Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
03.04.2020, klo 01:31:28

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
481474 viestiä 10440 aihetta kirjoittanut 3840 jäsentä. Uusin jäsen: kris
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Galleria | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvantekijöiden keskustelut
| |-+  Luomistyö, käsikirjoittaminen ja kääntäminen
| | |-+  SISÄLTÖ!
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: [1] 2 3 4 5 | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: SISÄLTÖ!  (Luettu 19509 kertaa)
Harri Tenhu
Vieras
« : 30.09.2003, klo 10:52:59 »

Onko sisällöllä väliä? Kysyn. Sarjakuvafestivaaleilla selailin useita omakustannelehtiä joista eniten kummastuin Napa viisi nimisestä lehdestä, joka oli käsin väkerretty. Sisällä oli pakkauspaperia ja nappeja yms. Mikä kerronnallinen arvo on napilla? Entä pakkauspaperilla. Johtaako tarkoitushakuinen kikkailu minnekään. Olenko tyhmä kun en ymmärrä?

Muutamat harvat pienemmät kustantajat, kuten Laikku yrittävät edes kertoa jotain juttuja, mutta en minä ainakaan voi ostaa lehteä, etenkään hintaan 25 euroa, jos siinä on vaan intouduttu jostakin kikasta.

Onko suomessa sellaisia lehtiä joissa on joku sisältö? Ovatko kaikki artistit jotain kuvataiteilijoita? Kertokaa pliis!
tallennettu
Holle
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 321



« Vastaus #1 : 30.09.2003, klo 11:09:32 »

No entäs sitten tämä. http://www.origamiboulder.com/

Holle
tallennettu

Sarjakuvat ja kuvitus
http://www.verikoirat.com
Reima Mäkinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 9 208



« Vastaus #2 : 30.09.2003, klo 12:15:14 »

Tämä on hyvä kysymys. Maailmassa tuntuu tosiaan olevan pilvin pimein ihmisiä joiden mielestä on relevanttia käyttää aikaansa ja luonnonvaroja itsensä ilmentämiseen ns. taiteellisen luovasti. Se, että tämä suuntaus on nyt sisällä myös sarjakuvassa, on hyvä tai huono asia vähän riippuen siitä, keneltä kysytään. Se mitä taideteos kenellekin antaa on hyvin yksilöllistä.

Itseäni kiinnostaa myös tarinat. Kuvia ja elämyksiä löytää muutenkin kuin "sarjakuvista". Asema ei Laikkuineen todellakaan ole keksinyt "kertovaa sarjakuva". Kyllä sitä on suomessa tehty jo 30-40 luvulta asti ja isommassa mittakaavassa 80-luvulta.

Ongelma on tietenkin myös siinä, että ihmisten/lukijoiden kiinnostuksen aiheet vaihtelevat. Toisia kiinnostavat yli-inhimilliset seikkailut, toisia se mitä vaikka kenenkin kotoa löytyy pöydän alta. Siis tämä edelleenkin tarinamuodossa.  artikkelissani http://www.kvaak.fi/naytaartikkeli.php?articleID=21 yritän loppupuolella vähän hahmotella sitä mitä oikein on tapahtunut.

Ratkaisuna dilemmaasi esittäisin seuraavaa. Oikeastaan ainoa mahdollisuus löytää "parempia" omakustanteita on haarukoida esiin sellaisia tekijöitä tai kustantajia, jotka satsaavat enemmän tarinaan ja vähemmän "itseilmaisevaan haahuiluun".  (Tälläisiä tekijöitä löytyy mm. täältä Kvaakista, eli esim. Kaltsu, Timo Ronkainen ja Welzu) Tekijäpuolella ongelmana on tietenkin se, että taloudellisesti pidemmän tarinan tekeminen on lähes mahdoton yhtälö. Sarjakuvan tekeminen ei ole ihan helppoakaan ja siksi moni luovuttaa.

Itse olen pannut suurella tyytyväisyydellä merkille, että Suomalaisessa sarjakuvassa (siis oikeiden kustantajien) alkaa löytyä valinnan varaa ja erilaisia genrejä. Ja Suomalainen on jopa laadukasta. Lue vaikkapa Hiltusen lännen korkkari tai Tietäväisen Linnut ja Meret. Omassa lajissaan ne pesevät monta ulkomaista kilpailijaansa.

Ja tosiaan niistä kertovista sarjakivista... Seuraa vaikkapa Kvaakin arvosteluja tai kysele lisää. Täällä on kävijöinä ihmisiä jotka voivat heittää suosituksia vaikka kuinka tarkkojen kriteerien puitteissa.
Kotiinpäin vetäen: tutustu Sarjariin, siinä on julkaistu sarjakuvanovelleja jo 21 vuotta. Lehtien hintakin on edullinen joten ainakaan sen kautta ei pitäisi pahoja pettymyksiä tulla.
tallennettu

"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson
Janne Kuusinen
Jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 922


I.L.S.J.K.P.(R)


« Vastaus #3 : 30.09.2003, klo 13:48:27 »

 Ach, tämän aiheen oli tultava jonakin päivänä esille!

 Joskus muutama vuosi sitten olin hyvinkin katkeroitunut suomalaisen sarjakuvan tilanteesta: näin ympärilleni vain ne kuvataiteilijoiden ja graafikoiden muotoon keskittyvät pläjäykset, vaikka muutakin olisi ollut nurkan takana piilossa. Nykyisin olen pyrkinyt tasaantumaan: ajattelen niin, että kotimaisen(kin) sarjakuvan monimuotoisuus on rikkaus, jonka harvat ongelmat liittyvät arvottamiseen. Millainen sarjakuva esim. tulee palkita kilpailuissa?

 Näyttäisi siis siltä, että taidesarjakuvantekijät ovat huomattavasti aktiivisempia kuin sisällön varaan vannovat. Siinä missä taiteilijat tekevät suurta pr-duunia sarjakuviensa näkyvyyden eteen, kierrättävät muut omat tuotoksensa ne iänikuiset egmontit, iltasanomat ja muut mahd. julkaisukanavat, saaden aina saman vastauksen "Ei nyt, kun ei ole rahaa, mutta koeta vuoden päästä". Niin jäävät loistavat sarjat pölyttymään lipastojen kätköihin. Onneksi Netti on helpottanut meidän laiskimusten tilannetta hieman...

 Tottahan on, että Suomi tarvitsisi lehden, joka sisältäisi kansantajuista, ehkä hieman populististakin sarjakuvaa. Tähän väliin tulevat ne pakolliset haikailut Pahkasian perään ja analyysit siihen, miksi Uusiruutu - proggis epäonnistui lähtökuoppiinsa.
tallennettu

Hege
väsähtänyt
Jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 943



« Vastaus #4 : 30.09.2003, klo 18:15:24 »

Usein tulee taidesarjakuvan kanssa samanlainen olo kuin nykytaiteen, eli en ihan aina ymmärrä. Silloin kun ymmärrän, niin ilahdun nälemästäni, kun en ymmärrä saan vaikutelman, että kyseessä on joko minua korkeampaa taidetta tai sitten teoksen päätavoite on tehdä pilaa katsojistaan.

Joku joskus väitti nykysarjakuvan edenneen ilmaisultaan jo niin kauas alkuperäisestä, ettei asiaa harrastamaton kykene ymmärtämään mitä lukee tai miten tulisi lukea. En sitten tiedä omista kyvyistäni.
Välillä näyttää siltä, että mitä "omaperäisemmin" piirretty ja erikoisemmin kerrottu, sitä parempi lopputulos. Massat kuitenkin lukevat Akua ja Asterixia.  
tallennettu

But pride -  where there is a real superiority of mind, pride will be always under good regulation.
Reima Mäkinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 9 208



« Vastaus #5 : 30.09.2003, klo 19:47:51 »

Katkeroituman ei pidä. Cry
Pois  surku ja valitus. Tosia kyllä vaan on se, että jos käyttää enemmän aikaa markkinointiin kuin tekemiseen, niin pääsee todennäköisesti myös pidemmälle. Tai se riippuu. Onhan sitten näitä huituloita ja hiltusia jotka kykenevät tekemään graafisesti huipputasoa vähän nopeamminkin.
Sellaisestakin ilmiöstä on jossain ollut puhe, että nykymeiningillä tekijän habituksesta voi ikään kuin tulla suurempi ja määräävämpi asia, kuin hänen teoksiensa substanssi eli sisältö edellyttäisi.

Ja mitä ideointiin ja aivotyöhön sekä markkinointiin tulee, niin siihen todella kannattaisi panostaa. Se tietää mm. parempia mahdollisuuksia apuraha-arvonnoissa ja sitä kautta arvostuksen nousua.

Ehkä pitäisi niitä vaikeaselkoisen tekijöitäkin ruoskia selkeämmin, en tiiä. Kaverille on paha sanoa. Toisaalta "taidejengi" ei mitenkään tunnu välttelevän tai piilottelevan "realistisen" tai "yleisöä huomioivan" sarjakuvan tekijöiden dissaamista.
No, rakentava kritiikki voisi ehkä kumminkin olla oikeampi tapa lähestyä. Ja rahoillaan jokainen äänestää joka tapauksessa.

Meillä on kotimaisissa piireissä takavuosinakin liikkunut jo niin paljon pahaa verta, että se riittäköön. Kaikelle sarjakuvalle - olkoon se minusta miten käsittämätöntä tahansa - pitää löytyä tila. Riitelystähän ei hyödy kukaan, vaan kaikki häviävät. Kyä meinaannäino. Shocked
« Viimeksi muokattu: 30.09.2003, klo 19:49:24 kirjoittanut Reima Mäkinen » tallennettu

"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson
Hege
väsähtänyt
Jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 943



« Vastaus #6 : 01.10.2003, klo 09:50:09 »

Olisihan tuo sarjakuvakenttä huomattavasti tylsempää jos "taidesarjakuvalle" ja muulle ei valtavirtaa edustavalle tuotannolle ei olisi tilaa. Jos ja kun kyseessä on omakustanne, niin omasta julkaisukynnyksestähän siinä on kiinni, että mitä sinne laittaa.

Ostotilanteessa teoksen sisällöstä voisi tietysti mainita asiakkaalle, ettei sitten tule näitä pettymyksiä. Mitkä ne sisältöluokat sitten olisivat? Easy reader, selkeä juoni mutta piilomerkityksiä, taidesarjakuvaa...
tallennettu

But pride -  where there is a real superiority of mind, pride will be always under good regulation.
Harri Tenhu
Vieras
« Vastaus #7 : 01.10.2003, klo 10:04:48 »

Minulla on ainakin mennyt kaikki toivo ns. taidesarjakuvaan. Sitä jaksaa ihminen ruokkia Kankkulaa siellä kaivossa vain tiettyyn pisteeseen saakka. Ja luulisi että näin on muillakin. Maailmassa on kuitenkin niin paljon kaikkea muuta mielenkiintoista tutkittavana. Onhan se sinällään sääli että jossakin siellä kaiken merkityksettömän keskellä on ilmeisesti piilossa tekijä jos toinenkin joille taiteellisuus tarkoittaa sitä että estoitta kerrotaan juttuja suoraan sydämestä. Jaksan edelleen intoilla siitä Aseman tuotannosta. Siellä kustantamon riveissä vaikuttaa A. Rapi, jonka huoleton kerronta vetoaa ainakin näin keski-suomalaiseen ikämieheen.

tallennettu
Reima Mäkinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 9 208



« Vastaus #8 : 01.10.2003, klo 10:05:39 »

Mitkä ne sisältöluokat sitten olisivat? Easy reader, selkeä juoni mutta piilomerkityksiä, taidesarjakuvaa...

Haha. Hyvä kysymys! Joskus vuonna keppi, oli niin helppoa kun puhuttiin valtavirran lisäksi vain avantgardesta ja undergroundista. Sitten tuli aikuisten sarjakuva ja lopulta tämä taiteellisesti vaikuttunut sarjakuva joka sotki pakan.

Lisätään keittoon vielä asemalainen hämmennys, jossa taskuläpärettä kutsutaan albumiksi, sekä taiteilijakirjat, joita kutsutaan sarjakuviksi, niin siinä onkin asiakkaalla jo tietämistä markkinointiviestien vastaanottamisen kanssa.

Kukaan daidesarjakuvan tekijä ei tietenkään halua tulla luokitelluksi mihinkään yleislokeroon. Jossain toisessa säikeessä puhuttiin vertaamisesta toiseen (samoin plagiointikeskustelussa).
Itse näen vertaamisen lähinnä keinona positioida (tulipas hieno sana) joku tuntematon juttu sarjakuvan kenttään, silloin kun siitä kertoo toiselle.
tallennettu

"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson
Tenhu
Vieras
« Vastaus #9 : 01.10.2003, klo 10:08:51 »

On se terminologia hakusessa muissakin taidemuodoissa. Romaani termiä käyttää Mika Waltari pitkistä novelleistaan ja entäs Perikato-sarjan 12-sivuiset Romaanit? En tiedä, ehkä nämä kaikki ovat ainoastaan viitteellisiä juttuja.
tallennettu
Reima Mäkinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 9 208



« Vastaus #10 : 01.10.2003, klo 10:29:39 »

Viitteellisiäpä hyvinkin.
Mutta jos meillä on käytössä ihan toimivaa sanastoa, niin miksi sitä pitää mennä vesittämään?! Ja selitykseksi ei minusta riitä se että kieli elää.

Jotenkin ymmärrän sen, että sisällön suhteen on tarve luokitella uudelleen ja tehdä pesäeroa vanhaan, mutta mitä voitetaan sillä että kirjaa aletaan kutsua lehdeksi tai päin vastoin? Tai kuvaa/kuvasarjaa sarjakuvaksi?!

Minusta kommunikointi on ihan riittävän vaikeaa vakiintuneilla suomen kielen sanoillakin. Ei siihen tarttis enää lastata itse kehiteltyjä, tai toisesta kultturista lainautuvia merkityksiä. Paitsi tietenkin jos haluaa olla vaikeaselkoinen. Englanniksi latteakin lause saattaa suomalaisen korvassa kuulostaa siedettävältä.
« Viimeksi muokattu: 01.10.2003, klo 10:31:14 kirjoittanut Reima Mäkinen » tallennettu

"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson
Kari Heikonen
Vieras
« Vastaus #11 : 01.10.2003, klo 11:25:28 »

Reima, Reima... Noinkin viattoman epäselvästä vihjailusta joutuu jo pyytämään hieman tilille:
Lainaus
Sellaisestakin ilmiöstä on jossain ollut puhe, että nykymeiningillä tekijän habituksesta voi ikään kuin tulla suurempi ja määräävämpi asia, kuin hänen teoksiensa substanssi eli sisältö edellyttäisi.
"Jossain" puhe? Vakavastikin ottaen? Tällaisten juorujen levittämisellä on tapana joutua tulkituksi sen sisällön hyväksymiseksi, ja sitä et kai halua?
Lainaus
"taidejengi" ei mitenkään tunnu välttelevän tai piilottelevan "realistisen" tai "yleisöä huomioivan" sarjakuvan tekijöiden dissaamista.
Onko todellakin näin? Ja vielä koko jengi?
Itse olen nähnyt vain eri ihmisten erilaisia perusteluja omalle taidenäkemykselleen. Tai sitten juuri sitä rakentavaa kritiikkiä.
Lainaus
Tosia kyllä vaan on se, että jos käyttää enemmän aikaa markkinointiin kuin tekemiseen, niin pääsee todennäköisesti myös pidemmälle.

"Tosiasia"? Onko siitä näyttöäkin?
Enkä nyt tietenkään kyseenalaista markkinoinnin hyödyllisyyttä, vaan vihjausta siitä, että joku olisi pärjännyt toisia paremmin siitä syystä että olisi keskittynyt enemmän markkinointiin kuin tekemiseen.
Lainaus
Meillä on kotimaisissa piireissä takavuosinakin liikkunut jo niin paljon pahaa verta, että se riittäköön.

Ja tällaisella vihjailullako ajattelit tervehdyttää tilannetta?  Wink
Lainaus
Kaikelle sarjakuvalle - olkoon se minusta miten käsittämätöntä tahansa - pitää löytyä tila.

Olen samaa mieltä.
Lainaus
Katkeroituman ei pidä.
Pois  surku ja valitus.

Olen samaa mieltä.
tallennettu
Reima Mäkinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 9 208



« Vastaus #12 : 01.10.2003, klo 11:53:19 »

Tuon ensimmäisen ajatuksen esiintymispaikkaa en todellakaan muista. Sen verran on hajua, että kyse oli kaunotaiteesta, ei sarjakuvasta. Minusta asia pätee kuitenkin myös sarjakuvaan. Sillä sarjakuva on taidetta. Olisi myös mukava kuulla jos joku on eri mieltä.
Ettiekö tekijä (vaikka sitten ulkomainen) tosiaan voisi ikään kuin nousta itseisarvoksi teosten "kustannuksella". Hakematta tulee mieleen Barks, jonka maalausten arvossa ja arvostuksessa lienee aika paljon muutakin kuin niiden taiteellisista ansioista johtuvaa hyvää. Tietenkin taide tosiaan on suhteellista ja vasta historia näyttää kuka oli todellinen visionääri, mutta kyllä minua hirvittää mainittujen maalausten värimaailma. Lisättäköön vielä, että sarjakuvantekijänä Barks kuuluu mielestäni sellaiseen nero osastoon, että vastaavaan ei yllä maailmassa kuin pari muuta.

Kotimainen sarjakuva ei saa liikaa julkisuutta. Siksi tekijän tulee/kannattaa olla suuna päänä itsekin itseään markkinoimassa. Siis pitää näyttelyitä ja antaa haastatteluja jne. Se on tosiasia, että se näyttää kannattavan. Kustantajathan markkinoivat meillä perinteisesti aika nihkeästi (taas tuli hirveä yleistys, mutta menköön Wink). Se itsensä korostaminen tuntuu myös monesta tekijästä ällöttävältä (ainakin minusta).

Kari H:
"eri ihmisten erilaisia perusteluja omalle taidenäkemykselleen."

Minä taas en ole nähnyt noita, ja puhuin tyhmänä siitä mitä olen kuullut. Kuulopuheet pitäisi tietenkin unohtaa, eikä nostaa niitä täällä enää esiin, siinä olet oikeassa.  Ehkä vika on myös silmissäni. Ja kyynisyydessä ja katkeroitumisessa.
Ajattelen esimerkiksi, että imago ja mainonta/markkinointi vaikuttaa ihmisten ostokäyttäytymiseen, vaikka jokainen tietää tekevänsä hankinnat järkipohjalta.

Ja ei kai, täällä keskusteluissa heiteltyihin väitteisiin ja mielipiteisiin tarvitse liittää tarkkoja viittauksia alkuperäisiin lähteisiin? Wink
Tämä eksyi kyllä vähän offtopic että... sori.
tallennettu

"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson
Kari Heikonen
Vieras
« Vastaus #13 : 01.10.2003, klo 12:33:18 »

Kiva että sentään pehmensit välittämääsi ensivaikutelmaa. Olin ehtinyt luulla että puhuit kotimaisesta sarjakuvasta ja habituksesta - eikä ulkomaisesta maalaustaiteesta ja statuksesta, kuten nyt Barks-esimerkissäsi  Wink

Ja edelleen: markkinoinnin hyödyllisyydestähän ei ollut kyse, vaan siitä että keskittyykö joku siihen muka enemmän kuin itse tekemiseen..

Lainaus
Ja ei kai, täällä keskusteluissa heiteltyihin väitteisiin ja mielipiteisiin tarvitse liittää tarkkoja viittauksia alkuperäisiin lähteisiin?
Ehei (tai mistäs mää vieraana tietäisin?), mutta jos esittää negatiivisia vihjailuja, perustelut ovat sekä reilua peliä että auttavat mielipiteiden vakavasti ottamista, vai mitä?

Rauha maas.
tallennettu
Wilpuri
Vellihousu
Jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 288


Jaa kuka?


« Vastaus #14 : 01.10.2003, klo 13:46:49 »

Mielestäni kaikki hyvät sarjakuvat ovat taidetta. En kuitenkaan ymmärrä näitä "taidetta taiteen vuoksi" -sarjakuvia, joiden tekijät ilmeisesti haluavat vain sanoa, että "Hoo Maalaistollo, etkö taidetta ymmärrä. Painu latoosi heinähattu ja opiskele kyldyyriä".

Vähän aikaa sitten kävin valokuvanäyttelyssä. Suurin osa kuvista oli tylsiä valokuvia kuvaajasta itsestään erilaiset vaatteet päällä. Opas sölkötti vaahto suusta valuen jotain kuvan sanomasta ja syvällisyydestä. Oli todella vaikeaa olla nauramatta. Jotkut sarjakuvat ovat nykyään ikävä kyllä samanlaisia. halutaan olla erilaisa, vaikka se tarkoittaisi sitä, että tehdään järjettömyydestä taidetta, jossa on muka jotain syvällistä, joka ei kuitenkaan aukene vaikka seisoisi päällään ja puhuisi rumia.

En puhu nyt sekavista tai tyylitellyista sarjakuvista, vaan niistä joissa ei ole tarinaa, selkeitä hahmoja... tai edes hyvää piirosta vaan vain jotain Keisarin uusia vaatteita ja muka syvällistä moskaa.

Itse pidän taiteellisista sarjakuvista tyyliin Hirviön Uni, Ronin, Kalevala (Se Huitula), Elektra Assassin jne., mutta niissäkin on selkeästi järkeä...

Taide on mielestäni sitä, että joku tekee jotakin, mikä on hyvää ja hienoa ja hänen omaa tyyliään eikä sitä, että yrittää väkisin tehdä jotain erilaista.
« Viimeksi muokattu: 01.10.2003, klo 13:48:18 kirjoittanut Wilpuri » tallennettu

"Someday I will be so powerful that secretaries will HAVE to explain why they laugh at me" - Asok the Intern
Sivuja: [1] 2 3 4 5 | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: