Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
24.09.2018, klo 05:36:08

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
466843 viestiä 10376 aihetta kirjoittanut 7317 jäsentä. Uusin jäsen: cccp59
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Lännensarjat
| | |-+  Morgan Kane (sarjakuviakin on julkaistu)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: 1 ... 16 17 18 19 20 [21] 22 | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Morgan Kane (sarjakuviakin on julkaistu)  (Luettu 75097 kertaa)
Herman.
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 156



« Vastaus #300 : 19.03.2018, klo 00:00:10 »

Lisää taidetta. Vuonna 1966 päätti norjalainen Finn Arnesen julkaista Kjell Hallbingin käsikirjoituksen ja siitä kaikki alkoi. Arnesenilla on tyylitelty Morgan Kane patsas pöydällään.

Arnesen oli muuten se kaveri, jonka kanssa Hallbing kierteli Amerikan länttä kirjassa 75. "Morgan Kanen jalanjäljissä" (kannessa Kjell Hallbing sheriffin puvussa, kuva otettu matkalla).

 https://www.dagbladet.no/kultur/finn-er-mannen-som-gjorde-morgan-kane-til-en-norsk-megasuksess/60825127

Tuo on hieno patsas. Ilme tosin on aika surullinen. heh. Wink

Mutta tämän kuvan alkuperä mietityttää. Tuskin on siis Ernst Velve Olsenin alunperin kuvittama, ainakaan signeerauksesta päätellen.

http://pussycatdreams.centerblog.net/voir-photo?u=http://pussycatdreams.p.u.pic.centerblog.net/bx4fy9lk.jpg

Sivulla 19 joku oli klikannut tällaisen.

https://www.adlibris.com/fi/kirja/the-frontier-world-of-doc-holliday-9780803276086
« Viimeksi muokattu: 19.03.2018, klo 00:24:41 kirjoittanut Herman. » tallennettu
Herman.
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 156



« Vastaus #301 : 19.03.2018, klo 02:09:57 »

Ok. Selvitin siis tuon mystisen Legenda Morgan Kanesta kirjan kansikuvan alkuperän ja itse taiteilijan (Vaikka jotkut sen jo ehkä saattoivat tietääkin,) Itse Kane pokkariin kansikuva on siis lainattu vuoden 1957 alunperin ilmestyvästä romaanista nimeltä The Frontier World of Doc Holliday. Doc Hollidaystä kertova kirja. Taiteilija on siis edelleen elossa oleva, 1927-vuonna syntynyt Yhdysvaltalainen Mort Künstler joka siis on tehnyt paljon maalauksia myös Yhdysvaltain sisällissotaan liittyen.

https://www.amazon.com/Frontier-World-Doc-Holliday/dp/0803276087

https://www.mortkunstler.com/history/index.asp?M=1&D=13

https://en.wikipedia.org/wiki/Mort_K%C3%BCnstler
tallennettu
Garwin
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 239



« Vastaus #302 : 19.03.2018, klo 08:48:05 »

Hmm... mielenkiintoista, että tämän loistavan kuvittajan kuva on päätynyt Morgan Kanen kanteen. Onkohan noissa loppupään kirjojen kansissa muitakin.

Mort Künstler on tuttu kuvittaja lukemattomista 1950-,60- ja 70- luvun ns. miesten seikkailulehdistä, joihin hän teki satoja kuvia (It's a Man's World, For Men Only, Action For Men, Stag, jne.).

Niiden kansille ja sivuille oli tyypillistä sota-aiheinen kuva, jossa oli mukana julmia natseja, tai japanilaisia, kommandoisku, vankileiri, pakoyritys, yms. Ja lähes joka kuvaan kuului hemaisevia vähäpukeisia naisia ahdingossa. Alkuperäisiä kuvia pidettiin siihen aikaan roskana, mutta ovat nykyään hyvin haluttuja ja kalliita.

 http://www.ultraswank.net/kitsch/in-praise-of-pulp-%E2%80%93-the-art-of-mort-kunstler/
tallennettu
Herman.
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 156



« Vastaus #303 : 20.03.2018, klo 14:38:55 »

Tosi hemaisevan näköisiä tyttöjä kyllä.

Täytyypä tosiaan yrittää selailla, jos vaikka sattuisi löytymään muitakin Künstlerin Kane kirjojen kansiin päätyneitä kuvia. Vielä ei toistaiseksi ole löytynyt muita kuin tuo yksi. Smiley  
« Viimeksi muokattu: 23.03.2018, klo 23:24:45 kirjoittanut Herman. » tallennettu
jussih
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 223


« Vastaus #304 : 29.03.2018, klo 16:24:31 »

Aikamoinen tuuri saa käydä, että tuon löytää jostain. Olkoon sitten hinta mikä hyvänsä. Taitaa suurin osa näistä olla keräilijöiden hyllyissä.
Äsken oli tää tarjolla:
https://www.antikvariaatti.net/product.php?id=654050
« Viimeksi muokattu: 29.03.2018, klo 16:27:41 kirjoittanut jussih » tallennettu
Rottah
Uusi jäsen
*
Poissa

Viestejä: 4


« Vastaus #305 : 10.06.2018, klo 18:07:13 »

Mielenkiintoinen topikki, en ole muutamaan kesään Morganeita lukenut, pitäisi aloittaa taas .mulla on toi Santa Fen verinen tie mutta on niin hyvässä kunnossa että piti varovasti availla sivua lievästi kunnes huomasi puoliväliin luettua että eihän tässä ole järkeä, eikö hyllyyn takaisin(keräilyn haittapuoli liian hyvä kuntoisia lehtiä ei voi lukea), jäi sitten lukematta kokonaan.
tallennettu
Garwin
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 239



« Vastaus #306 : 11.06.2018, klo 17:42:32 »

eikö hyllyyn takaisin(keräilyn haittapuoli liian hyvä kuntoisia lehtiä ei voi lukea), jäi sitten lukematta kokonaan.

Heh heh, himokeräilijän ongelma. Onneksi ei itsellä vielä ole keräily aivan tuolla tasolla, mutta ymmärrän kyllä.
Hmm... on minulla oikeastaan yksi: Colt Python .357 Magnum-revolveri, stainless steel, 6 tuuman piippu. Sillä ei ole tullut ammutuksi kymmeniin vuosiin, mutta ei siitä voi luopuakkaan. Välillä vaan pitelee käsissä ja ihailee. Tuo taisi kuullostaa vähän omituiselta? No se ON kuin taideteos. Yksi maailman kauneimmista käsiaseista.
tallennettu
Herman.
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 156



« Vastaus #307 : 21.06.2018, klo 23:12:28 »

Aika tunteikasta tekstiä:

Liliane Shearer ei ollut sanonut sanaakaan. Hän seisoi vankkurinaisan luona katsoen etelään. Kane heitti pari risua tuleen. Ei kannattanut sammuttaa sitä. Joku oli varmasti nähnyt kajon ja se merkitsi etteivät he voineet olla kovin kaukana, sillä nuotio oli matalassa arroyossa.
Kane sanoi: Istu.
Liliane totteli.
Kane otti revolverinsa kotelosta ja pani sen viereensä, varjoon. Liliane teki samoin. Raskas Winchester lojui nuotion luona patruuna kammiossa valmiina. Kane päätti pitää silmällä hevosia. Ne huomasivat todennäköisesti vieraan ennemmin kuin hän.
Hän ei tiennyt että Liliane tarkkaili häntä. Nuotion häilyvä kajo valaisi kapeat, kärsineet kasvot. Liliane oli kyllin viisas ymmärtääkseen häntä ihmisenä ja miehenä, ymmärtääkseen hänen voimansa ja heikkoutensa. Hän oli myös hiukan utelias. Suhde lapsiin oli ihmetyttänyt häntä ensimmäisestä päivästä lähtien, Kanen naurettavalta näyttävä pelko joutua tekemisiin heidän kanssaan, hänen hapuileva yrityksensä olla ystävällinen, mutta torjuva, ja sitten Biancan sumeilematon rintamahyökkäys sanoin - Minä pidän sinusta. Sinä olet kiltti. . .
Liliane käsitti äkkiä että nuo sanat järkyttivät Kanea paljon enemmän kuin vihaa uhkuva purkaus, ehkä jopa laukauskin. Oliko joku sanonut niin joskus aikaisemmin tuolle harmaasilmäiselle, arpiselle sheriffille?
Liliane ei uskonut sitä. Häntä säälitti äkkiä Morgan Kane, sillä hän oli nainen jolla oli lämmin ja intohimoinen sydän. Häntä säälitti Kane ihmisenä, häntä säälitti jokainen joka ympäröi itsensä kylmyydellä koska odotti saavansa vastaansa kylmyyttä. Bianca - kymmenvuotias apassityttö - oli onnistunut sellaisessa missä monet eivät koskaan onnistuisi, oli onnistunut kiertämään kylmyyden, pääsemään hänen lähelleen ihmisenä. Liliane tiesi että Kane oli iloinen kun hänen ei tarvinnut istua hänen vieressään ajurinistuimella. Hän tiesi että olisi ollut luonnollisempaa jos Shilo - tiedustelija - olisi ratsastanut edellä. Hän ymmärsi valppaalla vaistollaan myös että Kane pelkäsi tulla liian lähelle häntä. Oliko hän kokenut joskus samanlaisen matkan ennen - jonkun naisen kanssa - ja katunut?
Liliane Shearer oli hyvin lähellä totuutta.
Hän ymmärsi - ja hyväksyi - sen, että erityisesti hänen fyysiset ominaisuutensa aiheuttivat tuon vastahakoisuuden Kanessa. Hän käsitti että Kane suosi mutkattomia, tahdottomia, koska hän ei koskaan tuntenut tarvetta ohikiitävää eroottista syvempään suhteeseen. Millainen kohtalo miehelle! Liliane ajatteli ja katsoi Kanen kovaa, intohimoista suuta ja kauas katsovia silmiä...

Lainaus kirjasta: Morgan Kane - Coyoteros



* 25.jpg (182.55 kilotavua, 624x992 - tarkasteltu 31 kertaa.)
« Viimeksi muokattu: 21.06.2018, klo 23:45:44 kirjoittanut Herman. » tallennettu
Morgan Kane
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 97


« Vastaus #308 : 24.06.2018, klo 13:58:43 »

Silkkaa proosaa.
tallennettu
Herman.
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 156



« Vastaus #309 : 24.06.2018, klo 23:47:49 »

Sitäpä juuri Smiley

Pistin vielä yhden pätkän, sillä myös tämä pätkä aiheutti kylmiä väreitä kun luin ekan kerran joskus viitisen vuotta sitten. Edesmenneen Enrique Galanin ''Kojootti'' ja 17 vuotiaan Lisbeth Galanin ''kosto'' Morgan Kanelle. Vaikken vielä tuolloin ensimmäisellä kerralla osannut aavistaa mitä kirjan lopussa tuleman piti, enteili tämä kohtaus silti jotain todella pahaa. :O

''Hänen täytyy tappaa sinun vuoksesi''

Yhä uudelleen hän kuuli kuolleen isän käheät sanat.

''Katso minua, Beth! Katso tätä rauniota! Kerran minä olin nuori ja vahva, armeijan johtaja! El Gringo on tehnyt minusta tällaisen! El Gringo on luonut äitisi! El Gringo on pakottanut meidät näkemään nälkää ja varastamaan ja elämään kuin eläimet! Niin, me elämme, me elämme kostaaksemme''

Hän käpertyi huopiin. Kosto. Kostoa oli niin monenlaista. Kane ei ollut tappanut, mutta voisiko hän tappaa Kanen niin, että tämä jäisi elämään? Jos kaikki muu menisi mönkään, olisiko hänen otettava ote hänestä? Kuristusote? Sitä hän ei tiennyt. Hän tappaisi Kanen - ei kirjaimellisesti, vaan siten kuin naiset ovat tappaneet miehiä satojatuhansia vuosia.
Tyttö valmistautui perusteellisesti Kanen juodessa pullosta ja polttaessa loputtomana ketjuna sätkiä. Aluksi Kane ei uskonut hänen kuulevan hiljaista pulputusta, mutta sitä mukaa kuin pullo tyhjeni hän välitti siitä aina vähemmän. Murskautuva ääni oli poissa. Samoin katkera, käheä ääni ja punainen haava mistä rupi oli revennyt.
St. Louis ei merkinnyt enää mitään.
Alkoholi vain merkitsi, raskas, imelä, raukea, tyytyväinen olo, rajamaa todellisuuden äärilaidan ja humalan makeuden ja järjenpaon välillä. Kane huomasi hänet vasta kun hän sanoi:
- Minua palelee hirvittävästi...minä pelkään...
Kane pani pullon pois.
- Tässä, yksi huopa lisää.
- Ei...kyllä kiitos...
Kane sulki silmänsä raapaistaessaan taas tulen tikkuun. Silloin häntä huimasi. Hän avasi silmänsä äkkiä. Hän oli humalassa. Hänen täytyisi äkkiä käydä makuulle ennen kuin hän sammuisi ja jäisi makaamaan ilman huopaa. Hän liukui kömpelösti alas kiveltä. Hän ei huomannut tytön palavaa intoa auttaa häntä eikä tämän käsiä niiden avatessa vyön ja takin ja vetäessä saappaat hänen jalastaan. Kaikki keinui, pimeys keinui hiljaa, tyttö keinui, hän keinui hiukan - ja se oli miellyttävää.
-Rakas, käy pitkällesi...sinä palelet...tule, tule...
Hiillos kohahti hiukan, yltyi kiihkeän punaiseksi, alkoi syytää lieskoja.
Kane makasi hänen vieressään ja tuijotti hiillokseen, joka muuttui pitkiksi, nälkäisiksi, leikkiviksi tulikielekkeiksi jotka tanssivat ja tuprahtelivat valkoisia savuntuprahduksia pimeään. Mutta mitä tuo oli? Nuo äänet? Tuo rytmi? Tuuliko se oli puissa vai joen kohinaa? Ei, se oli musiikkia! Zarabande! Ja pimeys hahmottui, vaihtoi väriä, muuttui häikäisevän valkoiseksi - muureiksi! Ja savu muutti muotoa ja väriä, muuttui huojuvaksi ja vihreäksi - puiksi! Mutta missä hän oli? Fiestassa! Tietysti! ''Vainajien päivä''! Meksikossa! Hän oli naamioitu, salaperäinen vieras Marielan tädin, Marisol Alarconin haciendalla! Niin tietysti! Hänhän oli Alarconin haciendalla, vuotuisessa vainajien juhlassa. Mutta missä Mariela oli? Aivan, tuolla .. pitkänä, valkoisissa, hoikkana kuin alttarikynttilä vihreän puutarhan luona! Mariela keinui ruohon poikki häntä kohti, naamiot putosivat ja hän näki Marielan suun, silmät, kuuli äänen, tunsi hänen käsivartensa ympärillään ja omien sydämenlyöntiensä hirvittävän raskauden. Ja Marielan kädet, lämpimät, etsivät, hyväilevät, arvet paranivat hänen kosketuksestaan!
- Marielä, Mariela.. Hän kuiski sitä yhä uudelleen.
- Mariela...sinä et ole kuollut! Se oli sittenkin vain unta!
- Niin, tyttö vastasi. - Vain unta, Querido! Minä olen tässä ... luonasi, ja rakastan sinua ... rakastan sinua ... rakastan sinua ...
Nuotio, valo, tanssivat parit, puut, hacienda - kaikki kiehui kuin pyörremyrskyn keskuksessa. Mariela ... silkki-ihoinen Mariela, jolla oli hellät rinnat, kuuma syli, sileä suu täynnä viiniä ... voi, miten hän muisti, miten hän koki sen uudelleen! - Mariela! ... Mariela...! Ja tyttö katsoi pehmeitä, kauniita nuoria kasvoja yläpuolellaan, hiilloksen heikosti valaisemia, ja hän näki silmät, tummat, syvät kirkkaat kuin ilma, ja tunsi miten toinen paisui hänessä, tunsi hitaat, kovat, mutta myös vaativat työnnöt hänen tyhjentyessä hänen sisäänsä, ja hän käänsi kasvonsa poispäin salatakseen nautintonsa, salatakseen vihansa omaa kehoaan kohtaan joka oli kavaltanut hänet ja häntä kohtaan joka oli herättänyt hänet...

Morgan Kane - Paholaisen Valittu



* 52.jpg (121.95 kilotavua, 624x976 - tarkasteltu 18 kertaa.)
« Viimeksi muokattu: 25.06.2018, klo 00:42:39 kirjoittanut Herman. » tallennettu
Morgan Kane
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 97


« Vastaus #310 : 25.06.2018, klo 10:05:31 »

Vaikuttaa siltä että vuosikymmenien jälkeen saan Kane-kirjat vihdoinkin säilytyksestä kotiin (ja muutkin kirjat), joutuu varmaan kirjahyllyn ostoon. Luettavaa tiedossa. Grin
tallennettu
Lurker
Valvoja
***
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 506



« Vastaus #311 : 25.06.2018, klo 10:32:12 »

--... rakastan sinua ... rakastan sinua ...
Nuotio, valo, tanssivat parit, puut, hacienda - kaikki kiehui kuin pyörremyrskyn keskuksessa. Mariela ... silkki-ihoinen Mariela, jolla oli hellät rinnat, kuuma syli, sileä suu täynnä viiniä ... voi, miten hän muisti, miten hän koki sen uudelleen! - Mariela! ... Mariela...! Ja tyttö katsoi pehmeitä, kauniita nuoria kasvoja yläpuolellaan, hiilloksen heikosti valaisemia, ja hän näki silmät, tummat, syvät kirkkaat kuin ilma, ja tunsi miten toinen paisui hänessä, tunsi hitaat, kovat, mutta myös vaativat työnnöt hänen tyhjentyessä hänen sisäänsä, ja hän käänsi kasvonsa poispäin salatakseen nautintonsa, salatakseen vihansa omaa kehoaan kohtaan joka oli kavaltanut hänet ja häntä kohtaan joka oli herättänyt hänet...

Jukolauta, ei oo Harlekiinit mitään Morgan Kaneihin verrattuna! ;-)

tallennettu
Morgan Kane
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 97


« Vastaus #312 : 26.06.2018, klo 10:15:00 »

Sama kirjoittaja kuin Clay Allisonin Sexy Westernit, muistaakseni. Varhaisimmissa Clay Allisoneissa oli kirjoituksen laatu myos mielenkiintoista ja laadukasta ja joskus jopa sama historiallinen tausta kuten Kaneissa. Tulee mieleen kaksintaistelu Wyomingin kadulla vuonna 1898, Krig i Wyoming taisi olla, olisiko sitten Sota Wyomingissa suomeksi.
tallennettu
J4N1
Uusi jäsen
*
Poissa

Viestejä: 44


« Vastaus #313 : 26.06.2018, klo 11:27:00 »

Tämän keskustelun sivulla 8 oli tämmöinen linkki:

http://users.abo.fi/ahynynen/SuomLank/artikkelit/Louis_Masterson.html

Siellä mainitaan seuraavaa:

LOUIS MASTERSON alias LEO MANNING: CLAY ALLISON
Louis Masterson/Kjell Hallbing on kirjoittanut myös Sexy Western -sarjassa julkaistuja Clay Allison -kirjoja - tiedättehän, "Colt ei ollut hänen ainoa iso aseensa". Suomessa nämä Clay Allisonit on julkaistu kirjailijanimellä Leo Manning, Norjassa alun perin nimellä Leo Manning ja sittemmin uusintapainoksina nimellä Louis Masterson. Hallbingin kirjoittamissa Clay Allisoneissa seksiä ei korosteta samalla tavalla kuin myöhempien tekijöiden. Hallbing/Manning kirjoitti 14 Clay Allison -tarinaa. Suomeksi Leo Manning -nimellä on julkaistu 18 Clay Allisonia - numerot 15-18 on kirjoittanut joku muu kuin Hallbing. Kolmeen niistä olen löytänyt ruotsalaisen kirjoittajan. Clay Allison -kirjat julkaisi alun perin Williams Forlag, Oslo vuosina 1969-70.
tallennettu
Hulkkonen
Uusi jäsen
*
Poissa

Viestejä: 3


« Vastaus #314 : 27.06.2018, klo 12:36:22 »

Joo kyllähän noista ekoista Allisoneista Mastersonin tyylin tunnistaa ja ovat hyviä tarinoita, muiden kirjoittajien tarinat eivät yllä samalle tasolle.

Itse sain vasta pari vuotta sitten hankituksi tuon Santa Fe:n Verisen Tien. Kontti-kirpparilta hintaan 3€  Cool
tallennettu
Sivuja: 1 ... 16 17 18 19 20 [21] 22 | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: