Tuli luettua sunnuntaina, vaikka minua koetettiin estää koska sisälsi maagiset sanat, Harri Römpötti (josta en yleensä puhu jos voin välttää, ohimosuoneni kiittävät), mutta kun ongelma on se ettei nk. suuri yleisö lue hesariaan mediakriittisesti vaan ottaa tämänkin artikkelin ihan faktoina.
Hieman sama kuin tämä perjantaina radiossa kerrottu Mestari Cheng-elokuvauutinen. Radion uutisten mukaan Mika Kaurismäen elokuva on sitten ensimmäinen suomalais-kiinalainen elokuva.
No tietty se on, Jadesoturikin (2000-luvun puoliväli) on vissiin omaa untani.
Mutta varsinkaan painotusasioissa minkäänlaisia oikaisuja ei tule ihan sama miten ne varsinaiset tosiasiatkin viipottavat.
Niinpä ihmiset joko uskovat sen kun "lehdessä niin luki" jumalan® sanana tai jos tietävätkin jostain vähän ja siten ymmärtävät tahon lähteiden olevan vinksallaan ja tekevät välitömästi foliosta knallin ja hetiperään ottavat propagandististen tahojen "uutisoinnin" kritiikittä koska se sentään haraa vastaan virallista "syotettyä" totuutta vaikka siinäkin tuntuu olevan tarkoitushakuinen painotus ja muuta kummaa...no selittää paljon sekin.
Tuskin tämä Man Booker palkinto herättelee kovin montaa lukijaa, ei edes niitä VesaKn mainitsemia, kun jo on maan auktoriteetin™ kanta© ettei ole hyvä lainkaan.
Eikä sitä man bookeria täällä kovin moni edes tiedä, kunhanesittävät vaan.
Ovat kokemukseni mukaan yleensä niitä ihmisiä joilla on hyllyssä Westötä ja Nuruddin Farahia ihan vaan Finlandioiden ja Neustadtien takia.
Ja vaikkei sillä mitään väliä( kustantajille ja kirjakaupoille) ole ettei niitä luetakaan vaan ainoastaan hankitaan hyllyyn muodon vuoksi.
Pääasia että ostavat, auttaa asiaa eteenpäin.
myrskyt laantuvat vesilasissa eikä unohdeta muutkin kirjallisuuspalkinnot voivat tehdä World Fantasy Awardit ( ei, ei se HP Lovecraftin rintakuvan vaihtaminen kuuksi itse pystinä) vaan se että Sandmanin numeron voitettua graafiset novellit ja sarjakuvat rajattiin kisasta pois sääntömuutoksella.
se ei kerro sarjakuvien tasosta mitään.
Ainahan sitä voi keksiä itse jonkun kilpailun ja julistaa teoksensa sen voittajaksi.
Vaikkei kilpailu olekaan niin itsellä on itsepintainen kuva että Puupäähattu taitaa olla pitkäikäisimpiä sarjakuva-alan palkintoja ihan globaalisti heti Reubenien jälkeen, Eisnerit ja Angoulemen palkinnot ovat tietty isompia ja ihan eri näkyvyyden saavuttavaia mutta (ja kun tulee muistista tähän aikaan yöstä voi hyvin olla väärinkin) paljon tuoreempia iältään.
