Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Arvostelut: Perustietopaketti sarjakuvista (14.03.2019 klo 13:29:17)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
22.03.2019, klo 01:02:23

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
472526 viestiä 10502 aihetta kirjoittanut 7376 jäsentä. Uusin jäsen: Vic terry
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvantekijöiden keskustelut
| |-+  Piirtäminen, tekstaus, väritys ja skannaus
| | |-+  Kuvittaminen ammattina?
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: 1 [2] 3 4 5 6 | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Kuvittaminen ammattina?  (Luettu 19592 kertaa)
[kivi]
Toimittaja
**
Poissa

Viestejä: 1 570


Akvaarious.


« Vastaus #15 : 10.11.2009, klo 12:00:47 »

miksi se on näin kehittynyt tänne Suomeen.

Ei tää monipuolisen osaamisen vaatimus kyllä mitenkään rajaudu Suomeen. Jos miettii jotain vähänkään pidemmän linjan kuvittajaa missä tahansa maailmalla, niin kyllä sieltä urasta - sanoisin että aina - löytyy useampia eri tyylejä. Vaikka se viimeisin, rennoin ja omapäisin olis meille tutuin, saattaa hyvin olla että sitä edeltää ihan päinvastainen lähestyminen piirtämiseen.

Mut sitten sellainen asia, josta mun pitää vakavasti varoittaa: tyyli voi estää kehityksen ja usein estääkin. Tyylillä tarkoitetaan tässä nyt sarjaa helposti tunnistettavia maneereja jotka saattavat miellyttää ostajan silmää ja joiden avulla tekijä on helpompi lokeroida, mikä taas helpottaa ehkä ostopäätöstä.

Kuitenkin, ihmisen elämä on jatkuvaa uusiutumista ja uuden oppimista. Maneerinen piirtäjä joutuu sovittamaan kaiken uuden oppimansa jo olemassaolevan tyylin puitteisiin siinä missä piirtäjä joka ei pitäydy missään tietyssä tyylissä voi vapaasti vaihdella jälkeään ja ottaa kaiken irti jokaisesta uudesta oivalluksestaan.

Jos johonkin tyyliin kuitenkin päätyy, se kannattaa kehitellä niin myöhään kuin mahdollista ja niin monipuolisen osaamisen päälle kuin suinkin. Tai itse asiassa sitä ei kannata edes ajatella muuten kuin yhtenäisyyden kannalta, kyllä se oma kädenjälki alkaa kehittyä joskus tunnistettavaksi kuitenkin, ja sitten käy niin että vaikka yrittäis piirtää kuin flaamilaiset mestarit, joku tunnistaa kumminkin...

 Grin

Kivi
tallennettu
Lurker
Valvoja
***
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 862



« Vastaus #16 : 10.11.2009, klo 12:13:48 »

Jos ulkomailta haluaa ottaa korkeatasoisen lehtikuvittamisen mallia, niin tässä pari esimerkkiä: The New Yorker ja Esquire.

Briteissä lastenkirjallisuuden kuvitus oli ja on niin korkeatasoista, että se on ollut käytännössä yhtä tärkeä osa kirjaa kuin tekstikin - kuten Narniat, Nalle Puhit, Beatrix Potterit jne. Nykyajalta olkoot sieltä esimerkkeinä Roald Dahl ja Quentin Blake sekä Häijy Henri -kirjojen Francesca Simon ja Tony Ross.

Suomesta voisi hakea esimerkiksi Muumi-kirjat, joissa kirjailija itse on ottanut kuvituksen erottomaksi osaksi kerrontaa.
tallennettu
Aura
Wannabe
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 2 457



« Vastaus #17 : 10.11.2009, klo 13:40:18 »

Mut sitten sellainen asia, josta mun pitää vakavasti varoittaa: tyyli voi estää kehityksen ja usein estääkin. Tyylillä tarkoitetaan tässä nyt sarjaa helposti tunnistettavia maneereja jotka saattavat miellyttää ostajan silmää ja joiden avulla tekijä on helpompi lokeroida, mikä taas helpottaa ehkä ostopäätöstä.

Voin allekirjoittaa tuon ihan täysin. Pätee kai jos oppii tietyn sarjakuvatyylin liian varhaisessa vaiheessa ja harjoittelee vain sitä eikä esim. elävää mallia. Siitä muotista ei sitten enää osaa pois.
tallennettu

Lurker
Valvoja
***
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 862



« Vastaus #18 : 10.11.2009, klo 13:44:29 »

Tove Janssonin tyyli kuvittajana oli kertakaikkisen tunnistettava. Silti hän oli siinä rinnalla myös "perinteinen" taiteilija, joka piirsi niin asetelmia kuin elävää mallia ja maisemaa. Taisi tehdä muutaman freskonkin.
tallennettu
Markku Mäkelä
Uusi jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 33


MM


« Vastaus #19 : 12.11.2009, klo 14:00:09 »

Niin epäoikeudenmukaista kuin se kaikkia taitavia, ammattitaitoisia, monipuolisia ja koulutettuja kuvittajia kohtaan onkin, niin säälittävän huonolla ja alkeellisella yhden tyylin raapustelutaidollakin voi alalta jotenkuin elantonsa repiä.

Vaikkei osaa, eikä haluakaan plutata millään pullotusseilla, vesiväreillä, hienoilla tussiterillä ja siveltimillä. Vaikka paperiksi kelpaa ne kaikkein halvimmat markettien kopiopaperit ja kyniksi tavalliset huopakynät. Vaikkei sitä viivaa osaa kerralla sipaista täydelliseksi, vaan nysvää ja hinkkaa samaa kaarta moneen kertaan. Vaikkei jostain perspektiiveistä tiedä muuta kuin sen, mitä sanakirjassa sanotaan. Vaikka kaikki vaatteiden laskokset, varjostukset, kimallukset ym. ihan perstuntumalla sutaisee minne sattuu. Vaikka kaikilla hemmoilla on plottinokka ja sormia amputoitu. Vaikkei ymmärrä syvästi paheksua jotain koneella tehtyjä liukuvärejä…

Tuommoisella junttityylillä ei glooriaa kerää eikä Linnan juhliin kutsuta, mutta onpa sillekin maksavia tilaajia (toistaiseksi) piisannut.
tallennettu
[kivi]
Toimittaja
**
Poissa

Viestejä: 1 570


Akvaarious.


« Vastaus #20 : 12.11.2009, klo 14:17:13 »

Niin epäoikeudenmukaista kuin se kaikkia taitavia, ammattitaitoisia, monipuolisia ja koulutettuja kuvittajia kohtaan onkin, niin säälittävän huonolla ja alkeellisella yhden tyylin raapustelutaidollakin voi alalta jotenkuin elantonsa repiä.

Vaikkei osaa, eikä haluakaan plutata millään pullotusseilla, vesiväreillä, hienoilla tussiterillä ja siveltimillä. Vaikka paperiksi kelpaa ne kaikkein halvimmat markettien kopiopaperit ja kyniksi tavalliset huopakynät. Vaikkei sitä viivaa osaa kerralla sipaista täydelliseksi, vaan nysvää ja hinkkaa samaa kaarta moneen kertaan. Vaikkei jostain perspektiiveistä tiedä muuta kuin sen, mitä sanakirjassa sanotaan. Vaikka kaikki vaatteiden laskokset, varjostukset, kimallukset ym. ihan perstuntumalla sutaisee minne sattuu. Vaikka kaikilla hemmoilla on plottinokka ja sormia amputoitu. Vaikkei ymmärrä syvästi paheksua jotain koneella tehtyjä liukuvärejä…

Tuommoisella junttityylillä ei glooriaa kerää eikä Linnan juhliin kutsuta, mutta onpa sillekin maksavia tilaajia (toistaiseksi) piisannut.

Maalla asuessa kattelin aina noi sun kortit S-Marketin hyllystä joka ostosreissulla, ja onhan niissä jotain samaa kuin siinä kun Matti ja Teppo laulaa rumpukoneen päälle "Kuka on tuo mies" -kappalettaan. Eli ideaa. Ja kohderyhmäänsä puhutteleva kieli.

Jotenkin se on musta rehellisempää kuin moni muu asia, joita en nyt ala listata.

