneet helposti kiinni. -  Öljysoratiet on muuten vasta 1950-luvulla Ruotsissa keksitty idea halvemmasta vaihtoehdosta asfaltoinnin rinnalle. Asfaltointia käytettiin ensimmäisen kerran 1820-luvulla Pariisissa ja 1872 USA:ssa New Yorkissa. Paremmin rakennettujen teiden on tuolloin täytynyt olla jonkinlaisia sepeliteitä, joissa erikokoisia murskattuja kiviaineksia käytetään kerroksina ja pienemmät täyttävät isompien välit "mosaiikkina" tehden teistä kestävämpiä, kantavampia ja tasaisempia. Myös teiden keskikohtaa korotettiin, jolloin vesi valui helpommin ojiin. Toista kuin halvalla tehdyt mutaiset hiekkatiet, joihin kärryt upposivat sateella lähes pohjaa myöten ja joita oli varmaan suurin osa teistä siihen aikaan.
tallennettu
Morgan Kane
Jäsen
*
Poissa

Viestejä: 163


« Vastaus #395 : 28.07.2020, klo 14:57:50 »

Juu, sepelitietäpä luultavasti, usein vaan "dirt road" ja "gravel road" mainittiin erikseen joten ajattelin että jotain fiininpää se luultavasti on. Koko reilun 2 viikon pakomatkan ajan satoi vettä kuin aisaa ja hevoset liukastelivat mutavellissä. Kosteaa oli ja jalkasieni kasvoi, Cole Younger kun otti saappaan irti niin kynnet irtosi...

Eivät joo vaan lähteneet ohimennen pankkia ryostämään vaan jo pelkkä suunnittelu paikan päällä otti monta viikkoa, tutustuen peiterooleilla eri farmeihin ja kyliin jotka sitten mahdollisen pakoreitin varrella oli hyodyksi. Moni silminnäkijä jälkikäteen tunnisti tyyliin että hei noihan oli se maanmittariporukka jotka yopyi meidän ladossa.

Mutta keikkahan meni ns. poskelleen kunnolla ja pako oli aika hektinen. Oli risteilyä paikkakunnalta toiselle melkein edestakaisin, hevosen ryostoä ja vaihtoa, kidnapattiin joku poika tai hemmo päiväksi näyttämään reittiä, yollä jonkun taloon varastamaan ruokaa, jokilossien kyttäilyä ja ylityspaikkojen etsintää. Jesse ja Frank selvisivät karkuun, Dakotan ja Nebraskan kautta ja vuonna 1877 olivat jo jossain Kentuckyssa turvassa.

Yksityiskohtainen kirja viitelähteineen, paikkakuntien sanomalehdet kirjoittivat paljon jo paon aikana, haastattelivat ihmisiä, joista helkutin moni oli ruotsalaisia tai norjalaisia. Yhdellä järvelläkin käytiin nimeltä Hanska, tuli mieleen että onko hanska vai han ska...
tallennettu
Herman.
Jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 219



« Vastaus #396 : 28.07.2020, klo 15:41:43 »

Teemalla tuli katsottua viikonloppuna ohjelmaa villistä lännestä. Katselin sivusilmällä. Käsiteltiinpä siellä myös Willer tarinastakin tuttua Cheyenne Clubin tapausta, kuinka ahneet karjaparonit juonittelivat pientilallisilta maita itselleen tekaistuilla karjanrosmous syytteillä, ja taisivatpa ihan oikeastikin surmata joitain poloisia käyttäen omankäden oikeutta. Käsiteltiin Buffalo Billin lännen sirkusta, joka kävi myös Lontoossa asti. Näytettiin myös Buffalo Billin takki ja hattu, jota hän käytti. Vaatteet olivat museoituna jossain. Ei tosin minkään lasikaapin taakse, vaan ihan ottivat ne jostain lokerosta. Taisi toimittaja jopa laittaa tuon hatun päähänsä. Sitten tieten oli William H. Bonneystäkin tarinaa, hänen oltuaan myös Tascosan seudulla. Kuten Morgan Kanessakin oli. Oli Geronimosta juttua, intiaanisodista, Uudisraivaajista yms...

Ohjelmassa väitettiin, että Annie Oakley käytti oikeasti peruukkia. Oli ollut kylvyssä eräänä päivänä ja pesuaine oli valkaissut hänen hiuksensa vitivalkoiseksi, tai jotain vastaavaa sanottiin.
tallennettu
Morgan Kane
Jäsen
*
Poissa

Viestejä: 163


« Vastaus #397 : 31.07.2020, klo 21:43:19 »

Tuossa kirjassa Jesse Jamesin kuolema ohitettiin lyhyellä kappaleella mutta mielenkiintoinen ja pitkä kappale oli Younger-veljesten vankila-aika Stillwaterissa Minnesotan kuritushuoneessa. Kirjoittaja ottanut selvää pienistäkin yksityiskohdista, esim tavan ruoka-ateriasta: notkottia, muussia, kahta eri leipää, ei voita, kaalisalaattia. Ruokailu oli kuin Makiluodon linnakkeella, ei puhetta ja jos halusi lisää notkottia niin viittasi ruokalan esimiehelle (nakki-aukille).

Vankila-aika alkoi vuonna 1876 ja ehdonalaisuus tuli 1900-luvun alkuvuosina, 3. veli oli kuitenkin jo kuollut siihen mennessä. Cole Younger kampanjoi ja haki rahoitusta vankilan kirjastonhoitajan ominaisuudessa vankilan omalle aikakausilehdelle. Tämä toteutui ja oli USAn ensimmäinen vankila-lehti ja sitä edelleenkin julkaistaan (the Mirror).

Vapauduttuaan ehdonalaiselle myivät hautakiviä, kenkiä, jne. Jimillä oli vaikeampaa siviilissä, kaiken maailman pikkupummit kerjäsivät fyrkkaa ja nuohosivat ympärillä, ex-linnakundit, Jim kyllästyi koko paskaan ja ampui aivonsa pellolle kun ei uusi elämä oikein alkanut muutenkaan rullaamaan. Oli masennusta ja ehkä vanha kuti kallossa häiritsi ajatuksia myos. Edes arkkua ei saatu ehjänä kotipitäjään Missouriin, oli nykerretty matkamuistoa matkan varrella.

Cole meni sitten Frank Jamesin kanssa buffalo-bill-tyyliseen lännen sirkus -bisnekseen, kunnes se kuivui. Sitten hän markkinoi sähko-junaraide-bisnestä, ja lopulta kuoli vuonna 1916 72v. Viimeiset sanat oli :" I have tried to make amends for the crimes of my younger days and hope, under God's mercy, for forgiveness."

Loppu slut.
« Viimeksi muokattu: 31.07.2020, klo 21:45:24 kirjoittanut Morgan Kane » tallennettu
Morgan Kane
Jäsen
*
Poissa

Viestejä: 163


« Vastaus #398 : 01.08.2020, klo 18:07:37 »

Takaisin ketjun aiheeseen. Kane hääräsi Daltonin veljeksistä kertovassa tarinassa ja osallistui koplan eliminoimiseen Coffeyvillessä. Liitetty kuuluisa valokuva ja aina mielestäni tuo yksi poliisi joka pitää ruumista pystyssä jotenkin muistuttaa Morgan Kanea millaiseksi hänet kuvittelen. Eli reaali-historia ja Louis Mastersonin mielikuvitus jotenkin kohtaavat tuossa valokuvassa.

tallennettu
Herman.
Jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 219



« Vastaus #399 : 01.08.2020, klo 22:53:30 »

Liitetty kuuluisa valokuva ja aina mielestäni tuo yksi poliisi joka pitää ruumista pystyssä jotenkin muistuttaa Morgan Kanea millaiseksi hänet kuvittelen. Eli reaali-historia ja Louis Mastersonin mielikuvitus jotenkin kohtaavat tuossa valokuvassa.

