Kerrotaan nyt lopulta tämä ilonaihe: eli olen ollut jo vuoden ja neljä kuukautta töissä yhdessä vakavaraisessa, kansainvälisesti menestyvässä firmassa, ja piirrän sarjakuvaa firman lehteen. Sellaista ajankohtaisten ilmiöiden ja talousasioiden kommentointia välillä absurdin huumorin keinoin mutta kuitenkin positiivisella mielellä.
Lehden päätoimittaja kaipasi viime vuoden keväällä jotain sarjakuvaa keventämään lehden sisältöä, ja kollegani, jotka tiesivät lahjani, yllyttivät minua lähettämään jotain.
Kyseinen lehti tosin ilmestyy vain kahdesti vuodessa, eikä mittariin ole ehtinyt kertyä kuin vasta kolme kaksirivistä strippiä. Mutta kyllä se tuntuu hyvältä nähdä ensimmäistä kertaa elämässä omia sarjakuvia oikeasti julkaistuna jossain, missä ne tavoittavat paljon ihmisiä (tai paljon ja paljon, rajatusta lukijajoukosta kuitenkin on kyse vaikka firma onkin iso).