Supergirl Maailma

[Sampsa Kuukasjärvi]

Sarjismiehet (tällä kertaa Hannu Kesola, Mikko Varjamo ja Mikael Mäkinen) keskustelevat podcastissaan Supergirl-sarjakuvista Woman of Tomorrow ja Supergirl: Maailma sekä yleisesti Terästytöstä. Olen eri mieltä kuin keskustelijat Superman: Maailman laadusta, mutta ymmärrän toisenkin näkökulman. Woman of Tomorrow sen sijaan ei ole ollenkaan tuttu minulle.

Keskustelun sekaan on leikattu Vesa Vitikaisen tekemä Johanna Sinisalon haastattelu Porista. Siinä Johanna mm. mainitsee noita seikkoja, joita Curtvile listasi aiemmin (alhaalla lainaus häneltä): tarinan mahdollisen poliittisen herkkyyden, vaaran matkailumainontaan tällaisessa antologiassa eri maiden tekijöiltä sekä hahmon vanhojen tarinoiden tyttömäisyyden. En ole varma, mihin haastatteluun, Curtvile, tuossa viittasit.

Sinisalon ja Kämpen kertomus on yleisesti ottaen hyvin vähän poliittinen ottaen huomioon nykyiset ja entiset supersankari sarjakuvan esimerkit oli kyseessä sitten Teräsmiehen kamppailu Ku Klux Klania vastaan, Kapteeni Amerikka lähes aina tai mm 20th Century Men ja Power Fantasy.
Mutta hyvä että asia on huomioitu jo tekovaiheessa tekijöiden osalta.

Yksi mikä itselle tässä kokoelmassa otti ikeniin ja vaivasi oli selittämätön asia ennen kuin kaiken vänkäröinnin ohessa käsikirjoittaja Johanna Sinisalo sen haastattelussa mainitsi: vaikka on kryptonilainen ja siis ihmisiin verrattuna jumalan voimat omaava Terästyttö kovin harvoin lyö ketään vaikka se olisi ilmeisin ja jopa toimivin ratkaisu tilanteessa.
Sellaisessa tilanteessa jossa Teräsmies jo käyttäisi voimakeinona.
Ne " perinteiset" sukupuoliroolit kun istuvat tekijöissä ja niiden toivotaan jatkavan rakenteiden ylläpitoa ja pönkitystä.

[Reima Mäkinen]

Osaako joku vastata tähän: onko tuo hahmojen asento takapuoli pystyssä yleinen tapa kuvaamaan sekaisin oloa tai suurta himoa japanilaisissa sarjakuvissa? Näyttää omituiselta. No, koko tämä tarina on omituinen!

Tuo on ihan länsimaissakin tunnettu poseerausasento. Näin moista somessa jo joskus 10 vuotta sitten, mennyt jo pois muodista. Voisi kuvitella että nuoret aikuiset tunnistaa. Valitettavasti en osaa sanoa mistä tuo meemi lähti liikkeelle, tai sen tarkkaa merkitystä, kun en tiedä millä nimellä se kulkee. Kuvittelisin, että kun aikuiset matkivat vauvojen tapaa nukahtaa tuohon asentoon, sillä viestitään humoristisesti jotain viattomuutta, antautumista, tms.

[Curtvile]

Keskustelun sekaan on leikattu Vesa Vitikaisen tekemä Johanna Sinisalon haastattelu Porista. Siinä Johanna mm. mainitsee noita seikkoja, joita Curtvile listasi aiemmin (alhaalla lainaus häneltä): tarinan mahdollisen poliittisen herkkyyden, vaaran matkailumainontaan tällaisessa antologiassa eri maiden tekijöiltä sekä hahmon vanhojen tarinoiden tyttömäisyyden. En ole varma, mihin haastatteluun, Curtvile, tuossa viittasit.

Tismalleen samaan sekä muihin Porin kirjastossa ja PoriConissa esitettyihin haastatteluihin jotka asiaa sivusivat.

Kuten eilen koiralle puhuessa sanoin " miksi oletan että ymmärrät mitä sanon? Varmaan kun puhun samoin ihmisillekin"
Kierrätyskeskuksen ihmiset hymyilivät kuin olisivat jotain ymmärtäneet.

Supergirl Maailma on ihan kelpo, mutta Supergirl Woman of Tomorrow on se mikä olisi pitänyt julkaista.
Se juna meni, maito on nurin eikä siitä itkusta ole hyötyä. Oma stressitaso voi parkujalla laskea, muilla ei.

Toivottavasti kasvattaa myyntiä kuitenkin, tuli näkyvyyttä sitten kvaakissa, sarjismiehissä, muualla sosiaalisessa mediassa, Hesarin jutun myötä tai siitä jos joku ihan oikeassa elämässä kertoo että on lukemisen väärtti.

Jota on. Woman of Tomorrow on parempi. Täysin eri asia, yhtenäinen albumi ja monesta turhan synkeä, mutta silti kahden tekijän kokonaisvaltainen esitys.

Muistissani on aukkoja ja todistetusti virheitä, mutta en saa heti mieleen että Rosi Kämpen töitä olisi aiemmin julkaistu suomeksi. Kuten en muista Eisnerin voittaneen Max Sarinin saaneen myöskään.

[Veli Loponen]

Supergirl Maailma on ihan kelpo, mutta Supergirl Woman of Tomorrow on se mikä olisi pitänyt julkaista.

Samaa mieltä. Tosin nämä DC:n World-julkaisut voi tavoittaa taviksia, jotka eivät ole niin perillä sarjoista muuten. Mutta samaan aikaan, kun ajattelee, että Arctic Lights Comic Conissa ja näköjään Supergirlin näytöksissä jaetaan ilmaiseksi Woman of Tomorrowin ekaa numeroa, niin olisi ollut fiksu veto julkaista sarja suomeksi ja koittaa mainostaa, että tarinan voi lukea kokonaan täältä.