Niin muuten muistuttaa. Itseasiassa hyvinkin paljon. Cool
tallennettu
Morgan Kane
Jäsen
*
Poissa

Viestejä: 163


« Vastaus #400 : 02.08.2020, klo 15:33:28 »

Niin muuten muistuttaa. Itseasiassa hyvinkin paljon. Cool

Tuon valokuvan näin ensimmäisen kerran 1980 tai 1981 viimeistään kun oli tapana nuorena teininä ottaa parin viikon välein bussi keskustaan ja kävellä läpi akateemisen ja suuren suomalaisen kirjakaupat ja jokunen divari. Juuri ilmestynyt uusi Morgan Kane oli aina iloinen tapahtuma. No kerran sitten tutkin suuren suomalaisen historia-osastoa ja näin siellä tämän:



Rahaa ei ollut tarpeeksi, sekuntiakaan miettimättä takaisin bussiin ja kotiin ja uudestaan keskustaan. Kun sitten luin Kanea, esimerkiksi Kaksintaistelu San Antoniossa, niin kyseinen kohta Wes Hardinista valokuvineen oli auki ja forensisen tutkiskelun alaisena.
tallennettu
Morgan Kane
Jäsen
*
Poissa

Viestejä: 163


« Vastaus #401 : 02.08.2020, klo 15:56:46 »

Siinä oli kanssa se Morgan Kane-kirjan vetovoima että roistotkin oli persoonia vahvuuksineen ja heikkouksineen, moniulotteisia hahmoja. Vertaa sitä johonkin Bill&Ben kirjaan jonka tyylisiä oli pakko esimerkiksi kesäloman aikana hätätapauksessa lukea jossa rosvot aina hävisivät alusta alkaen, olivat tyhmiä ja yksiulotteisia, ja sankari oli supersankari.

Morgan Kanessa rosmollekin annettiin kredittiä, esim Bill Dalton Veriloyly Oklahomassa kirjassa tai se yksi hemmo portaissa Tom Horn kirjassa: Kane ei ollut ikinä nähnyt että joku voisi liikuttaa asetta niin nopeasti kädestä toiseen (tai jotain vastaavaa).
tallennettu
Morgan Kane
Jäsen
*
Poissa

Viestejä: 163


« Vastaus #402 : 08.08.2020, klo 15:59:56 »

Komiat kamppeet pojalla. Kuva otettu New Mexicossa vuonna 1902. Tuollaiset tiukat nauha-buutsit olisi kyllä aika käheät...

tallennettu
Herman.
Jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 219



« Vastaus #403 : 11.08.2020, klo 00:41:35 »

Tuollaiset tiukat nauha-buutsit olisi kyllä aika käheät...

Kyllä vain.

Aikanaan tuli hommattua Huutonetistä Morgan Kane sarjakuva-albumi Viimeinen veto. Joka perustuu Kane pokkariin nro 1, Ilman Armoa. Harmi vaan että sivuja puuttui välistä useampi kappale. En kyllä muista, että puuttuvista sivuista olisi mainittu ilmoituksessa mitään. Diablo! Muistaakseni annoin neutraalin palautteen ja selvityksen. Voisi metsästää Huutonetistä tai jostain jos vaikka löytyisi ehyt kappale.


* unnamed.jpg (109.25 kilotavua, 370x512 - tarkasteltu 29 kertaa.)
tallennettu
Garwin
Jäsen
*
Poissa

Viestejä: 302



« Vastaus #404 : 11.08.2020, klo 12:08:18 »

Voisi metsästää Huutonetistä tai jostain jos vaikka löytyisi ehyt kappale.

Näkyy olevan Huutonetissä juuri nyt 3 kappaletta tarjolla.
tallennettu
Sivuja: 1 ... 22 23 24 25 26 [27] 28 | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: