Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Arvostelut: Talvisodan taistelu (10.10.2017 klo 09:28:10)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
23.10.2017, klo 14:45:16

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
459880 viestiä 10207 aihetta kirjoittanut 7204 jäsentä. Uusin jäsen: LariP
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Kotimaiset sarjakuvat ja tekijät
| | |-+  Suomalainen sarjakuva täytti 100 v. viime vuonna!
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: 1 [2] 3 4 5 6 7 ... 10 | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Suomalainen sarjakuva täytti 100 v. viime vuonna!  (Luettu 31304 kertaa)
JJ Naas
Toikkarointia lammashaassa
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 569



« Vastaus #15 : 14.08.2009, klo 18:52:46 »

Millekähän kohdeyleisölle Väkevä mies on piirretty? Tuntuu siltä kuin piirtäjä olisi ehkä piirtänyt sen itselleen ja itsensä kaltaisille jäärille, joita ketuttaa nuoriso ja ajan ilmiöt.. eli ensimmäinen suomalainen sarjakuva ei olisi ollut piirretty aivan nuorille tai lapsille. Tuulispää näyttää ainakin tämän myöhemmän ajan kantensa perusteella oman aikansa Pahkasialta.

Joten jos jostain löytyy vielä joku joka väittää, että sarjakuvat on tarkoitettu vain lapsille, voi osoittaa, että asia ei ollut näin sata vuotta sitten eikä ole nytkään.
« Viimeksi muokattu: 14.08.2009, klo 19:03:12 kirjoittanut JJ Naas » tallennettu
Jari Lehtinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 4 062


Itsevalaiseva myyrä joka selvittelee kurkkuaan


« Vastaus #16 : 14.08.2009, klo 19:47:21 »

Erkki Tantun kansi ajalta jolloin ensimmäinen sotienjälkeinen kahvilaiva saapui Suomeen on peräisin Tuulispään rappioajalta, jolloin se ilmestyi vain kerran vuodessa joululehtenä. 1900-luvun alun Tuulispää oli monipuolinen, kerran viikossa ilmestynyt pilalehti, johon runoilivat Larin-Kyöstit ja einoleinot, pakinoivat tiitukset, piirsivät akselihaloset ja topivikstedtit, ja ilmoituksissa kaupusteltiin "kaikenlaisia varmuusesineitä". Julkaisun suhtautuminen venäläisvaltaan johti säännöllisesti piristäviin painokanteisiin ja lakkautusuhkiin, joista viimeiset raukesivat vasta keisarillisen Venäjän valtakunnan lakattua olemasta.

Jos Tuulispää olisi jatkunut ja osoittautunut kaskisessa maassa menestyksellisemmäksi, ehkä se olisi tänä päivänä Suomen Canard.  Mutta tämä on pelkkää surullista spekulaatiota. Toimitus kärsi pahimman takaiskunsa jo 1920, kun päätoimittaja Onni V. Tuisku meni kuolemaan 50-vuotiaana. Kieltolakia Tuulispää vastusti kyllä linjakkaasti loppuun saakka.

Tuulispään sisällöstä on julkaistu vain yksi, Juha Nevalaisen 1970-luvun lopulla toimittama kokoelmakirja, mikä on sanalla sanoen hävyttömän vähän.

Ohessa oma suosikkini, aforistikko-filosofi A.Lindström, joka ajatelmoi sanaleikkejä ja monimielisyyksiä jo vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmenellä. "Mieheltä voi aina kysyä onko hän jalkamies, mutta menkääpä kysymään naiselta, onko hän jalkavaimo."



* Lindström_taittaa_jalkansa.jpg (77.46 kilotavua, 527x655 - tarkasteltu 403 kertaa.)
tallennettu

”Yhdysvalloissa vuosittain julkaistaan 720 miljoonaa kappaletta »C o m i c s» sarjakuvia … joista ei vain puutu kaikki kasvatuksellinen arvo, vaan jotka ovat suorastaan vahingollisia.” Lastemme puolesta, Kansainvälisen lastensuojelukonferenssin Suomen päätoimikunta 1952.
Timo Ronkainen
professionaali amatööri
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 16 980


"Ja rangaistus on greippi!"


« Vastaus #17 : 14.08.2009, klo 20:12:04 »

1900-luvun alun Tuulispää oli monipuolinen, kerran viikossa ilmestynyt pilalehti, johon runoilivat Larin-Kyöstit ja einoleinot, pakinoivat tiitukset, [...]
Jos Tuulispää olisi jatkunut ja osoittautunut kaskisessa maassa menestyksellisemmäksi, ehkä se olisi tänä päivänä Suomen Canard. 

Näin justiinsa ja tismalleen! Poliittinen pilalehti oli Tuulispää ja parhaasta päästä.

Tuulispään sisällöstä on julkaistu vain yksi, Juha Nevalaisen 1970-luvun lopulla toimittama kokoelmakirja,

Joka on ihmeellistä sillisalaattia, sattumankaupalla valikoituja paloja. Kunnon historiikkiantologia pitäisi saada siitä ja monista monista muista 1900-luvun alun pilalehdistä ja etenkin niiden sarjakuvista.

Timo
tallennettu

JJ Naas
Toikkarointia lammashaassa
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 569



« Vastaus #18 : 14.08.2009, klo 20:23:21 »

Joka on ihmeellistä sillisalaattia, sattumankaupalla valikoituja paloja. Kunnon historiikkiantologia pitäisi saada siitä ja monista monista muista 1900-luvun alun pilalehdistä ja etenkin niiden sarjakuvista.

Lehden Wikipedia -artikkeliakin voisi hieman laajentaa, jos joku tietäväinen ystävällisesti viitsisi.
tallennettu
Reijo
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 485


Haddadaa


« Vastaus #19 : 15.08.2009, klo 14:25:16 »

Historiallinen sanomalehtikirjasto on laajentunut osin jo vuoteen 1910, mikä mahdollistaisi löytöjen teon kotoakin.

Piruuttani kokeilin hakua sanalla 'sarjakuva'. Ja kas, sehän antoi tuloksia!

Tosin sana oli toisessa tarkoituksessa kuin nykyisin. Myös 'kuvasarja' oli valjastettu filminnäyttäjien käyttöön.


* sarjakuva_maailmanympari.jpg (65.71 kilotavua, 204x400 - tarkasteltu 381 kertaa.)

* kuvasarja_pohjola.jpg (65.66 kilotavua, 216x400 - tarkasteltu 364 kertaa.)
tallennettu

samsoni
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 128


Sanat eivät riitä kertomaan kuinka gsd sgiågi gjut


« Vastaus #20 : 15.08.2009, klo 15:03:42 »

Jopa "Väkevä mies kepin tarpeessa" -stripissä olleen putiikin nimi tihkuu huumoria \o/
tallennettu

Jari Lehtinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 4 062


Itsevalaiseva myyrä joka selvittelee kurkkuaan


« Vastaus #21 : 15.08.2009, klo 15:23:47 »

Jännittävää!  Raapaisuja:

"UUSI SANOMALEHTIYHTIÖ. Filos. maist. Wuoritsalo sekä hrat Onni Tuisku ja Heino Aspelin ovat anoneet senaatilta wahwistusta kustannusosakeyhtiö "Lehden" järjestyssäännöille. Yhtiön kotipaikkana on Helsinki ja tarkotuksena sanomalehden julkaiseminen ja kustantaminen. Osakepääoma on 15,000 markkaa jaettuna 150:een 100 mkan suuruiseen osakkeeseen."
30.08.1909   Käkisalmen Sanomat no 99

"SAMPO - Suomen kansan joululehti. ---Siihen otetaan wärillisiä jäljennöksiä kotimaisten mestarien taideteosten mukaan kuin nukyajan graafillisella alalla on mahdollista, joten wähitellen saadaan syntymään kotimainen ensiluokan jäljennöskokoelma, joka on tekewä meidän kotimaisten taiteilijain tuotteet tunnetuksi laajoissa piireissä kansastamme. Tällä ensimmäisellä kerralla...Gallen-Kallelan "Sammon puolustajat" --- --- ja humoristinen wuosikronikka kuwissa, jotka on tehnyt Heino Aspelin woidaan myös lukea julkaisun kuwalliseen asuun."
07.11.1908   Kaikuja Kajaanista no 129

"SAMPO - Joululehti Suomen kansalle. --- Piirrokset ja kuwat owat tehneet taiteilijat Santeri Salokiwi, I.Kaijala, Heino Aspelin jonka piirustama on erinomaisen hauska pilakuwasarja "Kamarista" E. Rautala, Albert Gebhard, joka kuwaa muutamia erinomaisia naisylioppilastyyppejä j.n.e."
07.12.1909   Kansan Ääni no 139

"KOTIMAINEN KARIKATYYRIKOKOELMA. Syksyllä julkaisee hra Heino Aspelin "Helioksen" kustannuksella kokoelman karikatyyrejä taidemaailmamme johtomiehistä. Kokoelmassa tulee olemaan parikymmentä kuvaa, väripainoksia, ja on se tietääksemme ensimäinen laatuaan meillä. Herra Aspelin on ennen menestyksellä piirrellyt pilalehtiin."
23.08.1904   Keski-Savo no 94

Oliko Aspelin ennen vuotta 1904 "piirrellyt menestyksellä pilalehtiin" muualle kuin Tuulispäähän? Nyt pitäisi metsästää käsiinsä ja tutkia läpi vuosisadan vaihteen ruotsinkielinen pilalehti Fyren ja sen suomenkielinen kiistakumppani Matti Meikäläinen. Myös Kurikka alkoi ilmestyä juuri 1904.

Mutta mitäs tämä on? "Arkkitehti Heino Aspelin" oli kuulusteltavana vankikarkurin edesottamuksista Oulussa 1905.
"HOHENTHALIN PAKO. ---Viimeinen wieras joka tiettävästi wankia käwi tapaamassa oli arkkitehti Heino Aspelin joka maanantaina klo 1/2 7 pyysi päästä puhuttelemaan wankia, joka oli hänen towerinsa ja ystäwänsä. Hra A. oli ilmoittanut lähtewänsä seuraawana päiwänä ulkomaille. Johtaja suostui A:n esitykseen. Wieras wietiin johtajan huoneeseen, jossa ensin tarkastettiin ne kolme pussia, jotka hän tahtoi wangille antaa. Niissä oli omenia, päärynöitä ja luumuja. Sitten tuotiin wanki huoneeseen, missä hän johtajan läsnä ollessa sai keskustella wieraansa kanssa. Kun keskustelu oli päättynyt, saatettiin wanki huoneeseensa. Jonkun ajan perästä saattoi wartija sitten hra Aspelinin ulos. Sen jälkeen tarkasti wahtimestari hedelmäpussit ja toimitti ne sitten wangille. Waikka sattuma näin ollen näyttää tahtowan langettaa jonkinlaisen warjon hra Aspeliniin ei tutkimuksissa kumminkaan ole ilmennyt mitään, joka antaisi aihetta luulemaan hänen olleen tawalla tai toisella osallisena wangin karkaamiseen. Niinpä owat hänen tuomansa hedelmät todellakin ostetut siitä liikkeestä, jonka nimi oli pusseissa, ja oliwat pussit myöskin kaupassa sidotut kiinni."
13.10.1905   Kaleva no 238
tallennettu

”Yhdysvalloissa vuosittain julkaistaan 720 miljoonaa kappaletta »C o m i c s» sarjakuvia … joista ei vain puutu kaikki kasvatuksellinen arvo, vaan jotka ovat suorastaan vahingollisia.” Lastemme puolesta, Kansainvälisen lastensuojelukonferenssin Suomen päätoimikunta 1952.
Reima Mäkinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 8 415


Facts are meaningless. You can use facts to prove


« Vastaus #22 : 15.08.2009, klo 18:12:16 »

Historiallinen sanomalehtikirjasto on laajentunut
Piruuttani kokeilin hakua sanalla 'sarjakuva'. Ja kas, sehän antoi tuloksia!
Sana sarjakuva vakiintui nykykäyttöönsä kai vasta pikku hiljaa 1950-luvun puolivälissä suuren sensuurikeskustelun yhteydessä.

Pilakuwasarja ja pilapiirros lienevät tosiaan olleet sata vuotta sitten kuvaavampia termejä.
tallennettu

"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson
Reijo
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 485


Haddadaa


« Vastaus #23 : 15.08.2009, klo 18:20:00 »

Mutta mitäs tämä on? "Arkkitehti Heino Aspelin" oli kuulusteltavana vankikarkurin edesottamuksista Oulussa 1905.
"HOHENTHALIN PAKO.

Aktivistien touhuja, kun Eugen Schauman ampui Bobrikovin, niin Lennart Hohenthal tämän alaisen prokuraattori Eliel Soisalon-Soinisen. En mene tapauksiin enempää, mutta teot piti saada nopeasti kansainväliseen julkisuuteen ja Suomi-propagandan tekijöiksi. Kuva Eugen Schaumanista oli jo etukäteen toimitettu Tukholmaan lehdistölevitystä varten.

Wikipediassa on Iwan T. Aminoffin kirjan kuva Hohenthalin teosta. Kirja Söner af ett folk som blödt. Romantiserad skildring från Finlands frihetskamp i början af 20:e seklet on julkaistu jo 1906, kuva mahdollisesti (ulkomaisissa) lehdissä jo aikaisemmin. Olisi saattanut Aspelinin vierailu liittyä kuvan tekemiseen?

tallennettu

Reijo
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 485


Haddadaa


« Vastaus #24 : 15.08.2009, klo 21:43:32 »

Oliko Aspelin ennen vuotta 1904 "piirrellyt menestyksellä pilalehtiin" muualle kuin Tuulispäähän?

Aamulehti no 270 19.11.1901 tekstimainostaa maisteri Severi Nymanin toimittamaa ja Sammon kustantamaa "Joulujutelmia" joululehteä. Piirtäjiä ei nimetä, mutta lehden mainitaan sisältävän "huvittavan kuvasarjan "Suuresta puhujasta" (15 kuvaa)".

Fennica tuntee Joulujutelmat, kaksi kappaletta on niitä sen mukaan ilmestynyt, 1901 ja 1903. Ensimmäisen kerrotaan sisältävän "kuvaliitteen", 32 s., kuvaliite : kuv. ; 4:o. Toinen ei ole enää Sammon kustantama, vaan hämeenlinnalaisten Bomanin ja Karlssonin. Ei kuvaliitettä, sivuja 47.


Mutta mikä mahtaa olla "15 pennin kuvakirjasto", josta Wiipurin Sanomat no 144A 31.5.1899 kertoo?

— 15 pennin kuvakirjastoa, Kuopion uuden kirjapainon kustantamaa halpahintaista kuvakirjasarjaa on vihko n:o 1 ilmestynyt, sisältäen kuvia, jotka olletikin nykyisinä aikoina ovat joka miehelle tervetulleita. Vihko käsittää 12 suurta sivuakuvia ja tekstiä, ja maksaa ainoastaan 15 p. Paljottain ostajille annetaan sitä
paitsi alennus


* 15_pennin_kuvakirjasto.jpg (86.5 kilotavua, 310x400 - tarkasteltu 356 kertaa.)
tallennettu

Jari Lehtinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 4 062


Itsevalaiseva myyrä joka selvittelee kurkkuaan


« Vastaus #25 : 18.08.2009, klo 00:30:45 »

Laitetaanpa tähän sen sillisalaattikokoelman ainoa Aspelin.


* aspelin_onneton_aviomies.jpg (165.19 kilotavua, 690x1022 - tarkasteltu 469 kertaa.)
tallennettu

”Yhdysvalloissa vuosittain julkaistaan 720 miljoonaa kappaletta »C o m i c s» sarjakuvia … joista ei vain puutu kaikki kasvatuksellinen arvo, vaan jotka ovat suorastaan vahingollisia.” Lastemme puolesta, Kansainvälisen lastensuojelukonferenssin Suomen päätoimikunta 1952.
Timo Ronkainen
professionaali amatööri
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 16 980


"Ja rangaistus on greippi!"


« Vastaus #26 : 18.08.2009, klo 00:34:45 »

Tosin sana oli toisessa tarkoituksessa kuin nykyisin. Myös 'kuvasarja' oli valjastettu filminnäyttäjien käyttöön.

Noissa näytöksissä esitettiin myös paljon kuultokuvasarjoja eli dioja elävien kuvien joukossa, olisivatkohan olleet semmoisia? Suomalaisissa teattereissa näytettiin elokuvaesitysten alussa nähtävistä mainospaloista osa kuultokuvina vielä kait jonnekin 1950-luvulle asti.

Timo
tallennettu

Jari Lehtinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 4 062


Itsevalaiseva myyrä joka selvittelee kurkkuaan


« Vastaus #27 : 18.08.2009, klo 00:38:16 »

Panoraama-esitykset olivat tosiaan sirkuksissa ja tivoleissa 1800-luvulla huomattava ohjelmanumero. Ensimmäiset biografiteatterit korostivatkin, että heidän elävät kuvansa eivät olleet tavanomaisia panoraamoja.

Noissa tuon ajan Maailman Ämpärin ja vastaavien elokuvamainoksissa ulkomaisia komedioita kutsutaan järjestään sanalla "pilakuwa".
tallennettu

”Yhdysvalloissa vuosittain julkaistaan 720 miljoonaa kappaletta »C o m i c s» sarjakuvia … joista ei vain puutu kaikki kasvatuksellinen arvo, vaan jotka ovat suorastaan vahingollisia.” Lastemme puolesta, Kansainvälisen lastensuojelukonferenssin Suomen päätoimikunta 1952.
T.Kokkila
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 959



« Vastaus #28 : 18.08.2009, klo 09:06:57 »

Tuulispää-lehden "sillisalaattikokoelma" on siis tämä (Fennicasta lainattuna):

Tuulispää 1903-1957 : Tuulispään aika 1903-1957 : kokoomateos vuosikymmenien ajalta / toim. Juha Nevalainen ; neuvottelukunta: Aatos Erkko...[et al.].
Julkaistu: [Hki] : Onni V. Tuiskun säätiö, [1976] (Sanomap.)
Ulkoasu: 253, [2] s. : kuv. ; 28 cm.
Aineisto:    kirja
Kieli: fin
ISBN: 951-9492-72-0 (nid.)

Kirjassa on näytteitä eri vuosikymmenien lehdistä, mutta tosiaan ärsyttävän sattumanvaraisesti valittuna, ja ilman taustatietoja. Tuossa Lehtisen postaamassa esimerkissä näkyy tyyli: Näyte on lehdistä vuosilta 1911-1920. Melko suurpiirteistä. Hauska kirja silti, sitä näkyy divareissa joskus, ja varmaan löytyy kirjastoistakin.

Väkevämies on kyllä yllättävän modernin näköistä sarjakuvaa. Olen joskus aiemminkin pohtinut tätä: Sarjakuvan pioneereilla ei ollut vakiintuneita konventioita, joten he tekivät asiat juuri niin kuin huvitti. Nykyään taas vaihtoehtosarjakuvan puolella konventioista pyritään tarkoituksella eroon. Siitä syystäkö jotkut varhaiset sarjakuvat vaikuttavat niin nykyaikaisilta?
tallennettu
211163
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 542


Kvaak!


« Vastaus #29 : 18.08.2009, klo 09:11:16 »

Noissa näytöksissä esitettiin myös paljon kuultokuvasarjoja eli dioja elävien kuvien joukossa, olisivatkohan olleet semmoisia? Suomalaisissa teattereissa näytettiin elokuvaesitysten alussa nähtävistä mainospaloista osa kuultokuvina vielä kait jonnekin 1950-luvulle asti.

Timo
Oulussa moisia nähtiin vielä 70-luvulla, erityisesti lastennäytösten alussa. Olivatkin isokokoisia lasidioja, mitä aikanaan pelastettiin talteen, kun elokuvateatteri Rio vaihtoi omistajaa 80-luvulla. Koko jotain 15 x 15 cm.
tallennettu
Sivuja: 1 [2] 3 4 5 6 7 ... 10 | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: