Ketään mitenkään yllättämättä mielipiteeni on aika tarkalleen 180 astetta eri suuntaan kuin Michael Riddlen tai Lurkerin kanta.
V niin kuin Verikosto oli enemmänkin romaanifilmatisointi kuin sarjakuvaelokuva, siksi se oli niin hyvä.
ei. Se oli ennen muuta sarjakuvaelokuva joka seurasi lähdemateriaalinsa juonta, henkilöitä ja sanomaa.
Kyse ei ole siitä ollaanko uskollisia sille minkä värisiä linnut sarjakuvassa olevat, vaan miksi sarjakuvssa oli lintuja, mitä ne symbolisoivat jos mitään.
Virhe on olettaa että elokuvat, kirjat, sarjakuvat tai sarjakuvien filmatisoinnit olisivat keskenään suoraan vertailukelpoisia. Tenavia, Lepakkomiestä, Akiraa ja Scott Pilgrimia ei arvostella samalla kaavalla koska ovat sama asia.
komedia ja tragedia jakavat saman viitekehyksen mutta eri metodologian, niiden katarsis tai sen puute eivät ole välittömän vertailukelpoisia.
Henkilökohtainen maku on asia erikseen, jokaisella on oikeus olla arvostamatta genrejä joista ei pidä. Henkilökohtaisen maun määrittäminen universaaliksi totuudeksi kertoo enemmän kommentoijasta.
Sarjakuvafilmatisoinnit olivat ennen pelkkää värikästä roskaa koska sinä elokuvaväki niitä kaikkia piti ja resurssit päästä edes lähelle samaa visiota puuttuivat.
Osa yleisöstä on kasvanut tuon vaiheen yli, osalla ei ole henkisiä kykyjä siihen.
Modesty Blaise ei vaadi järjetöntä efektibudjettia mutta aiheesta on saatu vasta yksi vähänkään säällinen elokuva, tämä uudempi. Onko Modesty Blaise suoraan verrattavissa Terästyttöön, Crepaxin Valentinaan(joko tv-sarjan tai Baba yaga:n versioon) tai V niin kuin verikoston Eveyhin?
Ei minusta.
Noista parhaiten sovituksessa onnistui juuri Evey mutta eroaviakin kantoja on.
