Vaatehuonetta siivotessani löysin pienen 21-sivuisen sarjakuvalipareen, jota olisi tolkuttoman helppo vihata, ellei se olisi samalla niin tavattoman koominen. Kyseessä on traktaatiksi kutsuttu "Noiduttu", jonka kustantajana toimii amerikkalainen Chick Publications.
"Noiduttu" alkaa kohtauksella helvetistä, jossa ollaan juuri aloittelemassa kokousta. Lucifer pyytää kuitenkin kohorttejaan odottamaan siihen saakka, kunnes on nähnyt suositun TV-ohjelman loppuun. Mitä paholainen sitten katsoo? Luonnollisesti vanhaa "Vaimoni on noita" -sarjaa. Se nimittäin "tasoitti tien kaikille meidän okkulttisille ja vampyyri ohjelmillemme, joita näytetään tänään miljoonille"...
Luciferin alaisten antamien raporttien mukaan okkulttisten välineiden ja astrologia-kirjallisuuden myynti on nousussa ja huumeetkin menevät kaupaksi, ja seinillä roikkuvat taulukot osoittavat myös anarkian, pornografian ja homouden olevan kasvussa. Luciferin poliitikkoja koskeva kysymys saa puolestaan vastauksen "Kaikki se on hoidettu, mestari. Pian saamme meidän yhden maailman hallituksemme, kiitos väellemme avainpaikoilla". Ja mikäs muukaan taustalla roikkuu kuin YK:n symboli!
Anneli Valtasta, 16-vuotiasta huumeidenkäyttäjää, ei kuitenkaan saada narautettua äitinsä seuraksi helvettiin, kiitos uskovan isoäidin, joka rukoilee lapsenlapsensa puolesta. Sarjakuvan alaviite kertoo tässä kohtaa, että "ennenaikaisista kuolemasta, AIDS:ista, monista sairauksista ja riippuvuuksista eivät huumeiden puoltajat ja myyjät kerro etukäteen", mutta lukija ei saa vastausta siihen, miksi Anneli Valtanen tuntuu jämähtäneen kavereineen 1960-luvulle aina kaulassa riippuvaa rauhanmerkkiä myöten.
Seuraavaksi otetaan reipas loikka Hellblazerin suuntaan kun Anneli marssii meedion puheille. Kuolleeseen äitiin saadaankin yhteys, mutta sinnikkäästi rukoiluaan jatkava isoäiti saa tolkutettua tytölle, että kyseessä on vaan naamioitunut paholainen. Lopulta LSD vie Annelin sairaalaan ja viime hetket ovat käsillä. Isoäiti kuitenkin kertoo kahden ruudun verran totuuksia oikeasta uskosta, jolloin Anneli tunnustaa "Herran Jeesuksen Pelastajakseni" ja kiljaisee vielä lopuksi "Olen pelastettu". Anneli kuolee ja pääsee taivaaseen kun taas helvetissä paholainen räyhää alaisilleen, mikä on ilmeisesti sarjakuvan tekijöiden käsitys onnellisesta ja opettavaisesta lopusta.
Sarjakuvan viimeiseltä sivulta löytyy vielä Uskonratkaisuni-kuponki, jonka allekirjoitettuaan, päivättyään ja eteenpäin lähetettyään voi saada lisää yhtä hyvää ja opettavaista luettavaa! Sarjakuvia voi hankkia myös netin kautta, ja puljun sivuilla kerrotaan seuraavaa:
"Näytelajitelma sisältää noin 50 erilaista suomenkielistä sarjakuvavihkosta. Lajitelma sisältää myös uusimmat traktaatit; kuten Ansa, Kuka välittää ja Särkynyt sydän... Sarjakuvatraktaatit tekevät evankelioinnista luonnollisen ja tehokkaan elämäntavan, niiden avulla on helppo luoda todistustilanteita sekä viedä keskustelua elämän tärkeimpään asiaan. Traktaatteja on opettavia, varoittavia ja kehoittavia niinkuin Raamatukin opettaa. ks. Paavalin 2. kirje Timoteukselle, 4 luku, 2-5 jae. Myös lapsille on omia traktaatteja, lisäksi tuhannet nuoret keräävät niitä siksi on hyvä antaa heille aina uusia ja erilaisia."