Japanilainen animaatio ja sarjakuva uutisissa

[J.Salo]

Ylellä on aiheesta taas vaihteeksi aika pitkä artikkeli.

Tuntuu olevan taas sarjaa "tätä nuoret tekevät", mutta ehkä joku täällä on kiinnostunut. Tuntui aika rautalangasta väännetyltä.

BONUS! Juho vauhkoaa aiheesta "länsimainen sarjakuva on lapsille":

Ei vain lapsille
Japanilainen sarjakuvamaailma on tavallaan myös länsimaista tasa-arvoisempi. Esimerkiksi aikuisille suunnatut sarjakuvat ja piirroselokuvat saivat Japanissa merkittävästi länsimaita varhemmin jalasijan. Myös sukupuolirajat ovat erilaiset, kertoo Valaskivi.
- Sarjakuvakulttuuri on länsimaissa ollut alusta asti vahvasti pojille suunnattu. Japanilainen populaarikulttuuri on tuonut mukaan paljon vahvoja naishahmoja, mikä on ollut yhdysvaltalaistutkimusten mukaan merkittävä suosion syy.

SARJAKUVA EI OLE VAIN LAPSILLE! Tai vain pojille! Voitteko kuvitella?

Näitä juttuja tuntuu aina häiritsevän myös se tosiasia että vastakkainasettelu on aina "Japani vs. supersankarit". Tietenkin olen mies ja näin asiassa ei ole oikein jalansijaa (tytöt saavat oikaista jos siltä tuntuu) mutta en koskaan oikein pitänyt Corto Maltesea, Blacksadia, Asterixia, Pikoa ja Fantasiota tai Aku Ankkaa (tai mitä sitä ny o) hirveän miehisinä naistenkyykyttäjä-juttuina, joista tytöt ei tykkää.
Tai yleensäkin; tuntuu kummalta että asutaan Suomessa ja Euroopan Unionissa, mutta valtamedian sarjakuvajutuissa unohdetaan aina että kummassakin tehdään sarjakuvaa. Ja sitten päädytään taas siihen "kyllä Japanissa tehdään sarjakuvaa paljon suuremmalle ja kattavammalle joukolle ihmisiä kuin mitä Marvel koskaan, ja siksi mä luen japanilaista". Siis mitä?

[Ja jos minulta kysytään, niin mangan suuri suosio on paitsi jännä kulttuuri, myös dynaaminen ruutuasettelu, jatkuva ja pitkä kertomus jota ei julkaista 20 sivun osissa, halpa hinta ja juonien yleinen yksinkertaisuus. Siis käännetyssä kamassa. Mutta sovitaan sitten että kyse on varmasti vahvoista naishahmoista eikä mistään muusta, kun kerran Hämähäkkimies ei yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan ollut se mitä naiset haluaa.]

[Dennis]

Kyllähän toi pitää paikkaansa:

Ei vain lapsille
Japanilainen sarjakuvamaailma on tavallaan myös länsimaista tasa-arvoisempi. Esimerkiksi aikuisille suunnatut sarjakuvat ja piirroselokuvat saivat Japanissa merkittävästi länsimaita varhemmin jalasijan. Myös sukupuolirajat ovat erilaiset, kertoo Valaskivi.

- Sarjakuvakulttuuri on länsimaissa ollut alusta asti vahvasti pojille suunnattu. Japanilainen populaarikulttuuri on tuonut mukaan paljon vahvoja naishahmoja, mikä on ollut yhdysvaltalaistutkimusten mukaan merkittävä suosion syy.

Rimpiläinen on samaa mieltä.

- Länsimaisella populaarikulttuurilla on niin rajoitetut kohderyhmät. Japanilaisessa sarjakuvassa esimerkiksi sitten löytyy muutakin kuin tiukasti lapsille ja aikuisille suunnattua materiaalia. Jokaiselle löytyy jotakin.

Fakta mikä fakta, länsisarjiksissa on tosi vähän naishahmoja, ja länsisarjiksia vaivaa kyllä ns. pysähtyneisyyden aika. Eikä kyseessä ole edes niin poikamainen sarjisaihe kuin "supersankarit" vaan hyvinkin perinteiset sarjikset kuten Tintti, Asterix, Tex Willer jne.....

Suuri syy mangojen suosioon on varmasti tuo monipuolisuus ja monien eri vivahteiden sekoittaminen.

Jos käyttäisit lainaustageja tulevaisuudessa..-ij

[Emppu]

Suuri syy mangojen suosioon on varmasti tuo monipuolisuus ja monien eri vivahteiden sekoittaminen.

Pitää muistaa silti kulttuuritekijät juuri eri genrejen kohdalla. Mun mielestä on huolestuttavaa just nähdä, miten yhdysvaltalaisten penskojen ei tee mieli lukea arkipäivän elämää heidän omasta elämästään vaan juuri japanilaisesta elämästä. Okei, onhan japanilainen kulttuuri eksoottinen, mutta ihmetyttää, miten ylipäätänsä draamasarjikset voi saada mitään jalansijaa teinilukijoissa, jos arkisuutta ei haluta arvostaa omassa ympäristössään, teki sen kuinka herkulliseksi tahansa?

[Antti Valkama]

mutta ihmetyttää, miten ylipäätänsä draamasarjikset voi saada mitään jalansijaa teinilukijoissa, jos arkisuutta ei haluta arvostaa omassa ympäristössään, teki sen kuinka herkulliseksi tahansa?

Onko se jo tehty kyllin herkulliseksi, vai onko tässä kenties epäonnistuttu?

[Marsumestari]

Amerikkalaisten romanssisarjisten suosio taisi lakata, koska comics code rajoitti huomattavasti minkälaisia tarinoita sai kertoa. Jo 60-luvulla joissakin shojo-sarjoissa oli vaikkapa "erirotuisten" välisiä suthteita esim. Machiko Satonakan jenkkien etelävaltioon sijoittuvassa Watashi no Joniissa (1968.

[Emppu]

Onko se jo tehty kyllin herkulliseksi, vai onko tässä kenties epäonnistuttu?

Eikö niiden pitäisi olla samalla linjalla, oli se manga/sarjakuva kuinka paskaa tahansa ihan sillä verukkeella, että jokainen sarjakuva on ainakin yhden lukukerran arvoinen?

Näemmä identiteettikriisiset amerikkalaiset silti tarttuvat kaikkeen mahdollisimman erilaiseen, mitä oma kulttuuri on...

[Lurker]

Lapsiin kohdistuvia kaikkein hirveimpiä seksuaalisen väkivallan kuvauksia halutaan pois animesta ja mangasta, siis Japanissa. Sarjakuvat ovat olleet lainsäädännöllinen porsaanreikä tällaiselle aineistolle.

Artists blast Tokyo ordinance on child sex in comics
Asahi.com

"It cannot be denied that toleration of the circulation of comic books, anime and games showing extremely horrible sexual abuses as if they are reality has promoted the tendency to make children the objects of sex," according to a report issued by the metropolitan government's council on youth issues in January.

In addition, Japan has long come under fire internationally for its lax laws on child pornography. In fact, comics are not covered.

[Mon of Olay]

Lapsiin kohdistuvia kaikkein hirveimpiä seksuaalisen väkivallan kuvauksia halutaan pois animesta ja mangasta, siis Japanissa.

Ja niin myös vähemmän väkivaltaisia juttuja.

Sinänsä huvittavaa nähdä mm. Rumiko Takahashin nimeä tuolla vastustajien listalla.

EDIT: vai olikohan sittenkin samasta kyse kuin Lurkerin uutisessa, no joka tapauksessa elämme kiintoisia aikoja.

[Marsumestari]

Ja niin myös vähemmän väkivaltaisia juttuja.

Sinänsä huvittavaa nähdä mm. Rumiko Takahashin nimeä tuolla vastustajien listalla.

EDIT: vai olikohan sittenkin samasta kyse kuin Lurkerin uutisessa, no joka tapauksessa elämme kiintoisia aikoja.

Suurin osa esim. Ranma ½:n hahmoista on alle 18-vuotiaita, joten ei siinä mitään yllättävää ole ainakaan, jos nollatoleranssilinjalle lähdetään.

[Nanna]

Tällainen uutinen pisti silmään Hesarin nettisivuilla:

Yhdysvaltojen armeija kosiskelee japanilaisia sarjakuvalla. On kyllä tosi ihkua propagandaa. Kawaii, USA-kun!

[Reima Mäkinen]

Juu, ja jatkossa ehkä tuollaiset sensuuri ja muut manga vs. pornouutiset (jonka Lurker postasi) sopisivat paremmin toiseen ketjuun ja toiselle alueelle, missä on jo keskusteltu aiheesta jonkin verran eri tapauksia pohtien.

[Lurker]

Sarjakuvakohuja näyttää nyt riittävän.

S-Ryhmä ei suostunut ottamaan Patriootti Moriarty -mangasarjaa lehtihyllyilleen. (Tokio.fi)

[Antti Valkama]

Hei, hyvä idea! Jospa tästä saisi mediakohun...?

Tai no, sitten voi käydä niin, että myös K-kaupoissa pelästyvät ja poistavat tuhmat lastenkirjat lapsia traumatisoimasta.

[Lurker]

Studion Ghiblin kaikki elokuvat Netflixiin vaiheittain kolmen kuukauden aikana. Eka satsi näytille 1.2.2020

February 1, 2020:
Castle in the Sky (1986), My Neighbor Totoro (1988), Kiki’s Delivery Service (1989), Only Yesterday (1991), Porco Rosso (1992), Ocean Waves (1993), Tales from Earthsea (2006)

March 1, 2020
Nausicaä of the Valley of the Wind (1984), Princess Mononoke (1997), My Neighbors the Yamadas (1999), Spirited Away (2001), The Cat Returns (2002), Arrietty (2010), The Tale of The Princess Kaguya (2013)

April 1, 2020:
Pom Poko (1994), Whisper of the Heart (1995), Howl's Moving Castle (2004), Ponyo on the Cliff by the Sea (2008), From Up on Poppy Hill (2011), The Wind Rises (2013), When Marnie Was There (2014)

[Antti Valkama]

Sinänsä hyvä juttu. Mutta vähemmän hyvä juttu on se, että ne saattavat tehdä uudet, Netflix-laadun suomennokset noihin elokuviin.

Ghiblin julkaisija Suomessa on sentään panostanut ihan hyvin käännöksiin, tai ainakin löytänyt osaavaa työvoimaa. Totta kai huomautettavaa löytyy (ainahan sitä), mutta taso on joka tapauksessa kaukana Netflixin yläpuolella. Ameriikkalaisuus paistaa liiaksi läpi erityisesti animekäännöksistä siellä. Englannin kauttahan ne lienee tehtykin, eikä suomentajilla näytä olevan osaamista anglismien kotouttamiseen. (Tai voi toki myös olla, että palkka on liian kurja huolelliseen työhön.)