Kivi
tallennettu
Emppu
Vieras
« Vastaus #21 : 11.12.2009, klo 07:47:03 »

Mitenkä sitten markkinointipuoli Suomessa? Riittääkö pelkkä portfolion lilluskeleminen netissä, vai tarvitaanko jotain aktiivisempaa huomionhakuisuutta? Monelta taholta* olen lukenut kehotusta spämmimään postikortein ja antologia/omakustannevuosijulkaisuina töitänsä ja niillä häiriköimään ihmisiä, joiden tiedetään tilaavan kuvituksia tai kuvittajien edustajia/agentteja.

*Suurin osa yhdysvaltalaisia/brittejä tai niihin maihin pääasiallisesti työskenteleviä kuvittajia.
« Viimeksi muokattu: 11.12.2009, klo 07:50:57 kirjoittanut Empuska » tallennettu
Ossi Hiekkala
Archipictor
Galleriataiteilija
****
Poissa

Viestejä: 1 764


archipictor.com


« Vastaus #22 : 11.12.2009, klo 07:51:59 »

Mitenkä sitten markkinointipuoli Suomessa? Riittääkö pelkkä portfolion lilluskeleminen netissä, vai tarvitaanko jotain aktiivisempaa huomionhakuisuutta? Monelta taholta olen lukenut kehotusta spämmimään postikortein ja antologia/omakustannevuosijulkaisuina töitänsä ja niillä häiriköimään ihmisiä, joiden tiedetään tilaavan kuvituksia tai kuvittajien edustajia/agentteja.

Täytyy sanoa, että tämä on näin muutaman ammattilaisvuoden jälkeenkin jäänyt varsin hämäräksi. Voi vain sanoa, että kaikki keinot käyttöön. Nettisivut ovat erittäin tärkeät olla mutta tietysti jalkatyötäkään ei pidä halveksua, vaikka se onkin usein hyvin turhauttavaa.
tallennettu

bats
Galleriataiteilija
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 590


« Vastaus #23 : 11.01.2010, klo 18:01:41 »

Kun kerran Kvaak on kuin autiokaupunki, jossa ruohopallot vilistävät katua, niin ehdin tännekin vastata.

Eli hyvin mielenkiintoinen aihe oli ja sytytti aika paljon omaa haluani ruveta kuvittajaksi. Smiley Kiitos siitä.
tallennettu

"He ovat yhdistelleet eri lajeja ja luoneet hengittävää, sosiaalista norsun paskaa, jonka geeneistä on hyötyä ihan käytännössä."

- Jari Tapani Peltonen
Lurker
Valvoja
***
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 862



« Vastaus #24 : 11.01.2010, klo 19:14:53 »

...jossa ruohopallot vilistävät katua...

Ruohopallot?? Tarkoitat varmaan kasvia nimeltä tumbleweed.
http://en.wikipedia.org/wiki/Tumbleweed

Suomeksi idänotakilokki.
http://www.vastavalo.fi/puska-pensas-salsola-puska-143095.html
« Viimeksi muokattu: 11.01.2010, klo 19:16:55 kirjoittanut Lurker » tallennettu
Nanna
satunnainen silminnäkijä
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 286


Ph'nglui mglw'nafh Cthulhu R'lyeh wgah'nagl fhtagn


« Vastaus #25 : 11.01.2010, klo 19:15:53 »

Muutaman vuoden vaatimattomalla kokemuksella osaan sanoa omasta puolestani, että kuvien rustailussa kansainvälisille markkinoille on omat hyvät- ja huonot puolensa.

Sähköpostitse voi helposti olla yhteydessä ulkomaalaisiin kustantajiin vaikka päivittäin, mutta toisaalta itseäni on aina kalvanut epävarmuus siitä, että jos jokin menee pieleen, asiakkaita yms. maksajia ei voi yksinkertaisesti kävellä ottamaan kiinni kauluksista. Pienissä piireissä sopimukset ovat usein suullisia ja maksu tulee Paypalin tai Western Union kautta. Pieniä ulkomaalaisia julkaisuja ei voi kävellä ostamaan Akateemisesta, joten tekijänkappaleet täytyy ruinata erikseen eikä omien kuvien levitystä voi vahtia. Koko touhun asiallisuus on sen varassa, kuinka ammattimaisten ihmisten kanssa on tekemisissä. Ulkomailta saaduista tuloista täytyy tietty myös erikseen ilmoittaa verotoimistoon. Yleensä ottaen Suomen rajojen ulkopuolelle piirtäessä täytyy itse olla tosi skarppina kaikkien käytännön asioiden suhteen. Suomessa riittää, että piirtää asiakkaalle jonkun tekeleen, lähettää sen perään verokortin ja pyörittelee peukaloitaan kunnes tilille kilahtaa rahaa.

Itse tein viime vuoden puolella wraparound-tyylisen kansikuvan ja muutaman mustavalkoisen kuvituksen erääseen sci-fi -kirjaan, joka printataan jossain päin Hollantia. Kirjasta vastaava pieni kustantamo on ollut ihan luotettava, mutta nyt olen jostain syystä joutunut odottamaan maksua useamman kuukauden eikä sähköpostiakaan kuulu. Kotimaassa asioidessa tuntee olevansa paremmin tekijänoikeuslain yms. turvaama.

Tämän lisäksi Suomessa on, ainakin meikäläiselle, aina maksettu paremmin. Se on sitten kai ihan eri juttu, jos pääsee vääntäytymään jonkun nimekkään kansainvälisen lehden yms. siipien suojaan. Sellaisesta ei näin yksinkertainen ihminen tiedä mitään.

 
tallennettu
bats
Galleriataiteilija
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 590


« Vastaus #26 : 11.01.2010, klo 19:25:05 »

Ruohopallot?? Tarkoitat varmaan kasvia nimeltä tumbleweed.
http://en.wikipedia.org/wiki/Tumbleweed

Suomeksi idänotakilokki.
http://www.vastavalo.fi/puska-pensas-salsola-puska-143095.html

Aivan, sitä juuri tarkoitin. Pitäisi kai sanoa "jossa idänotakilokit vilistävät katua.." Cheesy
tallennettu

"He ovat yhdistelleet eri lajeja ja luoneet hengittävää, sosiaalista norsun paskaa, jonka geeneistä on hyötyä ihan käytännössä."

- Jari Tapani Peltonen
pertti jarla
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 2 981



« Vastaus #27 : 11.01.2010, klo 20:45:53 »

Mitenkä sitten markkinointipuoli Suomessa? Riittääkö pelkkä portfolion lilluskeleminen netissä, vai tarvitaanko jotain aktiivisempaa huomionhakuisuutta?

  Portfolio netissä on ehdoton (muuten firma ei osaa tehdä mitään jos sinua suositellaan heille), mutta ei sillä itsellään saa lainkaan töitä. Kaikki duunit olen saanut sitä kautta, että joku jossain firmassa on nähnyt kuviani (ja tietysti saanut selville nimeni). Eli aluksi olisi olennaista saada kuviaan käyttöön ja näkyviin, mitä isompi firma sitä parempi.

  Kuvittajat unohtuvat nopeasti, joten kannattaa ottaa potentiaalisiin asiakkaisiin yhteyttä useammin kuin kerran. Voit saada duunin jos näyt asiakkaalle jotakuinkin silloin, kun he sattuvat tarvitsemaan kuvituksia. Maximoi näkyvyys, mutta sekin pitäisi tehdä ahdistelematta ja kyllästyttämättä kiireisiä ihmisiä. Vaikiaa!
« Viimeksi muokattu: 11.01.2010, klo 20:47:49 kirjoittanut pertti jarla » tallennettu

Myötätunto ja huumori pois vakavasta asiasta!
-Huolestunut äiti
Emppu
Vieras
« Vastaus #28 : 17.01.2010, klo 14:53:22 »

Sähköpostitse voi helposti olla yhteydessä ulkomaalaisiin kustantajiin vaikka päivittäin, mutta toisaalta itseäni on aina kalvanut epävarmuus siitä, että jos jokin menee pieleen, asiakkaita yms. maksajia ei voi yksinkertaisesti kävellä ottamaan kiinni kauluksista. Pienissä piireissä sopimukset ovat usein suullisia ja maksu tulee Paypalin tai Western Union kautta. Pieniä ulkomaalaisia julkaisuja ei voi kävellä ostamaan Akateemisesta, joten tekijänkappaleet täytyy ruinata erikseen eikä omien kuvien levitystä voi vahtia. Koko touhun asiallisuus on sen varassa, kuinka ammattimaisten ihmisten kanssa on tekemisissä. Ulkomailta saaduista tuloista täytyy tietty myös erikseen ilmoittaa verotoimistoon. Yleensä ottaen Suomen rajojen ulkopuolelle piirtäessä täytyy itse olla tosi skarppina kaikkien käytännön asioiden suhteen. Suomessa riittää, että piirtää asiakkaalle jonkun tekeleen, lähettää sen perään verokortin ja pyörittelee peukaloitaan kunnes tilille kilahtaa rahaa.
Sekin on sitten siinä, miten paljon sitä rahaa oikeasti haluaa. Itse olen sanonut monelle yksityiselle ruinaajalle, että ei, koska tiedän, että mokomat olisivat niitä pirun tinkijöitä, joiden kanssa saisi säätää ihan liikaa, mutta eipähän ole sitten eksynyt huonoja asiakkaita omalle kohdalle. Näin ainakin on ollut suomalaisissa piireissä, varmaan se vielä hirveämpää just jossain DA:n tyyppisissä paikoissa.

Sinällään olisi mielenkiintoista tietää, mikä on oikeasti ammattikuvittajien tapa saada palkkionsa. Siis Paypal on suosittu etenkin DA:n kautta tietoisuuteen nousseiden kuvittajien kohdalla, mutta kun DA:n kautta itsensä hinnoittelevat ei mun mielestä ole edes verrattavissa ammattikuvittamiseen, kun se kuitenkin on aika harrastelua siellä (ainakaan minä toivon, ettei kukaan itseään arvostava kuvittaja pyydä viiden euron tuntihintaa, kun pelkät websivujenkin koodaajat saavat alimmillaan kymmenen euroa tunnilta ja se sentään on teknisempää kuin piirtäminen). Mun maailmankuvaan ei ainakaan uppoa se, että itseäänarvostavat kustantamot, lehdet, agentuurit ja mainostoimistot käyttävät juuri Paypaliä pääasiakseen ulkomailta ostetun työvoiman maksamiseen. Etenkin agentuureilla olisi erittäin suuri ihmetyksen aihe, koska heidän pääasiallinenhan tulo on juuri kuvittajiensa markkinoinnissa ja rahan vekslaamisessa.
Tietenkin, onhan se hölmöä olettaa, että rahakkaita hommia saisi ihan kättelyssä, mutta se, mitä itse olen foorumeilta ja blogeista saanut ilmi, ei se ammattipiireissä hirveän suurta eroa ole Suomeen, tietenkin sillä erotuksella, mikä tyyli on missäkin päin muailmaa pop ja tuo enemmän rahaa pankkiin.
tallennettu
Nanna
satunnainen silminnäkijä
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 286


Ph'nglui mglw'nafh Cthulhu R'lyeh wgah'nagl fhtagn


« Vastaus #29 : 17.01.2010, klo 16:10:05 »

Itse teen yksittäisille hikisille tilaajille aika paljonkin kuvia ihan sellaisella "rahat kouraan"-asenteella, mutta siinä ei tuntipalkka ole varmaan aina sitä viittäkään euroa. Se on ainakin itselle ollut ihan selkeästi harrastelua.

Harrastelun ohella sain netistä sitä vähän virallisempaa nakkia ihmisiltä, joilla oli oma yritys ja toiminimi. Könttäpalkka parani huomattavasti, myyntiin menevistä tuotteista sai provikkaa ja hyllyyn tuli postitse muutamia ihan kivoja tekijänkappaleita. Mutta onko se sitten ammatillista...? On vähän vaikea arvioida, missä se raja kulkee näin pienissä piireissä. En usko, että tästä ihan heti lähdetään National Geographicin palkkalistoille. Cheesy

Jotenkin itselle ainakin jonkinlainen ammatillisuuden mittari on ollut se, että kuvien tehtailulla tulee rahallisesti toimeen ilman muuta duunia. Tietty tällaiset mittarit ovat aika subjektiivisia.
tallennettu
Sivuja: 1 [2] 3 4 5 6 | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: