Kvaak.fi - keskustelu

Sarjakuvantekijöiden keskustelut => Piirtäminen, tekstaus, väritys ja skannaus => Aiheen aloitti: tertsi - 09.02.2008, klo 01:46:27



Otsikko: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 09.02.2008, klo 01:46:27
Ja taas meni yhden sivun (tarinan ensimmäinen sivu) tussaus pieleen!!!!

Kaikki näyttää ihan hyvältä lyijykynävaiheeseen saakka, mutta sitten kun piirtää tussilla puhtaaksi, niin tulee tosi rumaa jälkeä. Terä on surkea. Paperi on surkeaa.

Eikun taas vaan uudestaan alusta!!!
Tekis melekeen mieli  itkeä.  Sapelin pihkat!



Otsikko: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Sika - 09.02.2008, klo 05:07:54
Menikö kaikki ruudut pieleen? Tarvitseeko sitä koko sivua uudestaan tussata? Ei kai sentää tarvitse luonnoksia tehdä uusiksi?


Otsikko: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Ossi Hiekkala - 09.02.2008, klo 09:18:50
Onnistuin taas pehmentämään pyörän selästä laskeutumista polvella ja nyt yön jälkeen se on kauniin pyöristynyt ja jäykkä. Voin jälleen vaihteeksi ottaa käyttöön etuliitteen Hopalong.


Otsikko: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 09.02.2008, klo 13:34:23
Ei kai sentää tarvitse luonnoksia tehdä uusiksi?
Tarvii. Tussasin näet lyijykynäluonnoksen päälle samalle paperille ja kumitin sitten lyijäriviivat pois.
Valopöydällä piirrän läpi tuosta epäonnostuneesta tussauksesta uudelle paperille. Eli ei ihan alusta tarvitse aloittaa.

Selitänpä tämän ongelman ihan vaan huvin vuoksi:
-Tarkoitus olisi piirtää nopeasti. Sivu per päivä. Vaikka sivulla olisi ilmakuva Helsingin rautatieasemasta. niinkuin onkin.

- Jotta sivu valmistuisi nopsaan, niin halusin tussata samallae paperille luonnoksen päälle.
En osaa tussata vallopöydän läpi,vaan tätä metodia käyttäessäni joudun ensin jäljentämään lyijykynällä/sinikynällä lyijäriluonnoksen uudelle, puhtaalle paperille (en vain osaa katsoa alemmalla  paperilla olevia viivoja ja samalla piirtää terällä ylemmälle paperille. Tuloksena on jäykkää paskaa).

- Tuo luonnoksen jäljentäminen on pirun turhauttavaa puuhaa ja siihen menee ratkaisevasti liikaa aikaa

- Ja nyt minun täytyy kai hyväksyä se, että en myöskään osaa oikein piirtää samalle paperille sen ensimmäisen lyijykynäluonnoksen päälle. En osaa päättää, mitä luonnosviivaa seuraisin tai jotain. Ovatko luonnokseni liian suttuisia, kenties.

- eli luulisin onnistuvani, jos ensin teen "suttuluonnoksen" yhdelle paperille ja sitten teen "puhtaan luonnoksen" toiselle paperille, jolle teen myös sen lopullisen tussauksen.
Ongelma on se, että tällä tavalla kuluu liikaa aikaa. Sarjakuvat jäävät valmistumatta.

-Yksi ongelma on se, että se oikea terä/paperi-pari on vielä löytymättä. Olen palannut Canson/Nikko-kierrokselta Brause/ohut schöllerin luonnospaperiyhdistelmään. Terä tökkää kiusallisesti silloin tällöin paperiin ja menee siitä jopa läpi. Mutta tämä tuntuu parhaalta tavalta tehdä juuri nyt.


Tulipas vuodatusta. Saneeko tuosta jotain tolkkua ees?


Otsikko: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Piber - 09.02.2008, klo 13:39:08

Tulipas vuodatusta. Saneeko tuosta jotain tolkkua ees?
Olisiko näyttää jotain tuosta sivusta?
Ulkopuolisten on varmaan helpompi sanoa menikö se oikeasti pilalle vai tekeekö itsekritiikki tepposia.
Vai onko paperi tyystin repeillyttä ja viiva levinnyttä


Otsikko: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 09.02.2008, klo 14:52:45
Olisiko näyttää jotain tuosta sivusta?
Kotona ei ole A3-skanneria.
Mutta katotaan, josko saisin sen jotenkin skannattua.

Sinänsä ihan mielenkiintoista kuulla kommentteja, mutta ei ne mitään muuta. Piirrän sen sivun kuitenkin uusiksi (toivottavasti paremmin)


Otsikko: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Sika - 09.02.2008, klo 15:08:05
Itse skannaan nykyään luonnoksen tietokoneelle ja muutan viivat siniseksi, tulostan ja tussaan siniviivojen päälle. Myöhemmin sitten häivytän siniviivat pois tietokoneella.


Otsikko: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 09.02.2008, klo 15:26:50
Itse skannaan nykyään luonnoksen tietokoneelle ja muutan viivat siniseksi, tulostan ja tussaan siniviivojen päälle. Myöhemmin sitten häivytän siniviivat pois tietokoneella.

Tuo kuulostaa erittäin hyvältä systeemiltä.
Mulla ei ole printteriä.
Minkälaista paperia käytät tulosteessa? Tulostaako tulostin muutakin kuin kopiopaperia (siis esim. jotain kunnollista piirustuspaperia =sileäpintaista ja/tai paksuhkoa).

EDIT:
Viittaan vielä tuohon ylläolevaan vuodatukseeni.
Yksi syy paskaan jälkeen on se,ettäen olesitten viime heinäkuun piirtänyt mitään tosissani.vain semmoisia suttuja paperinnurkkiin.

Rutiini häviää aika nopeasti,jos sitä ei pidä yllä.


Otsikko: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Sika - 09.02.2008, klo 16:14:28
Itse en ole mikään paperi hifistelijä, eli aika usein tussaan tavalliselle kopiopaperille, mutta olen myös joskus tulostanut paksummalle paperille jos olen halunnut panostaa enemmän. Uskoisin että tulostin osaa tulostaa melkein mille tahansa paperille, kunhan se on kohtalaisen taipuisaa, onhan nyky tulostimet\monitoimilaitteet tarkoitettu valokuvienkin tulostamiseen.


Otsikko: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 09.02.2008, klo 16:16:59
Itse en ole mikään paperi hifistelijä,
En mäkään.
Haluan vain että terä kulkee paperilla suht hyvin ja että tussi ei leviä. Ja paperin pitää kestää kumittamista. Ja eduksi on jos valopöydällä näkyy hyvin läpi.


Otsikko: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Sika - 09.02.2008, klo 16:20:05
Itse en käytäkkään raapivaa piirustusterää, vaan sivellintä ja puhekupliin ja ruutuihin normaalia tussia, jolloin kopiopaperikin käy kohtalaisesti.


Otsikko: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 09.02.2008, klo 16:22:32
Mäkin olen harkinnut huopakynällä piirtämistä. Mutta aikaansaamani jälki ei oo mua miellyttänyt.
Sivellin ei ole mun juttu.


Otsikko: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 09.02.2008, klo 23:37:07
No niin.
Nyt se epäonnistunut sivu on tuolla linkin takana.

Liian hutiloidun oloinen yleisvaikutelma. Pitää pystyä kliinisempään jälkeen.
Ja on siellä kaikkea muutakin korjattavaa. Sivu on painettuna n. A4.

http://www.muesliman.vuodatus.net/
Ruutujakoon oon ihan tyytyväinen.


Otsikko: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 10.02.2008, klo 00:36:19
Tulee semmonen vaikutelma kuin paperi olis "jarruttanut" terää ja siksi käsi ei pääse vetämään rentoa viivaa. Vai onko tuo kauttaaltaan siveltimellä?

Timo


Otsikko: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 10.02.2008, klo 00:41:31
Tulee semmonen vaikutelma kuin paperi olis "jarruttanut"
Paperi oli liian karkeaa, se ohjaili terää sinne sun tänne. Terä oli semmoinen tekstausterä joka tuntui luonnosvaiheessa hienolta, mutta en sitten osannutkaan piirtää sillä puhtaaksi.
Siveltimellä on tehty isot mustat alueet ja joitakin täpliä. Ja yritin piirtää liian kiireesti. Kun piti väistellä kuivumattomia tussialueita, käsi oli usein liian hankalassa asennossa.
Päivä tuohon suteen siis meni aikaa. Oishan sen ajan voinut olla vaikka leffassakin.   ;)


Nyt teen pokkana rapidolla rakennukset ja brausen hiusterällä ihmiset ja sitten sivellintä sinne tänne. Eteen valkoisia pintoja ja paksuja viivoja. taakse ohkasta viivaa ja viivavarjostusta. Pitäisi onnistua.


Otsikko: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Sika - 10.02.2008, klo 05:40:11
Persele, että on hieno eka ruutu. Kyllä minusta tuon sivun kehtaisi jo julkaista. Onko tertsi siirtynyt 3 rivi sivuihin? vai pelkästään eka sivun kohdalla.
Sen verran puusilmä olen etten erota siveltimen ja hiusterän jäljessä eroa.

Nyt nukkumaan, tänään taas kello 15 töihin. Ei kerkeä kyllä piirrellä tässä kuussa.


Otsikko: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 10.02.2008, klo 10:39:07
Onko tertsi siirtynyt 3 rivi sivuihin?
Joo, kolmeen riviin aion siirtyä, ainakin hetkeksi.
Tarkoitus olisi harrastaa hieman räväkämpää sivutaittoa kuin aikaisemmin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Mikael Mäkinen - 12.02.2008, klo 18:28:57
Nerokasta. Olin koko viime viikon kuumeessa, kurkkukivussa, päänsäryssä, oksennustaudissa ja huimauksessa. Sunnuntaina loppui.

Lauantaina tuli silmään kuitenkin tulehdus, haittas hiukan näköä.

Maanantaina menin normaalisti töihin. Olin pari tuntia töissä. Kymmentä minuttia ennen kun piti lähteä käymään työterveyslääkärillä sen silmän takia, tulee linjalla virhetilanne. Ohjauspaneeli oli tietysti toisella puolella hallia kuin minä. No, lähden sinne sitten juoksemaan. Puolessavälissä matkaa teen virhearvioinnin osittain puuttuvan näön takia, kompastun ja juoksen pää edellä päin tiiliseinää.

Aivotärähdys ja iso haava päässä. Ensiavussa liimasivat sen kiinni. Ranne aivan järkyttävän kipeä, mutta onneksi vasen, niin voi piirtää.

Ja tämä on täällä ketjussa koska: Tässä vaiheessa vielä ajattelin, että jes! Pari päivää sairaslomaa, saa olla kotona ja piirtää. Koitan sitten piirtää U.S.A. Fightersia, ja on jo luonnostellut sivun, niin päästä tippuu iso veritippa keskelle sivua. Tässä vaiheessa menee hermot.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Piber - 12.02.2008, klo 20:59:21
Nerokasta.
:D
Ei varmaan saisi nauraa, mutta voin silmini kuvin nähdä sinut juoksemassan päin tiiliseinää. Mainio farssi.

Oma murheeni no se etten osaa piirtää sarjakuvapäiväkirjaa.
Olen sitä mieltä ettei siihen kannata panostaa kuitenkaan kovin paljoa aikaa.
Joten teen suttua. Luonnollisesti!
Sitten itsekritiikki iskee peliin. Vaikka blogia tehdäänkin itseään varten niin tuleehan se kuitenkin muiden nähtäväksi.
Pelkäänkö kenties että imagoni kärsisi tästä ja ihmiset kuvittelisivat etten osaa piirtää kuin shaichea. Ehken osaakkaan. Ehkei blogit olekkaan minua varten.
Ei ainakaan siinä päiväkirja muodossa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: keijoahlqvist - 12.02.2008, klo 22:34:43
sarjakuvapäiväkirjaa.
Olen sitä mieltä ettei siihen kannata panostaa kuitenkaan kovin paljoa aikaa.
Joten teen suttua.

Rauhotu.




Kaikki mihin ryhdyt on tärkeintä mitä silloin teet.

Kyllä siitä voi hyvän tehdä. Ei se nyt niin kamalaa ole jos sattuisit pitämään siitä ja tulemaan parhaaksi sarjakuvapäiväkirjailijaksi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Lättä - 12.02.2008, klo 22:35:15
:D
Ei varmaan saisi nauraa, mutta voin silmini kuvin nähdä sinut juoksemassan päin tiiliseinää. Mainio farssi.

Oma murheeni no se etten osaa piirtää sarjakuvapäiväkirjaa.
Olen sitä mieltä ettei siihen kannata panostaa kuitenkaan kovin paljoa aikaa.
Joten teen suttua. Luonnollisesti!
Sitten itsekritiikki iskee peliin. Vaikka blogia tehdäänkin itseään varten niin tuleehan se kuitenkin muiden nähtäväksi.
Pelkäänkö kenties että imagoni kärsisi tästä ja ihmiset kuvittelisivat etten osaa piirtää kuin shaichea. Ehken osaakkaan. Ehkei blogit olekkaan minua varten.
Ei ainakaan siinä päiväkirja muodossa.
Samat sanat. Sen lisäksi pää on tällä hetkellä niin tyhjä, ettei tule mitään edes omasta näkökulmastani tarkasteltuna hyvää juonta mieleen. Imagonmuutos on nyt paikallaan ja samoin aion alkaa ajatella uudella tavalla. Varokaa: parin päivän päästä LÄTTÄ muuttuu MONTYKSI. Sitten tulee superrajua kamaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: mari - 13.02.2008, klo 01:33:38
mä meinasin kirjoittaa aikaisemmin mun murheista, mutta maziwapp oli just kirjottanut oman tilityksensä, ja ton jälkeen omat ongelmat vaikutti niin pieniltä!

toivottavasti oot toipumassa päin...

no mutta kirjoitetaan nyt omastakin murheesta.  kun en oo saanut mitään aikaiseksi. ja jos oon tehnyt jotain, se on ollut väkinäistä, pakotettua. Ja kun mä tulin tänne ranskaan siksi että saisin tehdä hommia, ja nyt mulla on vaikka kuinka paljon aikaa tehdä ihan mitä haluan. ja mä haluan piirtää ja kertoa tarinoita. mutta mä en pysty. ja se surettaa. välillä tuntuu että lopetan koko yrittämisen ja meen sinne putkimieskouluun niin kuin limingassa meitä opastettiin...

SinintheCity: Sarjispäiväkirjaa voi tehdä myös vaan itselle. mä oon pitänyt päiväkirjaa sarjakuvamuodossa ny vähän aikaa, kirjoitan, tai siis piirrän, jokaisen päivän tapahtumat ylös. Ja jälki on tosi kamalaa, mutta ainakin teen jotain. ja ehkä siinä kehittyy. Tuo päiväkirja on tosiaan vaan itelleni (vaan yks ihminen on ne nähny, eikä se osaa suomea) joten ei tarvi pelätä mitä muut ajattelee... suosittelen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: AapoK - 13.02.2008, klo 06:38:38
Se kyllä ketuttaa, kun on ensin luonnostellu sivun viikkoja aikasemmin ja kun sen lopullisen version on melkein saanut tussattua loppuun, huomaa, että konemestari kipasee aliupseerihuoneen ohi väärästä suunnasta päästäkseen dieselien luo. Ei auta muu kuin leikkaa&liitä ja olla todella tarkkana.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Jukka - 13.02.2008, klo 14:42:10
Oma murheeni no se etten osaa piirtää sarjakuvapäiväkirjaa.

Näistä vastauksista saa sellaisen käsityksen että sarjakuvapäiväkirjan pitäminen olisi jotenkin itseisarvo.
Jos sellaista ei synny kuin väkisin, niin pakkoko sellaista on tehdä.
Ei omaelämänkerrallisuus voi olla kaikkien juttu.
Kyllä piirtämistaitoaan voi muutenkin ylläpitää.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 18.02.2008, klo 18:32:41
Tussin kuivuminen paperilla kestää luvattoman kauan.
Piirtäminen on pelkkää odottelua.

No, onneksi on Kvaak.fi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Jonir - 27.02.2008, klo 14:22:17
Death Noten piirtäjä tekee luvattoman hienoa jälkeä mutta en saa itse tehtyä kovinkaan samanlaista jälkeä vaikka kuinka yritän, tekeekö tämä mangaka piirroksiaan tietokoneella tai muulla sellaisella vai olenko vain räkänokkainen aloittelija tässä asiassa?

(Miten tussin kuivumista tarvitsee odotella? Luulisi että moinen vaivaa musteteriä ja siveltimiä... Itse tosin en käytä ammattilais-kyniä vaan Suomalaisesta ostettuja halpiskyniä)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 27.02.2008, klo 14:27:36
Luulisi että moinen vaivaa musteteriä ja siveltimiä...
piirrän musteterällä ja siveltimellä. ja rapidoilla.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Miukki - 27.02.2008, klo 21:49:06
Pitäisi tussata mutta kättä alkoi aristaa jossain välissä enkä oo vielä uskaltanut jatkaa.

Kuvapäiviksenkin pito on jäänyt kun kirjassa on törkeän huono paperi enkä viiti alottaa uutta ennen ku vanha on täynnä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 04.03.2008, klo 22:42:51
Kuvapäiviksenkin pito on jäänyt kun kirjassa on törkeän huono paperi enkä viiti alottaa uutta ennen ku vanha on täynnä.

Mua taas ahdistaa kun kunnollista luonnoskirjaa ei yksinkertaiseti tunnu löytyvän. Sellaista joka kestäisi pullotussia ja terää. Ovatko Lana-lehtiö ja Temperasta saatava Fabrianon(?) kirja (kallis ja kartonkimainen missä on vähän sivuja) todella ainoita?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Ninni - 04.03.2008, klo 22:47:13
En ole aivan varma, pitäisikö tästä murehtia vai ei... Joka tapauksessa koululta on taas tää viikko käytännössä itsenäistä työskentelyä, joten käytinkö aikaani kouluhommiin? Enpä tietenkään - nukuin puolillepäivin ja käytin suurimman osan päivästä eilen (baarissa) piirretyn blogimerkinnän loppuun tussaukseen, skannaukseen ja värittämiseen. Jotenkin vaan tuntuu turhalta kuluttaa koko päivä tollaseen oheistoimintaan, vaikka se toki kivaa onkin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 05.03.2008, klo 07:42:40
.... Jotenkin vaan tuntuu turhalta kuluttaa koko päivä tollaseen oheistoimintaan, vaikka se toki kivaa onkin.

Hyvä ihminen, niin kauan kuin vain voit, pidä tuommoisia päiviä! Vielä tulee se aika, kun päivän jokaisena hetkenä joku odottaa sulta jotain, ja kaikki, mikä keskeyttää työn tai tehtävän, on toinen työ tai tehtävä. Muista silloin nämä päivät. Ja kamppaile päästäksesi niihin takaisin edes joskus.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: ezuli - 11.03.2008, klo 22:01:15
Puhdistan terän pyyhkäsemällä talouspaperilla, koska kromattuun terään ei lika tartu niin tiukkaan että pestä tartteisi. Terä vain sattuu olemaan niin terävä reunoiltakin, että siitä saa pari kertaa kuussa sentin haavan peukaloon. Kerran jopa kaksi, koverakun se on. Onneksi se on kromattu, joten viiltoa ei tapahtumahetkellä tunne.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 12.03.2008, klo 18:19:03
Terä vain sattuu olemaan niin terävä reunoiltakin, että siitä saa pari kertaa kuussa sentin haavan peukaloon.

Mitäs ihmeen murhateriä sinä oikein käytät? :o


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: W - 12.03.2008, klo 18:35:44
teräthän on vaarallisia! Viikonloppu sain pahan viillon reiteen terästä. Tuli verta ja kaikkea :P


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: ezuli - 12.03.2008, klo 19:50:54
Mitäs ihmeen murhateriä sinä oikein käytät? :o
Kun on tarpeeksi ohut metallireuna ja nopea puristava pyyhkäisy, niin kyllä se leikkaa.
Tämmöinen Temperasta.:
(http://www.tempera.fi/shop/contents/media/Tachikawa-Saji-Chrome.jpg)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 12.03.2008, klo 19:54:38
Kun on tarpeeksi ohut metallireuna ja nopea puristava pyyhkäisy, niin kyllä se leikkaa.
Tämmöinen Temperasta.:
(http://www.tempera.fi/shop/contents/media/Tachikawa-Saji-Chrome.jpg)
Hiukka paksumpi paperinpala ja no problems.
Olen pyyhkinyt teriä n. 20 vuotta eikä ole tullut haavaa.
Telineessä sojottavaan neulanterävään teränkärkeen on tullut tökättyä sormella pariinkin otteeseen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 12.03.2008, klo 21:01:55
Olen pyyhkinyt teriä n. 20 vuotta eikä ole tullut haavaa.
Telineessä sojottavaan neulanterävään teränkärkeen on tullut tökättyä sormella pariinkin otteeseen.

Sama homma, kerran jopa palloterään. (AUTS.) Itse olen kokeillut tuotakin viiltoterää, onko se sitten reunastaan terävämpi kuin G-terä, en tiedä... Irroittaessani terää varresta olen kyllä varotoimenpiteenä vetänyt sen ulos käärittynä talouspaperiin. Terää pyyhkiessä en ole (vielä) onnistunut saamaan viiltoja.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: AapoK - 12.03.2008, klo 21:42:57
Huh, olen iloinen että päädyin siveltimeen...  ;)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Ninni - 14.03.2008, klo 14:54:17
Saakohan tommosen tappovälineen viedä lentokoneeseen... >:D En minäkään kyllä noilla ole onnistunut viiltelemään, puukottamaan itseäni kyllä.

Mitä murheisiin tulee, onko kellään mitään hienoa jippoa, millä nuo terät voisi kätsästi suojata jos ja kun niitä kuljettelee ympäriinsä? Tällä hetkellä käytän sivellinputkiloa, mutta se on turhan pitkä ja epäkäytännöllinen. Paras optio olisi kaiketi yksittäisen sivellinsuojan (jollainen usein on kaupassa suojaamassa siveltimen kärkeä) tyyppinen muoviputki, mutta kun oikean kokoisia on pirun vaikea löytää...

*muoks* Kyse on siis teristä varsineen tietysti. Minä kun en myöskään mieluusti irrottele niitä jatkuvasti, kun vääntyvät siinäkin touhussa helposti.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 14.03.2008, klo 15:39:28
Mitä murheisiin tulee, onko kellään mitään hienoa jippoa, millä nuo terät voisi kätsästi suojata jos ja kun niitä kuljettelee ympäriinsä?
Mä olen kiertänyt (maalarin)teippiä terän ympärille rullaksi. Se suojaa jonkin verran.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 14.03.2008, klo 15:43:06
Mitä murheisiin tulee, onko kellään mitään hienoa jippoa, millä nuo terät voisi kätsästi suojata jos ja kun niitä kuljettelee ympäriinsä?

En takaa homman täyttä toimivuutta, mutta itse tein paksusta paperista pötkön jonne terän saa varsineen tungettua. Paras jos terän ympärille jää hieman ilmaa eli ei tökkää pohjaan asti. Tuo suojaa ainakin jonkin verran...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Pekka Salonen - 15.03.2008, klo 23:15:23
(http://mlab.taik.fi/~pms/kvaak/korkkausnum.jpg)

Mä olen mieltynyt tollasiin varsiin, joihin terä lukitaan vivulla. Terän saa tukevasti kiinni, mutta irrottaminen on helppoa eikä vahingoita terää. Tai sormia, kun voimaa ei tarvitse.

Kuvassa Cretacolorin (1 ja 5) ja Contén (2,3 ja 8) lukkovarsia. Harmi ettei noita löydy Hesan kaupoista. (Jos löytyy, niin kerro toki.)

Sitten lainasin kokeeksi pöydällä lojuvista kynistä korkkeja ja kokeilin niitä varsiin 3,4,5 ja 8. Yllättävän helposti löytyi korkkeja, jotka istuvat napakasti varteen. Kyllä noi varmaan kulkee penaalissa nätisti. Taskuun en välttämättä pistäisi.

Kynä 6 (kullanvärinen G) on iskemätön ja vielä kaupan paketissa. Mukana tullut muoviholkki on käyttökelpoinen. En pikaisella ettimällä löytänyt korkkia, joka istuu kapean 7:n suojaksi, mutta pensselin mukana tullut holkki istuu siihen oikein nätisti.


Heh, jos hankkis pätkän kuristesukkaa ja tekis sillä korkin, toimiskohan?


(Vois varmaan siirtää tän teräkeskustelun välinepuolelle)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: AapoK - 18.03.2008, klo 19:48:18
Se on vähän kurjaa kun nyt katsoo alkupään sivujen puhekuplia... Ei, ei näin. Teksti on vähän turhan luonnostelusekundaa. Ei auta muu kuin liimata uudet puhekuplat päälle. Ja olla tarkkaavainen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 18.03.2008, klo 22:57:29
Teksti on vähän turhan luonnostelusekundaa. Ei auta muu kuin liimata uudet puhekuplat päälle.

Sama homma, paitsi että en saa siistiä tekstausta edes yrittämällä. Pitäisi tsekata vanhojen sarjakuvien tekstit, jos aion tehdä niistä joskus kokoelman ne pitää kaikki skannata uudestaan ja katsoa onko originaaleissa eri tekstit kuin skanneissa (näinkin nimittäin on, olen muutellut tekstejä...) Laiskottaa pelkkä ajatuskin.

Ja nyt taas sama vanha homma: on idea, on inspistä, tartun kynään ja olen juuri laskemassa sitä paperille kun PING: kaikki katoaa päästä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Rami Selin - 19.03.2008, klo 10:12:40
Juttua olisi vaikka muille jakaa, paperit lepäävät pöydällä ja kynä on jo kädessä. Mutta kun en mä oo mikään aamuihminen. Illalla hommat kulkevat paljon paremmin.


Otsikko: Vs: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 20.03.2008, klo 13:10:19
Missa h******ssä täällä Kvaakissa on se Timo Ronkaisen ohje nelivärisarjakuvan viivojen ja värien yhdistämisestä Illussa tai Freehandissä.

Eikös se joskus ollut "Välineet ja oppaat" ketjun alussa.

Nyt en löydä sitä MISTÄÄN!!!!!!!

apua


Otsikko: Vs: Kerro murheesi
Kirjoitti: rama - 20.03.2008, klo 13:20:36
Missa h******ssä täällä Kvaakissa on se Timo Ronkaisen ohje nelivärisarjakuvan viivojen ja värien yhdistämisestä Illussa tai Freehandissä.

Eikös se joskus ollut "Välineet ja oppaat" ketjun alussa.

Nyt en löydä sitä MISTÄÄN!!!!!!!

apua

Olikohan tämä? http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,6187.msg107534.html#msg107534

Löytyi pikselöitymistä ja rasteroimista käsittelevästä ketjusta, ei ehkä loogisin paikka ;)


Otsikko: Vs: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 20.03.2008, klo 13:26:55
Kiitoksia.

Miten löysit tuon? Jollain maagisilla hakusanoilla?


Otsikko: Vs: Kerro murheesi
Kirjoitti: rama - 20.03.2008, klo 13:27:55
Kiitoksia.

Miten löysit tuon? Jollain maagisilla hakusanoilla?

Käytin sitä itse joulun alla kun kasasin Oblivion Highta  ;D


Otsikko: Vs: Kerro murheesi
Kirjoitti: rama - 23.03.2008, klo 11:42:35
Muistaakseni Kvaakissa on myös 'Kerro murheesi'-sarjakuvantekijöiden-ketju jota en tosin onnistunut löytämään, eli itkeskelen nyt tässä ketjussa. Siirtäköön joku mode jos viitsii/katsoo asialliseksi :) Tehty. Curtvile

Olen värittänyt peligraffaa raivoisasti wacomilla ja tuloksena on kauhea rakko piirtokäden etusormessa. Huoh, viimeksi tällaista tapahtui kun yliannostelin Virtua tennis-peliä Dreamcastille joskus 2000-luvun alussa :P

(Dreamcast oli älyttömän hieno konsoli, en voi tajuta että se ei menestynyt, mutta voi jessus sitä ohjainta!!! Kuka ihmeen idiootti keksi laittaa ne urat siihen. Vasemman käden peukalo oli aina rakkuloilla ???)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 25.03.2008, klo 19:58:23
Tunnen itteni iha tumpeloks, vaikka luulin että oon hyväki piirtää... Ootte kaikki ammattilaisii? Noi sarjakuvat on ihmeen paljon parempii ku mitä mun sotkut.... En ikinä ymmärrä miten tollei voi piirtää......  :'(

Nojaa... Ei kai kaikessa voi olla mestari, ja oon "vasta" 14 v.

Piirrän itte sellasta sarjakuvaa nimeltä Cathulang, pitkä, moniosainen alkutekiöissään oleva sarjakuva, joka on tulevaisuus fantasia. En oo käyny yhtäkää kurssia piirtämisestä, tai muusta sellasesta, mut oon piirtäny 2 v. asti.  :o Sarjakuvat ei varmaan oo mua varten sitte :D

Käytän vahvistuksessa tussikynää, ja tusseja, en osaa käyttää sivellintä kunnolla..

(yks hahmoist, jonka piirsin taannoin luonnoslehtiöön... Ei kovin häävi):
(http://www.munkuvat.org/kuvat/80972.jpeg) (http://www.munkuvat.org/kuva/80972)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 25.03.2008, klo 20:31:20
Älä välitä, niin kaikki muutkin tuntee ainakin toisinaan.

Ei välttämättä paras ratkaisu. Tuollaiset eeppisiin mittasuhteisiin paisuvat projektit tuppaa nujertamaan kokeneenkin sarjismaakarin. Ehkäpä kannattaisi aloittaa vähän vähemmän kunnianhimoisilla jutuilla?

Enpä usko että kovin kunnianhimoinen olen... Ei se ehkä kovin pitkä ole (30 sivua?), pari osainen :D... Se on mulle pitkä.. Oon saanu hahmoteltua 2 ekaa sivua. Ja varaan siihen aikaa ainaki kaks vuotta... niihi kahtee osaan.

Ja aina pitää olla tavotteita ja haaveita, vaikkei ne aina toteutuisikaan. Ja minun sarjakuvani tulee olemaan paras, jos en vertaa sitä mihinkään muuhun.. (Elämän filosofiaa by SnowMan)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 27.03.2008, klo 12:21:16
Pari viikkoa sitten valopöytä lakkasi toimimasta. Kuvittelin vian johtuvan lampusta ja hankin uuden. Hetken toimi taas hyvin, kunnes ei aina käynnistynyt. Kuvittelin vian johtuvan pistokkeesta, josta töpseli on vedetty aina välillä irti kännykän lataamiseksi. Vaihdoin toiseen pistokkeeseen ja taas toimi hetken. Nyt ei sitten käynnisty enää ollenkaan.

Huoh.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Ile Ruokola - 27.03.2008, klo 13:03:46
Pari viikkoa sitten valopöytä lakkasi toimimasta. Kuvittelin vian johtuvan lampusta ja hankin uuden. Hetken toimi taas hyvin, kunnes ei aina käynnistynyt. Kuvittelin vian johtuvan pistokkeesta, josta töpseli on vedetty aina välillä irti kännykän lataamiseksi. Vaihdoin toiseen pistokkeeseen ja taas toimi hetken. Nyt ei sitten käynnisty enää ollenkaan.

Huoh.

En tiedä minkälainen valopöytä sulla on, mutta mitäs jos siinä on samanlainen sytytin,  vai miksi sitä mötikkää nyt sanotaankaan, mikä on noissa esim. keittiön työpöytien loistevaloissa? Myyjät kaupassa aina sanoo, että pitäisi se sytytinkin vaihtaa, kun vaihtaa loisteputken.
Tosiaan riippuu kai siitä onko valopöydässä edes koko sytytintä - omassani kun ei ole. Siinä on vähän erilainen lamppu, vaikka jonkinlainen loisteputki sekin on.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 27.03.2008, klo 14:27:51
En tiedä minkälainen valopöytä sulla on, mutta mitäs jos siinä on samanlainen sytytin,  vai miksi sitä mötikkää nyt sanotaankaan, mikä on noissa esim. keittiön työpöytien loistevaloissa? Myyjät kaupassa aina sanoo, että pitäisi se sytytinkin vaihtaa, kun vaihtaa loisteputken.
Tosiaan riippuu kai siitä onko valopöydässä edes koko sytytintä - omassani kun ei ole. Siinä on vähän erilainen lamppu, vaikka jonkinlainen loisteputki sekin on.

Joo kyllähän tuossa tuollainen sytytin näyttäisi olevan.. kiitti vinkistä, täytyypä lähteä vaihtamaan.

Huomasin että loistelampusta puuttui neljästä nastasta yksi tuollainen piikki nastan kärjestä:

(http://img204.imageshack.us/img204/8238/img0277xz8.jpg)

Soitin Stokkalle ja pyysin tarkistamaan, puuttuuko muistakin ja vastasivat ettei puutu ja tervetuloa vaihtamaan uuteen. No kaupassa oli yksi kappale jäljellä ja siitäkin puuttu  >:(

Tulipa kuitenkin vaihdettua eikä toimi vieläkään joten ilmeisesti tuossa 'sytyttimessä' vika. Toivotaan.

Täytyypä soitella ja kysellä, mistä moisia saa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Rami Selin - 27.03.2008, klo 14:45:43
Enpä usko että kovin kunnianhimoinen olen... Ei se ehkä kovin pitkä ole (30 sivua?), pari osainen :D... Se on mulle pitkä.. Oon saanu hahmoteltua 2 ekaa sivua. Ja varaan siihen aikaa ainaki kaks vuotta... niihi kahtee osaan.

Aikaa on hyvä aina varata, mutta lieneekö parasta aloittaa sarjakuvauransa kahden vuoden projektilla. Itse piirtelen lyhyitä juttuja useamman viikossa, jolloin koko ajan syntyy jotakin. Olisi ikävää huomata kolmen vuoden työskentelyn jälkeen, että tämähän on ihan paska tekele, mutta kun ei ole mitään muutakaan sinä aikana syntynyt...

Lyhyiden juttujen ohella kyllä työstän yhtä pitkääkin romaania, mutta sitä tulee tehtyä silloin tällöin lyhyiden tarinoiden välissä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: AapoK - 27.03.2008, klo 15:15:04
Lyhyiden juttujen ohella kyllä työstän yhtä pitkääkin romaania, mutta sitä tulee tehtyä silloin tällöin lyhyiden tarinoiden välissä.


Sama juttu täällä. Pienistä projekteista on monesti hyötyä varsinaista suurtyötä ajatellen, sillä niissä testatut uudet kikat yms. voivat osoittautua paremmiksi kuin aikaisemmin uskoi. Ja sitten niitä voi soveltaa hyvin tähän suurprojektiin. Muutenkin vaihtelu on välillä enemmän kuin suotavaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 27.03.2008, klo 16:09:55
Uudet sytyttimet hankittu, vaihdettu, virta päälle ja... ei toiminut. Kokeilin vielä toista sytytintä, eikä toiminut. Ehdin jo ottaa ruuvimeisselin käteen purkaakseni kaikki mahdolliset piuhat kun päätin vielä kerran irrottaa sytyttimen ja pistää takaisin ja... toimi. Ja nyt toimii sillä vanhallakin sytyttimellä.

Jossain on kosketushäiriö, mutta nyt täytyy ilmeisesti taas odottaa kunnes laite ei toimi vian selvittämiseksi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Ile Ruokola - 27.03.2008, klo 16:31:16

Jossain on kosketushäiriö, mutta nyt täytyy ilmeisesti taas odottaa kunnes laite ei toimi vian selvittämiseksi.

Toivotaan sitten, ettei vika selviä kovin pian   :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 27.03.2008, klo 16:48:46
Nyt vatuttaa ku en tiiä mistä voi ostaa valopöydän :D ei täältä mäntyharjusta löydy.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 27.03.2008, klo 17:50:10
Toivotaan sitten, ettei vika selviä kovin pian   :)

Jeah, håppas sou. Kiitos avusta kuitenkin, onpahan nyt ainakin tuliterä sytytin :)

Nyt vatuttaa ku en tiiä mistä voi ostaa valopöydän :D ei täältä mäntyharjusta löydy.

Jos paikan päällä on painotaloja/lehtitoimituksia/kustantamoja, moisista kannattaa kysellä. Minua ja montaa muutakin on onnistanut tällä tekniikalla.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 27.03.2008, klo 18:31:35
Jos paikan päällä on painotaloja/lehtitoimituksia/kustantamoja, moisista kannattaa kysellä. Minua ja montaa muutakin on onnistanut tällä tekniikalla.

...Jooh... Pitäjän Uutisilla varmaan on valopöytiä...  :laugh:

Täytyy kattoo Mikkelistä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Piber - 27.03.2008, klo 19:06:29
Mulla on paljon ideoita ja tarinoita, mutten tiedä mitä niistä lähtisin toteuttamaan.
Tuollaista pitempää tarinaa olisi mukava työstää.



Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 28.03.2008, klo 09:39:28
Mulla on paljon ideoita ja tarinoita, mutten tiedä mitä niistä lähtisin toteuttamaan.
Tuollaista pitempää tarinaa olisi mukava työstää.



Kokeile jokaista ideaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Ninni - 29.03.2008, klo 11:57:34
^Siitä valopöydästä vielä - ellei halua itse rakennella, niin kannattaa kysellä valokuvausliikkeistä. Niissä myydään usein valopöytiä esim. diojen katseluun ja ovat käsittääkseni toisinaan halvempiakin kuin taiteilijatarvikeliikeissä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Piber - 08.04.2008, klo 15:53:14
4-sivua viikkoon pitäisi saada valmiiksi. Torstaina näyttely.
Ei tuo sivumäärä varmaan teille ammattilaisille paha ole, mutta kun en ole ikinä mikään nopsa ollut ja pitäisi lukea kokeisiinkin välissä.
Jotain hyviä neuvoja?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Orjan May - 08.04.2008, klo 16:57:42
Ja taas meni yhden sivun (tarinan ensimmäinen sivu) tussaus pieleen!!!!

Kaikki näyttää ihan hyvältä lyijykynävaiheeseen saakka, mutta sitten kun piirtää tussilla puhtaaksi, niin tulee tosi rumaa jälkeä. Terä on surkea. Paperi on surkeaa.

Eikun taas vaan uudestaan alusta!!!
Tekis melekeen mieli  itkeä.  Sapelin pihkat!




Heips,
Ilmeisesti tässä osiossa saa kertoa murheet. Hyvä. Minäkin haluan kantaa korteni murheiden suureen kekoon.

Kuule. Ihan sama vika ja murheen harmaat hiukset. Sanoisin että 95% kuvani menevät hutuksi kun rupean tussaamaan. Olen kade niille jotka osaavat tussata. Se on tosi vaikeaa. Minusta paras jälki tulee lyijykynillä tehdessä. Mutta sitten tulee ongelma, millainen lopputulos on kun ottaa sarjakuvasta kopion. Usein ei harmaan lyijykynän eri sävyt näy kuin mustana rumana suttuna. Usein on näin käynyt. Ottaa niin pattiin etten usein piirrä mitään viikkoihin. Turhautumisesta selviäminen vie joskus aikaa. Siksi kai hiukset ovat päästä lähteneet.

Toinen ongelmani on ollut löytää hyvä laatuinen paperi. Kun rahaa ei olisi ostaa niitä huippulaatuisia tuhottoman kalliita. Ois kiva löytää sellainen kiva sileäpintainen paperilaatu, johon voisi piirtää terillä, sivellintusseilla jne.

Kolmas ongelmani on se, etten ole hyvä käsikirjoittajana. Aiheet ja tarina ovat hakusessa. Tekstiä ei vain aina synny vaikka kuinka yrittää ja yrittää.
Mutta piirtää mielestäni osaan jotenkuten. Taitaa olla ainoa positiivinen asia. Ja edistyä kaikessa voi kun  harjoittelee ja harjoittelee.

t: redman


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tapani - 08.04.2008, klo 17:38:36
Ois kiva löytää sellainen kiva sileäpintainen paperilaatu, johon voisi piirtää terillä, sivellintusseilla jne.

Nämä on tietysti makuasioita ja riippuu vähän siitä millaiseen on tottunut mutta itseni kaltaiselle sunnuntaipiirtäjälle semmonen tuhdimmanpuoleinen (200+ g) laserkopiopaperi on toiminut oikein mainiosti. Sileää ja tarpeeksi paksua, eikä käpristele jos ei nyt hirveästi lotua musteen kanssa. Ja verrattain edullista, vaikka riisi maksaakin useamman kympin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Hanna - 08.04.2008, klo 17:52:33
Mulla on paljon ideoita ja tarinoita, mutten tiedä mitä niistä lähtisin toteuttamaan.
Tuollaista pitempää tarinaa olisi mukava työstää.

Mulla on vähän sama juttu. Pää pursuaa ideoita mutta mistään ei oikein tahdo saada kunnolla kiinni. Toinen murhe on se, että ei meinaa millään löytyä aikaa piirtämiselle, vapaa-aika on kortilla ja väsy hirmuinen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: AapoK - 08.04.2008, klo 17:54:16
Itse olen varsin tyytyväinen ollut 120 g tulostuspaperiin, se on suht kestävää (Ja ainakin halpaa, siksi taisin sillo joskus ostaa ison satsin). Se kestää hyvin tussin ja siveltimen, kannattaa kokeilla. Ja eipä noita kupruja muutenkaan oikeen papereihin synny kuin ovat painojen välissä nuo valmiit sivut tälläkin hetkellä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Lewis - 08.04.2008, klo 18:27:12
G- terä on ihan tyhmä vempele.

Jälki on tönkköä ja ei toimi paksun paperin kanssa halutulla tavalla (tai sitten käyttäjässä on vikaa). Siveltimellä tulee paljon eläväisempää jälkeä (katso kuva), mutta sillä piirtäminen vaatikin jo enemmän harjoittelua. Vaihtelun vuoksi voi tietenkin hakea jostain kasan eri teriä ja niistä kokeilla.

Joonas


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 09.04.2008, klo 12:06:15
Kuule. Ihan sama vika ja murheen harmaat hiukset. Sanoisin että 95% kuvani menevät hutuksi kun rupean tussaamaan. Olen kade niille jotka osaavat tussata. Se on tosi vaikeaa. Minusta paras jälki tulee lyijykynillä tehdessä. Mutta sitten tulee ongelma, millainen lopputulos on kun ottaa sarjakuvasta kopion. Usein ei harmaan lyijykynän eri sävyt näy kuin mustana rumana suttuna. Usein on näin käynyt. Ottaa niin pattiin etten usein piirrä mitään viikkoihin. Turhautumisesta selviäminen vie joskus aikaa. Siksi kai hiukset ovat päästä lähteneet.

Toinen ongelmani on ollut löytää hyvä laatuinen paperi. Kun rahaa ei olisi ostaa niitä huippulaatuisia tuhottoman kalliita. Ois kiva löytää sellainen kiva sileäpintainen paperilaatu, johon voisi piirtää terillä, sivellintusseilla jne.

Joo, sama ongelma... piirrän sarjakuva paperille ja tulostinpaperille, ja sit tavalliselle piirrustus paperille.

Ei löydy kunnon sileää... (valokuvapaperi?)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Maria D - 19.04.2008, klo 01:35:29
Se alkoi siitä, että paikka jossa lehdykkä piti kopiokoneella tulostaa päättikin olla poissa koko viikon. Seuraava paikka oli paikalla vasta perjantaina (18.4.), mutta sitten niiltä loppui muste kopiokoneesta eikä niillä ollut sitä saatavilla. Sitten juostiin kaverin luo jonnekin päin Helsinkiä että "Saadaanko tulostaa?!" mutta niillä ei sitten ollut koko kopiokonetta.
Eikä missään ollut pikapainoa enää auki siihen aikaan illasta.
Joten jouduin sitten itse hommiin oman tulostimen ja taitto-ohjelman kanssa. Meni ihan hyvin, mutta kun muste loppui ja olin vaihtamassa uutta patruunaa, niin sitten olinkin ostanut väärää mustetta eikä typerä tulostin voi nyt sitten jatkaa tulostusta.
Nyt sitten varmaan joudutaan käymään aamulla ostamassa mustetta kaupasta ja raahaamaan läppäri ja tulostin Tampereelle paikan päälle, että saadaan sarjakuva myyntiin, koska minähän en luovuta! :O
Yritän nyt ottaa opiksi ja aloittaa sarjakuvien tekemisen reilusti ennen määräaikaa eikä viikkoa ennen kuin jotain pitää olla valmiina.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: hannhell - 19.04.2008, klo 07:30:19
Nyt vatuttaa ku en tiiä mistä voi ostaa valopöydän :D ei täältä mäntyharjusta löydy.

Pieniin hommiin ikkuna on ihan hyvä ensiapu...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: yueyay - 15.05.2008, klo 00:33:59
Vanhemmissa sarjakuvissa on paljon isoja, tasaisia mustia alueita, eikä silloin ollut tietokoneita.
Kuinka nämä on väritetty?
Tuskin niitä on käsin jollain tussiterällä väritetty tuntikausia kun joka ruutuun pitää saada öinen musta tausta.
En tajua. Valaiskaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 15.05.2008, klo 01:21:10
Vanhemmissa sarjakuvissa on paljon isoja, tasaisia mustia alueita, eikä silloin ollut tietokoneita.
Kuinka nämä on väritetty?

Siveltimellä. Pullosta mustaa tussia. Paperin pitää olla paksua, lähes kartonkia, ettei kupruile.

Timo


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Ossi Hiekkala - 15.05.2008, klo 08:25:24
Paperin pitää olla paksua, lähes kartonkia, ettei kupruile.

Suosittelen tässä (kuten aikaisemminkin) Cansonin 250g Bristol Graphic -paperia. Paras mitä Suomesta saa, ainakin lehtiössä, irtopapereista en ole ottanut selkoa. Myyvät ainakin Akateemisessa. Kallista, kovin kallista, mutta mikäli haluaa jäljestä tulevan hyvää (no tähän nyt vaikuttaa moni muukin asia) ja skarppia, niin ei ainakaan Bristolia huonompaa kannata käyttää lopullisten tekoon.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 15.05.2008, klo 09:02:11
Suosittelen tässä (kuten aikaisemminkin) Cansonin 250g Bristol Graphic -paperia. Paras mitä Suomesta saa, ainakin lehtiössä, irtopapereista en ole ottanut selkoa. Myyvät ainakin Akateemisessa. Kallista, kovin kallista, mutta mikäli haluaa jäljestä tulevan hyvää (no tähän nyt vaikuttaa moni muukin asia) ja skarppia, niin ei ainakaan Bristolia huonompaa kannata käyttää lopullisten tekoon.

Älä niin kauheasti Akateemista mainosta. Hinta on - ilmeisesti kasvaneen suosion myötä - siellä jo muutenkin kovassa noususuhdanteessa. Kohta täytyy ottaa uusintatarkasteluun Hakaniemen Taiteilijatarvike, jossa tuotetta myydään myös. Hinta oli siellä vain aikaisemmin selvästi kovempi. Siveltimellä paperi toimii hyvin, mutta täytyy sanoa että tussiterälle ei tunnu yhtä mainiolta. Tosin en tiedä että mikä tuntuisi. Noh, onneksi ei tule paljoa tussiterällä sohlailtua.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 15.05.2008, klo 09:51:50
Siveltimellä paperi toimii hyvin, mutta täytyy sanoa että tussiterälle ei tunnu yhtä mainiolta. Tosin en tiedä että mikä tuntuisi. Noh, onneksi ei tule paljoa tussiterällä sohlailtua.

Ainainen ongelma. Alan uskoa että vika on terissä eikä paperissa. Aina paperi on joko liian liukasta tai karkeaa, vaikka Bristol Graphic toimii kohtuullisen hyvin vaikka onkin liian liukas. Pitäisi kai kokeilla G-terän sijaan taas jotain muuta...? :( (Mietin tuossa myös josko Lanasta olisi luonnoskirjan lisäksi myös puhtaaksipiirtämiseen, vaikka ohutta onkin... se kestää terää.)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Jukka Koivusaari - 15.05.2008, klo 09:53:09
Vanhemmissa sarjakuvissa on paljon isoja, tasaisia mustia alueita, eikä silloin ollut tietokoneita.
Kuinka nämä on väritetty?

 Periaatteessahan paperiin voisi myös leikata reiän ja teipata mustaa kartonkia taakse. En tiedä käyttääkö tätä menetelmää kukaan. Mutta ainakin kokeilisin , jos joutuisin paljon perinteisellä tyylillä yösarjaa tekemään.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: yueyay - 15.05.2008, klo 10:32:29
Siveltimellä, niinpä tietysti :D. Yksinkertainen vastaus asiaan, joka on minua valvottanut öisin.

Murheeni sarjakuvien tekemisessä on se, että sarjikseni alkaa näyttää 'shaisselta' heti, kun sen on skannannut. Skannausjälki on rakeista ja kuva on jotenkin "kaukaisen" oloinen. Skannatun näköinen, kuin siitä olisi ottanut valokuvan ja tuloksena on pelkästään kuva siitä sarjakuvasta, ei itse sarjakuva. HP:n skanneri+tulostinyhdistelmä käytössä, veikkaan että paremmalla skannerilla skannattu jälki olisi ammattimaisen näköistä.  Millaisia skannereita käytätte, jos sillä on vaikutusta? Paperikin varmaan voi vaikuttaa millaiselta skannausjälki näyttää, pitääkin kokeilla tuota Bristolia, ihan muutenkin kuin skannausmielessä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Veli Loponen - 15.05.2008, klo 10:44:28
Mulla on aina ollut aika halpoja perusskannereita ja aina on tullut ihan hyvää jälkeä. Tosin HP:stä ei ole kokemusta, eli voi siinäkin olla vikaa, mutta useimmiten tommoset korjautuu muuttamalla skannausasetuksia. Rakeisuus ja "kaukaisuus" viittaa ainakin mun mielestä liian pieneen skannausresoluutioon.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Grezen - 15.05.2008, klo 11:00:26
Kannattaa tosiaan säätää skannausresoluutiota. Mä olen skannannut nettiin tulevat 300 dpi (vai oliko tää ppi, ikinä en muista...) tarkkuudella ja painettavat/printattavat vähintään 600 (värijutuissa hieman vähemmän). Tsekkaa myös, onko asetuksena "black and white", "grayscale" vai "color". B&W:tä en suosittele, se hävittää ainakin mulla herkempiä viivoja. Eli skannaa piirroksen mukana grayscalena tai colorina.

Muitakin asetuksia voi kokeilla säätää, ja katsoa, vaikuttavatko ne jälkeen mitenkään.

Kannattaa vielä tsekata, että paperi on tiiviisti skanneria vasten ja skannerin kansi kiinni. Jos paperi on lehtiössä, kannattaa se siis irrottaa. Mulla ainakin kuva tulee helposti sumuiseksi, jos paperi ei ole kunnolla skanneria vasten. Tuommoinen printteri-skanneri -yhdistelmä mullakin käytössä.

Skannausjälkeähän muutetaan muutenkin sitten kuvankäsittelyohjelmalla skannauksen jälkeen: tummennetaan mustia ja valkaistaan valkoisia alueita, säädetään värejä yms.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 15.05.2008, klo 11:05:55
Skannausjälki on rakeista ja kuva on jotenkin "kaukaisen" oloinen. Skannatun näköinen, kuin siitä olisi ottanut valokuvan ja tuloksena on pelkästään kuva siitä sarjakuvasta, ei itse sarjakuva.

Toistuuko rakeisuusongelma myös printattuna? Ruudullahan esim. bitmap näyttää ainakin photoshopissa aina rakeiselta, vaikka jälki olisikin tarkkaa. Bitmapista (täysimusta )muutettu grayscale (harmaasävy) näyttää heti sileältä, vaikka tarkkuutta ei ole tullut yhtään lisää, nämä ovat vain asetuksia siitä, kuinka kuva ruudulla näytetään. Oma muutama vuosi sitten parisataa euroa maksanut Epsonin skannerini skannaa ainakin korkealla resoluutiolla niin harmaasävy -kuin mustaa viivaakin niin hyvin, ettei jälki erotu millään tavalla painotuotteessa painotaloissa skannatusta materiaalista. Sama juttu oli edellisellä skannerilla. Vasta todellisten harmaa -tai värisävyjen skannaaminen pelkän mustan viivan tai väripinnan lisäksi vaatii oman kokemukseni mukaan parempia laitteita.

Toistuuko kuvasi skannauksen jälkeen täysin mustavalkoisena - onko sinulla käytössäsi ohjelmaa, jolla säätää kuvan sävyt kohdilleen skannauksen jälkeen, eli musta mustaksi ja valkoinen valkoiseksi? Mikäli ei, suosittelen hankkimaan, tai skannaamaan korkealla resoluutiolla (600-1200dpi) suoraan bitmapiksi (saattaa lukea skannausasetuksissa esimerkiksi nimellä 'mustavalkoinen'). Missä olet hankkinut tulosteet? Mikäli olet tulostanut kotona ja korkeasta resoluutiosta huolimatta kuva on rakeinen, kannattaa tarkistaa myös tulostusasetukset, eli että printtaat varmana mahdollisimman hyvää laatua -ja mikäli kuva on mustavalkoinen, kannattaa asettaa tulostusasetuksiksi pelkkä musta, mikäli se on printterilläsi mahdollista.

Edit: Noniin muut ehtivät ensin, mutta en jaksa tätä nyt enää poistaakaan :P


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: kaltsu - 15.05.2008, klo 11:09:25
Mä skannaan yleensä kaiken grayscalena ja lisään vasta skannattuani kuvaan kirkkautta jotta valkoinen olisi valkoista ja kontrastia jotta saisin mustasta mustaa. Aina vähä tapauskohtasesti.



Edit: Noniin muut ehtivät ensin, mutta en jaksa tätä nyt enää poistaakaan :P

Sama juttu.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 15.05.2008, klo 11:11:34
Mä skannaan yleensä kaiken grayscalena ja lisään vasta skannattuani kuvaan kirkkautta jotta valkoinen olisi valkoista ja kontrastia jotta saisin mustasta mustaa. Aina vähä tapauskohtasesti.

Joo toi Bitmap-neuvo olikin vaan siihen tapaukseen ettei ole mitään ohjelmia, joilla säätää.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Rami Rautkorpi - 15.05.2008, klo 12:09:47
Skannaamiseen liittyvää viisautta on jo kerääntynyt paljon näihin ketjuihin:

Sarjakuvien skannaaminen (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,503.0.html)
Skannaus ja viivat (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,6819.0.html)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Korro - 24.05.2008, klo 10:47:51
Ongelamani sarjakuvia piirtäessäni on se että haluisin aina skipata kaikki juonelliset  keskustelu kohdat vaikka ne ovat juonen kannalta tärkeitä.Eli haluisin suoraa toimintaa mutta se muistuttaisi liika DBZ mangaa jos  hyppäisin keskustelut : (
(ne ketkä ei tiedä DBZ mangasta niin sen verran että siinä ei paljoa juonta ole,vaan pelkkä hakkaamista pokkarista toiseen..)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Jonir - 25.05.2008, klo 23:54:47
Hyvä idea keskustelujen parantamiseen on että tekee niistä osan toimintaa muttei välttämättä tappeluksi, esim Bill Watterson piirsi Lassin ja Leevin käymään filosofisia keskusteluja vaikka pulkkamäessä, sopii soveltaa myös vakaviin sarjakuviin, tosin en tiedä tuleeko sarjakuvasta liian hengästyttävä mikäli sen tekee joka kohtauksessa liikkuvaksi...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Ninni - 26.05.2008, klo 09:23:48
Hajotin jo pitkään oikutelleen ristiselkäni lopullisesti pelattuani puistofutista. Kässäreitä olisi, piirustushaluja olisi, aikataulukin on taas kesän myötä joustavampi, mutta hitto vieköön kun seisomaan nousun ja kävelemisenkin kanssa on ongelmia >:( En tosin vielä ole yrittänytkään piirtää, mutta jotenkin on sellainen ennakkoaavistus, että voi olla vaikeaa, kun useimmissa asennoissa oleminen sattuu...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Lättä - 28.05.2008, klo 20:12:06
Koeviikko ohi, koulukin melkein. Nyt olisi aikaa piirtää tälle vuodelle albumi, koska oon vähän niinku luvannut tehdä niin. Mutta omatunto sanoo, ettei kannata "tuhlata" aikaa piirtämiseen, kun voisi lukea klassikkokirjoja ja pitääpä vielä ylppäreihinkin lukea. Sitä vain samalla huomaa, että kun on monta rautaa tulessa, ei mistään tule mitään. Kesäloma-ahdistusta siis poden miljoonien suomalaisten tapaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: AapoK - 28.05.2008, klo 20:57:36
Nekin klassikkokirjojen tekijät ovat tuhlanneet aikaansa, jotta saisivat suurtyönsä valmiiksi. Kannattaa tuhlata aikaansa johonkin omaan, kyllä joku joskus muistaa sen sitten. Ei tarvitse rehkiä, vähän kerrallaan ja silloin kuin on tarmoa, joskus enemmän ja joskus vähemmän. Ja sarjakuvien tekeminen on muutenkin mitä mainioin lääke kesäloma-ahdistukseen, ainakin täällä päässä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Ami - 10.07.2008, klo 13:09:36
En millään viitsisi piirtää hitaasti luonnokset + tussaus -menetelmällä, kun suoraan siveltimelläkin saa tarinan kerrotuksi. Valittu tekniikka vaikuttaa paljon tarinan henkeen, monet jutut näyttäisivät paremmalta jos kuvat olis tehty vähän hitaammin ja yksityiskohtaisemmin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: AapoK - 10.07.2008, klo 13:49:56
Mistäs muuten johtuu, että sivellinmuste muuttuu hiukan harmaammaksi kun sitä laittaa paperille (180g Canson). Siis se ihan n. minuutin sisään paperillelaittamisesta. Tällästä juttua en oo aikasemmin pannu merkille mutta nykyään joutuu monesti tussaan saman kohdan uudelleen että se mustenisi kunnolla.

Edit: Niin ja Kin's ink ollu aina käytössä, halpaa ja köyhä kun olen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: jyrki68 - 10.07.2008, klo 14:18:19
Vastasit varmaan jo omaan kysymykseesi. Esimerkiksi Winsor & Newtonin Black indian ink pysyy mustana vuosikymmenestä toiseen. 14 millin pullo maksaa muutaman euron, mutta puolen litran pöniköitäkin löytyy.

Jos käytät Cansonin paperia niin kannattaa musteenkin olla kunnollista.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: AapoK - 10.07.2008, klo 15:29:17
No kappas! Kun aiheen otti puheeksi niin löytyi yhen Kalligrafia-setin pohjilta näitä W&N värejä, yksi mustakin toki. Ainakin vie vähemmän tilaa kun nuo kiinalaiset "laatikot". Erona taitaapi näillä olla se että Kin's on vesiliukosta ja  W&N ei.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Jukka Koivusaari - 12.07.2008, klo 15:16:56
Mistäs muuten johtuu, että sivellinmuste muuttuu hiukan harmaammaksi kun sitä laittaa paperille (180g Canson). Siis se ihan n. minuutin sisään paperillelaittamisesta. Tällästä juttua en oo aikasemmin pannu merkille mutta nykyään joutuu monesti tussaan saman kohdan uudelleen että se mustenisi kunnolla.


  Milläs teet noi harmaasävyt kuviisi ? Näyttäis vedellä ohennetulta tussilaveeraukselta.  Ethän vaan ole uittanut veteen kastettua sivellintä tussipullossa. Ei senkään pitäisi tussia pilata , jos pulloa välillä ravistaa. Mutta ne siveltimet ja terät pitäisi kuivattaa pesun jälkeen, jos meinaa mustaa haluta.

 Mulla tuo vastaava pulma nimittäin ainakin on johtunut märistä vehkeistä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: AapoK - 12.07.2008, klo 15:59:25
  Milläs teet noi harmaasävyt kuviisi ? Näyttäis vedellä ohennetulta tussilaveeraukselta.

Kastan siveltimen musteeseen ja sitten sipaisen veteen, talouspaperille/suttupaperille turhat vedet/tumma sävyt pois. Pieniä kohtia tehdessä on tärkeää se että ei ihan liian tummaa harmaata tule esmes kasvoihin.
Isommissa alueissa (vaikkapa tuossa raatelu-ketjun tytössä) tein taustan siten että ensin puhtaalla pensselillä vettä laveerataan haluttuun paikkaan ja sitten laitetaan mustetta "tippumaan" veden mukana kun paperia pidetään pystyasennossa. Samalla kun heiluttaa paperia tai kääntelee niin mustevana kääntyilee kanssa jotenkin.

Tuota sivellintä en ole kastanut kokonaan vetisenä purkkiin mutta ehkäpä tuo kuivaushomma on tässä taustall. Tosin nyt kun ostin uuden siveltimen niin se levittää mustetta mustana, muutama vanhempi taas ei ja ne harottavat karvojaan. Pitää olla vain tarkempi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 12.07.2008, klo 16:27:58
Siveltimen kastaminen kuivana musteeseen pilaa sen kyllä melko helposti. Muste on nopeaa kuivumaan eikä sen jälkeen enää karvoista irtoa. Tyveen kuivunut muste aiheuttaa siveltimen karvojen haroittamista. Eli tarkkana saa tuolla tekniikalla olla. Siveltimen kuivaamista paperilla ei myöskään suositella luonnonkarvasiveltimille, siveltimen karvat eivät kauheasti tykkää moisesta. Huuhtelu, näpäkkä napautus, jotta muoto palaa ja kuivumaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Eksa - 14.07.2008, klo 12:24:15
En millään viitsisi piirtää hitaasti luonnokset + tussaus -menetelmällä, kun suoraan siveltimelläkin saa tarinan kerrotuksi.

Maltti on valttia.Se on totta että luonnokset+tussaus-menetelmä on vähän tuskaista
ja kaipaa kärsivällisyyttä, mutta käytän menetelmää itse koska lopputulos saa minut tyytyväiseksi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 27.07.2008, klo 16:57:24
Murhe on ettei netistäkään löydä kunnon oppaita kuinka piirtää vanhoja (merirosvo) purjelaivoja.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: AapoK - 27.07.2008, klo 17:04:08
Murhe on ettei netistäkään löydä kunnon oppaita kuinka piirtää vanhoja (merirosvo) purjelaivoja.

Kenties tästä voi olla apua:
http://www.geocities.com/captcutlass/Ship.html


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 27.07.2008, klo 17:08:20
Kenties tästä voi olla apua:
http://www.geocities.com/captcutlass/Ship.html

Kiitosta, jotkut kuvat ovat tarpeeksi selviä, mutta jotkut taas ovat hieman liian suttuisia, kyllä noista miehistön jäsenistäkin on apua.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: AapoK - 03.08.2008, klo 13:43:40
Sivellinmuki meni kumoon ja samalla vedetkin, mutta onneksi on tuo ympärys reilusti talouspaperilla ympäröity, jos tuo lyijykynäluonnos olisi mennyt...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: rama - 14.08.2008, klo 12:02:52
Graphire 4 BT -piirtolautani simahti muutama päivä sitten lopullisesti, luonnollisestikin pari kuukautta takuuajan mentyä umpeen, sopivasti kesken Tähtivaeltajan kannen tekoa... *syvä huokaus*

Mutta ei mitään niin huonoa ettei jotain hyvääkin; lisäämällä pottiin SEK 200;- ostin samankokoisen Intuos 3 -laudan uuden samanlaisen Graphiren sijaan!

Uudessa piirtolaudassa on paljon enemmän hienouksia ja paineentunnustus noin tuhat kertaa parempi, mikä puolestaan johtaa siihen että ensimmäinen päivä meni puhtaasti vain opetteluksi ja deadlinet sen kun kasaantuu... *uusi syvä huokaus*


P.S. Fiksua oli kuitenkin se että kylkiäisenä tulleen Painter Essensials'in mukana tuli myös ilmaisopetusvideoita lynda.com-sivustoilta, eli jospa kaltaiseni poropeukalokin nyt oppisi sen pahuksen Painterin, tai ainakin alkeet >:D


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Ami - 15.08.2008, klo 17:11:55
Helsingin Yliopiston Alexandrian skanneri on varattu nyt kun olen saanut muut työt tehtyä. Jos olisin skannannut sarjakuvani jo päivällä, minulla olisi nyt jotain väritettävää. 


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Lättä - 15.08.2008, klo 22:29:28
Meiltä taas koko Canonin tulostin-skanneri-monitoimikone hajosi. Kukaan ei nyt pääse nauttimaan mestariteoksistani. :police:


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 20.08.2008, klo 19:46:11
Yksinkertaista mutta surullista:

en vaan onnistu tekemään sarjakuvia.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 03.09.2008, klo 13:02:29
Ajurin päivityksen jälkeen ei vanhahko Wacom Intuous edelleenkään tunnu toimivan oikein uudella koneella. Kursori tuntuu hypähtelevän omia aikojaan mikä tekee käyttämisestä hankalaa. Wacomin foorumikin on kiinni eikä asetusten räpläyksestä tunnu olevan apua. Nyt taitaa mennä hommat tauolle...

Miksi piirtäjän on pakko käyttää tietokonetta ja miksi kaikki aika menee säätämiseen? :'(


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Korro - 03.09.2008, klo 14:20:32
Noh mä en käytä konetta ollenkaan koska 1) en osaa ja en tiedä mitä ohjelmis pitäisi käyttää yms sekä 2) en halua,kyllä vanhalla kunnon lyijykynällä/tussilla tulee ihan kivaa jälkeä : >


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: rama - 03.09.2008, klo 15:39:52
Miksi piirtäjän on pakko käyttää tietokonetta ja miksi kaikki aika menee säätämiseen? :'(

Sanopa muuta, itse tein erehdyksen päivittää uusimpaan OSX:een ja sen jälkeen CS2 onkin temppuillut tauotta (eikä ole toistaiseksi varaa päivittää CS3:een). Toisaalta taukoja tulee pidettyä entistä useammin kun ohjelma lakkauttaa itse itsensä useamman kerran päivässä :P


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 03.09.2008, klo 16:19:13
Toisaalta taukoja tulee pidettyä entistä useammin kun ohjelma lakkauttaa itse itsensä useamman kerran päivässä :P

Ah, Adobe ja Macin päivitykset... Ja koulussa luokallinen PC koneita meni taannoin käyttökelvottomiksi CS2:sen pistettyä ne jumiin. Kamalinta on silloin kun Photari jumiutuu ja korruptoi koko tiedoston... vaan onneksi siitäkin tilanteesta selvittiin säikähdyksellä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: rama - 03.09.2008, klo 17:52:07
Kamalinta on silloin kun Photari jumiutuu ja korruptoi koko tiedoston... vaan onneksi siitäkin tilanteesta selvittiin säikähdyksellä.

Älä säikyttele!!! En edes muista milloin tein viimeksi varmuuskopiot  :o


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 03.09.2008, klo 18:30:17
Älä säikyttele!!! En edes muista milloin tein viimeksi varmuuskopiot  :o

En muista mitä tarkalleen tein, mutta taisin kopioida kuvan/tallentaa sen uudestaan uudella nimellä. Joka tapauksessa työ oli mahdollista pelastaa, mutta sai sitä panikoida hetken verran. Joskus todella kaipaa sitä että työt voisi vain pistää vanhanaikaiseen postiin, mutta tuskin kukaan tosissaan haluaa palata niihin aikoihin...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 06.09.2008, klo 19:25:21
Ei vaan tuppaa nyt onnistumaan mikään.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 07.09.2008, klo 03:21:36
Ei vaan tuppaa nyt onnistumaan mikään.

Harvoin on todempia sanoja lausuttu.
Ihan kaikki hakkaa vastaan.
Teetän sen kalenterin itselleni jossa on vain "maanantai, maanantai, maanantai, maanantai, maanantai, maanantai, maanantai...." ja joskus "Perjantai 13. päivä"

silmässä on sinne kuulumatonta puuta, piirrosjälki näyttää monivammaisen paviaanin raivokkaassa merenkäynnissä tekemältä ja juonenkuljetus/dialogirintamalla pahaa klaffia.
Eikä edes säätö lopu tähän.

Vinkki: atk-asioissa ei sitten suosita opiskelijoita.
Ei ainakaan jos omissa päivätöissä on liian kiire ja pitäisi saada kone kuosiin asap.
Jos joku kerran on opiskellut tietoliikennealaa kolme vuotta  on syytä olettaa että on muitakin ansioita kuin 23 vuoden ikä ja blondius.
Söpöydellä ei ole merkitystä koska naisitenkin kohdalla suurin viehätys on älyssä ja luonteessa, ei niiden puutteessa.
Olisikin vaan Wacomin ajurit....

eikä edes mennä niihin varsinaisiin murheisiin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: keijoahlqvist - 07.09.2008, klo 11:53:52
Stressi aiheuttaa oireilua, enkä pääse lekuriin kun ihana Suomi kieltää terveyspalvelut toispaikkakuntalaisilta. Pitäisi varata aika kotikunnasta, ajaa sinne paskakuntoisena 10 tuntia autolla (tai pari päivää julkisilla), käydä ylimalkaisella käynnillä, saada resepti jotain vitun kolmiolääkettä joka estäisi ajamisen takaisin töihin, ja siinä olisi syyslukukausi paskana tai ainakaan festareille ei ehtisi.

Muoks:
Enkä usko mömmöihin joten en käyttäisi niitä joten yks lysti.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Eksa - 07.09.2008, klo 12:38:58
Tänään on just sellainen ''vi**u että piirtäminen ahdistaa''-fiilis... >:(


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Lättä - 07.09.2008, klo 14:00:14
Tänään on just sellainen ''vi**u että piirtäminen ahdistaa''-fiilis... >:(
SnowManin ja Curtvilen ja Eksan mukaisesti voin todeta vilustuneeni tähän pahaan inspiraatiota raastavaan influenssaan. Ehkä siirryn eri taiteenalalle taas vaihteeksi. Miten ois novellit noin niinku tekstimuodossa? Varsinkin kun skanneri on edelleen rikki enkä voi edes näyttää, mitä tarkoitan, kun puhun siitä, ettei jälkeni ole (enää edes niin) hyvää.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 07.09.2008, klo 15:28:27
Sarjakuvia ei nyt pääse ollenkaan tekemään, ennen kuin on tehty alta pois keskeneräiset kuvitukset. Niitäkin on kivuliasta tehdä, kun noidannuoli selkää vaivaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Piber - 07.09.2008, klo 15:43:07
Öäöääääää....
Aina kun pääsen hyvään vauhtiin niin tulee taas joku kohta joka tökkää.
Useimmiten kyseessä on yksittäinen ruutu joka ei vain toimi.
Sitten koko into taas lopahtaa.  :( Pitäisi vain skipata yli ja jatkaa tekemistä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 07.09.2008, klo 18:46:25
...Pitäisi vain skipata yli ja jatkaa tekemistä.

Kannattaisi. Sitten kun tulee muiden töiden jälkeen takaisin siihen tekemättömään ruutuun (tai "niihin tekemättömiin ruutuihin") ja piirtää pois, lopputulos saattaakin olla ihan kelvollinen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Eksa - 08.09.2008, klo 07:33:13
Tussi petti pahimmassa prosessissa.Piti hinkata sitä...Voi vit...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 15.10.2008, klo 15:24:56
Mulla menee hermot mun Pentel Aquabrushin kanssa. Siitä irtosi penaalissa korkki, kärki kuivui. Laitoin likoamaan. Yhtenä päivänä huomasin että korkki oli taas irronnut. Ei kun taas likoamaan. Nyt kynä on taas auki, mutta tussi tunkee jatkuvalla syötöllä ulos liitoksesta. Tätä se on tehnyt aieminkin, joskus penaali on mustunut kynän alkaessa vuotaa omia aikojaan. Tossa se makaa pöydällä ja vuotaa. >:(

Ja on niitä muitakin murheita, mutta puran agressiot tällä hetkellä tuohon aquabrushiin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 16.10.2008, klo 01:40:55
Satsin viimeisen kuvituskuvan pitäisi olla iloinen asia, mutta sen valmiiksisaattamiseen on enää 12 tuntia aikaa, mukaanluettuna cd:n polttaminen ja välillä olisi ehdittävä myös hammaslääkäriin kello yhdeksäksi.

"Kuvaan tulee kulutusta ja kierrätystä, lasi- ja muovipulloja, tölkkejä, alumiinipurkkeja, sähköparistoja ja vessapaperia. Ihmisiä marketin hyllyjen välissä, rennon ja välittömän tuntuisessa tilanteessa" tiedättehän. Ristus ja puurattaat, että väsyttää.

Ja alkuviikko on pärjätty neljällä ja puolella eurolla, kun eräät eivät maksa ajallaan. Sain sähkölaskun maksuun lisäaikaa... ai joo, sekin on vain kivaa, eikä kuulu tähän ketjuun.

En ole päässyt piirtämään sarjakuvia yhtään eteenpäin. Ei niitä tässä tilassa kannattaisikaan yrittää, koko homma menisi vain alusta uusiksi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 16.10.2008, klo 01:56:44
"Kuvaan tulee kulutusta ja kierrätystä, lasi- ja muovipulloja, tölkkejä, alumiinipurkkeja, sähköparistoja ja vessapaperia. Ihmisiä marketin hyllyjen välissä, rennon ja välittömän tuntuisessa tilanteessa" tiedättehän. Ristus ja puurattaat, että väsyttää.

Kuulostaa jotenkin niin tutulta...
Mulla taas tämmöstä: Pitäisi tehdä "kiva ja humoristinen" 3-4 kuvan sarjakuva erään yhtiön prosessiorganisaatiosta. Prosessien tehostaminen ja nopeuttaminen tavoitteena. Ongelmana se että "kokonaisuuden johtaminen eli kaikkien funktioiden läpi meneviä prosesseja ei ole paikoillaan/johdettu"... Eh, innostavaa?

Timo


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: pertti jarla - 16.10.2008, klo 10:51:20
Nyt tuli kunnon pitkä haistatus-vihameili häiriintyneeltä Fingerporin lukijalta, jonka olen nyt jotenkin pettänyt. Lieväähän tuo on, mutta vähän sellainen sontaa postiluukusta-olo tuli moiseen tottumattomalle.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: taina - 16.10.2008, klo 11:22:45
Hm, eivätkö kaikki Fingerporin lukijat ole vähän häiriintyneitä?  ;-) Ei vais, osanottoni. Veikkaan että faneja on piilossa pilvin pimein, esmes minä.
Haluankin kiittää erityisesti ekofasisti-stripistä joka sijaitsee nyt klassisesti jääkaapin ovessa.
Kiitos!!!


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: keijoahlqvist - 16.10.2008, klo 12:15:37
Esim: kaikki touhuaa työn parissa, mutta joka ikinen töpseli seinästä on irti.
Upea.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: pertti jarla - 16.10.2008, klo 16:48:07
Kuulostaa jotenkin niin tutulta...
Mulla taas tämmöstä: Pitäisi tehdä "kiva ja humoristinen" 3-4 kuvan sarjakuva erään yhtiön prosessiorganisaatiosta. Prosessien tehostaminen ja nopeuttaminen tavoitteena. Ongelmana se että "kokonaisuuden johtaminen eli kaikkien funktioiden läpi meneviä prosesseja ei ole paikoillaan/johdettu"... Eh, innostavaa?

Tästä pitäisi pyytää asiakkaalta selvä arjen esimerkki, miten tämä näkyy tavallisen BeeVirtasen työssä. Kun tämä on selvitetty, siitä voi itseasiassa saada ihan hauskankin kuvan.

En ollenkaan lämpene asiakkaille v--uilulle kätkemällä kuviin joitain hiljaisia protesteja. Sitäpaitsi just tuollaisista detaljeista sitä palautetta asiakkailta tuleekin, saattavat briiffata huonosti mutta eivät ole sokeita.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 16.10.2008, klo 16:50:57
Tästä pitäisi pyytää asiakkaalta selvä arjen esimerkki, miten tämä näkyy tavallisen BeeVirtasen työssä. Kun tämä on selvitetty, siitä voi itseasiassa saada ihan hauskankin kuvan.

Paras ohje. Tack.
Valmiita ideoita kun en uskalla ottaa, enkä ota vastaan. Toisten työtä en halua nyysiä.

Timo


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Ossi Hiekkala - 16.10.2008, klo 17:05:41
En ollenkaan lämpene asiakkaille v--uilulle kätkemällä kuviin joitain hiljaisia protesteja. Sitäpaitsi just tuollaisista detaljeista sitä palautetta asiakkailta tuleekin, saattavat briiffata huonosti mutta eivät ole sokeita.

Olen aivan samaa mieltä. Asiakas on kuitenkin se, joka on valinnut sinut jonkun toisen sijasta tekemään hommia, joten on aika epälojaalia ja -kiitollista alkaa kettuilemaan hänen kustannuksellaan. Kaikki duunit eivät ole niitä mielenkiintoisimpia tehdä mutta silloin pitää ajatella, että "Hei! Se on työtä! Siitä saa elannon!". Itsellä saattaa olla parempia ideoita mutta asiakas on se, joka maksaa ja saa mitä haluaa vaikka ei ymmärtäisikään hyödyntää tekijän osaamista. Omissa hommissa voi sitten tehdä just niin kuin haluaa.

Kun minulta pyydetään jotain kuvitusjuttua, josta minulla ei ole mitään tietoa, pistän asiakkaan pähkäilemään puolestani. Monet erikoisalat, joiden touhuista minulla ei ole mitään tietoa eikä heidän sisäpiirihuumorinsa avaudu, vaativat panostusta myös asiakkaan puolelta.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: keijoahlqvist - 16.10.2008, klo 17:40:44
Jeesustelua. Asiakkaan etu olisi uskaltaa sisällyttää viestiin särmää ja rehellisyyttä mutta kun asiakas ei tajua.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Ossi Hiekkala - 16.10.2008, klo 18:07:41
Jeesustelua. Asiakkaan etu olisi uskaltaa sisällyttää viestiin särmää ja rehellisyyttä mutta kun asiakas ei tajua.

Tuo on eri asia kuin asiakkaan kustannuksella pilailu. Jos asiakas ei itse ymmärrä haluta sinne jotain särmää niin se on hänen asiansa. Minä en kuitenkaan alkaisi sinne mitään asiakkaan sanomaa huonontavaakaan keksimään, se on vain huonoa työetiikkaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Lurker - 16.10.2008, klo 18:09:48
... mutta kun asiakas ei tajua.

Ollaanpas sitä nyt kaikkia muita fiksumpia. Eikös ne asiakkaatkin voi olla ihan täysipäisiä immeisiä?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 16.10.2008, klo 19:33:05
Monissa paikoissa ihan koulutetut viestintäalan ihmiset haluaa vääntää sarjakuvissa asiat rautalangasta kautta rantain, vuolassanaisesti ja alentuvasti, ja ovat ihmeissään kun kohderyhmän palaute on sitten penseää. Vitsikkyyttä haetaan ja homma lopulta kuitenkin viilaantuu tylsäksi.
Minkäs teet. Sama se. Näissä töissä on joskus se anonyymiys siunaus.  ::)

Timo


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: rama - 21.10.2008, klo 21:07:29
Mikä on tyhmintä mitä voi tehdä tussatessa?
Vastaus: huomata tussiterän kärjessä karvan ja puhaltaa sen pois. Ei ole vaikea arvata miltä sivu 21 näyttää nyt... :P



Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: MarkZero - 21.10.2008, klo 21:44:12
It's art! :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 21.10.2008, klo 21:45:37
Mikä on tyhmintä mitä voi tehdä tussatessa?
Vastaus: huomata tussiterän kärjessä karvan ja puhaltaa sen pois. Ei ole vaikea arvata miltä sivu 21 näyttää nyt... :P

Tein tänään saman siveltimellä. Tämä ei voi olla sattumaa. Toinen typerä asia mitä voi tehdä tussiterällä on raaputtaa ajatuksissaan peukalon kynnen tyveä niin että siihen tulee reikä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: rama - 21.10.2008, klo 21:48:11
It's art! :)

I wish... 8]
No onneksi on Photari.

Janne T on päivittänyt kyborgiaivonsa samalla huoltamolla kuin minä... en käytä toiste samaa paikkaa...



Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 23.10.2008, klo 17:51:38
Ei ole niin helppoa, liikaa ideoita, en osaa päättää mitä käyttäisin. Jos rupean yhteen, kiinnostunkin enemmän toisesta, jne. Ei tuu mitään.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: keijoahlqvist - 23.10.2008, klo 17:59:44
Ei ole niin helppoa, liikaa ideoita, en osaa päättää mitä käyttäisin. Jos rupean yhteen, kiinnostunkin enemmän toisesta, jne. Ei tuu mitään.
Ota haasteena.

Yhdistä kaikki ideat samaan sarjakuvaan. Tulet hämmästymään mitä tapahtuu. Miksi sinun pitäisi vain toteuttaa, ole ensimmäinen ällistynyt lukijasi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: AapoK - 24.10.2008, klo 23:09:51
Ei ole niin helppoa, liikaa ideoita, en osaa päättää mitä käyttäisin. Jos rupean yhteen, kiinnostunkin enemmän toisesta, jne. Ei tuu mitään.

Samantyylinen ongelma oli minullakin mutta kehittelin ratkaisun juuri siihen suuntaan kuten Keijo totesi. Ensimmäisessä luvussa nähty vuoteen 1912 sijoittuva länkkäri onkin toisen luvun alussa telkkarissa pyörivä elokuva jne.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: pertti jarla - 29.10.2008, klo 11:43:32
Asiakkaan etu olisi uskaltaa sisällyttää viestiin särmää ja rehellisyyttä mutta kun asiakas ei tajua.

  Näin on. Särmä ja rohkeus saavat lukijan ensinnäkin lukemaan ja toiseksi muistamaan lukemansa. Sanottava tuntuu aidolta, eikä viralliselta hymistelyltä. Osa asiakkaista kyllä tajuaa tämän, osa on varovaisempia, jolloin sarjakuva helposti jää tuskin tavallista powerpointtia kummemmaksi.

Jeesustelua.

Ei ole, koska edellä ei puhuttu särmästä tai rohkeudesta. Puhuttiin siitä, että tehdään vaisu sarjakuva asiakkaan toiveiden mukaan mutta lisätään piilov-ttuilua taustalle. Mahdollisimman huono ratkaisu, tuloksena tylsä sarjakuva jonka marginaaleissa tekijä näyttää kaikille pitkää nenää ja omaa ylemmyyttään.

Jos oma maailmankatsomus ei salli sarjakuvien tekemistä yrityksille, silloin ei pidä tehdä niitä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Kati K. - 29.10.2008, klo 11:47:49
Ota haasteena.

Yhdistä kaikki ideat samaan sarjakuvaan. Tulet hämmästymään mitä tapahtuu. Miksi sinun pitäisi vain toteuttaa, ole ensimmäinen ällistynyt lukijasi.

 "...ole ensimmainen allistynyt lukijasi", paremmin ei voisi sanoa. Tama on hyva kaikille huoneentauluksi ja toinen voisi olla: "Ala tee paskoja sarjakuvia!" Se tietenkin tavallaan pitaa jo ton ekan sisallaan ja painvastoin ;)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Kati K. - 29.10.2008, klo 13:39:47
Ei vaan "Älä julkaise paskoja sarjakuvia."
Kaikkea pitää kokeilla kun ei voi tietää miksi se lopulta muovautuu, mutta julkaista kannattaa vain kelvollisiksi osoittautuneet.
Okei, okei, en nyt ollut hionut ajatusta ihan loppuun mut idea on se ettei lahtis tieten tahtoen tekemaan 'paskaa', you know...kun sellaistakin valitettavasti tapahtuu. Pitais mielessa etta korkeammallekin voi aina venyttaa...kynaansa!


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Mayday - 31.10.2008, klo 14:24:25
Repäisin sivun!!! No, sarjakuvani sivut sattuivat olemaan sievässä pinossa sängyn päällä toisissaan kiinni, ja nappasinpa sitten mitään ajattelematta ylimmän sivun alareunasta (en suosittele!!!) ja sitten "rrreps"... Sain korjattua sivun takaa kontaktimuovilla (ainoa teippini), eikä repeämää huomaa kuin läheltä katsottuna.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 06.11.2008, klo 09:12:37
Ei löydy kunnollista taustatietoa Atlantiksesta, jota uuteen sarjakuvaani tarvitsen, paras on tietysti Wikipedia, mutta siinä ei ole aivan kaikkea, en väitä etteikö tuossa olisi tarpeeksi, mutta eihän tätä taustatietoa voi ikinä olla tarpeeksi.

Wikipedian aihe Atlantiksesta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Atlantis)

Sarjakuvan nimeksi tulee tuo Atlantis nēsos


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 06.11.2008, klo 09:26:46
Ei löydy kunnollista taustatietoa Atlantiksesta

Wikipedia:
Lainaus
Ilmeisesti kaikki myöhemmät Atlantista koskevat kirjoitukset pohjautuvat Platonin dialogeihin Timaios ja Kritias (kirjoitettu n. 360 eaa.).

->Googlen teoshaku (http://books.google.com/)

Esim:
http://books.google.com/books?lr=&hl=fi&id=xSjvowNydN8C&dq=timaeus&pg=PP1&lpg=PP1&sig=ACfU3U3_e1EKQ0BWIpXTga3q0qU2AhkdsQ&q=atlantis#PPA11,M1 (http://books.google.com/books?lr=&hl=fi&id=xSjvowNydN8C&dq=timaeus&pg=PP1&lpg=PP1&sig=ACfU3U3_e1EKQ0BWIpXTga3q0qU2AhkdsQ&q=atlantis#PPA11,M1)

http://books.google.com/books?lr=&hl=fi&id=V7OobseBSXUC&dq=critias&pg=PR1&lpg=PR1&sig=ACfU3U0g0R3Fuo2g01S2azlld6RH7oui8g&q=atlantis#PPA9,M1 (http://books.google.com/books?lr=&hl=fi&id=V7OobseBSXUC&dq=critias&pg=PR1&lpg=PR1&sig=ACfU3U0g0R3Fuo2g01S2azlld6RH7oui8g&q=atlantis#PPA9,M1)

http://books.google.com/books?lr=&hl=fi&q=atlantis+platon (http://books.google.com/books?lr=&hl=fi&q=atlantis+platon)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Ile Ruokola - 06.11.2008, klo 09:41:20
... mutta eihän tätä taustatietoa voi ikinä olla tarpeeksi.


Tuommoistakin on joku kynäillyt ...
http://www.atlan.org/articles/true_history/index.html


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Jukka Koivusaari - 06.11.2008, klo 10:36:44
Ei löydy kunnollista taustatietoa Atlantiksesta, jota uuteen sarjakuvaani tarvitsen,
otto Muck
http://books.google.com/books?id=zo4qAQAACAAJ&dq=otto+muck&lr=&hl=fi
ja
Charles Berliz
http://books.google.com/books?id=0hNcAAAACAAJ&dq=charles+berliz&lr=&hl=fi

unohtuivat omasta lähdeluettelostani (http://www.kolumbus.fi/jik/jk_linkit.htm)

 -Berliz on enemmän sädepyssyjuttua. Muck lähempänä Jäniskoiraa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Teräskäsine - 11.11.2008, klo 11:01:57
Minulla on vuoden päässä muhinut sarjakuva idea, johon olen valinnut vain yhden hahmoistani, muut ovat sarjassa ovat uusia. Juoni on mielestäni omaperäinen ja olen keksinyt persoonallisisia hahmoja. Ainoa ongelma on se, että sarjakuvassa on yksi henkilö, josta pitäisi tulla hyvin tärkeä hahmolleni, joten joudun kovasti miettimään häntä, jotta lopun hyvästely-kohtauksessa olisi järkeä. Sarjakuvan piirtäminen alkaa vasta ensi keväänä, joten aikaa on suunnitella.

Seuraava Sarjakuvani Teräskäsine: Oman tiensä kulkija tulee sisältämään paljon "pahoja" kohtauksia. Sarjakuvassani on sovinismia, rasismia ja siinä loukataan muutamien uskontoa. Kaiken tämän lisäksi sarjauvani sisältää erittäin rumaa kieltä. Seuraava sarjakuvani ei ole tarkoituksella sellainen pahis, jossa vaan kiroillaan ja ilkeilään, vaan se tulee olemaan erittäin persoonallinen, jota ei voisi kertoa ilman näitä "pahoja" juttuja.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: rama - 23.11.2008, klo 12:49:57
Onnistuin telomaan piirtokäteni ainakin viikoksi eteenpäin... (http://msmandu.blogspot.com/2008/11/nightmare-before-christmas.html)
Myös tietsikan näppäimistön käyttö ilman oikean käden etusormen on hieman turhauttavaa :P

P.S. No onpahan kerrankin aikaa lukea hyllyyn kerääntyneitä sarjakuvia :D


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Gothadelica - 23.11.2008, klo 13:55:28
Onnistuin telomaan piirtokäteni ainakin viikoksi eteenpäin...
Myös tietsikan näppäimistön käyttö ilman oikean käden etusormen on hieman turhauttavaa :P
Tunnen tuskasi, kirjaimellisesti. Itsellä ollut viikon oikea käsi paketissa pahan jännetuppitulehduksen ja potentiaalisen hermovaurion takia.
Työt seisoo ja hampaita harjatessa hammastahnaa on useammin sieraimessa kuin suussa. Opettelen parhaillaan käyttämään photoshoppia ja koodaamaan vasemmalla kädellä joka on projekti sinällään.
Ja kissat tietysti yrittävät auttaa. Heräsin taas aamulla siihen että 7 kiloa kissaa makasi kipeän käden päällä ja nuoli sormia hellästi :D


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: rama - 23.11.2008, klo 14:05:41
Ja kissat tietysti yrittävät auttaa. Heräsin taas aamulla siihen että 7 kiloa kissaa makasi kipeän käden päällä ja nuoli sormia hellästi :D

Sweet love  ;D

Pikaista paranemista jännetuppitulehduksellesi!


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Gothadelica - 23.11.2008, klo 14:25:30
Pikaista paranemista jännetuppitulehduksellesi!
Samoin sormelle! jollei käteni piakkoin parane suunnittelen alkavani maailman kuuluisimmaksi vasenkätiseksi tikku-ukko artistiksi joka tekee raastavia tarinoita aiheesta kuinka avaan maitotölkin yhdellä kädellä . Siitä ne isot rahat ja taiteellinen arvostus tippuvat. Voin tarvittaessa ottaa myös yhtiökumppanin ;)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 23.11.2008, klo 15:16:20
Pikaista paranemista teille molemmille! Onneksi vasenta kättä oppii usein käyttämään lyhyessäkin ajassa suht sujuvasti... vaikka piirtäminen onkin sitten ihan eri asia. (Tosin nykyään käyttäessä hiirtä vasurilla on vasurikin alkanut oireilla. Pah.)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: rama - 23.11.2008, klo 18:46:37
Kiitos!

Samoin sormelle! jollei käteni piakkoin parane suunnittelen alkavani maailman kuuluisimmaksi vasenkätiseksi tikku-ukko artistiksi joka tekee raastavia tarinoita aiheesta kuinka avaan maitotölkin yhdellä kädellä . Siitä ne isot rahat ja taiteellinen arvostus tippuvat. Voin tarvittaessa ottaa myös yhtiökumppanin ;)

Olen ilman muuta kiinnostunut yhtiökumppanuudesta! Kahden oikeakätisen vasenkätissä kohelluksissa on ehdottomasti kotimaisen laatuomaelämänkerrallisen sarjakuvan ainekset :D


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 25.11.2008, klo 14:25:55
Kolme kertaa olen saanut vuoden aikana oikaista verovirastosta verotietojani kun ne on aina merkitty väärin. Aina olen käyttänyt samoja sanoja, ja aina sinne on merkitty jotain muuta. Tuloni ovat koko vuodelle noin 300 euroa suuremmat kuin verotoimistolle ilmoitettu. Soitin jälleen, sillä tahdoin maksaa noistakin verot heti pois alta. Paljonkos kertyy maksettavaksi?

956 euroa!

300 eurosta!


Miten tämä on mahdollista? Vastaus: Tulosi on merkitty väärin, käyttökorvaukset on merkitty kahteen kertaan.

No mitenkäs se nyt voi LISÄTÄ verojani jos minulle on merkitty liikaa tuloja kun olen tähän asti maksanut kaikki ennakkoveroni ilmoittamieni tulojen mukaan, jotka eivät juuri ole muuttuneet?

Vastaus: Ei aavistustakaan. Mutta näin tämä kone näyttää. Mutta voit maksaa puuttuvan summan osoitteesta www.vero.fi saatavalla ennakontäydennyslomakkeella.....


Alan postinkantajaksi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Mayday - 01.12.2008, klo 19:17:01
No, pahimmat mokani mitä muistan löytyvät varmaan sarjakuvani 2. osan alkupuolelta, kun ensin näytetään talvisen lumista maaseutua, ja heti seuraavalla sivulla henkilöt seisovat juna-asemalla josta lumi näyttää mystisesti vain kadonneeen. Huomasin  mokan vasta jälkikäteen. Eikä olettamus "täyteen hiekoitetusta ratapihasta" oikein toimi koska lumi palaa takaisin seuraavassa yleiskuvassa. Ennen tätä on sattunut 1. osaan pieniä kirjoitus- (olen täälllä), kielioppi- (hänen oikea nimi on) ja kökkökielivirheitä (jänikset asuvat kuulostaa  pöljältä erään lukijan mielestä kun sarjakuvani on realistinen) ja osa niistä näkyy valmiissa tekstauksessa. Ja voi niitä lukuisia kertoja kun olen erehtynyt käyttämään vesiliukoista tussia laveerattavassa kuvassa...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Teräskäsine - 05.12.2008, klo 08:42:46
Pahin virheeni varjostaessani hahmon takkia tai muuta kohtaa, on se, etten osaa lopettaa ajoissa. Eilen tein kauheaa viivavarjostusta takkiin ja huomasin, että ilman mitään varjostuksia kuva olisi näyttänyt paljon paremmalta.

Olin säästänyt yhtä sivelintä ja lopulta kun aloin sillä piirtämään ääriviivoja puhtaaksi, huomasin sen olevan täysin kökkö. Se harotti, eikä edes imenyt mustettakaan itseensä hyvin. En muista minkä valmistajan sivellin oli kyseessä, mutta tuli todettua Temperan siveltimen olevan paras kaikista. Yksi Temperan sivellin on ollut käytössä jo monta kuukautta ja olen kohdellut sitä mielestäni välillä huonostikin, mutta edelleen sillä saa terävää jälkeä tehtyä.

En oikein ollut tyytyväinen ensimmäiseen sivuun, mitä tein Teräskäsine-sarjakuvan kolmanteen osaan, joten piirrän koko sivun uudestaan. Voipahan sitten siihen luonnonksia-albumiin pistää esille tämän hylkäämäni sivun. :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 07.12.2008, klo 19:31:51
Onnistuin telomaan piirtokäteni ainakin viikoksi eteenpäin... (http://msmandu.blogspot.com/2008/11/nightmare-before-christmas.html)
Myös tietsikan näppäimistön käyttö ilman oikean käden etusormen on hieman turhauttavaa :P

P.S. No onpahan kerrankin aikaa lukea hyllyyn kerääntyneitä sarjakuvia :D

Ai saatana.

Olen vasenkätinen mutta kaiken paitsi piirtämisen ja kirjoittamisen voin tehdä kummallakin kädellä.

(kaksi talvea sitten vasemman käden peukalo taittui liikkatunnilla. Sekös se ketutti kun sen täytyi olla paketissa kaksi viikkoa!)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 13.12.2008, klo 20:15:27
Taas aivot meinaavat nyrjähtää kun mietin huonosti suunnittelemani sarjan takkuista taivalta. Paitsi että asiat menevät alkupäässä aivan ristiin, olen aiheuttanut itselleni massiivisia käsikirjoitusongelmia. Ja taisin antaa hahmoille pari kolmesataa vuotta liikaa ikää: miten voi käsitellä juttuja kun ne kaikki on todennäköisesti käsitelty jo? Tässä sitä taas nähdään miksi asioita pitäisi miettiä ennen kuin alkaa vääntää sarjaa tässä mittakaavassa. No, kaippa sitä voi korjailla asioita ilman, että ne menevät liikaa ristiin alkupään kanssa... (No, ihan alkupäätä ei enää edes lasketa mukaan.)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: keijoahlqvist - 13.12.2008, klo 22:35:53
...taisin antaa hahmoille pari kolmesataa vuotta liikaa ikää: miten voi käsitellä juttuja kun ne kaikki on todennäköisesti käsitelty jo? Tässä sitä taas nähdään miksi asioita pitäisi miettiä ennen kuin alkaa vääntää sarjaa tässä mittakaavassa.

Anteeksi että pääsi hymy. Muistan kuinka puolustit tapaasi alkaa piirtää ilman käsikirjoitusta.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 13.12.2008, klo 23:02:29
Anteeksi että pääsi hymy. Muistan kuinka puolustit tapaasi alkaa piirtää ilman käsikirjoitusta.

Eäh, kyllähän mä yleensä teen käsikset, mutta joskus sarjakuva ei välttämättä kaipaa sitä (ja käsikirjoituksen unohtaminen auttoi pääsemään osittain eroon jäykistä käsikirjoitustavoista, jotka pahimmilaan vetivät kaiken solmuun). Mutta nyt en oo suunnitellu sarjakuvan maailmaa tai miettinyt mitään minkä pohjalta niitä käsiksiä tekee... (Tai ei tee.) Pitäis kai laittaa koko homma uusiksi, vaikka se on hieman vaikeaa enää tässä vaiheessa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Mayday - 28.12.2008, klo 18:16:15
Voipa sitä eläimistäkin olla haittaa piirtäjälle jolta löytyy sellainen kotoa. Tuo avatarissani näkyvä kissa on ahkerasti hyppinyt pöydälleni ja milloin käynyt nukkumaan tai muuten vaan istumaan ajan kulukseen työstettävän sivun päälle. Mikä lie halu päästä paperivuoteeseen nukkumaan (pehmeä sänky on aivan pöydän vieressä) kissaani vaivaa, tai sitten vain ymmärrettävästi seuran halu.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Gothadelica - 29.12.2008, klo 23:24:18
Voipa sitä eläimistäkin olla haittaa piirtäjälle jolta löytyy sellainen kotoa. Tuo avatarissani näkyvä kissa on ahkerasti hyppinyt pöydälleni ja milloin käynyt nukkumaan tai muuten vaan istumaan ajan kulukseen työstettävän sivun päälle. Mikä lie halu päästä paperivuoteeseen nukkumaan (pehmeä sänky on aivan pöydän vieressä) kissaani vaivaa, tai sitten vain ymmärrettävästi seuran halu.
Meillä jyrsitään kynän päätä jolla yritän piirtää(myös tabletin sellaista), lötkähdetään lehtiölle, köllitään näppäimistöllä tai vähintään nukutaan sylissä kuono tuettuna mukavasti piirtokäden kainaloon. osallistuminen kuuluu asiaan. ongelmia tulee siinä vaiheessa kun perheeseen kuuluu viisi kissaeläjää jotka kaikki haluavat osallistua, mieluiten yhtäaikaisesti  ;D


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: keijoahlqvist - 29.12.2008, klo 23:55:36
Kun joskus asuin kissaperheessä, kissojen pääsy työhuoneeseen oli pakko estää. Kissun hienonhienot karvat, joita ei ole vähän, asettuvat huomaamatta paperille, ja kun terällä piirtää hienon karvan yli, karva lähtee mukaan, ottaa tussia föliin ja sottaa koko kuvan.

Ehkä näin ei käy kuitukärkikynillä?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Mayday - 31.12.2008, klo 22:09:33
No, kerran löysin minäkin yllätykseksi kissan istumasta läppärin näppäimistön päällä... Ja kotonani joka paikka tulvii kissankarvoja ja niitähän tuntuu olevan ääretön määrä. Eräskin postimyynnistä tilattu musta takki ehti olla käsissäni vain pienen hetken kun se jo oli saanut valkean karvakuorrutteen joka varmasti vielä valkoistuu ajan myötä. Juu, kuitukärkikynät ovat turvallinen ratkaisu kissankarvavaaran takia.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Teräskäsine - 09.02.2009, klo 10:33:37
Ongelma on paperin koko, joka on A3 ja minun skanneriin mahtuu vain A4. Joutuu hieman photoshopilla kikkailemaan, kun liittää sivut yhteen. Tämä on pikkumurhe, kuten myös se pelko, etteivät pienimmät yksityiskohdat vain katoa piennettäessä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 11.02.2009, klo 21:13:56
Olen jo jonkin aikaa yrittänyt aloittaa pientä sarjista, jonka voisin laittaa nettiin luettavaksi. En ole vieläkään saanut aloitettua sillä koko ajan on jotain muuta. Lisäksi kaikki muutkin duunit ovat myöhässä.

Ja tämähän kuuluisi (kai) sarjakuvauniin: jokunen aika sitten näin unta jossa olin jonkinlaisessa majatalon kapakassa juttelemassa Samvais Gamgin kanssa. Sam sanoi  ivallisesti hymyillen että "Kuka tahansa idiootti onnistuu saamaan sarjisalpparin kustannettua." Yrittääköhän alitajunta kertoa jotain? :P


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: rama - 12.02.2009, klo 09:42:45
jokunen aika sitten näin unta jossa olin jonkinlaisessa majatalon kapakassa juttelemassa Samvais Gamgin kanssa. Sam sanoi  ivallisesti hymyillen että "Kuka tahansa idiootti onnistuu saamaan sarjisalpparin kustannettua."

Auts!

Yrittääköhän alitajunta kertoa jotain? :P

Vain ja ainoastaan että sinulla on taipumusta vähätellä omia kykyjäsi  :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 12.02.2009, klo 18:59:35
No, saisihan sitä alpparin ulos vaikka omakustanteena, mutta pitäisi olla sisältöä mitä laittaa sinne. Mutta olen nykyään niin saamaton että se on aika utopistista.

Mutta miksi Sam? Samhan on mukava. :o


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: keijoahlqvist - 12.02.2009, klo 22:13:08
Mutta olen nykyään niin saamaton että se on aika utopistista.
Niin, kamu.  :-*

Eräs tapa on huomata että järkevä käyttäytyminen on järjetöntä. Epäjärkevä toiminta on taas nerokasta. Kun siis heräät aamulla, ala piirtää.

Jos sen sijasta huomaisit aamulla olevasi korkeassa kuumeessa, et pääsisi kouluun, ja lisäksi voisit huonosti. Nyt voit ihan hyvin, et mene kouluun, ja luonnostelet ensimmäiset kahdeksan sivua. Toistat niin kauan että olet taas "terve".

Ja tänne ei tarvi esittää verukkeita, yritä kertoa ne itelles.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 12.02.2009, klo 22:48:33
Jos sen sijasta huomaisit aamulla olevasi korkeassa kuumeessa, et pääsisi kouluun, ja lisäksi voisit huonosti. Nyt voit ihan hyvin, et mene kouluun, ja luonnostelet ensimmäiset kahdeksan sivua. Toistat niin kauan että olet taas "terve".

Olen kyllä työharjoittelussa, josta ei oikein voi jäädä kotiin. Siellä piirrän koko päivän. Kun sitten tulee kotiin, ei energia enää riitäkään enempään luovaan työhön. Käsikin alkaa vihoitella, joten taukoja pukkaa. edit: Ja kaikki freetyötkin ovat myöhässä, vaikka niitä ei tätä nykyä liikaa olekaan. Ja nehän pitää hoitaa ensisijaisesti.

Ja tätä veruketta mainostan kysyäkseni muilta piirtäjiltä, onko yleistä ettei "oikeiden töiden" jälkeen enää riitä puhti sarjakuvien tekemiseen?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 13.02.2009, klo 08:12:16
... kysyäkseni muilta piirtäjiltä, onko yleistä ettei "oikeiden töiden" jälkeen enää riitä puhti sarjakuvien tekemiseen?

En tiedä, kuinka yleistä, mutta tuttua on. Otan osaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 13.02.2009, klo 09:31:54
onko yleistä ettei "oikeiden töiden" jälkeen enää riitä puhti sarjakuvien tekemiseen?
En tiedä, onko yleistä. Mutta samasta ongelmasta kärsin minäkin.
15 sivua vuodessa tuntuu ehdottomalta maksimilta.
Rogntudju!


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: rama - 13.02.2009, klo 09:33:10
En tiedä, kuinka yleistä, mutta tuttua on. Otan osaa.

Valitettavan tuttua. Eikä piirtokäsikään oikein tykkää kun ensin tehdään päivä ”oikeita töitä” ja sitten vielä päälle ilta ja puoli yötä sarjakuvaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Sika - 13.02.2009, klo 15:07:11
Joskus mietin olisiko elämä helpompaa, jos ei olisi kiinnostunut sarjakuvien tekemisestä. Töissä ei pyörisi kokoajan mielessä ideat ja aiheet, yöllä saisi ehkä paremmin nukuttua. Eikä olisi huonoa omatuntoa siitä, ettei saanut piirrettyä sivua sinä päivänä.
Toisaalta taas kun miettii, niin nämä asiathan voisi yhdistää moniin muihin harrastuksiin. Luvassa 6 päivän työputki ja sitten 2 päivän vapaa, silloin aijon piirtää.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 13.02.2009, klo 17:35:59
Joskus mietin olisiko elämä helpompaa, jos ei olisi kiinnostunut sarjakuvien tekemisestä. Töissä ei pyörisi kokoajan mielessä ideat ja aiheet, yöllä saisi ehkä paremmin nukuttua. Eikä olisi huonoa omatuntoa siitä, ettei saanut piirrettyä sivua sinä päivänä.

Itsellä on usein ongelmana että vaikka ideoita on, niitä ei ole aikaa toteuttaa ja jos onkin, into jotenkin mystisesti lopahtaa. Sitten sitä potee koko ajan syyllisyyttä: miksi taas katoin leffaa vaikka olisin voinut tehdä sarjakuvaa, miksi en harjoittele tarpeeksi jotta pysyisin muiden perässä... Jos luopuisi lopullisesti piirtäjän urasta, sitä piirtäisi kai paljon enemmän. edit: Eih, tuli mieleen. Jos aina on parempaa tekemistä kuin piirtäminen, silloin taitaa todella olla väärällä alalla. :-\

Täytyy sitä ihmisen olla aika hullu muutenkin, jos sarjakuvantekijäksi aikoo. :P Ala kun on hankala, rahaa tulee huonosti ja kaiken lisäksi nyt kustantajat ovat entistä vähemmän kiinnostuneita julkaisemaan kotimaista sarjakuvaa, kiitos joka suunnasta pukkaavien säästötoimien... Vaan enpä tiedä olisiko sekään loppujen lopuksi kivaa että saisi elannon piirtämisellä, todennäköisesti sitä vain erakoituisi kotiinsa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: rama - 13.02.2009, klo 18:21:56
Vaan enpä tiedä olisiko sekään loppujen lopuksi kivaa että saisi elannon piirtämisellä, todennäköisesti sitä vain erakoituisi kotiinsa.

Haha, you said it, sis :D


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: AapoK - 13.02.2009, klo 19:17:38
Ei tule olo yksinäiseksi, kun laittaa työpisteen eteen korkkitaulun ja siihen jonkun hahmon tuijottamaan... :D

Itsellä piirtäminen on jotenkin juurtunut niin kovasti arkirutiiniin, että en voisi kuvitella päivää ilman piirtämistä. Kun ei ole piirtänyt vähään aikaan, tulee kovin tyhjä olo: pakko päästä takaisin hommiin! Välissä ehtii syödä, juoda kaffet, käydä mutka koulussa ja nukkuakin. Koulussa luonnostellaan ja kotona tussataan.

Ongelmiahan tulee vuorokausirytmin liikkuessa milloin mitenkin, mutta on tässä hommassa silti niin paljon hohtoa. (lievä) Hulluus voi selittää kaiken :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 19.02.2009, klo 21:37:45
Olen jo jonkin aikaa yrittänyt aloittaa pientä sarjista, jonka voisin laittaa nettiin luettavaksi. En ole vieläkään saanut aloitettua sillä koko ajan on jotain muuta. Lisäksi kaikki muutkin duunit ovat myöhässä.

...ja alkaa näyttää siltä että projektista puhuminen ennen sen aloittamista aiheuttaa huonoa onnea. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ei sitä todella ehdi aloittaa. :( Hitsi, jos tulee vaikka maailmaloppu niin sitten kyllä ketuttaa ettei saanut edes nettisarjista alpparinkorvikkeena ulos.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: keijoahlqvist - 19.02.2009, klo 23:50:43
...ja alkaa näyttää siltä että projektista puhuminen ennen sen aloittamista aiheuttaa huonoa onnea. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ei sitä todella ehdi aloittaa. :( Hitsi, jos tulee vaikka maailmaloppu niin sitten kyllä ketuttaa ettei saanut edes nettisarjista alpparinkorvikkeena ulos.
Tee se alppari äläkä korvikkeita.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 20.02.2009, klo 01:17:36
Tee se alppari äläkä korvikkeita.

Aloitan huomenna jos saan hankittua uuden käden ja aikaa purkissa. Korvike ei ole riittävän pitkä julkaistavaksi alpparina ja paperijulkaisu tulisi muutenkin kalliiksi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: keijoahlqvist - 20.02.2009, klo 08:22:05
Aloitan huomenna jos saan hankittua uuden käden ja aikaa purkissa. Korvike ei ole riittävän pitkä julkaistavaksi alpparina ja paperijulkaisu tulisi muutenkin kalliiksi.
Se pitkittyy kun aloitat. Väliin lisäilet uniasi.

Kalleus on hyvä, kustantamo tykkää kahvipöytäkirjoista.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: roju - 20.02.2009, klo 08:31:12
Aaaagh!!! Taas rakennetaan orjataiteilijamyyttiä!

Sitten sitä potee koko ajan syyllisyyttä: miksi taas katoin leffaa vaikka olisin voinut tehdä sarjakuvaa, miksi en harjoittele tarpeeksi jotta pysyisin muiden perässä...

Jotta voisi toimia ammattimaisesti, pitkäjänteisesti ja pitäen tietystä laadusta kiinni, piirtämiseen täytyy alkaa suhtautua ammattimisesti. Se on: kuin työhön.

Moni on kasvanut piirtämiseen rakkaan harrastuksen kautta, jolloin kaikki muu (koulu, hanttihommat) on olleet niitä "oikeita" töitä. Kun tulee tilaisuus keskittyä pelkkään piirtämiseen, vedetään överiksi.

Yllättävän iso osa ihmisistä, jotka ovat tällaisessa luovassa "kutsumusammatissa", tuntuvat ajattelevan, että töitä pitäisi tehdä 24/7, kun se on kuitenkin se unelmahomma, mitä haluaa tehdä ja niin vapaata, kukaan ei ole pomottamassa jne. Ei kukaan oleta, että vaikkapa siivooja tekisi töitä koko ajan ja senkin ajan kun ei tekisi, tuntisi syyllisyyttä siitä, ettei parhaillaankin ole siivoamassa... Niin Simin ihmisen mieli kuin ruumiskin tarvitsen lepoa ja huvia ja ruokaa ja sosiaalista kanssakäymistä jne. Ei ihme, että työ ei maistu, kun aina pitäisi olla töissä. Ei semmoista kukaan jaksa!

Kannattaa erotella työ- ja vapaa-aika. Työpöydän ääreen (tai photoshop-tietokoneen, tai lähdemateriaalia hakemaan kirjastoon) tietty tuntimäärä päivässä klo siitä-ja-siitä klo siihen-ja-siihen. Jos et saa siinä ajassa mitään "järkevää" aikaiseksi, so not, jatkat sitten seuraavana päivänä samaan aikaan. (Kati Kovacs on mm. kertonut piirtäneensä vain vauvan päiväunien aikana, kun vauva oli pieni. Sekin on säännöllistä ja parempi kuin ei mitään, jos on aika tiukilla.)

Klo se-ja-se alat viettää vapaa-aikaa. Myöskin vähintään yksi vapaapäivä viikossa on must. Siihen rytmiin tottuu nopeasti ja alkaa odottaa sitä vapaapäivää, jolloin nähdään kavereita, harrastetaan liikuntaa, siivoillaan tai vaan löhötään sohvalla tms. uhraamatta ajatustakaan piirtämiselle. Silloin voi katsella elokuvia tuntematta syyllisyyttä. Ei ole oikeaa lepoa ja virkistystä, jos nipistää itselleen vapaa-aikaa ja viihdettä nalkuttaen samalla itselleen syyllisyydentuntoisesti. Se ei rentouta. Siksi sitä kannattaa tehdä "luvan kanssa".

Luovaan työhön kuuluu myös näennäisen aikaansaamattomia kausia. Monelle tuttu ison työn deadlinen jälkeinen tyhjyys. Myös ison projektin aloittaminen on tyypillinen vehtaamiskausi. Alitajunta työskentelee silloin ja kehrää kokoon kerättyä materiaalia.

Tämä kuvailemani ei välttämättä ole nopein tapa suoltaa alppareita markkinoille, mutta uskoisin tämän olevan tapa, jolla piirtäjäkin pysyy järjissään ja työkykyisenä pitempään. On myös mahdollista hankkia se kuuluisa elämä kavereineen ja harrastuksineen. Isokin projekti tulee valmiiksi pikkuhiljaa, vaikka sitten kahden tunnin päivittäisissä pätkissä. Projektien vaatima aikakin on helppo arvioida eikä tule otettua mielipuolisia tilauksia vastaan. (Paitsi on sitäkin kyllä tullut tehtyä, varsinkin jos tilaaja ja maksaja on iso mainostoimisto ;-D sillä rahallahan voi sitten pyllyillä puoli vuotta runollisten kuvasarjojen parissa. Ja siinä välissä voi pitää kunnon loman, ainakin viikon!)

Lopputuloksessa ei (teoriassa) näy, onko sitä piirretty kahdeksan kuukauden ajan joka päivä vai vuoden ajan viitenä päivänä viikossa. Julkaisemisen jälkeen kirja on kuitenkin olemassa maailman tappiin, ja siihen verrattuna pari kuukautta sinne tai tänne julkaisuaikataulussa on pikku juttu, kunhan lopputulos on hyvä. Tekijän henkilökohtaisessa elämässä ja hyvinvoinnissa ero voi olla ratkaiseva. En myöskään näe mitään syytä, miksi sarjakuvapiirtäjien pitäisi elää kuin nunnat kammioissaan omistautuneena vain orjatyölle. Nekään katkerat kyyneleet eivät näy piirrosjäljessä. Ja oikeesti: onko sarjakuvat syy, jolle uhrata terveytensä ja elämänsä? Kai nyt maailmassa on tärkeämpiäkin ammatteja, vaikka joku ensiapulääkäri tai savusukeltaja. Ja nekin pitää vapaata, että ne jaksais.

Vaan enpä tiedä olisiko sekään loppujen lopuksi kivaa että saisi elannon piirtämisellä, todennäköisesti sitä vain erakoituisi kotiinsa.
Hanki työhuone kimpassa muiden kanssa. Halpaa ja hauskaa. Auttaa siihen työ- ja vapaa-ajan erottelemiseenkin.

PS. Sori, pakko vuodattaa pitkästi, kun tästä samasta aiheesta joutuu puhumaan jatkuvasti näennäisesti ihan järkevien nuorten ihmisten kanssa!


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Ossi Hiekkala - 20.02.2009, klo 08:50:23
Rojulta asiatekstiä. Itsekin voin sanoa olevani unelmatyössä. Saa piirtää päivät pitkät ja siitä vielä maksetaan. Oma aikatauluni on 9-17. Virastoaikataululla tätä tehdään. Joskus voi tehdä ylitöitä, jos on pakko mutta olen huomannut, että oman jaksamisen kannalta on parempi, jos on selkeät työ- ja vapaa-ajat. Ei sitä jaksa muuten. Minä uskon, että pitää myös levätä tullakseen paremmaksi, aivan kuin urheilussa.

Eivätkä ne mestaritkaan kaikkea aikaansa piirtämiseen käyttäneet vaan harrastelivat kaikkea muuta kivaa. Monilla on ihan täysin piirtämisestä riippumattomia harrastuksia. Kun lopetan piirtämisen sen päivän osalta, luen vaikkapa sarjakuvia tai harrastan liikuntaa, molemmat ammattia kehittäviä nekin. Itseäni helpotti aikanaan ajatus, että jossain on aina joka tapauksessa joku minua parempi. Turha sitä on murehtia liikaa. Antaa vain ajan vaikuttaa ja kehityksen tulla kuin huomaamatta.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: rama - 20.02.2009, klo 09:03:09
Rojulta silkkaa asiaa. Häpeän itseäni, enkä YMMÄRRÄ miten näin itsestään selvistä asioista pitää muistuttaa itseään kerta kerran jälkeen.
Mutta, jos nyt onnistuu rakentamaan ajankäyttönsä tällaisen järkevän kaavan mukaan (siis frilanskuvittajan työpäivän), niin milloinkas niitä sarjakuvia sitten tehdään? Mikä johtaa taas siihen 100 tunnin työviikon oravanpyörään.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: echramath - 20.02.2009, klo 15:46:03
Niin Simin ihmisen mieli kuin ruumiskin tarvitsen lepoa ja huvia ja ruokaa ja sosiaalista kanssakäymistä jne.

Ai tämä siis selittää Cerebuksen?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Emppu - 20.02.2009, klo 17:54:37
Hiton järjestelmällisyys, ei onnistu multa, lopetan hommat heti.

Joopa joo. Oon leikkinyt mangakaa tämän viikon ja piirtänyt 16 tuntia päivässä...örr, yössä, ihme kun on ranne kestänyt. Ainakin tulin todenneeksi, ettei minusta mangakaksi ole, ja neljän seinän sisällä oleminen hajottaa enemmän kuin ajatus tuutorkoulutuksen mettäviikonloppusta. Vielä kun jaksaisi värittää, niin saisi hommat nappiin ja aivot lomalle.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 20.02.2009, klo 18:10:19
Mutta, jos nyt onnistuu rakentamaan ajankäyttönsä tällaisen järkevän kaavan mukaan (siis frilanskuvittajan työpäivän), niin milloinkas niitä sarjakuvia sitten tehdään? Mikä johtaa taas siihen 100 tunnin työviikon oravanpyörään.

Niin, ja jos käy työ-työssä, pitää kaikki piirtämishommat joka tapauksessa tehdä illalla. Työharjoittelussa on ollut kivaa ja opettavaista, mutta työpäivän jälkeen ei enää millään jaksaisi tehdä lisää töitä... Olen oppinut ainakin sen, että turha yrittää tehdä molempia.

Roju puhuu asiaa, mutta koska sarjakuvilla ei elä (eikä aina kuvituksillakaan), niihin käytetty aika on aina pois ns. vapaa-ajasta. Jos taas pitää vapaa-aikaa, työt kasautuvat. Ja sitten pitää miettiä, pystyykö sittenkään tekemään sitä isoa ja mielenkiintoista kuvitusduunia johon jo lupautui ja jossa on aika kireä aikataulu, joka menee päällekkäin kolmen muun aikataulun kanssa... (Joo, sotkin taas mun aikataulut. En ole niitä ihmsiä, jotka hallitsevat tällaiset asiat. Mutta en haluaisi lopettaa piirtämistä kokonaan, vaikka tällä hetkellä tuntuu siltä että se olisi viisainta. Mutta sitten taas...)

Kalleus on hyvä, kustantamo tykkää kahvipöytäkirjoista.

Mun lompakko ei. Ja tuskin kustantamotkaan nyt kun pitää säästää.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 25.02.2009, klo 21:41:26
Voi blääh. Hyllystä löytämäni Cansonin pehmeäkantinen luonnoskirja alkaa lähestyä loppuaan, ja pitäisi vaihtaa Lanaan jolla on kuitenkin taipumus tappaa huopakynät. Pelicanin mentyä taas tukkoon jouduin toteamaan että ehkä lienee viisainta hankkia joku muu "kenttäkynä", mutta sellaista ei taida vieläkään olla saatavilla täältä. En haluaisi kertakäyttöistä kynää ja olisi kiva jos harmaata tai vesiväriä voisi lisäillä ilman, että koko piirros menee muhjuksi.

No joo. Ei sitä luonnoskirjaa ole viime aikoina ehtinyt liikaa tehdä muutenkaan. Ehkä pitää vain käyttää pullotussia ja tehdä merkinnät kotona pöydän ääressä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 25.02.2009, klo 22:47:53
.... Ehkä pitää vain käyttää pullotussia ja tehdä merkinnät kotona pöydän ääressä.

"Rakas päiväkirja, tänään kuvittelin lähteväni matkaan kauas merten taa siivekkäällä seepralla ratsastaen. Kaikki työt oli tehty, eikä mikään pidättänyt lähtemästä." Ja sitten puhelimeen tulla piipautti tekstiviesti, jossa kysyttiin, missä vaiheessa urakkaa ollaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 25.02.2009, klo 22:54:25
Mä haluaisin piirtää kahviloissa tai silloin kun on luppoaikaa. Mutta harvoin tulee oikeasti kaivettua kirja esiin, ja silloin kun tulee on kynä tukossa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: hannu lipponen - 27.02.2009, klo 18:58:15
Mitäpä tuohon sanoisi. Deadline on se, joka sa muhun vipinää. Työkseen piirtäminen on ihan yhtä nihkeetä toisinaan kuin mikään muu työ. Himassa vääntämisessä on lisäksi se huono puoli, ettei saa välitöntä palautetta, kannustusta eikä myöskään viisaita neuvoja. Puskettava vaan on. Kaikki julkaistu on kuitenkin miljardi kertaa parempi kuin se pöytälaatikon pohjalle jäävä mestariteos, jota kukaan ei koskaan tule näkemään.

Helvettiin itsekritiikki. Antaa muiden huolehtia kritisoinnista.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 05.03.2009, klo 08:52:03
Ai muutkin tuntee samalla tavalla :D Mä piirrän mieluiten koulussa, kun kaikki opettajatkin vaan kehuu :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 05.03.2009, klo 13:07:47
Roju puhuu asiaa, mutta koska sarjakuvilla ei elä (eikä aina kuvituksillakaan), niihin käytetty aika on aina pois ns. vapaa-ajasta. Jos taas pitää vapaa-aikaa, työt kasautuvat. Ja sitten pitää miettiä, pystyykö sittenkään tekemään sitä isoa ja mielenkiintoista kuvitusduunia johon jo lupautui ja jossa on aika kireä aikataulu, joka menee päällekkäin kolmen muun aikataulun kanssa...

Kotona työskentelevänä teen töitä aamulla 8/9-10, omia projekteja 10-12 ja sen jälkeen taas palkkatöitä. Omat projektit jäävät varmuudella iltasella tekemättä jos vaihtoehtona on istua sohvalla mussuttamassa homejuustoa, mutta työt tulee tarpeen vaatiessa viimeisteltyä illalla loppuun koska on pakko. Kaksi tuntia pois työajasta keskellä päivää ei vähennä tehdyn työn määrää kahta tuntia, sillä loppupäivä tulee kyllä piirreltyä paniikissa puolta nopeammin.

Tietysti tosi tiukan paikan tullen täytyy 'sivutoimista' tinkiä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 05.03.2009, klo 16:09:45
Täytyy ihan kysyä, paljos saat palkkatöistä rahnua?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 05.03.2009, klo 16:42:25
Täytyy ihan kysyä, paljos saat palkkatöistä rahnua?

Todella paljon. Kuten kaikki Suomen freelance-kuvittajat ja sarjakuvantekijät  ;)

Nimim. On millä mällätä


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 05.03.2009, klo 18:24:46
Hehe, mulle ei kukaan antas mitään tehtäväks, päinvastoin. ottavat pois ja polttavat. :D


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Emppu - 06.03.2009, klo 02:16:20
Kotona työskentelevänä teen töitä aamulla 8/9-10, omia projekteja 10-12 ja sen jälkeen taas palkkatöitä. Omat projektit jäävät varmuudella iltasella tekemättä jos vaihtoehtona on istua sohvalla mussuttamassa homejuustoa, mutta työt tulee tarpeen vaatiessa viimeisteltyä illalla loppuun koska on pakko. Kaksi tuntia pois työajasta keskellä päivää ei vähennä tehdyn työn määrää kahta tuntia, sillä loppupäivä tulee kyllä piirreltyä paniikissa puolta nopeammin.

Tietysti tosi tiukan paikan tullen täytyy 'sivutoimista' tinkiä.
Niin, opiskelijana on tingittävä omista projekteista, jos saa ees rahahommia. Ite oon joutunut tekemään kuvituksia yötä myöten, että oon saanut hommat ajoissa tehtyä ja suoraan sanottuna, 10 tunnin työpäivät alkaa jo pitemmän päälle järkyttämään omaakin mielenterveyttä. Pitäs se omakin elämä hankkia...jos nyt sellaista löytää mistään. :|


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 07.03.2009, klo 22:39:49
Pitäs se omakin elämä hankkia...jos nyt sellaista löytää mistään. :|

Kannattaa. Yksi  asia, mistä koulussa vakavasti varoitettiin, on se että sosiaalista elämää pitää ylläpitää. Jos työt menevät alta, ei sitten jää jäljelle mitään jos kaveripiirikin on kuihtunut ympäriltä.

Opiskelu ja freehommat eivät tosiaan sovi yhteen, siinä ei ehdi eikä jaksa keskittyä mihinkään kunnolla. Meitä varoitettiin jo koulun alkaessa myös siitä että "älkää ottako liikaa töitä ettette pala loppuun", opettajat tietävät hyvin millaista meininkiä opiskelijoilla helposti on. Töiden määrä on vaikea arvioida ja niitä ottaa helposti liikaa. (Koettu on.) Ei stressin ja kiireen takia sentään kannata itseään sairaalakuntoon saattaa.

Vaan eipä niitä hommia uskaltaisi kokonaan jättääkään, sillä ihmiset unohtavat että on olemassa jos ei julkaise mitään pitkään aikaan. Hieman potuttaa että on joutunut tyrmäämään monta sarjisprojektia kun ei uskaltanut ottaa töitä vastaan opiskelujen ohella. Ikävää sinänsä, että juuri opiskelujen aikana tulee mahdollisuuksia joita ei myöhemmin ehkä enää tule vastaan. Joku sanoi jossain että mahdollisuuteen pitää tarttua jos se tulee kohdalle, tilaisuus voi mennä ohi. Lisäksi töiden ohella sarjakuviin ehtii ehkä keskittyä vielä vähemmän kuin opiskelun ohella (ainakin jos on lehtigraafikkona sanomalehdessä).


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 23.03.2009, klo 11:15:00
En voi ymmärtää kuinka mikään taho ei näe neljän vuoden pitkäjänteistä työtä strippisarjakuvan parissa, jolla on jo sentään muutama julkaisija, tukemisen arvoiseksi.

(Kuudes peräkkäinen hylkäävä apurahapäätös kolahti juuri postista.)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: keijoahlqvist - 23.03.2009, klo 11:50:28
En voi ymmärtää kuinka mikään taho ei näe neljän vuoden pitkäjänteistä työtä strippisarjakuvan parissa, jolla on jo sentään muutama julkaisija, tukemisen arvoiseksi.

(Kuudes peräkkäinen hylkäävä apurahapäätös kolahti juuri postista.)
Joka kymmenes tai yhdestoista puree. Parempi kuin lotossa.

Ehkä pitäisi julkaista apurahan pätevä hakuohjeisto. Eräs taiteilija esmers kehotti olemaan merkitsemättä niitä viimeisen kolmen vuoden aikana saatuja apurahoja ja palkintoja kun se muka heikentäisi saantimahiksia. Päin vastoin, apurahaputken katkeaminen on haitaksi, sanoo toinen neuvoja. Pitäisi esitellä onnistuneita hakemuksia ja raadissa istuneiden kuvauksia.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Holle - 23.03.2009, klo 12:04:10
Viimeiseen hakemukseeni laitoin perusteluksi: "Kun en ole koskaan ennen saanut minkäänlaista apurahaa". Ei auttanut sekään. Enää en hae avustuksia kuin enintään osapäiväiseen jatsin kuunteluun.
Jatkossa perustan säätiön jolta voi hakea valtavia summia mutta en myönnä niitä kellekään.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Grezen - 23.03.2009, klo 14:17:37
Eipä apurahaa taaskaan minullekaan... :'(


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Korro - 23.03.2009, klo 14:43:34
En tiedä tästä apuraha asiasta juuri mitään mutta ,onko yksi tärkeimmistä ehdoista se että on pari omakustannetta  tehty ja taidekoulu käyty vai mihin kannattaisi panostaa että tälläistä apurahaa myönnetään? : U


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 23.03.2009, klo 15:22:15
En viitsinyt enää hakea kirjastoapurahaa.
Hukkaan heitettyä aikaa mokoman anomuksen väsääminen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JussiDBC - 23.03.2009, klo 15:27:50
Silmät ihan kierossa, kun koko viikonloppu meni piirtäessä(pysyinpähän poissa baareista)ja niskakin huutaa armoa. Tämä päivä vapaata piirtämisestä ja sitten huomenna taas tosiäksönit sivellinkynän kanssa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 23.03.2009, klo 15:41:04
taas tekniikan ja tietotekniikkaan paneutuneiden nörttien armoilla.
yli viikon löysässä hirressä jo.

tarinan opetus? varmuuskopiosta otetaan varmuuskopio josta otetaan varmuuskopio josta otetaan varmuuskopio.

ja sama suomeksi: sivuja, niin netti- kuin sarjakuvasivuja ulkoisella teran levyllä.
tiedostoja, taittopohjia, logoja.
Levy sanoi poks.
kolme kuukautta vanha buffalon levy.

onneksi enimmästä osasta on kopiot mutta taitosta jne tärkeästä tietenkään ei.

onpahan ainakin räleä ankkuri rakkineesta kesää ajatellen.

muutoin komppaan tertsiä:
apurahoja ei enää viitsi hakea.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 23.03.2009, klo 15:55:06
Akateemisen tilauslistoilla ei ole etsimääni tussiterää.
Pakko mennä Brysseliin asti ostoksille. Kuukauden päästä.    :laugh:

Ei tää taidakaan olla murhe.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: echramath - 23.03.2009, klo 15:57:11
tarinan opetus? varmuuskopiosta otetaan varmuuskopio josta otetaan varmuuskopio josta otetaan varmuuskopio.

Niin ja yhdet varmuuskopiot säilytetään fyysisesti eri paikassa. (jos ollaan newyorkilaisessa pilvenpiirtäjässä, "naapuritorni" ei ole "fyysisesti eri paikka")


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: kespa - 23.03.2009, klo 16:38:36
Varmaan kohta puol vuotta ollu pari albumi-ideaa valmiiksi päässä, mutta vieläkään ei ole saanut aikaiseksi näpytellä ensimmäistäkään sanaa koneelle. Viimeksi tullut kirjoitettua ylipäätäinkään juuri mitään viime kesänä... Mutta ehkä se tästä taas, kun kesäänpäin mennään ja koulukin helpottaa.

Toinen stoori sijoittuisi 1900-luvun alun friikkisirkukseen ja toinen taas seuraisi comebackia yrittävää vanhaa vapaaottelijaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: keijoahlqvist - 23.03.2009, klo 17:20:37
Niin ja yhdet varmuuskopiot säilytetään fyysisesti eri paikassa. (jos ollaan newyorkilaisessa pilvenpiirtäjässä, "naapuritorni" ei ole "fyysisesti eri paikka")

Ehkä tiedostoille kannattaa tehdä gmail-tili, semmoiselle saa kuitenkin muutaman gigan tavaraa talteen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 23.03.2009, klo 17:25:18
reippaasti muistitikkuja ja pari eri ulkoista kovoa tästä lähtien. Ja gmail-tili.
ja ja.
Jos olin tähän asti "vyö ja henskelit" henkinen jota pysyy housut kuvainnollisesti ylhäällä nyt on "vyö, henskelit, liima, nitoja, pultit, ompeleet ja naulat" linja.



Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: rama - 23.03.2009, klo 21:17:59
Levy sanoi poks.
kolme kuukautta vanha buffalon levy.


Osanottoni.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: bats - 24.03.2009, klo 14:40:59
Ehkä tiedostoille kannattaa tehdä gmail-tili, semmoiselle saa kuitenkin muutaman gigan tavaraa talteen.
Tää on hyvä varmuuskopiointikeino, suosittelen. Ainoa mitä tällä hetkellä köyhänä käytän, kyllä sillä pärjää. Ei tarvi mitään tikkuja eikä levyjä ostaa. Vaikka onhan mulla vanha mp3-soitin-tikku, sille voisin kanssa kopioida kuvat.  ;D


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 30.03.2009, klo 09:04:45
Hauskaa maanantaita kaikille.

Aika ei tunnu riittävän mihinkään, ja jos johonkin asiaan ryhtyy, puolen tunnin päästä sen keskeyttää kumminkin kiireviesti siitä toisesta hommasta, jonka piti olla jo. Joten laitan sivuun sarjakuvan, joka on kesken, tehdäkseni kuvitusta, joka on kesken, kunnes sähköpostiin hingutaan suomennosta, joka on kesken, ja sitäpaitsi oli tässä pari muutakin hommaa, jotka ovat kesken. Tulos: mitään ei ole tehty kunnolla. Mutta vastaapahan sitten tulos budjetteja.

En ota vastaan uusia toimeksiantoja toistaiseksi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 31.03.2009, klo 00:20:43
Joopa joo. Taas piti kieltäytyä hommista. Positiivisena puolena, ehkä nyt on enemmän aikaa ja voimia keskittyä niihin pariin pieneen hommaan ja ehkä jopa aikaa riittää jonkun oman projektin aloittamiseen, siinä kun ei ole minkäänlaista deadlinea.

Ja ehtii pitää sitä vapaa-aikaa illalla.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 23.04.2009, klo 15:25:05
Tuli töissä puukko vasempaan silmään terä edellä.
Sairaala on muuten tylsä paikka mutta pakko sinne on mennä takaisin jos vaikka saisi näön vasuriin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 23.04.2009, klo 15:29:04
Voi psk...  :o Näön palautus mahdollista?

Timo


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 23.04.2009, klo 16:40:30
Huomenna takaisin tyksiin ja tuurilla leikkaukseen.
Eivät uskalla luvata mitään varmaa.
Toisaalta ainahan mulla on ollut vähän yksisilmäinen maku. Sittenpä näkee jos näkee.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 23.04.2009, klo 18:03:07
 :( Toivottavasti saavat fiksattua. No, jos ihmiset maalaavat ilman käsiä ja/tai jalkoja niin kyllä yhdelläkin silmällä. Stereonäköhän siinä puuttuisi, mikä voi vaikeuttaa aluksi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 23.04.2009, klo 19:50:40
Onneksi sarjakuva on littanaa taidetta, ja onhan muutama merkittävimmistä elokuvaohjaajista silmälappumiehiä. Vaan toivotaan että silmä saadaan kuntoon.

Timo


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Gothicus - 24.04.2009, klo 11:35:52
Todella ikävä ja hirvittävä tuo Curtvilen tapaturma. Pidetään peukkuja ja toivotaan, että silmä saadaan kuntoon.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Ossi Hiekkala - 24.04.2009, klo 11:54:15
Kauhea juttu tosiaan. Toivottavasti leikkaukset onnistuvat ja näkö saadaan palautumaan. Jaksamista.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: keijoahlqvist - 24.04.2009, klo 12:06:34
Kyllä sää tarttet vasemman silmän, Curre.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Lurker - 24.04.2009, klo 12:09:22
Oho, nyt vastasin huomasin tuon puukko silmään -tapaturman. Ei tässä muuta voi kuin toivoa parasta. Nykyaikana tehdään ihmeitä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 24.04.2009, klo 23:06:02
Kiitos kaikille.
Kyllä sää tarttet vasemman silmän, Curre.
Keijjo, kyllä minulla yhä se silmä on, ei vaan justiinsa toimi. Ja tiedätkin ettei ole poliittinen kannanotto.
Ilman silmääkin tulee toimeen kunhan päähän vaan ei sattuisi.

Meni tämä päivä tyksissä istuskeluun ja vasta maanantaina leikkaukseen. Kiva.
 Ensi kerraksi lehtiön lisäksi toimiva kynä mukaan jos menee kerran koko päivä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Jiksi - 24.04.2009, klo 23:14:46
Kauhea kuulla, toivottavasti silmä saadaan kuntoon.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Miha - 25.04.2009, klo 00:10:25
Vointeja toivottelen täältä myös

Pidän peukkuja että silmä saadaan kuntoon!


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Pulikka - 25.04.2009, klo 04:04:19
Voimia!


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: J-Viilee - 04.05.2009, klo 09:00:02
Ilkeän kuuloinen tapaturma.
Toivottavasti leikkaus meni hyvin ja näkö palailee.
Paranemisia.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 10.05.2009, klo 20:49:18
Aika ikävä juttu, mut helevetin rauhallisesti otat asian..  ???


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 10.05.2009, klo 21:46:22
... helevetin rauhallisesti otat asian...

Ettei johtuisi lääkityksestä? Aikoinaan, animaatiohommissa kerran maanantaina soitti kollega-Simo, ettei pääse töihin muutamaan päivään. Oli sormi lähtenyt irtipoikki viikonloppuna.

Pyörittelin päätäni ja sanoin, että tämä selvä, ottaa nyt rennosti vaan. Kun suljin puhelimen, ihmettelin Simon lunkia suhtautumista asiaan, mutta myöhemmin oivalsin: mies oli tietenkin pumpattu täyteen ultrakaiinia tai ties mitä lievittävää.

Mutta joo; toivotan mahdollisimman täydellistä paranemista.

Itse tuskailen enimmäkseen vain liian hitaan piirtämiseni kanssa. Kello käy.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 20.05.2009, klo 15:33:37
En saa hel***** vieköön nyt tehtyä naisen kasvoja, huulet, silmät ja hiukset onnistuu mutta jos pistän nuo yhteen, tulee transu. :(


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 20.05.2009, klo 15:52:32
En saa hel***** vieköön nyt tehtyä naisen kasvoja, huulet, silmät ja hiukset onnistuu mutta jos pistän nuo yhteen, tulee transu. :(

Auttaisiko kapeampi/sirompi leuka?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 05.06.2009, klo 13:03:24
Sitähän tässä on yritetty, mutta tulee liian kapea tai liian leveä, liian terävä tai liian tylsä :D Huonosti menee. Latasin reilun gigan verran piirustuksesta kertovia kirjoja, eiköhän niistä löydy ohjeita naisen piirtelyyn..


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Emppu - 05.06.2009, klo 23:00:20
Sitähän tässä on yritetty, mutta tulee liian kapea tai liian leveä, liian terävä tai liian tylsä :D Huonosti menee. Latasin reilun gigan verran piirustuksesta kertovia kirjoja, eiköhän niistä löydy ohjeita naisen piirtelyyn..
Tahdot vaan nähdä sen liian kapeana, leveänä tai tylsänä. Piirrä se sen verran monta kertaa uudestaan ja uudestaan, ettei se enää näytä liian kapealta, leveältä tai tylsältä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 07.06.2009, klo 18:19:50
Ja taas ei piirtäminen tahdo sujua. Sitä paitsi tuntuu siltä etten ikinä tule oppimaan tasapainoista, hyvännäköistä tussausta. >:( Ehkä pitäis kokeilla jotain muuta välinettä terän ja bristol-paperin sijaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: keijoahlqvist - 07.06.2009, klo 19:53:00
Ja taas ei piirtäminen tahdo sujua. Sitä paitsi tuntuu siltä etten ikinä tule oppimaan tasapainoista, hyvännäköistä tussausta. >:( Ehkä pitäis kokeilla jotain muuta välinettä terän ja bristol-paperin sijaan.
Joo. Sivellin on sun luonteen mukainen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 07.06.2009, klo 19:58:47
Joo. Sivellin on sun luonteen mukainen.

Se on liian vaikea hallita. Suunnitelmissa on kyllä yrittää taas siveltimellä jos siitä joskus tulisi jotain.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Ninni - 09.06.2009, klo 17:07:14
Se on liian vaikea hallita. Suunnitelmissa on kyllä yrittää taas siveltimellä jos siitä joskus tulisi jotain.

Kokeile alkuun sivellinkyniä - niillä saa eläväisempää jälkeä mutta hallittavuus on parempi kuin oikeassa siveltimessä ja tarjolla on eri jäykkyyksiä.

Oikeiden siveltimien käyttöäkin kannattaa kyllä treenata, minä olen vuosikaudet röyhkeästi suositellut muillekin Temperan 4-koon punavartisia keinokuitusiveltimiä, joiden pariin Petteri Tikkanen joskus hamassa menneisyydessä mut ohjeisti ja jotka ovat pysyneet sivellinsuosikkeinani siitä lähtien.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 09.06.2009, klo 22:44:19
Kokeile alkuun sivellinkyniä - niillä saa eläväisempää jälkeä mutta hallittavuus on parempi kuin oikeassa siveltimessä ja tarjolla on eri jäykkyyksiä.

Oikeiden siveltimien käyttöäkin kannattaa kyllä treenata, minä olen vuosikaudet röyhkeästi suositellut muillekin Temperan 4-koon punavartisia keinokuitusiveltimiä, joiden pariin Petteri Tikkanen joskus hamassa menneisyydessä mut ohjeisti ja jotka ovat pysyneet sivellinsuosikkeinani siitä lähtien.

Sivellinkynä (eli Pentele) löytyy kyllä, samoin Temperan punaiset - joista tosin siirryin jo kokeilemaan Raphaelia kyllästyttyäni siihen että keinokuituiset eivät kestä juuri mitään. Raphael on tosin käytössä löysempi ja siten vaikeammin hallittava.

Jos en nyt mystisesti kehity kesällä, pitää kai vain tyytyä omaan jälkeen ja hyväksyä se ettei siitä saa tämän kummoisempaa.

muoks: Piti hieman tarkentaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 09.06.2009, klo 23:02:45
Jos en nyt mystisesti harjoittele ja kehity kesällä, pitää kai vain tyytyä omaan jälkeen ja hyväksyä se ettei siitä saa tämän kummoisempaa.

Mikäs asenne tuo nyt on kuvittajaksi haikailevalta ihmiseltä? Ei työvälineitä voi harjoittelematta hallita.

Kyllä sen siveltimen käytön oppii siinä missä polkupyörällä ajonkin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 09.06.2009, klo 23:18:44
Mikäs asenne tuo nyt on kuvittajaksi haikailevalta ihmiseltä? Ei työvälineitä voi harjoittelematta hallita.

Joo, tajusin just että lause oli taas hieman harhaanjohtava. Siis enhän tietenkään usko että työvälineen oppii hallitsemaan jos ei harjoittele. En vaan teränkään kanssa ole juuri kehittynyt vaikka olen piirtänyt sillä jo vuosia. Yhä tulee suttuista jälkeä ja samoja virheitä vaikka niihin kuinka yrittäisi kiinnittää huomiota.

Limingassa Kikru opetti että oma kädenjälki pitäisi vain hyväksyä, sillä ei ole mieltä yrittää jatkuvasti tehdä jotain joka ei itseltä luonnistu. Siinä on mun mielestä järkeä, sillä ei piirtäminen ainakaan suju jos jatkuvasti yrittää tavoitella jonkun muun käsialaa. Harmi vaan että oma käsiala on yhä rasittavan harrastelijamaista, mutta toisaalta ei sen ehkä tarvitsekaan olla sen kummoisempaa. Ei siitä pitäisi stressata, mutta stressaan silti.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JJ Naas - 09.06.2009, klo 23:34:13
Joo, tajusin just että lause oli taas hieman harhaanjohtava. Siis enhän tietenkään usko että työvälineen oppii hallitsemaan jos ei harjoittele. En vaan teränkään kanssa ole juuri kehittynyt vaikka olen piirtänyt sillä jo vuosia. Yhä tulee suttuista jälkeä ja samoja virheitä vaikka niihin kuinka yrittäisi kiinnittää huomiota.

Limingassa Kikru opetti että oma kädenjälki pitäisi vain hyväksyä, sillä ei ole mieltä yrittää jatkuvasti tehdä jotain joka ei itseltä luonnistu. Siinä on mun mielestä järkeä, sillä ei piirtäminen ainakaan suju jos jatkuvasti yrittää tavoitella jonkun muun käsialaa. Harmi vaan että oma käsiala on yhä rasittavan harrastelijamaista, mutta toisaalta ei sen ehkä tarvitsekaan olla sen kummoisempaa. Ei siitä pitäisi stressata, mutta stressaan silti.

Sama ongelma on minulla. Luonnostele enemmän ja yksityiskohtaisemmin ja piirrä hitaammin ja huolellisemmin on mantra jota hoen. Kyllä se auttaa, jos ei pidä kiireessä tehdä. Jos pitää, niin sille ei voi mitään, sottaista tulee.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Korro - 10.06.2009, klo 08:06:09
Olen huomannut että piirtäessäni ihmisiä heidän kasvonsa tulavat epäilyttävän saman näköisiksi.Se on typerää koska miehet ja naiset näyttävät silloin persoonattomilta ja samoilta.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: keijoahlqvist - 10.06.2009, klo 10:52:24
oma kädenjälki pitäisi vain hyväksyä

Tässä on se viisaus että sun käsi on älykkäämpi kuin sinä itse.

Sinä itse pidät jotain esikuvaa johon pyrit, eikä siihen voi tyydyttävästi päästä sen enempää kuin jousiampuja pystyy toistamaan täsmälleen samalla tavalla suorituksensa joka kerta.

Sinun kätesi sen sijaan toteuttaa parasta kuvaa mitä sinun piilossa toimivan tajuntasi osan mielestä on tuotettavissa. Myös muut ihmiset ovat kuvistasi sitä mieltä - ainoastaan sinä itse et.

Mitään kummempaa et tarvitse kuin asennemuutoksen. Ala katsoa jälkeäsi kuin pikkulapsi tai kokeilumielinen aloittelija, joka ihastelee sitä mitä on onnistunut saamaan aikaan. Tai kuin taiteilija, sillä heistäkin parhaimmat käyttävät sattumaa olennaisesti hyväkseen. Oletko nähnyt sen elokuvan Picassostamaalaamassa taulun? Alkuvedot ovat vain lähtökohta, maalauspuuha ohjaa koko ajan omaa suuntautumistaan kunnes teos on täysin erilainen kuin tekijän mielessä alussa mahdollisesti häälynyt idea.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 10.06.2009, klo 23:24:05
Tässä on se viisaus että sun käsi on älykkäämpi kuin sinä itse.

Muuten totta, mutta jos tyylissä on kömpelöitä aloittelijan virheitä ei se kerro muusta kuin keskeneräisitä taidoista - anatomia esimerkiksi ei siis ole tarkoituksella "väärin" ja luontevasti tehty, vaan yksinkertaisesti huonosti piirretty. Mikä ei tietenkään estä tekemistä, ja tästä päästään kysymykseen "miksi pyrkiä luonnolliseen anatomiaan jos se ei istu omaan jälkeen?" Monet ovat kuitenkin sitä mieltä että anatomia olisi syytä hallita, vasta sitten sitä voi soveltaa. Ja mangatyylissä se vain näyttää paremmalta: vaikka anatomia on usein hieman vinksallaan, liian pitkät jalat tms, on se silti suunnilleen realistista.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 10.06.2009, klo 23:35:03
Picasso teki jo 12-vuotiaana semmoisia hiilipiirrostutkielmia, että oksat pois. Niissä oli suhteet ja lihakset paikoillaan.

Se, että Picasso teki rentoja töherryksiä ei johtunut siitä, etteikö hän olisi osannut tehdä muuta.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JJ Naas - 10.06.2009, klo 23:41:28
Niissä oli suhteet ja lihakset paikoillaan.

Suhteita (ja asennon dynamiikkaa) painotetaan usein liian vähän suhteessa lihaksiin. Näin piirrät -kirjoissa suhteet ohitetaan usein yhdellä kaaviolla jossa kroppa on jaettu pituussuunnassa tiettyyn määrään sektoreita ja se siitä, dynamiikkaosiossa näytetään urheilijoita pysäytyskuvassa sen kummemmin selittämättä miksi se näyttää luontevalta. Mielestäni suhteiden ja dynamiikan hallinta pitäisi omaksua ennen lihasten yksityiskohtiin menemistä.

(Pitääkö niitä lihaksia olla niin perkuleesti? Olisivatpa ihmisjäsenet tehty tasapaksuista spageteista...)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 30.06.2009, klo 20:47:35
On muuten harvinaisen hankalaa piirtää ilman syvyysnäköä.
Anatomia nyt on aina meennyt metsään, eritoten humorista kyllä silmät, mutta se että tussatessa ei erota milloin terä/siveltimenkärki ottaa kiinni paperiin.
Kokeilin kerran piirtää käyttäen vain tuota vasenta silmää.
Se vähä mikä osui paperiin pöydän sijasta näytti ihan liikaa siltä että jonkun päähän olisi tullut risteyttää paviaani ja kolibri ja opettaa saatua opputulosta hitlerjugendin menetelmin mutta käyttäen vain Dalin ja Picasson myöhäistuotantoa oppimääränä.

Kaikkien pettymykseksi silmä on päässä ja sarjakuvien lukeminen /tekeminen jatkunee. Ei, minä en usko että omaa kädenjälkeä pitää hyväksyä jos siihen ei ole syytä.
Sarjakuvat on työtä taiteen ohella. Kaiken ei tarvitse olla kivaa.
Asioiden oppiminen vie aikaa ja tekemistä.

Aura: Jos et ole tyytyväinen käsialaasi, tee töitä sen eteen. tämä ei tarkoita että kopioisit jotain/jotakuta mikä on ideaalisi vaan että sitä pitää tehdä niin kauan että jälki on lopulta tarkoituksenmukaista.
Ei sellaista kuin muut odottavat vaan mitä sen pitää olla.
Jos sen on oltava rosoista sitten sitä jos sliipatun hiottua niin sitä.

Lainaten isääni: Kukaan ei kysy kauanko siinä meni vaan kuka sen teki. 


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: rama - 30.06.2009, klo 21:24:13
Tervetuloa takaisin, Curtvilen vasen silmä! (kuten myös loput Curtvileä)

Viisaita sanoja jotka allekirjoitan täysin, sillä neroksi ei synnytä vaan siksi harjoitellaan, ja niinpä menenkin samantien Kvaakista vetelehtimästä takaisin työpöytäni ääreen ;D
(ulkolämpötila nyt illalla vaivaiset +25°C, työhuoneessani sentään onneksi täydet +33°C)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: M. K. Saarelainen - 01.07.2009, klo 08:39:02
Piirtelin eilen yhtä sarjakuvaruutua Photoshopissa ja homma sujui kuin tanssi. Juuri kun ruutu oli viittä vaille valmis, vanha Photari otti ja kaatui. Arvatkaa, olinko muistanut tehdä välitallennuksia? Siinä meni koko illan työt kankkulan kaivoon, kun edes dumppifilestä ei ollut apua.  :'(

No, toinen kerta toden sanoo ja Siperia opettaa...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Hazart - 01.07.2009, klo 10:38:08
...vanha Photari otti ja kaatui. Arvatkaa, olinko muistanut tehdä välitallennuksia? Siinä meni koko illan työt kankkulan kaivoon, kun edes dumppifilestä ei ollut apua.  :'(

Nää on aina kurjia. Tuntuu, että tää pitää käydä kaikille pari kertaa, että alkaa muistamaan.

 8]


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JJ Naas - 01.07.2009, klo 14:03:27
Itse olen sen verran maaninen että piirrän Photoshopissa toinen käsi Ctrl+S:ää hakaten jokaisen pienenkin lisäyksen jälkeen.

Murhe on se, että pitäisi käsikirjoittaa, mutta pää on tyhjä. Nyt on ollut pitkä kuiva kausi, olen viimeisen vuoden aikana piirtänyt vain vajaat parikymmentä sivua, mikä on vähiten kymmeneen vuoteen. En pääse siihen fiilikseen mikä olisi välttämätöntä jotta saisin käsiksen etenemään. Olen juuttunut käsiksessä kohtaan noin 30 sivua tarinassa jossa ollaan laivassa, syödään ruokaa ja pitäisi kirjoittaa pöytäkeskusteludialogia, joka ensimmäisen kerran tähän mennessä hieman syventää tärkeitä sivuhahmoja, mutta yksi hahmo ei toimi ollenkaan, ja kahdesta muusta hahmosta en pääse oikein kiinni. Yleensä määrittelen hahmot mieluummin toiminnan kautta, eli sen kautta miten he käyttäytyvät, reagoivat, tuntevat jne mikä määrittää sitten dialogin, mutta.. jokin tässä nyt mättää. Puhuvia päitä vain olisi tulossa ja sitä en halua.

Plääh.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 01.07.2009, klo 14:20:48
Murhe on se, että pitäisi käsikirjoittaa, mutta pää on tyhjä. Nyt on ollut pitkä kuiva kausi, olen viimeisen vuoden aikana piirtänyt vain vajaat parikymmentä sivua, mikä on vähiten kymmeneen vuoteen. En pääse siihen fiilikseen mikä olisi välttämätöntä jotta saisin käsiksen etenemään. Olen juuttunut käsiksessä kohtaan noin 30 sivua tarinassa jossa ollaan laivassa, syödään ruokaa ja pitäisi kirjoittaa pöytäkeskusteludialogia, joka ensimmäisen kerran tähän mennessä hieman syventää tärkeitä sivuhahmoja, mutta yksi hahmo ei toimi ollenkaan, ja kahdesta muusta hahmosta en pääse oikein kiinni. Yleensä määrittelen hahmot mieluummin toiminnan kautta, eli sen kautta miten he käyttäytyvät, reagoivat, tuntevat jne mikä määrittää sitten dialogin, mutta.. jokin tässä nyt mättää. Puhuvia päitä vain olisi tulossa ja sitä en halua.

Plääh.

Hyvä Nääs... tähän voisi ehdottaa  Raymond Chandleria:
"When in doubt, have a man come through the door with a gun in his hand."
tietenkin jos tähän asti olet tehnyt ihmissuhdekuvausta tämä hiukan muuttuu(ehkä).

Puhuvia päitä pelätään suotta.

Mutta myös jos se hahmo ei toimi: tapa se.
Anna mennä mutta älä tee sitä turhaan sillä kokemus on osoittanut että joskus hengenottamalla hahmoista tulee entistä merkityksellisempiä.
Ihan kuten oikeassa elämässäkin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JJ Naas - 01.07.2009, klo 14:35:24
"When in doubt, have a man come through the door with a gun in his hand."
tietenkin jos tähän asti olet tehnyt ihmissuhdekuvausta tämä hiukan muuttuu(ehkä).

Ehkä voisi auttaa tuomalla tarinaan tässä kohtaa jotain mitä itsekään en osaisi odottaa. Ei miestä ase kädessä, mutta jotain muuta. Tätä voisi miettiä.

Mutta myös jos se hahmo ei toimi: tapa se.

Se ei valitettavasti ole vaihtoehto, koska se hahmo pitää saada kohdalleen nyt, jotta homma loksahtaa kohdalleen sitten myöhemmin tarinassa kun hahmolla on tärkeä funktio juonen kannalta.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 01.07.2009, klo 15:03:12
Ehkä voisi auttaa tuomalla tarinaan tässä kohtaa jotain mitä itsekään en osaisi odottaa. Ei miestä ase kädessä, mutta jotain muuta. Tätä voisi miettiä.

Laivan rottakoiralle tarjotaan ruokapöydästä jämiä, ja sepäs yllättäen tukehtuu kananluuhun. Onnistuuko sitä auttaa? Ketä pöydässä kiinnostaa?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Lurker - 01.07.2009, klo 15:06:07
Jalkapeliä pöydän alla piilossa? Yllättävältä taholta, kenties.

Tai sitten kapteeni päästä kovaäänisesti "ilmaa".

Ehkä ruokailusalonkiin pääsee kesken kultturellia keskustelua hullu lokki, joka aiheuttaa hillitömän sekasorron?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 01.07.2009, klo 15:12:13
Hei jos kerran ollaan laivalla niin jäävuori on aina hyvä veto.

Mutta ei DiCapriota tai Celine Dionia, kiitos.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: pertti jarla - 01.07.2009, klo 16:13:27
Olen juuttunut käsiksessä kohtaan noin 30 sivua tarinassa jossa ollaan laivassa, syödään ruokaa ja pitäisi kirjoittaa pöytäkeskusteludialogia, joka ensimmäisen kerran tähän mennessä hieman syventää tärkeitä sivuhahmoja, mutta yksi hahmo ei toimi ollenkaan, ja kahdesta muusta hahmosta en pääse oikein kiinni.


Laita joku kertomaan aivan uskomaton tarina, sitä kuvittamalla saat vähän vaihtelua siinä pöydässä istuskeluun ja sit voit kuvata näiden hahmojen luonteita tarinaan reagoimisen kautta. Nyt vain uskomatonta tarinaa kehittelemään!


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Hazart - 01.07.2009, klo 20:56:36
Pakko sanoa, että hienoja ideoita!

 8]


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JJ Naas - 01.07.2009, klo 20:59:07
Kyllä vain. Kiitos vain ideoista. Tämä ehkä saattaa avata solmukohtaa ja tuoda myös lisää motivaatiota.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Juho - 23.08.2009, klo 11:16:39
Noh, tämmöinen murhe minulla on. Minulla mahtavia sarjakuva ideoita, mutta aina kun alan piirtää, jotenkin se ei näytä hyvältä. Eli kannattaako 13 vuotiaana vielä piirtää sarjakuvaa mielestänne? Mistä oppaita ja hyviä sarjakuvien tekoon liittyviä vinkkejä?  :(


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Korro - 23.08.2009, klo 11:23:10
Minä piirsin jo 6-vuotiaan Strippi sarjakuvia.Eli 13-vuotias ei ole liian myöhäistä (aloittaa) tai piirtää sarjakuvia! Veikkaanpa että Kirjakaupoista/Divarit yms voisi löytyä piirtämiseen tai varmaan ihan sarjakuvankin tekemiseen oppaita.(EN ole mikään expertti neuvomaan näissä asioissa mutta yritin  neuvoa..)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 23.08.2009, klo 13:35:18
Minulla mahtavia sarjakuva ideoita, mutta aina kun alan piirtää, jotenkin se ei näytä hyvältä. Eli kannattaako 13 vuotiaana vielä piirtää sarjakuvaa mielestänne?
Tuo ongelma tuskin poistunee koskaan. Mielikuvissa kaikki näyttää aina paremmalta. Kannattaa ilman muuta piirtää,  ei ole mitään oikotietä. Mitä nuorempana aloittaa sitä nuorempana saa julkaisukelpoista aikaiseksi. Aina uusi työ on entistä parempi. Sen näkee vertaamalla myöhemmin sarjakuvia toisiinsa.

Mistä oppaita ja hyviä sarjakuvien tekoon liittyviä vinkkejä?  :(
Et välttämättä tarvitse mitään oppaita. Lue paljon sarjakuvia ja matki niitä mitkä ovat mielestäsi parhaita.
Oppaiden avulla voi ehkä nopeuttaa kehitystä, mutta on tärkeää myös miettiä mitä tekee ja etsiä itse ratkaisuja ongelmiin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JJ Naas - 23.08.2009, klo 15:21:02
Noh, tämmöinen murhe minulla on. Minulla mahtavia sarjakuva ideoita, mutta aina kun alan piirtää, jotenkin se ei näytä hyvältä. Eli kannattaako 13 vuotiaana vielä piirtää sarjakuvaa mielestänne? Mistä oppaita ja hyviä sarjakuvien tekoon liittyviä vinkkejä?  :(

Reiman kommenttiin yhdyn. Piirrät vain niin perhanasti ja yrität aina tehdä seuraavasta sarjakuvasta vähän paremman, etkä masennu, vaikka menisi pari vuotta ennen kuin tulee ensimmäinen välähdys että hei, tämähän alkaa näyttää jo hyvältä. Ja kannattaa aina piirtää niitä mahtavimpia ideoita heti eikä säästellä niitä piirrettäväksi sitten kun toivoo olevansa teknisesti parempi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Juho - 23.08.2009, klo 15:22:57
OK, otanpas neuvostanne vaarin ja pistän haisemaan :).


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: pertti jarla - 23.08.2009, klo 16:05:39
yrität aina tehdä seuraavasta sarjakuvasta vähän paremman,

Tää usein unohtuu, kun aloittelijoita neuvotaan! Pientä itsekritiikkiäkin tarvitaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: echramath - 23.08.2009, klo 17:09:34
Lisäksi kannattaa muistaa, että ideat eivät mene pilalle, jos ne käyttää. Maailma on täynnä ties minkä lajin teoksia, joissa tekijä on ottanut lapsuuden/nuoruudentyönsä ja luonut saman idean uudelleen, mutta paremmin. Kyllä itseään saa "plagioida", sitten jos alkaa tulla samaa kamaa kaupallisessa muodossa... no, kriitikot suuttuvat, kansa ostaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Mara - 23.08.2009, klo 22:24:57
Murhetta on... Koko illan olen piirtänyt ja vasta nyt alkaa terä kulkemaan niin kuin pitää. Tietysti juuri silloin kun pitäisi alkaa vetämään hirsiä...  :( Kirottua tämä opiskelu, se tuhoaa täysin luovan ihmisen päivärytmin!


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: rama - 24.08.2009, klo 08:45:49
Murhetta on... Koko illan olen piirtänyt ja vasta nyt alkaa terä kulkemaan niin kuin pitää. Tietysti juuri silloin kun pitäisi alkaa vetämään hirsiä...  :( Kirottua tämä opiskelu, se tuhoaa täysin luovan ihmisen päivärytmin!

Kuulostaa pahasti klyssalta, mutta nauti opiskeluajan vapaudesta niin kauan kuin sitä kestää. Ehkä se ei tunnu kovin vapaalta nyt, mutta odotahan kunnes olet duunissa :P


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 24.08.2009, klo 09:54:07
Ei huvita istua edes piirustuspöydän lähelle. Tympäisee koko piirtäminen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: rama - 24.08.2009, klo 15:14:56
Ei huvita istua edes piirustuspöydän lähelle. Tympäisee koko piirtäminen.

Eikö edes innosta jos kiellät itseltäsi piirtämisen pmuutamaksi päiväksi ja selailet suosikkipiirtäjiesi tuotantoa?
Itselläni tämä yhdistettynä johonkin japanilaiseen roolipeliin yleensä hoitaa homman (mutten oikein usko sinun lämpiävän jap. roolipeleille, varsinkaan kun yaoi ei ole suosikkigenreesi. Tai mitäpä minä tiedän...  ;))


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Ami - 24.08.2009, klo 17:28:14
Puuttuu rohkeutta tehdä särmikkäitä ja oikeasti omannäköisiä tarinoita.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Korro - 24.08.2009, klo 17:47:09
Luova hulluus on ongelmani,jotkut ajattelevat että se on vain plussaa työskentelyssä.
Keksin monien numeroiden juonet ja suunnittelen kaikki valmiiksi.SITTEN tulee työ vaihe,piirtämisen taso ailahtelee niin paljon että ei sitä kehtaa julkaista edes Vuodatuksessa/yms.Miten saisin juonen/kuvituksen tason niin tasaisen 'hyvänä' että sitä kehtaisi julkaista? Opastakaa te kokeneemmat!


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 26.08.2009, klo 10:09:59
Eikö edes innosta jos kiellät itseltäsi piirtämisen pmuutamaksi päiväksi ja selailet suosikkipiirtäjiesi tuotantoa?
On ollut jo pari vuotta semmoista ongelmaa, että herään siinä viiden maissa ja sitten ei saa unta pariin tuntiin. Koko ajan vähän väsyttää ja vapaapäivät kuluu päiväunilla univelkaa takaisin nukkuessa.

Luulen, että tuossa syy. Olen nyt lopettanut kahvin ja Batteryn kittaamisen, jos siitä olisi apua vaivaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: rama - 26.08.2009, klo 16:36:41
Luulen, että tuossa syy. Olen nyt lopettanut kahvin ja Batteryn kittaamisen, jos siitä olisi apua vaivaan.

Toivotaan parasta, sillä aamuyöstä heräileminen on kyllä syvältä. Pikku kävelylenkki illalla ennen nukkumaanmenoa saattaa auttaa. Ei mitään power-walkia ja muuta hiostavaa, vaan ihan rauhallisti, linnunlaulua kuunnellen ja arkkitehtuuria ihastellen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 26.08.2009, klo 17:23:40
Tulen yleensä töistä noin klo 23. Ei oikein kävely maistu tuohon aikaan, mutta vapaapäivinä vois kyllä lisätä liikunnan määrää.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 30.08.2009, klo 13:46:21
Tekisi todella mieli laittaa kotisivut edustavaan kuntoon, mutta kun ei osaa eikä ehdi eikä jaksa. :( Tekisi mieli hävittää koko sivusto, mutta täytyyhän sarjakuvantekijällä sivut olla...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 31.08.2009, klo 11:56:32
-Ajanpuute.
-ihmiset(lajina).
-deadlinet.
-pysyvästi menetetty näkö vasurissa.
-itsekritiikin vajaus

ja eteenpäin...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: pertti jarla - 31.08.2009, klo 12:57:39
-Ajanpuute.
-deadlinet.

Juuri nämä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 06.09.2009, klo 12:49:39
Murhetta löytyy paskaksi menneestä nilkasta :D niin kipeä ettei pysty keskittymään piirtämiseen :( Boffaustreenit on vaarallisia.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: keijoahlqvist - 06.09.2009, klo 14:53:06
Tekisi todella mieli laittaa kotisivut edustavaan kuntoon, mutta kun ei osaa eikä ehdi eikä jaksa. :( Tekisi mieli hävittää koko sivusto, mutta täytyyhän sarjakuvantekijällä sivut olla...
Minust kotisivut voi olla staattinen mesta misä on portfolio ja cv-jutut mutta se mitä ihmiset haluais on rento (sua ajatellen hah) blogi joka elää vaik pari kertaa kuussa. Mä haluisin lukee sun kuvapäivistä. Sitä se rakkaus teettää.  :-*


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 06.09.2009, klo 20:08:40
Minust kotisivut voi olla staattinen mesta misä on portfolio ja cv-jutut mutta se mitä ihmiset haluais on rento (sua ajatellen hah) blogi joka elää vaik pari kertaa kuussa. Mä haluisin lukee sun kuvapäivistä. Sitä se rakkaus teettää.  :-*

Netti on täynnä blogeja joita kukaan ei ehdi tai jaksa lukea. Olen kyllä miettinyt sivujen vaihtamista blogiin, mutta se ei kuitenkaan korvaa sivustoa. (No, luulen että mun sivuilla sisältö on isompi ongelma kuin leiska.)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: keijoahlqvist - 06.09.2009, klo 20:52:19
Netti on täynnä blogeja joita kukaan ei ehdi tai jaksa lukea. Olen kyllä miettinyt sivujen vaihtamista blogiin, mutta se ei kuitenkaan korvaa sivustoa. (No, luulen että mun sivuilla sisältö on isompi ongelma kuin leiska.)
No ei korvaa ei. Vaan on se elävämpi osa.

Aika pirusti niille löytyy lukijoita verrattuan paperijulkaisuihin. On painettu paljon kirjoja joita ei lue tasan ykskään oikolukijan jälkeen. Munki blogia on lukenu usea vaikka se ei ole juuri tyrkyllä.

Tarkoitan tietysti sarjakuvamuotoisia blogeja. Muista en piittaa. Liian helppoo. Facebook-päivitykset on paskanjauhantaan sopiva.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Eksa - 07.09.2009, klo 21:29:37
Piirän liikaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Emppu - 08.09.2009, klo 19:18:13
Aargh, pitäis vihdoin tehdä se ihan aikuisten oikeasti "verellä, hiellä ja rautaisella ammattitaidolla" kasattu portfolio. Ongelmana tökkii se, että kun kuitenkin on tapimusta, intoa ja halua vääntää nettileiskoja, ja kun ei sitten viittiis aina heittää aina niitä vanhoja menemään, niin ois kiva tehdä standardisivu, jossa vaihdella vain tyylitiedostoja. Ongelmana vain se, että onko se pidemmän päälle järkevää, ja se, että kun pitäs kans tehdä sellainen logo, joka sopis hieman jokaiseen ympäristöön...pää on hajoillu koko kesän tosta logosta, vaikken sitä aktiivisemmin ookkaan vääntänyt.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Juho - 09.09.2009, klo 08:48:52
Kyllä ihan nättiä sarjakuvaa tulee, mutta paperi AINA suttaantuu tussista ja mustista sormenjäljistä. Ei kiva.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Korro - 11.09.2009, klo 16:19:56
Ehdin hypettää 'Kerro ilon_ilonaiheeseen' keskusteluun  että NA sarjakuvani on tulossa Torstaina Suomalaiseen.Noh eipä ole tullut,kävin tänään liikeessä ja vastasivat:'Tule Maanantaina uudelleen' .


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Jukka Laine - 11.09.2009, klo 19:23:15
Tulen yleensä töistä noin klo 23. Ei oikein kävely maistu tuohon aikaan, mutta vapaapäivinä vois kyllä lisätä liikunnan määrää.

Epäsäännöllinen elämänrytmi iässäsi tekee tuon. Nimim. Kokemusta on.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 20.10.2009, klo 08:58:50
Oli tarkoitus rakentaa referenssiksi valaanpyyntialus. (http://www.megahobby.com/productimages/mds/MDS2140.jpg)

Ei riitä että pienoismallin vaikeusasteeksi mainitaan 5/5, aiempaa kokemusta ei ole minkäänlaista, tekninen työ oli kouluaikoina 6, keskittymiskyky on nolla ja pinna äärimmäisen lyhyt... Yksikään liike, joka myy mallia kansainvälisesti ei ole vastannut syksyn aikana tilauspyyntöihin.

Luovutan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 22.10.2009, klo 15:22:24
Näin viime yönä unta, jossa joku unihenkilö kehoitti minua epäsuorasti lopettamaan Narullan piirtämisen. Kuulemma pitäisi tehdä jotain kokeilevaa ja aivan uudella tyylillä, sillä ihmiset kyllästyvät. Jos tekee yhden hyvän Narullan niin hyvä, mutta sitten pitäisi kokeilla jotain uutta.

Toivottavasti alitajunta ei yritä nyt kertoa jotain.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: rama - 25.10.2009, klo 14:02:52
Toivottavasti alitajunta ei yritä nyt kertoa jotain.

Vain oma käsittämättömän huono itsetuntosi  :)
Me muut haluamme lisää Narullaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 25.10.2009, klo 16:31:27
Vain oma käsittämättömän huono itsetuntosi  :)
Me muut haluamme lisää Narullaa.

No, en ole vielä päässyt kokeilemaan sarjakuvan kanssa kaikkea mitä haluan, joten en lopeta sen tekemistä vaikka joku unihenkilö käskisi. :P En kyllä usko myöskään että tällaisella sarjakuvalla olisi mitään mahdollisuuksia menestyä pienten piirien ulkopuolella, vaikka ei sitä kyllä kokeiltukaan ole... Mutta aina sitä jää miettimään jos alitajuisesti onkin huomannut jotain merkkejä mitä ei valveilla tule ajatelleeksi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 29.10.2009, klo 14:35:14
Vaikka piirsin wacomilla kaaria, niin silti viivoista tulee
tuommoisia kulmikkaita.

Onkos mulla ajurit hukassa vai mistä johtuu. Mikä neuvoksi?
Olisin kiitollinen, jos joku osaisi auttaa.

(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=9529.0;attach=14100)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Tero Mäntylä - 29.10.2009, klo 15:03:04
Vaikka piirsin wacomilla kaaria, niin silti viivoista tulee
tuommoisia kulmikkaita.

Onkos mulla ajurit hukassa vai mistä johtuu. Mikä neuvoksi?
Olisin kiitollinen, jos joku osaisi auttaa.


Brush:eissa oli joku smooth valinta joka on photarissa vakiona pois päällä. Silloin kun se on pois päältä kuulemma tulee juuri tuommoista jälkeä kun nopeasti piirtää. Kuulemma voi olla myös Wacomin refresh asetuksista kyse. Näin siis neuvoi työtoverini. Itsellä tuli ensin mieleen oisko View -> snap päällä mutta se ei taida ihan tuota aiheuttaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 29.10.2009, klo 15:22:32
Kiitos!
Vika ei ole Wacomissa, koska Painterilla viiva on ihan OK.
Pitääpä tsekata Photarista, kuten neuvoit.

Kyl tää tästä...    ;D


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 29.10.2009, klo 16:17:37
Eipä löydy antiikkisesta photoshop 6.01:stä tuommoista Smooth-juttua mistään.
Hermot tässä menee.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 30.10.2009, klo 16:54:44
Duunipaikan koneesta löytyi Smoothing, mutta minne hemmettiin se on piilotettu Photoshop kutosessa (joka mulla on kotona)?!?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Sika - 30.10.2009, klo 17:40:36
Onko Tertsi ruvennu piirtämään digitaalisesti?
Laitappa sitten kvaakkiin näytettä, jahka saat viivat pyöristymään.  :D


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 30.10.2009, klo 18:38:07
En ole digipiirtäjäksi ruvennut (ainakaan vielä). Viime aikoina ei ole
tullut piirustelluksi yhtään mitään.

Värittämisessäkin nuo kulmaviivat (jagged lines?) saavat lopputuloksen
näyttämään kehnolta.

edit:
Joku oli saanut ongelman poistumaan, kun oli ladannut uudet ajurit alkuperäiseltä
ceedeeltä netistä ladattujen tilalle. Huoh.

Ja vielä toinen Huoh.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Juho - 11.11.2009, klo 17:22:48
Grrh, kokoajan tuntuu että olen liian nuori piirtämään sarjakuvia. Sanokaas te viisaammat että onko 13-vuotiaana järkevä aloittaa sarjakuvien piirtäminen?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: AapoK - 11.11.2009, klo 17:37:20
Grrh, kokoajan tuntuu että olen liian nuori piirtämään sarjakuvia. Sanokaas te viisaammat että onko 13-vuotiaana järkevä aloittaa sarjakuvien piirtäminen?

Mitä aikaisemmin aloittaa, sitä enemmän aikaa on kehittyä. Pistä tuulemaan vain niin hyvä tulloo!


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 11.11.2009, klo 22:42:21
Grrh, kokoajan tuntuu että olen liian nuori piirtämään sarjakuvia. Sanokaas te viisaammat että onko 13-vuotiaana järkevä aloittaa sarjakuvien piirtäminen?

13 vuotta on ihan hyvä ikä alkaa tehdä omia pienlehtiä, esimerkiksi. Ei pidä harmistua, jos isot kustantamot ei vielä kiinnostu - harjoitus tekee mestarin, ja se vie aikaa. Mutta mitä aikaisemmin aloittaa, sitä nopeammin jälki alkaa olla sellaista että omia kuvia katsoo mielellään vielä myöhemminkin.

13 vuotta on myös siitä hyvä ikä, että voi turvallisesti luottaa vanhempien sponsoriapuun vielä monta vuotta. Kannattaa myös panostaa hyvään kynään ja paperiin ja opetella eroja eri paperien välillä - hyvä ei tarkoita kallista, ja täällä käyty työvälinekeskustelu kannattaa jättää osin omaan arvoonsa. Hyvä lyijykynä, kumi, viivoitin, kuitukärki ja paksumpi tussikynä sekä vähintään 160 grammaa /neliömetri (merkitään 160g/m2) oleva piirustuspaperi on sopiva lähtökohta, ja niillä kun opettelee, on opittua helppo sitten soveltaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 11.11.2009, klo 23:08:20
Grrh, kokoajan tuntuu että olen liian nuori piirtämään sarjakuvia. Sanokaas te viisaammat että onko 13-vuotiaana järkevä aloittaa sarjakuvien piirtäminen?

Viisaudesta tiedä, mutta jo aiemminkin.
Piirrä kaikkea, mallista ja ilman, kopioi ja älä.
Liian nuoria tai liian vanhoja ei ole.

Tämä pääsee kyllä tietosanakirjaan kohtaan "paradoksi":
Kannattaa myös panostaa hyvään kynään ja paperiin ja opetella eroja eri paperien välillä - hyvä ei tarkoita kallista, ja täällä käyty työvälinekeskustelu kannattaa jättää osin omaan arvoonsa. Hyvä lyijykynä, kumi, viivoitin, kuitukärki ja paksumpi tussikynä sekä vähintään 160 grammaa /neliömetri (merkitään 160g/m2) oleva piirustuspaperi on sopiva lähtökohta, ja niillä kun opettelee, on opittua helppo sitten soveltaa.

tavallinen kopiopaperikin käy alkuun. Hifistellä ehtii.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 12.11.2009, klo 02:16:33
Tämä pääsee kyllä tietosanakirjaan kohtaan "paradoksi":
tavallinen kopiopaperikin käy alkuun. Hifistellä ehtii.

Mitä kauemmin mä oon piirtänyt, sitä varmemmaksi mä olen tullut että paperi on tärkeämpää kuin kynät. Tavallinen kopiopaperi toimii ihan hyvin kuulakärkikynän kaverina, saattaapa kestää HB tai B -lyijykynänkin, mutta terien, siveltimien, kuitukärkien tai tussikynien kanssa siitä ei ole kuin harmia (joko väri leviää tai kynä imee paperipölyä ja menee pilalle) ja kumittamista se ei salli ollenkaan.

Kaupasta saa "piirustuslehtiöitä" halvalla, ja ne ovat jo ihan eri maailmaa, joten miksi pitäisi väkisin ährätä kopiopaperin kanssa, rutata ja sutata ja harmitella kun jälki näyttää huonommalta kuin pitäisi? Joku Walkin tai Paperiston tai mitä niitä nyt onkaan blokki käy ihan hyvin. 160g/m2 paksumpi kopiokartonki käy myös, sitä saa riiseinä kuten muitakin kopiopapereita.

Tiedän, että monissa (varsinkin englantilaisissa 1980-luvun) pilapiirrosoppaissa puhutaan kopiopaperin puolesta, mutta kannattaa kans katsoa niiden tekijöiden jälkeä, ja miettiä, tätäkö halutaan.

Tai jos jälki on hyvää, onko se sittenkään kopiopaperia - yksi piirtäjä kerran kehui kuinka tavallisella konekirjoituspaperilla oli hyvä tussata ja läpikin näkyi ilman valopöytää, tarkemmassa tsekkauksessa se "tavallinen konekirjoituspaperi" osoittautui vesileimalliseksi Jyväskylä LinenBankiksi joka on äärimmäisen kovaa ja tasalaatuista, ihan eri kamaa kuin kopiopaperit. Mutta olihan se A4-kokoista.
 ;)

Kivi


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Ami - 16.11.2009, klo 22:59:41
Täydellistä blogialustaa ei ole.
Sarjakuvablogit.comista puuttuu kävijäseuranta (vaikka wp:lla on hyvä oma statistiikkalisuke  >:( ), Blogsomessa ei ole hakusanoja ja WordPressillä kuvat ei näy kunnolla. Vuodatukseenko pitää siirtyä? :(


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Emppu - 26.11.2009, klo 04:49:17
Täydellistä blogialustaa ei ole.
Sarjakuvablogit.comista puuttuu kävijäseuranta (vaikka wp:lla on hyvä oma statistiikkalisuke  >:( ), Blogsomessa ei ole hakusanoja ja WordPressillä kuvat ei näy kunnolla. Vuodatukseenko pitää siirtyä? :(
Muistan, kun joskus tein vertailua LJ:n, Wordpressin (ja sen johdannaisten), Xangan/Vuodatuksen* ja Bloggerin välillä ja päädyin siihen tulokseen, että joko a) itse se pitäis koodata, jos haluaa oikeasti sellaisen, mitä haluaa tai b) hommata oma sivutila, pystyttää Wordpress ja tuunata se sitten plugineilla ja lisäreillä kuntoon. Tumblrkin tarjoaa suhteellisen paljon plugineita, mutta toisaaltaan sen käyttötarkoitus on enemmän tai vähemmän puhdas spämmiminen ja sen takia se on myös äärimmäisen riisuttu tietyiltä osin.

*Nämä molempien ulkoasujen muokkaus on samaa luokkaa MySpacen kanssa: ei todellakaan jaksa säätää.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Juho - 28.11.2009, klo 09:37:36
Ärh, mahtava tussi, liian pieni paperi. Ostin Temperasta sivellinkärkisen tussin, jolla kuitenkin tulee liian paksua jälkeä A4:lle. Ilkeää. Julmaa. Kamalaa.

Huomasin myös, ettei työni kerää missään kovin hyviä ja monia tähtiä ja kommentteja. Missä voisin vielä parantaa?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Orjan May - 28.11.2009, klo 09:57:52

Heips Lawiss,

Älä välitä siitä, että saat vain muutaman tähden kvaakkilaisilta. Se on ihan sama, mitä porukka ajattelee sinun tai minun kuvista.  Viittaan vaan kintaalla. Samaa minulla ollut. Joku antaa vaivaisen kaksi tähteä, muttei saa suutaan auki ja kerro mikä kuvassa mättää niin voisi vaikkapa yrittää parannella seuraavaan kertaan. Tee niin, ettet anna mahdollisuutta arvostella kuvaasi jos sinusta tuntuu, ettei palaute ja tähdet ole oikeudenmukaisia. Mä ajattelin tästä lähin tehdä niin.
Pääasia on se, että voit piirtää ja se tuntuu sinusta hauskalta. Ehkä suurin osa kvaakkilaisista haluaa piirtää omaksi ilokseen eikä havittele sarjakuva taiteilijan täysipainoista loistokasta ja rahallisesti turvattua elämää :laugh:!!!!!

Ja sitten tosta sivellin tussikynästä. Kyllä.......useimmilla Temperan sivellin tussikynillä pitäisi pystyä tekemään ohutta viivaa. Ehkä olet ostanut niitä halpoja paskoja, parin euron juttui joilla voisi heittää vesi lintuja tai villi-kaneja :P.

Toinen mahdoillisuus on tietenkin se, mutta luulen että sinun tapauksessasi EI, että et osaa käyttää vielä sivelliin-tussi kynää. Voin todellakin sanoa, että sen käyttö kuten siveltimenkin käyttö vaatii harjoitusta. Ihan tosi. Mutta niiden molempien jälki on sitten kauniin eleganttia ja antaa sinulle paljon enemmän mahdolisuuksia. Esim. Jean Giraud käyttää pääasiassa Blueberry albumeita kuvittaessaan sivellintä, mutta joissakin kohdissa terä ja musteta. Mutta päätyökalu on sivellin. Hienoa että olet valinnut sivellin-tussi kynän työvälineeksi. Tsemii harjoitteluillesi!


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Juho - 16.12.2009, klo 18:33:09
Parhaat piirrustukset tulee oppitunneilla vihkon sivuille.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 17.12.2009, klo 14:58:55
Lawisss, älä huoli ainakaan tähdistä. Minä en ole uskaltanut laittaa galleriaan yhtään kuvaa kun ne on niin huonoja :D

Ja kyllä, parhaat piirustukset tulee (etenkin matikan ja opon) tunneilla vihkoon :D


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 18.12.2009, klo 10:47:12
Ja kyllä, parhaat piirustukset tulee (etenkin matikan ja opon) tunneilla vihkoon :D

Silloin tunnilla tulee piirrettyä varmaan rennommin, koska siinä ei yritä samalla tavalla kuin muuten - kynnys on matala ja kas, ilman pinnistämistä tulee viivasta sujuvampi. Samaa rentoutta kun vain saisi muuhun piirtämiseen, luulenma, niin homma sujuu.
Heh: nauhoittakaa open puhetta ja kuunnelkaa piirtäessä, jospa se kikka toisi sen rentouden mukanaan.  ;D

Timo


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Gothicus - 18.12.2009, klo 11:30:57
Heh: nauhoittakaa open puhetta ja kuunnelkaa piirtäessä, jospa se kikka toisi sen rentouden mukanaan.  ;D
Tiedä vaikka tulisi siinä sivussa oppineeksikin jotakin niistä opettajan hölinöistä! Vähän kuin ekstrana. Kyllä tuollainen asioiden visualisoiminen opiskellessa toimii joillakin ihan oikeastikin. Kokeissa/tenteissä voi tapahtua heräämisiä: "Tästä asiastahan opettaja puhui juuri silloin kun piirsin sitä merirosvoa, jolla oli papukaija olkapäällä ja persiljaa korvassa..."


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Hazart - 18.12.2009, klo 12:12:01
Voi veljet, että tuloo selkä kipiäksi tuossa valopöydällä tussatessa. Ja kun deadline painaa päälle, ni ei auta ku kestää... Ei tunnu auttavan tuolin korkeuden säädöt. Pitäisköhän koittaa vielä sellasta, että nostais tuon valopöydän jotenki pystympään asentoon.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 18.12.2009, klo 12:24:11
Voi veljet, että tuloo selkä kipiäksi tuossa valopöydällä tussatessa. Ja kun deadline painaa päälle, ni ei auta ku kestää... Ei tunnu auttavan tuolin korkeuden säädöt. Pitäisköhän koittaa vielä sellasta, että nostais tuon valopöydän jotenki pystympään asentoon.

Kokeiles sellaista konttaustuolia, englanniksi "kneeling chair", löytyy kalliina designina ja halpana kopiona. Auttoi ainakin mulla, ja on mielestäni maailman paras keksintö sen koommin kuin ymmärsin ettei juustohöylä toimikaan englantilaisissa juustoissa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: pertti jarla - 18.12.2009, klo 12:32:44
Voi veljet, että tuloo selkä kipiäksi tuossa valopöydällä tussatessa. Ja kun deadline painaa päälle, ni ei auta ku kestää... Ei tunnu auttavan tuolin korkeuden säädöt. Pitäisköhän koittaa vielä sellasta, että nostais tuon valopöydän jotenki pystympään asentoon.

Joo, joku ergonomiassa on nyt pielessä. Periaatteessa pitäisi pystyä tekemään myös maratonsessioita selän kärsimättä (taukojen kanssa tietyst). Pystympää pöydän asentoa kannattaa kokeilla, ja istuma-asentoa vaihdella.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Gothicus - 18.12.2009, klo 12:35:45
mielestäni maailman paras keksintö sen koommin kuin ymmärsin ettei juustohöylä toimikaan englantilaisissa juustoissa.
Nyt menee pahasti ohi aiheen, anteeksi vain, mutta on aivan pakko kysyä että täh, miksei tavallinen juustohöylä toimi saarivaltakunnassa? Onko englantilainen perusjuusto liian pehmeää, vai kenties liian kovaa? Mielenkiintoista kulttuuritietoutta. Hulluja nuo englantilaiset.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Lurker - 18.12.2009, klo 12:46:58
Nyt menee pahasti ohi aiheen, anteeksi vain, mutta on aivan pakko kysyä että täh, miksei tavallinen juustohöylä toimi saarivaltakunnassa? Onko englantilainen perusjuusto liian pehmeää, vai kenties liian kovaa? Mielenkiintoista kulttuuritietoutta. Hulluja nuo englantilaiset.

Juustohöylä on Norjan lahja maailmalle!
Juustohöylän keksi norjalainen huonekalupuuseppä Thor Bjørklund Lillehammerissa Norjassa Gammelost-juuston leikkaamista varten.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Juustohöylä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Juustohöylä)

Eikös ne britit syö aina sitä Stiltonia? Sitä ei tosiaankaan voi höylätä.
http://www.stiltoncheese.com/

(Tämä on enemmän ohi otsikon kuin mikään tähän mennessä.)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 18.12.2009, klo 12:53:01
paras keksintö sen koommin kuin ymmärsin ettei juustohöylä toimikaan englantilaisissa juustoissa.

Ehkei siellä briteissä tilanne kuitenkaan ole pahin mahdollinen - äskettäin esitetyssä dokumentissa Stephen Fry matkasi halki Yhdysvaltojen osavaltioiden ja oli järkyttynyt mantereen juustoista, jotka tavallisesti pursotetaan tuubista.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Gothicus - 18.12.2009, klo 13:09:50
Eikös ne britit syö aina sitä Stiltonia? Sitä ei tosiaankaan voi höylätä.
http://www.stiltoncheese.com/
No eipä tosiaankaan niin. Kuvan perusteella näyttäisi, että juustoa on leikattu jonkinlaisella pertuskan tai hilparin tapaisella lyömäaseella. Hulluja nuo englantilaiset.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 18.12.2009, klo 14:20:06
Nyt menee pahasti ohi aiheen, anteeksi vain, mutta on aivan pakko kysyä että täh, miksei tavallinen juustohöylä toimi saarivaltakunnassa? Onko englantilainen perusjuusto liian pehmeää, vai kenties liian kovaa? Mielenkiintoista kulttuuritietoutta. Hulluja nuo englantilaiset.

Englannissa ei ole yleensä kuin yhtä lajia per kauppa jotain Emmental-, Gouda- tai tai Edam-tyylistä juustoa, ja kermajuustoja kuten Oltermanni ei ole ollenkaan. Perusjuusto on aina väkevimmilläänkin verrattain mietoa cheddaria, jota sitten saakin eri kypsyysasteina, savustettuna ja maustettuna vaikka millä, mutta joka murenee juustohöylässä heti. Briet, Camembertit, Mozzarella, Feta ja sitten nää näiden omat homejuustot on suosittuja = todella edullisia, vähänkään epäenglantilaisemmat tuontijuustot on kalliita, kalliimpia kuin Suomessa. Ja jos Stephen Fry, tuo tunnettu snobi, kävisi tavallisessa Tescossa, Morrisonilla tai Sainsburylla kuten muutkin kuolevaiset, hän havaitsisi että tuubijuustoja ja "cheese strings" -suikeroitua sulatejuustoa on Englannissakin, tavallinen kansa syö lähinnä sulatejuustoviipaleita joita saa 65 pennyllä sellaisen 10 siivun Aamupala-paketin.

Mut Amerikka on todellakin juustojen kehitysmaa. Tuubijuustoja olen ihmetellyt itsekin, rannikkokaupunkien kauppahalleista toki saa rahalla mitä vaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Hazart - 18.12.2009, klo 17:48:56
Joo, joku ergonomiassa on nyt pielessä. Periaatteessa pitäisi pystyä tekemään myös maratonsessioita selän kärsimättä (taukojen kanssa tietyst). Pystympää pöydän asentoa kannattaa kokeilla, ja istuma-asentoa vaihdella.

Jees. Hyvii neuvoi. Nostin valopöytää pystympään (entisestään) ja se tuntui heti vähän helpottavan. Paperi tosin valuu siitä alas nyt, jos siitä ei pidä kiinni, mutta se nyt on pientä.

Noi polvituolit ei oo toiminut mulle. Hetken istun selkä suorassa ja sit väännyn vieläkin oudompaan asentoon ku normituolissa...  :laugh:



Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Gothicus - 18.12.2009, klo 18:43:21
Noi polvituolit ei oo toiminut mulle. Hetken istun selkä suorassa ja sit väännyn vieläkin oudompaan asentoon ku normituolissa...
Niinhän siinä helposti käy. Kyseistä outoa ja vaivalloista asentoa voisi nimittää kysymysmerkkipositioksi. Polvituoli kai vaatinee hieman totuttelua, mutta homma rupeaa sujumaan lihaksiston tottumisen myötä. Alkuun täytyy muistaa pitää se ryhti. Siinä auttaa saksalainen marssimusiikki.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 05.01.2010, klo 16:24:20
^ minulla alkaa jo nyt hävitä lyijykynän käyttö kun on pari viikkoa käyttänyt piirtopöytää, vaikka silläkin täytyy aina korjailla kuvia :D


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Emppu - 08.01.2010, klo 01:50:18
Tajusin tuossa äsken piirtäessä, että kehitykseni romahti kun jätin pari vuotta sitten lyijykynän käytön vähemmälle. Ennen piirsin aina lyijärillä ja korjailin kuvia vaikka kuinka. Mutta sitten kun joka paikassa tuputettiin suoraan tussilla piirtämistä niin jätin lyijykynän vain yksinkertaiseen asettelunhahmotteluun, mikä taas siirtyi tussauksenkin yksinkertaistumiseen.

Täytyy taas ensi vuonna opetella jostain erisuunnasta, nykyinen tapa ja sen tuoma taso rupeaa ärsyttämään jo itseäkin.
Varmasti suoraan tussilla piirtäminen sopii joillekin, mutta pois se minusta. Toki se, että käyttää tussia, saa sen olon, ettei niin väliä, mitä käyttää pikaiseen luonnostelemiseen/suttaamiseen ja muuhun turhaan ja omalla kohdalla se auttoi ainakin siihen, ettei kovinkaan tarkkaan tarvitse luonnostella.
Mutta suoraan tussilla sarjakuvaa...just, jätän sen säätämisen kaikille muille mahdollisille ihmisille, koska se ei vain ole mun heiniäni. Ainakin se oli sellainen virstanpylväs "Hei, mä ainakin tiedän, millä tavalla mä EN halua piirtää sarjakuvia" omassa kehittymisessä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: bats - 11.01.2010, klo 17:36:16
Ärsyttää tällainen ilmiö, että jotkut (nimeltä mainitsemattomat) ihmiset suhtautuvat sarjakuvaan kuin käytettyyn vessapaperiin. Tarkoitan nyt esim. kun näytän heille jonkin kuvani DeviantArtista. Okei, se ei ole realistisesti piirretty eikä siinä ole hienoja varjostuksia, mutta perkele se on minun taidettani eikä mitään nopeasti vilkuiltavaa paskaa!

Ärsyttää kun ihmiset eivät osaa arvostaa nähtyä vaivaa, ideoita ja ilmaisua. Ylipäätään se että teen jotain luovaa enkä vatkaa pleikkarin ohjainta himassa on minusta arvostamisen arvoista.

Okei, minulla on ehkä vähän sama asia musiikin suhteen. Kun en tee sitä, ja olen ulkopuolinen, tavallaan en ymmärrä sitä kovin hyvin enkä osaa arvostaa sitä niin paljon kuin se ansaitsisi. No, tarkoitus olis opetella kitaransoittoa mutta saa nähä mitä siitäkin tulee. Ainakin osaan arvostaa sitten kitaristien näkemää vaivaa. ^.^


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Gothicus - 13.01.2010, klo 05:00:33
Ärsyttää kun ihmiset eivät osaa arvostaa nähtyä vaivaa, ideoita ja ilmaisua. Ylipäätään se että teen jotain luovaa enkä vatkaa pleikkarin ohjainta himassa on minusta arvostamisen arvoista.
Onhan se. Ihmiset nyt vain valitettavasti ovat aika yleisesti sellaisia, etteivät he arvosta kovin monia asioita. Saati, että arvostaisivat jonkun toisen näkemää vaivaa, ideoita ja ilmaisua. Ei kai toisaalta myöskään tekemisen pitäisi perustua, ainakaan pelkästään, siihen, että sillä saa osakseen pään silitystä ja kehuja. Jos sä nautit taiteesi tekemisestä ja arvostat sitä itse, niin eikö sekin ole jo jotakin? Mukavaahan se on tietysti jos joskus kehutaankin. Älä silti ihmeessä vaihda luovaa tekemistäsi siihen pleikkarin ohjaimeen. Ainakaan kokonaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: bats - 13.01.2010, klo 12:09:06
Juu.

En minä kovin arvostuksenkipeä olekaan, ja olen saanut mielestäni tarpeeksi arvostusta (niin paljon kuin näillä taidoilla ansaitsen) tekemisilleni. Tämä mistä puhuin oli yksittäistapaus henkilöstä, joka ei arvosta tippaakaan töitäni, tai ainakin siltä vaikuttaa. En minä siitä niin suuresti välitä, mutta ärsyttää kumminkin. Totta kai ihmisillä on oikeus olla arvostamatta töitäni.

Omasta mielestäni kaikenlainen luova työskentely on arvostettavaa. Itse asiassa sen arvostettavampaa asiaa ei olekaan, siis minun mielestäni.  :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Emppu - 13.01.2010, klo 13:24:35
Miksei sitten saa muka olla pitämättä sellaisista asioista joista ei vaan pidä? Tuntuu vaan vähän samalta idealta, kuin pakkosyöttäisi lihaa vegaanille.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: bats - 13.01.2010, klo 14:07:54
Miksei sitten saa muka olla pitämättä sellaisista asioista joista ei vaan pidä? Tuntuu vaan vähän samalta idealta, kuin pakkosyöttäisi lihaa vegaanille.
Totta kai saa.

Minusta vaan on kaksi eri asiaa olla pitämättä jostain sarjakuvista tai sarjakuvista yleensä ja ylipäätään olla arvostamatta luovuutta tai luovaa työtä.

Tosin kyllähän ihminen saa arvostaa ja olla arvostamatta ihan sitä mitä hän haluaa. Se vain on niin ristiriidassa oman arvomaailmani kanssa että siitä seuraa vähintäänkin ärsytystä. Vähän sama kuin jos vegaani ärtyy siitä että joku syö lihaa.

Miksi sitten epäilin että tämän ihmisen kohdalla oli kyse jälkimmäisestä? En oikeastaan tiedä. Vaistolla kai. Saatan olla väärässäkin. Mutta toisaalta, kai minäkin saan ärtyä mistä haluan, kun näin liberaaleja ollaan. :D


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Teräskäsine - 18.01.2010, klo 19:55:44
Sarjiksen piirtäminen on kussut vähän. Kun olen niin laiska, niin sivuja syntyy suunnilleen yksi kolmessa päivässä. Ongelma on se, että haluan aina saada homman vain valmiiksi, vaikkei deadlinea olekaan. Tulee siis turhaan kiirehdittyä ja silti tehtyä liian vähän. Sekavaa, eikö?

Pitäisi vain keskittyä ja varata piirtämiselle sopivasti omaa aikaa. Kun homma ei suju, alkaa miettimään, mitä jos tästä koko sarjakuvasta tulee ihan surkea? Sillähän ei niinkään väliä ole onko se hyvä vai huono, vaan sillä, mitä tekemisen aikana oppi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Nanna - 18.01.2010, klo 23:58:42
Sarjiksen piirtäminen on kussut vähän. Kun olen niin laiska, niin sivuja syntyy suunnilleen yksi kolmessa päivässä.

Kuulostaa meikäläisen korvaan ihan hyvältä tahdilta. Kokonainen sivu on sentään kokonainen sivu. Itse väkräsin tänään pari tuntia strippejä muiden kuvailunakkien ohella, enkä vieläkään saanut uutta satsia skannattavaksi, kun en löytänyt tästä kaatopaikasta (jota rakkaudellisesti kodiksikin kutsun) edes kunnon viivotinta, prkl.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Juho - 21.01.2010, klo 15:36:32
Kaikki piirrustukset menee nykyään päin ersettä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: janne luokkanen - 21.01.2010, klo 20:07:42
Työvälineitten vaihtaminen yleensäkkin piristää, jos tuhertaminen puuduttaa. Kynät siveltimeen tai toisinpäin.

Oma murheeni on ollut käsikirjoittamisen aloittaminen. Ei tahdo luonnistua mitenkään, vaikka kohtaukset ja tarinan runko alkaa päässä muodostua. Pitäis vaan aloittaa jostain niin sais homman liikkeelle, ja siinä se ongelma onkin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Mara - 21.01.2010, klo 20:29:40
Pitäis vaan aloittaa jostain niin sais homman liikkeelle, ja siinä se ongelma onkin.

Minulla on sama pulma. Käsikirjoitus ei tahdo syntyä sitten millään. Syy lienee suurimmilta osin laiskuudessani. Olen kuitenkin vääntänyt itselleni sen verran aikaa kouluhommilta ja muilta puuhilta, että olen saanut aikaiseksi hahmoluonnoksia. Alan pikkuhiljaa ymmärtää ihailemiani ranskalais-belgialaisia sarjakuvantekijöitä, jotka tekevät vain yhden albumin vuodessa. Tarinaniskentä on kovaa työtä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Nanna - 21.01.2010, klo 20:46:41
Multa lässähti taas yksi Wacom -tabletin stylus. Ihmetyttää kovasti, että mistä heinästä nämä on tehty. Kynän runko on alkanut haljeta ja kärki uppoaa rungon sisään. Kynästä ei tietenkään ole kuittia jäljellä, vaikka hankin sen vasta puolisen vuotta sitten. Edellinen kynä hajosi mahdottomuuteensa, kun se ensin kehitti lievän kontaktihäiriön ja kuoriutui lopulta myös kumisesta suojuksestaan.

Uusi maksaa näköjään halvimmillaankin abaut 40 eypoa ja risat, jos sen tilaa suoraan Wacomin nettisivuilta. Köyhälle mikään ei ole halpaa eikä mikään kestä tarpeeksi kauan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Hazart - 22.01.2010, klo 14:55:09
Kynästä ei tietenkään ole kuittia jäljellä, vaikka hankin sen vasta puolisen vuotta sitten.

Kuittia ei nykyään tarvita aina takuuseen. Tiedot löytynevät kauppiaan tietokoneelta ostajan nimellä, paketin viivakoodista tms. Kysy sieltä kaupasta ennen kuin ostat uuden.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Emppu - 23.01.2010, klo 13:01:17
Oma murheeni on ollut käsikirjoittamisen aloittaminen. Ei tahdo luonnistua mitenkään, vaikka kohtaukset ja tarinan runko alkaa päässä muodostua. Pitäis vaan aloittaa jostain niin sais homman liikkeelle, ja siinä se ongelma onkin.
Elokuvakäsikirjoituksen mallia luovasti soveltaen on ainakin omalla kohdalla luonut motivaatiota kirjoittaa. Tuli jopa sellainen olo välillä, että "ääh, pakko päästä kotiin päättämään se versio", mikä nyt sinänsä omalla kohdalla oli aika kummallinenkin tunne. Lisäksi se prosessi, että kasvatetaan tarinaa aina kohtausluetteloon saakka ja sen jälkeen alkaa julma karsiminen, on antanut enemmän itsevarmuutta ja uskoa siihen tarinaan, vaikka edelleenkin tiedostaa, miten hirveistä olosuhteista se on lähtöisin.
Tiedän, ettei elokuvakäsikirjoittaminen tietenkään vastaa sarjakuvakäsikirjoittamista, mutta omalla kohdalla toi prosessi on ollut sellainen että on saanut paljon selkeämmän otteen tarinaan, niin huonona ja hirveänä kuin sitä aluksi pidinkin. :B


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 25.01.2010, klo 13:24:30
Alan oikeasti kaivata kunnon työtiloja. Paitsi että motivaatio on ollut pitkään kuusessa ei auta ettei työpöydän ääreen edes tee mieli mennä huonon työergonomian takia. >:( Jos jotain kaipaan työharjoitteluajoilta niin oikealla korkeudella olevaa pöytää, hyvää oikealla korkeudella olevaa tuolia, kunnon näyttöä, A5-kokoista Wacomia ja kunnon valaistusta. Siinä pystyi istumaan värittämässä pitempäänkin, kunhan muisti varoa kättä aina välillä. Mmm... työpöytä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: bats - 21.02.2010, klo 16:16:53
Murheeni on, että en ole piirtänyt viikkoon mitään. Piirtäminen ei vaan onnistu. Päättelin tästä, että mieleni haluaa pitää taukoa piirtämisestä ja osoittaa sen tällä tavalla. Joten pidetään nyt sitten taukoa piirtämisestä epämääräisen ajanjakson verran. ???

Onko teillä muilla koskaan käynyt samalla tavalla?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Korro - 21.02.2010, klo 16:51:38
Murheeni on, että en ole piirtänyt viikkoon mitään. Piirtäminen ei vaan onnistu. Päättelin tästä, että mieleni haluaa pitää taukoa piirtämisestä ja osoittaa sen tällä tavalla. Joten pidetään nyt sitten taukoa piirtämisestä epämääräisen ajanjakson verran. ???

Onko teillä muilla koskaan käynyt samalla tavalla?

Olemme SAMICXIA! Minulla on juuri nyt tuollainen kausi.Olen tehnyt töitä kansioon ehkä 2-3 nyt viimeiset pari viikkoa.Vähän ottaa päähän kun pitäisi tehdä ja treenata enemmän että voi kehittyä.Mutta serkkuni lohdutti minua näin:Mulla menee joskus pari viikkoa etten tee musiikkia. Kai tämmöinen 'tauko' on ihan luonnollista? Mielestäni on.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: bats - 21.02.2010, klo 17:04:32
Korro: Niin olemme. :D Kiva, että en ole yksin tämän ongelman kanssa.

Minua pelottaa tässä se, että entä jos piirtäminen jää kokonaan, enkä enää koskaan pääse hyvään piirustusmoodiin? Mutta uskon kyllä että kyllä se piirtäminen jälleen onnistuu, ennemmin tai myöhemmin. Ei se piirustustaito unohdu vaikka pitäisikin taukoa. (Eihän?)

Tuo vertaus musiikintekoon oli osuva. Ja nyt kun mietin niin olen pitkään piirtänyt varsin runsaasti, eli ei ihme jos mieli kaipaa lepoa. Olen hirveän laiska ostamaan ja opettelemaan uusia välineitä, kuten sivellintä, mutta se voisi olla tarpeen, kuten jampura aiemmin tässä ketjussa on sanonut. Pitäisi osata käyttää useampaa välinettä niin niitä voisi vaihdella. ;D Minulla se "pitäisi" vaan ei koskaan muutu vaivannäöksi. :(


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Korro - 21.02.2010, klo 17:29:03
Bats,en usko että luovuutesi katoaa parissaviikossa.Osta vaikka joku Taide_kirja katso Animea jne kyllä se luovuus tulee sitten ajallaan! Älä stressaa liikaa,ei syytä huoleen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: T.P - 23.02.2010, klo 16:30:52
Itse en käytäkkään raapivaa piirustusterää, vaan sivellintä ja puhekupliin ja ruutuihin normaalia tussia, jolloin kopiopaperikin käy kohtalaisesti.

käytätkö siis sivellintä tussaamis osuuteen ja mitä väriainetta käytät? Itselläni on akryyliväriä jota käytän lähinnä isoihin mustiin alueisiin. Vai käytätkö esim. sellaisia sivellintusseja joita niitäkin minulla sattuu olemaan jopa käyttämättöminä.  ???


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Orjan May - 23.02.2010, klo 17:47:50

bats,

Älä huoli taiteiija toverini. Sama vika täällä päässä. Ei ole jaksanut  piirtäminen innostaa sitten sen jälkeen, kun laitoin viimeisimmät tuherrukseni Luonnokset-osioon. >:(
 Vaikkei niitä luonnoksiani nyt ihan rajusti morkattukaan, niin silti  en osaa sanoa,  jokin nyt mättää vaan. Vaikka myös käsikirjoitukseni saivat tyydyttävän vastaanoton joidenkin kvaakkilaisten mielestä, kun laitoin ne käsikirjoitus-osioon, niin silti jokin ei nyt ole kohdallaan.  Tosiaan. Elämässsäni oli sellainenkin vaihe, etten juuri koskenut kynään 4 vuoteen. Tosin koskin siis sillei, et kirjoittelin kauppalappuja tai jotain, mutten  siis piirrellyt mitään. Joskus vitutukseen jonkin tikku ukon tylsiä luentoja kuunnellessa.

En osaa oikein selittää sitä, miksi luovuus välillä katoaa ja välillä sitä on taas tosi innokas. Onkohan  ihan oikeilla sarjis mestareilla tälläisiä kausia? Olis tosi nastaa lukea jonkun sarjis taiteilijan ajatuksia jos vain sattuisi löytämään jotain haastattelun tynkää netistä. Mutta kun en löydä.

En mä tahdo sanoa sitä, että innostus on kadonnut tost vaan huitsin nevadaan, mutta jotenkin sitä ei vaan saa irti itsestään mitään järkevää juuri nyt. Kyl se vähäs risoo kuitenkin.

Ja mitä sitten noihin piirustus välineisiin tulee kuten täällä joku puhui. Olen sanonut aikaisemmin jossain osiossa, että kannattaa kokeilla uusia työvälineitä, koska niillä saa tehtyä aivan erilaista jälkeä. Pitäisi uskaltaa ottaa haasteita piirtämisen saralla. Kokeilla omia luovuuden rajoja koska uskon vakaasti siihen, että jokainen voi vielä kehittyä jollakin tasolla. Onhan sekin askel eteenpäin, jos osaa aikaisemman tikku ukon sijasta piirtää hieman modernisoidumman ukon, jossa on kuitenkin jälljellä jotain tikku-ukkomaista elementtiä. En osaa selittää mitä juuri tarkoitin. Joten unohtakaa toi selostus.

Vaikka nyt ikävä fiilis, niin silti jokin sisälläni yrittää motivoida minua kokeilemaan jotain uutta. Halusisin kokeilla jotain samanlaista, yksinkertaisen tehokasta kerronnallista huumori draamaa todellisesta elämästöä kuin on esimerkiksi Fingepori. Ja Manga on ruvennut kiinnostamaan kumma kyllä. Mutta ei saa paperille mitään jälkeä. Joten bats.....et ole ainoa.



Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: bats - 23.02.2010, klo 19:27:29
Kiitos henkisestä tuesta, Orjan May.

Minun pitäisi laajentaa repertuaariani piirtämisestä. Soittaa en osaa, enkä jaksa opetella, mutta kirjoittaa voisin enemmän. Tällä hetkellä kirjoittaminen jää minulla Kvaakissa kirjoittamiseen mutta halua kirjoittaa vaikkapa novelli löytyy. Koneella ollessa en vaan malta, kun on kaikkea muuta tekemistä. Mistäköhän löytyisi kirjoituskone.. :laugh:


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Orjan May - 23.02.2010, klo 20:19:14
Ei sinun tarvitse osata soittaa jotain instrumenttia tai kehitellä jotain muuta. Toisaalta toi kirjoittamis ideasi on hyvä. Silloin voisit itse kirjoittaa omien tarinoittesi käsikirjoitukset, sillä et voi piirtää pitempää tarinaa, jos sinulla ei ole kässäriä. Toisaalta olet jo  löytänyt sisäisen intuitiosi ja se on täällä kvaakin sarjakuvallisessa bitti-impperiumissa. Osaat piirtää. Muuta ei  välttämättä tarvita. Miksi  ihmiset koettavat kehitellä  väkisin joka hetki jotain sellaista, johon ei ole sisäistä paloa syvällä sisimmässä. Minä yritin kovasti opetalla soittamaan syntetisaattotreilla ja tekeen omia biisejä. Sain innovaatioita siihen veljeltäni, joka on ollut Sony-levy yhtiössä artistina ja isäni soitti nuorempana saksofoonia bändissä 1960-luvulla.
Mutta musiikki ei ollut mun juttu vaan piirtäminen. Yritin jossain vaiheessa luopua koko piirtämisestä ja sarjakuvista kokonaan, koska tuntui, ettei mikään onnistu niinkuin piti. Tämä oli sitä iloista nuoruuden aikaa, jolloin ihminen etsii omaa identiteetiään ja paikkaansa maailmassa. Mutta jokin ihmeellinen voima veti  kuitenkin  piiträmisen ja sarjakuvien suureen maailmaan.  Tyhjässä paperissa ja kynissä on aina ollut jotain maagista jota en osaa pukea sanoiksi. Kun ottaa kynän käteen ja huomaa sen viivan elävän ja lopulta muodostavan paperin pinnalle tarinaa  sisimmästäsi ja tunteistasi. Siinä on jotain maagista ja kosketeltavaa. Sinä olet sen löytänyt bats.
Anna ajan kulua. Ehkä on paikallaan viettää luova tauko. Voit käyttää nyt ajan vaikkapa etsimällä aineistoa ja aiheita tuleviin tarinoihisi.  Käy kirjastossa etsimässä taide kirjoja, joissa opetetaan eri piirtämisen tekniikoita. Piirtäminen ei todellakaan ole helppoa. Mutta se on jo pitempi juttu.
Seuraa maailmaa joka jatkuvasti elää ympärilläsi. Minäkin annan itselleni nyt aikaa. Tunnen kyllä sitten, kun jokin minussa ohjaa askeleeni piirros ateljeeseeni istumaan tyhjän paperin eteen. On aika sitten luoda jotain uutta.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Veli Loponen - 24.02.2010, klo 10:01:29
Onkohan  ihan oikeilla sarjis mestareilla tälläisiä kausia?
Charles Schultz on sanonut, että sitä on vain amatööreillä. "Mestareilla" tekeminen on työtä, eikä sitä ole varaa tehdä pelkän innostuksen varassa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Ossi Hiekkala - 24.02.2010, klo 10:14:36
Charles Schultz on sanonut, että sitä on vain amatööreillä. "Mestareilla" tekeminen on työtä, eikä sitä ole varaa tehdä pelkän innostuksen varassa.

Toisaalta, jopa Norman Rockwellkin on todennut, että joinakin päivinä vain ei suju yhtä hyvin kuin toisina. Minusta se on aika lohdullista. Joskus ei vain irtoa, vaikka mitä tekisi. Itsellä on kokemusta moisista. Silloin vain pitää jatkaa ja yrittää mutta jos ei sekään pidemmäm päälle auta, niin on parempi tehdä jotain muuta ja jatkaa taas vaikka seuraavana päivänä. Tietysti, jos deadline painaa päälle...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: kaltsu - 24.02.2010, klo 10:58:39
Charles Schultz on sanonut, että sitä on vain amatööreillä. "Mestareilla" tekeminen on työtä, eikä sitä ole varaa tehdä pelkän innostuksen varassa.

Schultzilla oli diili syndikaatin kanssa. Oli pakko tehdä. Ja kyllähän sen välillä aina näkee ettei innostusta ollut. Sama juttu kaikilla strippimaakareilla. Sarjakuvaa onneksi voi tehdä muutenkin kuin sanomalehtien ilmestymistahdin mukaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Jarmo - 24.02.2010, klo 11:04:59
Murheeni on, että en ole piirtänyt viikkoon mitään. Piirtäminen ei vaan onnistu.... Onko teillä muilla koskaan käynyt samalla tavalla?

Kahteen vuoteen en ole mitään piirtänyt. Onneksi en ole taiteilija niin ei tarvi ripustautua jatkoksi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JJ Naas - 24.02.2010, klo 11:28:32
Kahteen vuoteen en ole mitään piirtänyt. Onneksi en ole taiteilija niin ei tarvi ripustautua jatkoksi.

Sullehan on jo piirtäjä järkätty joten ei muuta kuin käsikirjoitusta vääntämään.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Nanna - 01.03.2010, klo 15:54:38
Sain kamalan flunssan. Ranteisiin sattuu ja on ihan kamalan voipunut olo. Deadline raksuttaa ahdistavasti, mutta päästä ei tule ideoita... ainoastaan räkää. Nyt käy kateeksi ihan oikeita työssäkäyviä ihmisiä, jotka voivat ottaa sairaslomaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 02.03.2010, klo 21:20:57
Sain kamalan flunssan. Ranteisiin sattuu ja on ihan kamalan voipunut olo. Deadline raksuttaa ahdistavasti, mutta päästä ei tule ideoita... ainoastaan räkää. Nyt käy kateeksi ihan oikeita työssäkäyviä ihmisiä, jotka voivat ottaa sairaslomaa.

Aina ei voi voittaa, eikä voi myöskään hävitä. Otat vaan rennosti niin kyllä ne ideat sieltä tulee.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 22.03.2010, klo 01:14:02
Nonni!

Läppärin "hiiren" vasen painike lyö nyt sitten oikosulkua siihen oikeaankin painikkeeseen, eli pitäis käyttää naputellen touchpad-osiota, mikä ei oikein toimi.

Ihmetyttää, kuinka lyhytikäisiksi ja herkkään hajoaviksi nää tietokoneet oikein tehdään? Ostin tän vasta 7 vuotta sitten, tosin käytettynä mutta hyvin pidettynä, ja oon tehnyt tällä kaikki palkkatyöni siitä lähtien eli onhan tämä kovassa työssä ollut kun työnantajien kaikki viestintä, teksti ja kuvat on samasta pienestä läppäristä samoin kuin omat artikkelit, sarjakuvat, kannet ja väritykset. Ja surffaus työn ohella ynnä vanhemmalla Cubasella demoilu kun studiokone ei ole lähellä. Keskimäärin 16-18 käyttötuntia päivässä lienee koneelle tullut. Kaikki ohjelmat se jaksoi pyörittää.

Kone on IBM ThinkPad T30, pieninäyttöinen malli, 1,6GHz, 512 megaa muistia. Vähintään yhtä kestävä pitäis saada, eikä hinta sais olla kuin parisataa - ihan turha käyttää enemmän rahaa sellaiseen mikä ei kestä yli kymmentä vuotta. Mikä sitten olis nykyinen vastine?

Jurpun jurpun,

Kivi


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: echramath - 22.03.2010, klo 11:50:40
Kone on IBM ThinkPad T30, pieninäyttöinen malli, 1,6GHz, 512 megaa muistia. Vähintään yhtä kestävä pitäis saada, eikä hinta sais olla kuin parisataa - ihan turha käyttää enemmän rahaa sellaiseen mikä ei kestä yli kymmentä vuotta. Mikä sitten olis nykyinen vastine?

Ei noilla spekseillä voi oikein ehdottaa kuin yrittää löytää vähän uudempi T-sarjalainen (entisen korjaaminenkin voisi kyllä näppärältä ihmiseltä onnistua, siis jos löytää samanlaisen joka on rikki toisaalta ja yhdistää ne) tai joku muu hyvin pidetty yritysläppäri. Minikoneista ei oikein ole ykkösraudaksi työntekoon ja 500€:n kotikoneet voi tipauttaa SER-keräykseen jo kaupasta poistuessaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Emppu - 25.03.2010, klo 22:30:51
Veetuttaa, ettei ole mies. Ei osaa aina vaan nollata hahmojen kanssa omaa sukupuoltansa aina.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Mara - 25.03.2010, klo 23:48:50
Veetuttaa, ettei ole mies. Ei osaa aina vaan nollata hahmojen kanssa omaa sukupuoltansa aina.
Mulla taas on sellainen ongelma, että kaikki hahmoni ovat kuin minä itse. Se rassaa kun tututkin huomaa sen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 04.04.2010, klo 15:31:08
Mulla taas on sellainen ongelma, että kaikki hahmoni ovat kuin minä itse. Se rassaa kun tututkin huomaa sen.

Mulla hahmot on aina minun peilikuvia :D Lihaksikkaita ja komeita.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Mara - 04.04.2010, klo 16:47:00
Onko sellaista kauniin tyttösen äitiä olemassakaan, joka ei ilahtuisi tuollaisesta noinkin komeasta vävypojasta joka sinulla on avatarina?  :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Nanna - 09.04.2010, klo 23:54:21
Flunssasta päästin, mutta taas on aihetta valittaa. Silmässä on ollut jo viikon kauhea elohiiri. Eikä lähde millään. Sen lisäksi Ranteeseen pitää levittää iltaisin kylmägeeliä, kun käsi on piirtämisestä jo ihan turta.

Kauheinta on se, ettei voi pitää edes yhtä lomapäivää. Jos joskus pääsee ulos talosta vaikka kahvilaan, niin silloinkin on ehdottoman tärkeää pitää työkansiota mukana. Järjellä ajateltuna tiedän, ettei terveys pitemmän päälle kestä tällaista stressiä, mutta toisaalta olo on kuin Everestille kiivetessä. Lähellä määränpäätä ei enää tee mieli kääntyä takaisin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Jiksi - 10.04.2010, klo 00:16:37
Silmässä on ollut jo viikon kauhea elohiiri. Eikä lähde millään.

Vaivaan voi kokeilla magnesium-tabletteja, mutta tuskin kannattaa laittaa sellaisiin rahaa, koska todennäköisimmin mainitsemasi stressi aiheuttaa tuon.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Nanna - 10.04.2010, klo 11:37:19
Vaivaan voi kokeilla magnesium-tabletteja, mutta tuskin kannattaa laittaa sellaisiin rahaa, koska todennäköisimmin mainitsemasi stressi aiheuttaa tuon.

Kiitti vinkistä! Tuskin magnesiumista haittaakaan on. Olen kuullut, että myös tietokoneen ruudun tuijottaminen voi aiheuttaa tällaisia silmän tic-oireita. Internet sanoo, että vaivaan auttaa venyttely. Öh, jumppaan siis silmääni.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: OskuP - 10.04.2010, klo 21:26:50
Sillon ärsyttää aika paljon kun on piirtämässä jotain strippiä valmiiksi ja sitte kaikki meneeki ihan päin puuta :(. Tänään niin ei onneksi käynyt   :D


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 16.04.2010, klo 15:55:51
Ei ärsytä vielä, mutta pelkään että kohta ärsyttää :D En uskalla aloittaa sarjakuvan tekemistä, vaikka idea onkin päässä. Pelkään että heti kun aloittaa piirtämään, kyllästyy siihen :S Tykkään tästä ideasta erityisen paljon, enkä halua kyllästyä sen piirtämiseen :D


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 16.04.2010, klo 16:13:19
Ei ärsytä vielä, mutta pelkään että kohta ärsyttää :D En uskalla aloittaa sarjakuvan tekemistä, vaikka idea onkin päässä. Pelkään että heti kun aloittaa piirtämään, kyllästyy siihen :S Tykkään tästä ideasta erityisen paljon, enkä halua kyllästyä sen piirtämiseen :D

Alkutaipaleella oleva sarjakuvantekijä pitää kenties vasta yhdestä työvaiheesta, yleensä siitä ihmeestä kun paperille syntyy luonnos josta jo näkee mitä tuleman pitää, ja kokee että loppu on rankkaa ja mekaanista työtä, olipa kyse käsikirjoituksen hiomisesta, tekstauksesta tai tussauksesta.

Mikään osa piirtämistä ei kuitenkaan ole mekaanista, tai ei ainakaan saisi olla. Tekstauksella pystyy vaikuttamaan valtavan paljon siihen miten tarina luetaan, tussaaminen on lähisukulainen florettimiekkailulle, taitoluistelulle ja japanilaisille taistelulajeille, käsikirjoituksen hiominen on se vaihe jossa taikuri piilottaa kaniinin hattuun ja harjoittelee temppunsa. Jopa mustan pinnan värittämisellä on zeninsä. Värittäminen on taidetta jossa tarina kerrotaan uudestaan rinnakkaisena, värien kautta. Vasta kun kaikkia näitä työvaiheita oppii arvostamaan yhtä paljon, on mahdollista tulla jonain päivänä sarjakuvapiirtäjäksi (ja tää siitä riippumatta, tuleeko jättämään jonkin työvaiheen muiden tehtäväksi).

Tavoitteena olisi hyvä pitää sellaista tilannetta, jossa työn alla oleva sarjakuva on niin mieluisa ja valmiiksi mietitty, että sen piirtäisi mielellään uudestaankin ellei yhtä hyviä ideoita jo olisi jonossa loppuelämäksi.
;-D

Kivi


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Mara - 16.04.2010, klo 16:26:31
En uskalla aloittaa sarjakuvan tekemistä, vaikka idea onkin päässä. Pelkään että heti kun aloittaa piirtämään, kyllästyy siihen :S
Hyvään ideaan ei pitäisi kyllästyä. Jos siihen kyllästyy heti alkutaipaleella, se ei ehkä  olekaan kovin hyvä idea.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 19.04.2010, klo 08:44:07
Hyvään ideaan ei pitäisi kyllästyä. Jos siihen kyllästyy heti alkutaipaleella, se ei ehkä  olekaan kovin hyvä idea.

Siis en kyllästy ideaan vaan piirtämiseen :S

Tykkään piirtää ja tykkään myös sarjakuvista, mutta erillisten kuvien piirtämisessä on eroa sarjakuvien piirtämiseen.

Kivi, osaa kyllä olla aika herkkää tekstiä :D


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Mara - 19.04.2010, klo 12:08:30
Siis en kyllästy ideaan vaan piirtämiseen :S

Tykkään piirtää ja tykkään myös sarjakuvista, mutta erillisten kuvien piirtämisessä on eroa sarjakuvien piirtämiseen.
Oikeastaan tarkoitin sitä, että jos jokin idea on hyvä, sitä myös jaksaa piirtää.

Kyllä minullekin käy monesti sillä tavalla, että sarjakuvan piirtäminen alkaa tylsistyttää. Pöytälaatikko on täynnä aloitettuja sarjakuvia menneiltä vuosilta (tai siis olisi jos pöydässäni olisi laatikoita), joita en koskaan tehnyt valmiiksi, koska alkoi tympiä. Useimmiten siksi, että en tiennyt miten jatkaa, jokin meni pieleen yms.

Nykyään suunnittelen sarjakuvat vähän paremmin, teen luonnokset ensin jne. Se auttaa siihen, etten lopeta jos tylsistyminen uhkaa, kun siihen on kuitenkin mennyt niin paljon työtä. Tylsyystilasta olen useimmiten päässyt ohi, kun olen rynninyt siitä läpi pakolla tai pitänyt taukoa. Tulee parempia päiviä, jolloin se piirtäminen taas maistuu. Sarjakuvien teko on työlästä, mutta välillä ihan hauskaakin.

Ja on aina  ajateltava sitä mahdollisuutta, että jos sarjakuvan piirtäminen on tylsistyttävää, kannattaa piirtää jotakin muuta. Vaikka kuvituksia tai pilakuvia. Tai jos sarjakuva on sielussa polttava pakote, stripitkin ovat mahdollisuus, joiden piirtämiseen ei mene paljoa aikaa, eikä ehdi tylsistymään niin helposti.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Korro - 19.04.2010, klo 15:39:20
Olen ymmärtänyt että luonnokset tehdään sinisellä puuvärikynällä.(?)
Olen harjoitellut sen takia tuota luonnoksien tekemistä tuolla kynällä koska teko tapani on nopea,sekä taiteen tyyli/laatu vaihtelee ruuduittain.
Välillä teen päähenkilölle vääränlaisen nenän mm että se ei voi olla sama henkilö koska hänen nenänsä ei voi näyttää tuolta vaikka kuvattaisiinkn lintuperspektiivistä.
Eksyin vähän aiheesta eli asiaan:Ongelmani on se että sinseilläkynällä tehdyt luonnokset on epäselviä,niitä on turhauttava korjata flanellitussilla että saisin yksityiskohtaisempaan.Tuntuu että saan parempaa jälkeä kun alan piirtämään suoraan,kuulema ihmisenanatomian takia tuo luonnostelu on tärkeää.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: bats - 19.04.2010, klo 15:54:18
Olet ymmärtänyt väärin mielestäni. Luonnoksia voi tehdä ihan millä kynällä haluaa. Itse käytän yleensä mustaa tussia, siis ihan perus tussikynää, mutta välillä olen käyttänyt kuulakärkikynää tussien ollessa lopussa. Lyijykynä on ymmärtääkseni myös aika suosittu luonnosteluväline.

Ei siis ole mitään sääntöä että luonnokset täytyisi tehdä sinisellä puuvärikynällä. Muutenkin minusta taiteessa on hyvin vähän sääntöjä. On tietysti säännönmukaisuuksia siinä mielessä että "näin yleensä tehdään", mutta ei ne mitään sitovia sääntöjä ole. Toisaalta nämä yleiset tekotavat ovat yleensä yleisiä juuri siksi, että ne ovat hyviä, eikä sitä tarvitse ruveta piirtämään kahvilla ollakseen erikoisempi ja suuri taiteilija.

Itsekin helposti jäsennän asioita "säännöiksi" ja noudatan niitä piirtäessäni, esim. aiemmin piirsin aina ensin sarjakuvasivun lyijykynällä ja sitten tussasin sen. Nykyään teen sarjakuvasivut suoraan tussilla, koska se tuntuu sopivan minulle paremmin.

Eli: tutki asiaa enemmän, selvitä miten ihmiset oikeasti piirtävät, kokeile tehdä samoin ja jos löydät jonkun oman tavan niin luo siitä oma sääntösi. Tai jotain.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 19.04.2010, klo 16:21:56
Olen ymmärtänyt että luonnokset tehdään sinisellä puuvärikynällä.(?)
Olen harjoitellut sen takia tuota luonnoksien tekemistä tuolla kynällä koska teko tapani on nopea,sekä taiteen tyyli/laatu vaihtelee ruuduittain.

Tässäpä se tulikin. Ja Bats vastasi ihan oikein. Tuossa vaiheessa kun tyyli ja laatu vaihtelevat ruuduittain, on vielä ihan sama millä luonnostelee. Tavoite on oppia piirtämään hyvännäköistä ja toimivaa jälkeä ihan koko ajan.

Sinistä kynää käytetään (joskus) sitä varten että se on helppo saada skannatessa näkymättömiin silloin kun tussataan intian- tai kiinantussilla ja terällä tai siveltimellä, mutta jos työvälineesi on huopatussi, ei varmaankaan kannata käyttää puuvärikynää sen kaverina kun puuväri aiheuttaa pintaa johon huopatussi ei tartu. Ja jos piirustuksia lähinnä vain skannataan värillisinä nettiin ei sinisestä kynästä ole mitään hyötyä muutenkaan.

Sinänsä olen kyllä sitä mieltä että aina kannattaa hankkia parhaat työvälineet joihin vain on varaa, mutta ihan kaikkia ammattilaisen työmetodeja on turha omaksua vielä siinä vaiheessa kun niistä sarjakuvista ei vielä saa kunnollista palkkaa.

Kivi


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JJ Naas - 19.04.2010, klo 16:43:27
Sinänsä olen kyllä sitä mieltä että aina kannattaa hankkia parhaat työvälineet joihin vain on varaa

Minulla meni monta piirtovuotta hukkaan kun turhaan yritin saada hyvän näköistä jälkeä aikaan paskoilla välineillä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 19.04.2010, klo 17:54:11
Minulla meni monta piirtovuotta hukkaan kun turhaan yritin saada hyvän näköistä jälkeä aikaan paskoilla välineillä.

No ne on ollu sellaisia vuosia joiden satoa mä en oo nähnyt. Mä en muista edes urasi alkuaikoina nähneeni sulta varsinaisesti huonoa jälkeä.

Multa meni monta vuotta nopatessa hyvää paperia, kun ei mitenkään voinut uskoa ettei paperiteollisuuden luvatussa Suomessa kerta kaikkiaan tehdä tasalaatuista paperia joka soveltuisi piirtämiseen. Mutta niin se vaan on. Jopa kaiken maailman jätekartongit ja kuormalavanpeitteet oli laadukkaampaa materiaalia kuin kotimainen ns. piirustuspaperi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 19.04.2010, klo 18:58:36
Multa meni monta vuotta nopatessa hyvää paperia, kun ei mitenkään voinut uskoa ettei paperiteollisuuden luvatussa Suomessa kerta kaikkiaan tehdä tasalaatuista paperia joka soveltuisi piirtämiseen. Mutta niin se vaan on. Jopa kaiken maailman jätekartongit ja kuormalavanpeitteet oli laadukkaampaa materiaalia kuin kotimainen ns. piirustuspaperi.

Ehkä kotimainen piirustuspaperi on tarkoitettu vietäväksi kouluihin joissa sen avulla tapetaan lasten kiinnostus kuvataiteeseen? Niin paljon kuin kuvistunneista tykkäsinkin, on niistä jäänyt elävä muistikuva huonosta paperista josta jäi hassu fiilis sormiin. Vai olikohan se edes suomalaista... ei voi tietää eikä muistaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 19.04.2010, klo 19:04:25
Ehkä kotimainen piirustuspaperi on tarkoitettu vietäväksi kouluihin joissa sen avulla tapetaan lasten kiinnostus kuvataiteeseen? Niin paljon kuin kuvistunneista tykkäsinkin, on niistä jäänyt elävä muistikuva huonosta paperista josta jäi hassu fiilis sormiin. Vai olikohan se edes suomalaista... ei voi tietää eikä muistaa.

On ollut suomalaista, ja se hassu fiilis on jotain naukkarinrasvaa tms silikonia joka jää ilmeisesti niistä koneista joilla määrämuotoon leikatut arkit niputetaan tai lehtiöt kootaan.

Ihan järjetöntä että vaikka paperi on alunperin toimivaa, sen käsittelyssä tarvittavien koneiden "kosketus" tekee arkeista osin esimerkiksi vettähylkiviä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Emppu - 19.04.2010, klo 19:14:48
Niin no, itse käytän sini- kuin punakynääkin alustavassa luonnostelussa ja vaihdan lyijykynään, kun tarvitaan sitten niitä kunnon yksityiskohtia kuvaan tai vaan selkeyttämään, missä viiva menee. Koska siihen päälle sitten tulee tussattua, ei välttämättä tarvii laisinkaan pyyhkiä lyijykynäjälkeä pois.

Mun mielestä se on sitten taas enemmän softasta kiinni, miten haaleasta mustasta saa kunnon jälkeä. Photarissa saa todella helposti pelastettua hieman laimeammankin työn ja uskoakseni ne samat työkalut löytyy kyllä varmasti Gimpistäkin. Kopiokoneen kanssa sitten onkin hieman enemmän haastetta. :B


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 22.04.2010, klo 15:34:34
Muutenkin minusta taiteessa on hyvin vähän sääntöjä. On tietysti säännönmukaisuuksia siinä mielessä että "näin yleensä tehdään"

Tuo oli erittäin hyvin ja oikein sanottu (Y)

Kuulen monesti että "teit sen väärin" tai "huonosti" ja vastaan silloin että määrittele "väärin" tai "huonosti". Kuinka oman työnsä voi tehdä väärin tahi huonosti?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 22.04.2010, klo 17:21:41
Kuulen monesti että "teit sen väärin" tai "huonosti" ja vastaan silloin että määrittele "väärin" tai "huonosti". Kuinka oman työnsä voi tehdä väärin tahi huonosti?

No vaikka sillä tavalla että ei osata perusasioita ja sitten kutsutaan sitä "tyyliksi". Tai lähdetään suoraan jäljittelemään jotain pitkälle vietyä stilisointia ymmärtämättä niitä säännönmukaisuuksia jotka siellä takana ovat.

Ylipäänsäkin kaikki kohdat, missä ollaan menty yli siitä missä aita on ollut matalin, kun ollaan oltu liian laiskoja opettelemaan oikeaa osaamista ovat lähtökohtaisesti väärin, koska liian varhain otetut vaikutteet kulkevat perässä kuin ankkuri ja hidastavat taiteellista kehitystä.

Hyvä esimerkki lahjakkaasta taiteilijasta jolla on uransa alkuaikojen painolasti edelleen mukana on Kvaakin galleriasta erittäin tuttu, nyttemmin oikein hyvä sarjakuvapiirtäjä Jyrki Vainio. Kuinka paljon nopeammin hän olisi kehittynyt piirtäjänä ilman pakollisia mukanakulkevia pottunokkamaneereja, ja miten paljon hänen oikeasti pitää nähdä vaivaa yhdistääkseen nykyään jo erittäin hyvän graafisen osaamisensa siihen yksinkertaistamiseen jolla hän piirtäjänuransa aloitti?

Vaatii loppupeleissä tavattoman paljon enemmän vaivaa ylläpitää taitoa joka lähtee ristiriitaisesta alkuasetemasta. Loistava kitaristi Steve Morse on vasenkätinen, mutta soittaa kitaraa oikeakätisesti, koska kuten hän sanoi: "Alkuaikoina vaikeaa oli soittaa sointuja ja melodioita, silloin oli hyötyä siitä että 'parempi' käsi oli otelaudalla; myöhemmin soittotaidon edistyessä kävi kuitenkin selväksi että rytminen osaaminen on vaikeampaa kuin sorminäppäryys, ja sen seurauksena pitää nyt harjoitella kaksi kertaa kovemmin kuin oikeakätinen jos mieli pitää näppäilytekniikka taitojen vaatimalla tasolla." Tjsp. Mä näkisin että pitkälle karrikoidussa tai avantgardistisessa piirrostyylissä on sama ongelma, pitää tehdä tuplaten kovemmin työtä saadakseen uusi oppi integroitua liian ahtaaseen tyyliin.

Edelleen, kaikella kunnioituksella Jyrkiä kohtaan.

Kivi


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JJ Naas - 22.04.2010, klo 17:39:05
Minun ei tarvitse kuin katsoa vanhoja piirroksiani, ja voin sanoa, että ne olivat huonosti piirrettyjä, vaikka ne aikanaan tuntuivat täydellisiltä. Nyt vanhoista piirroksistaan huomaa, että ne ovat täynnä epädynaamisia asentoja, vaatteilla piilotettua huonoa anatomiaa, latteita takaraivoja, tylsiä väripaletteja, sotkuista tussausjälkeä ja muuta sellaista.

Saa nähdä mitä kymmenen vuoden kuluttua ajattelen nykyisistä piirroksistani, jotka tuntuvat tällä hetkellä... siedettäviltä.

(Kivi: Kiitos aiemmista kehuista.)

Suosittu memehän on tuo Improvement meme, jossa laitetaan allekkain piirtovuosien mukaan omia tuherruksiaan. Pitäisi itsekin tehdä..

Improvement meme 1 (http://depingo.deviantart.com/art/Improvement-Meme-149850479)
Improvement meme 2 (http://napoleoman.deviantart.com/art/improvement-meme-149615864)
Improvement meme 3 (http://pechan.deviantart.com/art/Improvement-Meme-149803671)
Improvement meme 4 (http://narai.deviantart.com/art/FULL-Improvement-Meme-00-09-149216056)



Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 22.04.2010, klo 17:59:39
Luulen, että itseäni moinen meme lähinnä masentaisi. :P Mitä nyt olen vanhoja töitäni katsonut ei niissä ole kovin suurta eroa nykyisiin. Jotta isompaa kehitystä huomaa pitää mennä vuosia taaksepäin. Mitä kivi edellisellä sivulla sanoi, allekirjoitan sen täysin. Omaakin kokemusta asiasta...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Mara - 22.04.2010, klo 19:46:00
No vaikka sillä tavalla että ei osata perusasioita ja sitten kutsutaan sitä "tyyliksi". Tai lähdetään suoraan jäljittelemään jotain pitkälle vietyä stilisointia ymmärtämättä niitä säännönmukaisuuksia jotka siellä takana ovat.
Minä olen tainnut aina seurata tuota reittiä. Olen piirtänyt hirvittävän määrän pottunokkia, opettelematta lainkaan miten asiat oikeasti ovat. Nyt olen sitten opetellut kaikkea, piirtänyt jotain oikeaakin ja jotain edistymistä on ehkä havaittavissa. Piirrän nykyään myös muilla tyyleillä, mutta piirrän edelleen myös pottunokkia. Se on kuitenkin edelleen se tyyli, joka sai minut piirtämään, ja sen parissa minulla on useimmiten hauskinta. Nyt pitäisikin sitten enää opetella värittämään... Ja tussaamaan taustoja.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Ami - 01.05.2010, klo 21:24:15
Kiitti vinkistä! Tuskin magnesiumista haittaakaan on. Olen kuullut, että myös tietokoneen ruudun tuijottaminen voi aiheuttaa tällaisia silmän tic-oireita. Internet sanoo, että vaivaan auttaa venyttely. Öh, jumppaan siis silmääni.

Kun ruudun tuijottaminen rasittaa silmälihaksia, hyvää jumppaa on eri etäisyyksille katselu, ensin niin kauas kuin mahdollista, sitten vähän lähemmäksi jne. Samoin näköalueen laajuutta kannattaa vaihdella, välillä yrittää nähdä koko maisema kerralla, välilä pieni yksityiskohta kerrallaan (ja vielä sopivan kaukana).


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: bats - 12.05.2010, klo 18:45:30
Haluaisin piirtää ja luoda enemmän kuin mitä teen tällä hetkellä.

Ymmärrän kyllä että laatu on tärkeämpi kuin määrä, mutta tarvitsen luovaa toimintaa. Tällä hetkellä tuo aivojen luova osa vaan tuntuu olevan kuin pihtaava vaimo: antaa korkeintaan pari kertaa viikossa. :D

En nykyään pysty ex-tempore töhertelyyn, minulla täytyy olla joku selkeä aihe mistä teen työtä. Jos yritän piirtää tyhjälle paperille "tyhjästä", niin ei synny mitään. Ongelma onkin että noita aiheita tulee mieleen aika niukasti, ja ne kaikki tuntuvat pyörivän sarjakuvaprojektini ja sen pahishahmon ympärillä.. ???

Eli luovassa ajattelussani on jotain vikaa. :( No, toivotaan että neljä päivää maaseudulla saavat luovuuden toimimaan paremmin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Mara - 10.06.2010, klo 21:31:34
Huoooh... Tänään sitä taas tapahtui. Tussasin tänään strippiä vähän kiireessä ja paineessa, ja kaadoin sitten lasillisen vettä originaalin päälle... Sehän kipristyi kasaan ja tussi levisi ympäri pöytää. Tässä sitä taas oppi että hutiloimalla ei saa mitään aikaan. Toinen murheeni on, että töissä vietetyn päivän jälkeen ei jaksa tehdä mitään piirtämiseen viittaavaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 10.06.2010, klo 23:11:35
... Tussasin tänään strippiä vähän kiireessä ja paineessa, ja kaadoin sitten lasillisen vettä originaalin päälle...
...Toinen murheeni on, että töissä vietetyn päivän jälkeen ei jaksa tehdä mitään piirtämiseen viittaavaa.

Tunnen tuon tuskan.

Piirtäminen saa nyt odottaa, kun ei onnistu, sensijaan käännän vähän. Aamukuudelta taas tosimiesten töihin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Nina Jurvanen - 11.06.2010, klo 00:20:09
Toinen murheeni on, että töissä vietetyn päivän jälkeen ei jaksa tehdä mitään piirtämiseen viittaavaa.

Työ ja opiskelu ovat arsesta. Jos/kun teen gradua, tylsistyn ja luen Kvaakkia joka viides minuutti - jos/kun taas piirrän tai luen jotain kivaa, mikä ei millään tavoin liity koulunkäyntiin, en koskaan valmistu.

Kunhan pääsen työmarkkinoille, haluan duunin, joka on mahdollisimman rento - palkasta viis. Muussa tapauksessa ikuisuusprojektini jää ikuisesti pöytälaatikkoon ja korvien väliseen avaruuteen. Sitä pelkään eniten :(


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Ile Ruokola - 11.06.2010, klo 12:02:27
Kunhan pääsen työmarkkinoille, haluan duunin, joka on mahdollisimman rento - palkasta viis.
Tuo voisi toimia. Siis jos löytäisi sen rennon duunin.
Ja edellyttäen, että palkasta viis tarkoittaa, jotta sillä kuitenkin tulee toimeen. Nykyään, kun otetaan mielellään työpanos vastaan, muttei haluta siitä maksella. Ja toimeentulemattomuus uuvuttaa tehokkaasti myös kaikenlaista luovuutta.
Lainaus
Muussa tapauksessa ikuisuusprojektini jää ikuisesti pöytälaatikkoon ja korvien väliseen avaruuteen. Sitä pelkään eniten :(
Optimistinen pessimisti kääntää tuonkin voitoksi. Pari vuosikymmentä päässä hyrrännyt ikuisuusprojekti on nykyään tehokas unilääke. Kuin iltasatu lapsoselle, kun sitä nukkumaan mennessään mielessään muljauttelee.
Sitä paitsi aikaahan tässä vielä on ...   ;)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Nina Jurvanen - 11.06.2010, klo 13:02:00
Tuo voisi toimia. Siis jos löytäisi sen rennon duunin.
Ja edellyttäen, että palkasta viis tarkoittaa, jotta sillä kuitenkin tulee toimeen.

Elättelen (ehkä turhia) toiveita pääsystä johkin tiedekirjastoon kirjastonhoitajaksi. Harmi ettei normikirjastoon tai kangaskauppaan ole menemistä "väärillä papereilla". Sen sitten näkee, minne oikeasti otetaan duuniin.

Jos minulla olisi ollut ajokortti, olisin päässyt yhteen ympäristötekniikan firmaan työnjohtajan kesäsijaiseksi viime kesänä. Olivat jo innoissaan odottamassa minua töihin, kunhan vain ajaisin sen pirun kortin. En vaan uskaltanut, kun heti tuoreena kuskina olisi pitänyt ajaa pk-seudulta 2 krt viikossa Joensuuhun ja Kotkaan. Työ olisi siten ollut stressaavaa, mutta olisi mahdollisesti avannut ovia muihin paikkoihin - onni ei näytä koskaan potkaisevan meikäläistä... 

Optimistinen pessimisti kääntää tuonkin voitoksi. Pari vuosikymmentä päässä hyrrännyt ikuisuusprojekti on nykyään tehokas unilääke. -- Sitä paitsi aikaahan tässä vielä on ...   ;)

Tuo on kyllä totta - jos joskus 2016 paikkeilla tarjoaisi tekelettään kustantajille, olisi tasan 20 vuotta täynnä. 6-8 vuodessa luulisi projektin tässä vaiheessa syntyvän jo valmista jälkeä ;D


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 11.06.2010, klo 22:49:23
Kunhan pääsen työmarkkinoille, haluan duunin, joka on mahdollisimman rento - palkasta viis. Muussa tapauksessa ikuisuusprojektini jää ikuisesti pöytälaatikkoon ja korvien väliseen avaruuteen. Sitä pelkään eniten :(

Valitettavasti pakko sanoa, että rennoimmankin työn ohessa piirtäminen on melko toivoton suunnitelma, joka johtaa vain siihen että tärvää aikansa vahtimestarinkopissa tai pysäköintihallin valvomossa tms, huonolla palkalla, eikä kuitenkaan saa piirrettyä. Paljon parempi suunnitelma olisi tehdä puoli vuotta töitä tosissaan, ottaa kunnon palkka, ja pitää toinen puoli vuotta sapattia jossain halvan elintason maassa piirtäen.

Suomessa kun on sellainen perinne, että työn palkka maksetaan menetetystä vapaa-ajasta eikä työn tuloksista, eli vaikka on mahdollista työskennellä laiskasti ja tuottamattomasti, se vie silti kaiken ajan eikä ohessa oikein pysty omia töitä tekemään. Ei varsinkaan sellaisissa matalapalkkaisissa hommissa, joita voisi kuvata sanalla "rento".

Jos aikoo saada aikaan muuta kuin amatööritason harrastajajälkeä, on ainoa tapa ryhtyä ammattilaiseksi ja varata kunnolla aikaa. Silloin pitää keksiä tapa saada toimeentulo siitä mitä tekee - mutta toisaalta, mistä tahansa voi tehdä ammatin kunhan sitä tekee tosissaan; jopa sarjakuvapiirtämisestä
;-D

Kapeahan se leipä sitten on, ja joskus menee puolikin vuotta niin ettei tiedä mistä saa ruokaa seuraavaksi päiväksi, mutta se kuuluu ammattiin. Joskus taas menee hyvin, ja aina voi mennä töihin kun oikein nälättää - sosiaalitukiin, työttömyysturvaan ja KELAn palveluihin sarjakuvantekijällä ei valitettavasti yleensä ole asiaa yrittäjän statuksen takia.

Kivi


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Mikael Mäkinen - 11.06.2010, klo 23:05:05
Valitettavasti pakko sanoa, että rennoimmankin työn ohessa piirtäminen on melko toivoton suunnitelma, joka johtaa vain siihen että tärvää aikansa vahtimestarinkopissa tai pysäköintihallin valvomossa tms, huonolla palkalla, eikä kuitenkaan saa piirrettyä. Paljon parempi suunnitelma olisi tehdä puoli vuotta töitä tosissaan, ottaa kunnon palkka, ja pitää toinen puoli vuotta sapattia jossain halvan elintason maassa piirtäen.

Haluan välttämättä olla eri mieltä! Tänään piirsin töissä yhden sivun kokonaan, ja aloitin seuraavaa. Ja hienosti meni.

Tämä ei tosin toimi joka päivä, kun meillä varioi työkuva melko paljon, mutta tänään olin nimenomaan valvomassa tuotteenlaatua.

Ja jos tulee sitä enemmän töitä vaativaa, niin saan silti melko hyvin käsikirjoitettua samalla.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 12.06.2010, klo 02:38:30
Haluan välttämättä olla eri mieltä! Tänään piirsin töissä yhden sivun kokonaan, ja aloitin seuraavaa. Ja hienosti meni.

Työnantajalla ei ole mitään tuota vastaan? Salaa tehty?
"valvomassa tuotteenlaatua"? Saammeko hyvää sarjakuvaa, mutta huonoa jotain muuta?  ;D vitsivitsi.

Timo


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 12.06.2010, klo 02:56:30
Työnantajalla ei ole mitään tuota vastaan? Salaa tehty?
"valvomassa tuotteenlaatua"? Saammeko hyvää sarjakuvaa, mutta huonoa jotain muuta?  ;D vitsivitsi.

Timo
arvon kustantaja myös hoitaa toimituksellisia velvoitteita toisinaan kesken työpäivää, omaansa ja joskus meidän muidenkin.

Uskoisin että ainakin saamme hyvää sarjakuvaa.

Ehkä tuota töissä piirtelyä voisi joskus harrastaa itsekin, tosin veikkaan että katoilla ja räystäillä kiipeily ja sarjakuvasivun piirtäminen yhtä aikaa on ehkä turhan haastava rasti.
ehkä.
Käsikirjoitustyötähän tulee silti tehtyä, koko ajan.

oma murhe on tunnit. 24 päivässä riittää, mutta niihin mokomiin on tungettu liian vähän minuutteja. 60 on alimittaista, 100 /tunti voisi nippanappa piisata.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Mikael Mäkinen - 12.06.2010, klo 09:03:29
Työnantajalla ei ole mitään tuota vastaan? Salaa tehty?
"valvomassa tuotteenlaatua"? Saammeko hyvää sarjakuvaa, mutta huonoa jotain muuta?  ;D vitsivitsi.

Timo

Työnantajalla ei ole mitään sitä vastaan niin kauan kuin varmistan, että elementit jotka edessäni menevät ovat hyväkuntoisia. Eli visuaalinen tarkistus, ellei niissä sitten näy jotain erikoista.

Ja noin viidentoista minutin välein pakkaan niitä aina paketillisen, jolloin voin ne vielä tarkistaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Nina Jurvanen - 12.06.2010, klo 15:25:22
-- vain siihen että tärvää aikansa vahtimestarinkopissa tai pysäköintihallin valvomossa tms, huonolla palkalla, eikä kuitenkaan saa piirrettyä.

Ei välttämättä - jos työn olemus ei ole silkkaa lorvimista tyhjän panttina (mielekkäiltä rahan ansaitsemiskeinoilta tuntuvat esmes kirjastonhoitajan tai kangaskaupan myyjän toimet), saattaisi työn ja piirtämisen yhdistäminen onnistuakin. Olen onnistunut sentään suht hyvin yhdistämään myös opiskelun ja piirtämisen harjoittelun.

Lainaus
Paljon parempi suunnitelma olisi tehdä puoli vuotta töitä tosissaan, ottaa kunnon palkka, ja pitää toinen puoli vuotta sapattia jossain halvan elintason maassa piirtäen.

Tuo tuntuu kyllä paremmalta idealta - samalla saisi vaihtelevampaa elämänkokemustakin, mistä on itse ykkösprojektin eli Virtual Dreamin kannalta aina hyötyä. Sitäpaitsi jossain päin Kaakkois-Aasiaa olisi todnäk kivaa asua (poislukien Pohjois-Korean ja Myanmarin vapaat ja onnelliset kansat).

Lainaus
Jos aikoo saada aikaan muuta kuin amatööritason harrastajajälkeä, on ainoa tapa ryhtyä ammattilaiseksi -- mistä tahansa voi tehdä ammatin kunhan sitä tekee tosissaan; jopa sarjakuvapiirtämisestä
;-D

Itse asiassa ykköstavoitteenani on nimenomaan päästä ammattisarjispiirtäjäksi huolimatta demareiden yrittäjiä kyykyttävästä politiikasta :) Jollakin tavalla on kuitenkin tultava toimeen ennen kuin on mahdollista elättää itsensä piirtämällä. Aika näyttää, onnistunko tavoitteessani - ainakin yritän tosissani.

Lainaus
Kapeahan se leipä sitten on, ja joskus menee puolikin vuotta niin ettei tiedä mistä saa ruokaa seuraavaksi päiväksi, mutta se kuuluu ammattiin.

Jep, köyhänä olo ei pelota, jos vaan saan tehdä elämässä niitä asioita, joista nautin eniten. Eihän elämässä mitään järkeä ole, jos kuluttaa sen itsensä kannalta täysin toissijaisiin asioihin.

Kiitoksia hyvistä neuvoista ja erityisesti kannustuksesta ryhtyä ammattitaiteilijaksi - ammattilaisen näkemyksiä arvostan eniten :D


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: janne luokkanen - 12.06.2010, klo 16:02:55
Ei välttämättä - jos työn olemus ei ole silkkaa lorvimista tyhjän panttina (mielekkäiltä rahan ansaitsemiskeinoilta tuntuvat esmes kirjastonhoitajan tai kangaskaupan myyjän toimet),

Et ole tainnut tehdä asiakaspalvelutyötä koskaan? Ei se tartte kuin sen yhden heikkopäisen, joka pilaa loppupäiväsi. Ja niitähän riittää joka kauppaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Nina Jurvanen - 12.06.2010, klo 17:54:43
Et ole tainnut tehdä asiakaspalvelutyötä koskaan? Ei se tartte kuin sen yhden heikkopäisen, joka pilaa loppupäiväsi. Ja niitähän riittää joka kauppaan.

Olen toki ollut asiakaspalvelutyössä; myyjänä hippivaateputiikki Indian Bazaarissa Hesan asematunnelissa. Ne ilkeät, myyjän alimpaan helvettiin manaavat asiakkaat olivat minusta parhaita huumorin lähteitä. Niiden palveleminen kohteliaasti ja asiallisesti oli vaikeaa, sillä koko ajan hymyilytti myös siksi, että oli pokka pettää. ;D

Sen sijaan hirvein duuni, missä olen koskaan ollut, oli myyntisihteeriapinana ja ukkosenjohdattimena työskentely yhden persoonallisuushäiriöisen seniilin äijän pikkufirmassa. Joka päivä hillitöntä raivoamista ja idiootiksi haukkumista, detaljina mainittakoon alinomainen tisseihin tuijottaminen naaman sijasta. En kestänyt siinä nyrkkipajassa kuin seitsemän viikkoa. Ikinä en enää mene duuniin yhden henkilön yrityksiin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 02.07.2010, klo 12:40:58
Tajusin viimein, mikä mun töissä ja työskentelyssä isosti mättää: en tee tarpeeksi taustatyötä ja käytä tarpeeksi mallikuvia. Tähän on syynä ainainen pelko siitä että jollain lailla "huijaan" tai kopioin suoraan jotakin, ja siksi yritän piirtää kaiken omasta päästäni. Jos joku muu ottaa valokuvan talosta ja käyttää sitä sarjakuvassa, en ajattele että tämä henkilö kopioisi - valokuva on vain työväline siinä missä kynä tai viivoitin.

Mutta omissa töissä ei meinaa koskaan uskaltaa käyttää mitään apuna. Varsinkaan katsoa asentoja mallista. Ei meinaa uskaltaa edes kokeilla uusia tyylejä tai tapoja, sillä heti on olo että kopioi jonkun muun tekemiä juttuja. Millähän tästäkin typerästä ongelmasta pääsisi eroon? :-\


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Mara - 02.07.2010, klo 16:02:44
Mutta omissa töissä ei meinaa koskaan uskaltaa käyttää mitään apuna. Varsinkaan katsoa asentoja mallista. Ei meinaa uskaltaa edes kokeilla uusia tyylejä tai tapoja, sillä heti on olo että kopioi jonkun muun tekemiä juttuja. Millähän tästäkin typerästä ongelmasta pääsisi eroon? :-\
Mullakin on ollut ihan samanlainen vaihe joskus. Se taisi johtua siitä, kun ihmiset ovat kaikkialla hehkuttaneet "siitä omasta jutusta". Siitä tuli sitten pakonomainen tarve keksiä kaikki itse. Taustat, autot, yms. keksin kaikki itse katsomatta lainkaan mallikuvia. Kuka tahansa niitä katsova huomaa, että ne ovat samaa itseään toistavaa paskaa.

Malleja kannattaa käyttää apuna. Ensinnäkin työ sujuu nopeammin kun ei tarvitse keksiä kaikkea itse. Ja esimerkiksi 60-luvun amerikanrauta on paljon helpompi loihtia paperille mallia käyttäen kuin ilman sitä. Uskon siihen, että taiteilijan oma tyyli paistaa aina läpi. Ainakin mulla oma jälki näkyy aina, kun olen tavattoman huono kopioimaan mitään tarkasti.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 02.07.2010, klo 18:19:47
Malleja kannattaa käyttää apuna. Ensinnäkin työ sujuu nopeammin kun ei tarvitse keksiä kaikkea itse.

Juu, pelkästä ikkunastakin tulee mielenkiintoisempi, jos esikuvana on oikea ikkuna eikä pelkkä mielikuva ikkunasta. Mutta toisaalta hölmöä jos jotkut asiat on piirretty hyvin ja loput sitten eivät. Ja vielä hölmömpää, jos yksi valokuvaa apuna käyttäen piirretty asento on hyvä ja muuten hahmojen anatomia kusee. Meikäläisen taidoilla kun näin käy aika lailla väistämättä.

Sitä ei haluaisi että omissa töissä näkyisi niin selvästi milloin referenssikuvia on käytetty ja milloin ei, ettei kukaan pääsisi syyttelemään huijaamisesta. Muutenkin on kamala vainoharha että aina kopioi jotain, jos ei muuten niin alitajuisesti. Kai se on sitä kun taannoin joka toinen kommentti oli ihmettelyä että "Et sä piirrä ollenkaan omalla tyylillä?" Tai sitten sanottiin ettei saa matkia vaan pitää keksiä omaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Mara - 02.07.2010, klo 20:14:47
Sitä ei haluaisi että omissa töissä näkyisi niin selvästi milloin referenssikuvia on käytetty ja milloin ei, ettei kukaan pääsisi syyttelemään huijaamisesta.
En ymmärrä tuota ihmisten huijaus-syyttelyä. Luulevatko ne, että piirtäjä keksii oman tyyliinsä helposti? Tai että kaikki erilaiset pöydät, tuolit yms. ilmaantuvat taianomaisesti piirtäjän päähän? Ei, ne piirtäjän erinomaiset omat designitkin pohjautuvat johonkin oikeaan asiaan. Piirtäjä vain valitsee mitä korostaa. Ja jokainen piirtäjä korostaa eri asioita. Kritiikki voi vaikuttaa, mutta sen ei pitäisi antaa hallita oman tyylin kehittymistä.

Mallikuvien ei pitäisi olla kaamea ohjenuora, joita on pakko noudattaa. Ennemmin kannattaa ottaa kuvan perusteet ja muokata niitä sitten itselle paremmin sopiviksi. Eikä anatomiankaan tarvitse olla niin pilkun tarkkaa, kunhan jälki näyttää hyvältä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 03.07.2010, klo 13:22:06
Mallikuvien ei pitäisi olla kaamea ohjenuora, joita on pakko noudattaa. Ennemmin kannattaa ottaa kuvan perusteet ja muokata niitä sitten itselle paremmin sopiviksi. Eikä anatomiankaan tarvitse olla niin pilkun tarkkaa, kunhan jälki näyttää hyvältä.

Käyttämässäni tyylissä anatomia pitäisi olla jotenkin hallussa, en enää yritä aktiivisesti muuttaa sitä vaan annan sen kehittyä itsestään. (Joskus vuosia sitten kun olin kyllästynyt noihin "et sä piirrä ollenkaan omalla tyylillä"-kommentteihin yritin muuttaa sen täysin, mutta eihän siitä tietenkään mitään tullut. Sítten ajattelin että jos vaikutteet tuhoavat mun urahaaveet niin olkoon sitten niin.)

Tästä tulee ongelma että mallia apuna käyttäen tulee selkeästi paremman näköistä jälkeä kuin omasta päästä tehdessä, ja tylsää jos ei sitten pysty siihen omin voimin. Jos yksi maisematausta näyttää hyvältä, mutta kaikkien muiden ruutujen maisemat tylsiltä ja huonommilta...

Jos on oikeasti taitoa, ei lukija heti näe missä kuvissa on käytetty apua ja missä ei, vaan kaikki sulautuu saumattomasti yhteen. Jostain lentokoneesta tms voi päätellä että kyllä tässä on varmaan mallia käytetty, mutta se ei silti olemukseltaan eroa muusta piirrostyöstä.

Ajattelin kuitenkin alkaa reippaammin käyttämään referenssiä, ja yritän löytää jonkun tasapainon kopioinnin ja taustatyön välille.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Ossi Hiekkala - 03.07.2010, klo 13:33:21
Kannattaa muistaa, että käytännössä kaikki enemmän realistista piirtämistä työkseen tekevät käyttävät malleja tavalla tai toisella. Siinä ei ole mitään häpeämistä. Kukaan tuskin tulee tästä jollekin Giraudille kettuilemaan (joskin G. on uransa aikana piirtänyt niin tolkuttoman paljon, että nykyään menee varmaan ihan automaattisesti). Totuus on, ettei kenekään pää muista kauttaaltaan, miltä mikin asia näyttää mistäkin kulmasta kulloisessakin valaistuksessa, saati tiedä näkemättä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 03.07.2010, klo 21:00:40
Tässä vaiheessa haluan muistuttaa, että Sarjakuvailmaisu-alueella (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/board,32.0.html) on ainankin viisi ketjua, jossa tätä aihetta, kopioimista ja siihen liittyvää ongelmatiikkaa puidaan näkövinkkelistä jos toisesta. Veikkaisin että sarjakuvan luomispuolellakin on jotain... Menee hyvät spekulaatiot täällä vähän hukkaan.  :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Furin - 12.07.2010, klo 12:44:04
Huvittaisi alkaa toteuttamaan uutta sarjista, johon juoni on jo valmiina, mutta kun koneen ääressä on lämmin. Helvatan lämmin... Kone on parven alla ja lämpötila on siinä kolmessakymmenessä asteessa ENNEN kuin avaa tietokoneen. Sitten se lämpö vasta alkaa kohota. Oi miksi haluan tehdä sarjikset tietsikalla. Olis niin hienoa vaan ottaa lehtiö mukaan ja rynnätä puistoon pohtimaan... Hmm... Kai sitä vois vieläkin kynää kokeilla...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 05.08.2010, klo 11:38:01
Siirsin keskustelun Photoshopin opiskelijalisensseistä yms. omaan ketjuunsa toiselle, Oppaat ja välineet -alueelle (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,7511.0.html).


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 07.08.2010, klo 00:07:39
Kovalevy kärähti. Kaikki meni. No onneksi olen pitänyt tuota backup-kovalevyä. Tosin edellisistä varmuuskopioista taisikin vierähtää jo tovi.. oho, vuosi. Soitto Ibasille, paljonko tietojen pelastaminen maksaa... 1000-2000 euroa, jos onnistuu.

No sinne meni vuoden sarjakuvat, kuvitukset, animaatiot, kaikkien asiakkaiden yhteystiedot ja käydyt keskustelut, kirjanpito laskuineen ja sopimuksineen . Ehkä ensi kerralla varmuuskopioita sitten vähän useammin.

Niin ja tietysti digikameralla otetut perhekuvat puolentoista vuoden ajalta meni myös.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 07.08.2010, klo 00:18:30
Kovalevy kärähti. Kaikki meni. No onneksi olen pitänyt tuota backup-kovalevyä. Tosin edellisistä varmuuskopioista taisikin vierähtää jo tovi.. oho, vuosi.

Eikä!? Aargh! Paska homma.
Automaattinen backuppi on hyvä olla. Pari-kolme vuotta sitten sain varoituksen kun emolevy kosahti. Onneksi kaikki kovalevyn kama eli data jäi, ja saatiin pelastettua. Nyt menee kaikki koko ajan - noh, viikon välein - automaagisesti talteen ulkoiselle kovalevylle.
En tosin tiedä miten sen datan sieltä sitten saa ulos, jos tietokone hajoaa tasan total kaputt.

Timo


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Nanna - 07.08.2010, klo 00:19:04
Hirvitys! Jo pelkkä ajatus kadonneesta datasta tekee pahaa. Otan osaa, Janne.

Huomenna tungen koneeltani ihan kaiken kahdelle ulkoiselle kovalevylle. Varmuuskopioiden ottaminen on tosi tylsää ja hikistä, mutta kyllä se näköjään kannattaa. :(


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: echramath - 07.08.2010, klo 00:30:55
Harkitkaa jotain pilvipalvelua tms. todella tärkeille projekteille, ettei teille käy kuten ainakin tarinan mukaan eräille World Trade Centerissä toimineille firmoille, joiden varmuuskopiot olivat näppärästi siinä toisessa tornissa. Realistisempana esimerkkinä joku kriminaali saattaa tulla kotiin ja viedä kaikki arvokkaan näköiset sähkölaitteet, puhumattakaan tulipalosta.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 07.08.2010, klo 00:58:41
Harkitkaa jotain pilvipalvelua tms. todella tärkeille projekteille, ettei teille käy kuten ainakin tarinan mukaan eräille World Trade Centerissä toimineille firmoille, joiden varmuuskopiot olivat näppärästi siinä toisessa tornissa.

Aivan. Kuka hitto olisi arvannut että joku pöllöpää ajaa matkustajalentokoneet päin molempia torneja?

Timo


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 07.08.2010, klo 14:08:31
Eikä!? Aargh! Paska homma.
Automaattinen backuppi on hyvä olla. Pari-kolme vuotta sitten sain varoituksen kun emolevy kosahti. Onneksi kaikki kovalevyn kama eli data jäi, ja saatiin pelastettua. Nyt menee kaikki koko ajan - noh, viikon välein - automaagisesti talteen ulkoiselle kovalevylle.
En tosin tiedä miten sen datan sieltä sitten saa ulos, jos tietokone hajoaa tasan total kaputt.

Timo

Joo pari backup-ohjelmaa odottaa asennusvuoroaan nyt koneella. Mitä backup-ohjelmaa käytät? Onko ilmainen/kätevä?

Harkitkaa jotain pilvipalvelua tms. todella tärkeille projekteille, ettei teille käy kuten ainakin tarinan mukaan eräille World Trade Centerissä toimineille firmoille, joiden varmuuskopiot olivat näppärästi siinä toisessa tornissa. Realistisempana esimerkkinä joku kriminaali saattaa tulla kotiin ja viedä kaikki arvokkaan näköiset sähkölaitteet, puhumattakaan tulipalosta.

Joo nuo pilvipalvelut ovat käyneet mielessä, täytynee nyt tutustua paremmin.

Hirvitys! Jo pelkkä ajatus kadonneesta datasta tekee pahaa. Otan osaa, Janne.

Kiitos, Nanna. Kun kesken ohjelmien uudelleenasennuksen lähdin käymään kaupassa ja tajusin heti oven suljettuani jättäneeni avaimet kotiin alkoi jo vähän hymyilyttämäänkin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 07.08.2010, klo 14:19:54
JanneT: tekniikka on hienoa kun se toimii ja kun se ei toimi...
Tuo on häijy, ollut juurikin noita samoja ongelmia joka on johtanut että on backupin backupin backuppi.
Myös siksi että osa ulkoisista kiintolevyistä, muistitikuista on kyllä täällä kämpillä siinä "tosi hyvässä tallessa™ ".

hienoa että suhtaudut noin, jaksamista.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 07.08.2010, klo 14:32:55
Ööh, mulla on vaan tämä käyttöjärjestelmän mukana tullut Winkkarin oma varmuuskopiointisofta, joskus kokeilin jotain ilmaisohjelmaa, mutta ei tuntunut sopivalta, kone hidastui armottomasti kopioinnin ajaksi ja sitä kesti pitkän aikaa.

Timo


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Uroskana - 07.08.2010, klo 15:24:54
Tosimieshän varmistaa datansa laittamalla kaksi kovalevyä RAID yköseen. Tällöin sama data kirjoitetaan molemmille levyille, jolloin toisen hajottua dataa ei menetetä, ei tarvitse itse muistaa varmuuskopioida eikä hidasta koneen toimintaa missään vaihessa. Terrori-iskujahan tämä ei kuitenkaan estä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 07.08.2010, klo 16:09:29
Ite aina vähän pelkään että joku pöllii ulkoisen kovon jolloin menetän varmuskopiot, tai että DVD:lle poltetut extra varmuuskopiot tiedostoista jotenkin hajoavat vuosien saatossa jos levyt on tehty huonosti. Sinänsä inhoan digitaalista infomaatiota, paljon mukavampi että piirrokset ovat fyysisesti läsnä. Silloin ne voi aina skannata jos niistä tekeekin vuosien päästä uuden julkaisun. Silloin tarvii tietenkin pelätä vain sitä että tulee tulipalo tai vesivahinko tai tai tai...

Muistan jonkun kertoneen jostain japanilaisesta piirtäjästä, joka tulipalossa menetti koko elämäntyönsä ja masentui siitä pitkäksi aikaa. En vain muista kenestä oli kyse.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: bats - 07.08.2010, klo 16:57:19
Sinänsä inhoan digitaalista infomaatiota, paljon mukavampi että piirrokset ovat fyysisesti läsnä.

Mä olen ihan samaa mieltä. Digitaalisuus on nykyään se standardi, mutta minusta fyysinen on parempi. Tämä nyt on vaan sellanen oma tunne mikä mulla on ollut aina. Digitaalisesti tekemistäni töistä tekee mieli tulostaa edes huonolaatuinenkin tuloste, joskus teenkin niin.

Ei ne työt ikinä ole "turvassa", voihan sitä tapahtua vaikka minkä maailman katastrofia, vaikka yhtä aikaa. :D Totta kai tärkeät kopioinnit pitää tehdä, mutta mulla ainakin se inhottava tunne, että mitä jos nää työt häviää on kuitenkin läsnä. Olen sanonut ennenkin tämän mutta investoin mieluummin aikakapseliin johon laitan työni, kuin mihinkään elämänpidennystoimenpiteeseen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 07.08.2010, klo 18:47:51
Muistan jonkun kertoneen jostain japanilaisesta piirtäjästä, joka tulipalossa menetti koko elämäntyönsä ja masentui siitä pitkäksi aikaa. En vain muista kenestä oli kyse.

jep ja Erik Larsen joka menetti kaikki noin 30 vuoden piirrokset luonnokset ja originaalit tulipalossa, luokkaa rapiat 1000-2000 sivua.
Niinpä hänen palon jälkeinen  magnum opuksensa Savage Dragon alkaakin päähenkilön herätessä tulipalon keskeltä ilman muistia kuka on ja mistä tulee.

tuttu menetti sarjakuvakokoelmansa 1000+ lehteä ja 200-300 albumia vesivahingon tehdessä niistä taas sellua.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: echramath - 07.08.2010, klo 19:25:14
Tosimieshän varmistaa datansa laittamalla kaksi kovalevyä RAID yköseen. Tällöin sama data kirjoitetaan molemmille levyille, jolloin toisen hajottua dataa ei menetetä, ei tarvitse itse muistaa varmuuskopioida eikä hidasta koneen toimintaa missään vaihessa. Terrori-iskujahan tämä ei kuitenkaan estä.

RAID ei ole varmuuskopiointiväline. Ihan oikeasti ei ole. Se mm. kuuntelee kuuliaisesti kaikkia käyttäjän komentoja, vaikka kaikkien tiedostojen poistamisen, jos niikseen tulee, eikä se auta silloinkaan, jos raidohjain saa päähänsä oksentaa koko levyn täyteen potaskaa. Joissain tilanteissa siitä toki saattaa olla iloa siinä mielessä, että levyrikko ei uhkaa sitten viimeisimmän varmistuksen tehtyjä tekeleitä ja muutoksia.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: bats - 17.08.2010, klo 21:57:37
Tuntuu että nykyään en saa mitään luovaa aikaan jos en ole koneella. Piirtäminenkin maistuu kuivalta paskalta jonka päällä on tuoretta koiran kusta.

Ei sitä kirjoittaakaan jaksa ilman konetta. Voi vittu, olen koneistunut. Vituttaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Gothicus - 18.08.2010, klo 10:34:38
Voi vittu, olen koneistunut...
Ja lisäksi harvinaisen kova kiroilemaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: bats - 18.08.2010, klo 12:12:01
Harvinaista tuo minulta onkin.. Oli vain harvinaisen pas.. v-mä.. huono päivä. :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 19.08.2010, klo 01:01:38
Päivällä soi puhelin. Keikanantaja kysyy: "Ollaankos me puhuttu budjeteista?" No ei olla, mutta ajattelen, että kun sen kollegan kanssa oli puhuttu budjeteista silloin alkukesästä, niin nyt on pantu kaveri asialle vipuamaan hintaa alaspäin. Meillä kun on ilmeisesti niin hyvät välit. Tai sitten ei talon sisällä yhteydet ole ihan kunnossa. Nyt harmittaa. Katsotaan, millaiseen tulokseen tässä vielä päästään.

Että sarjakuvankin kanssa joutuu tappelemaan, se nyppii. "No voisin mä muuten teille vähän maksaakin, että pääsisin piirtämään teille ihanata sarjakuvaa, mutta ei mulla ole nyt yhtään rahaa."

Helvata, antakaa mulle kirjankansi kuvitettavaksi milloin vain! Se on aina helpompi. Nopea ja suoraviivainen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Ossi Hiekkala - 19.08.2010, klo 07:39:54
Minä varmistan aina, että hinnat tulevat varmistetuksi sähköpostilla, että on jotain dokumenttia vastaisen varalle. Itsekin unohtaa, mitä on tullut puhuneeksi. Ei koskaan suullisia sopimuksia.



Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 19.08.2010, klo 10:50:21
Minä varmistan aina, että hinnat tulevat varmistetuksi sähköpostilla, että on jotain dokumenttia vastaisen varalle...

Oli jo. Lähetin jurppiintuneena tälle maanmainiolle, läheiselle ja luotettavalle ystävälleni kopion kesäkuisesta viestistä, missä asiaa oli käsitelty. Vastausta ei ole vielä tullut, mutta eihän heikäläisten työajoistakaan voi koskaan olla varma.

Alan kohta laskuttaa puhelinpalavereista. Rahoilla ostan puhelikeskustelujen tallentimen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Ossi Hiekkala - 19.08.2010, klo 11:44:42
No, voit lohduttautua sillä, ettei mikään takaa että saisit rahasi vaikka olisi millainen sopimus.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 21.08.2010, klo 16:51:57
Pitkän sarjakuvan tekeminen sujuu tällä hetkellä loistavasti, tuli sitten huomattua että itselle sopii pitkien tarinoiden tekeminen ilmeisesti kaikkein parhaiten. (En sitten tiedä sopivatko ne lukijoille, mutta niitä on mukavin tehdä). Sääli vain että juuri niiden tekemisellä on pienimmät mahdollisuudet menestyä, ja niitä on vaikea tehdä muiden töiden ohella.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Lättä - 23.08.2010, klo 00:52:46
Viimeisin piirtämäni sarjakuva on huhtikuun alulta. Siinä pahaenteisesti vitsailen hahmon välityksellä menettäneeni mielikuvitukseni ja jätin puolet ruuduista tyhjiksi. Kommentiksikin laitoin "True story. NOT".

Tuon jälkeen ei ole saanut aikaan strippiäkään edes päässä, vain pari irtokuvaa vieroitusoireina.  :(
Meikäläisellä ihan sama juttu. Sitten kevään ei yhtään mitään. :S Ei vain ideoiden puute, vaan myös fyysinen laiskuus ja rappiotila, tosin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 23.08.2010, klo 01:00:43
Oma murhe on toisenlainen, ideoita kyllä piisaa mutta...no, aikaa liian vähän, piirtäjiä liian vähän....maan väärä sarjisskene omiin mielenkiinnon aiheisiin nähden (BD, trilleri, scifi, supersankari..eivät niitä suosituimpia täälläpäin...)
ja tietenkin se miten hulppeasti tästä harrastuksesta saa taloudellista korvausta.
Yleensä on toisin päin.

Minullakin on ollut masennuskausia ja ollut ihan jumissa. Viikonloppuna kirjoittanut ehkä 20-35 sivua käsiksiä ja sitä mukaa tulee uusia ideoita.

Arvatkaa montako edellisistä projekteista kesken? niinpä...



Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 30.09.2010, klo 16:37:07
Tuntuu siltä ettei vieläkään saa tehtyä mitään sellaista, jota kehtaisi esitellä. Jäljen ei sarjakuvassa onneksi tarvitse olla täydellistä jotta se voisi olla hyvä sarjakuva, mutta tuntuu siltä että mikään muukaan ei toimi. Mutta kun ei tässä mitään muutakaan osaa tehdä. :-\


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Tero Mäntylä - 30.09.2010, klo 17:24:13
Tämä ei varsinaisesti ole murhe tekijä, mutta muuten murheena on kun jotkut loistavat tekijät ovat niin itsekriittisiä että eivät kehtaa esitellä nerokkaita tuotoksiaan.

Tekijänä murheena on lähinnä se että yksi ikuisuus projekti on kaikkien muiden projektien esteenä. Se on jotain josta tiedän että en vain voi aloittaa mitään uutta ennen kuin se on valmis. Omiin tekeleisiin suhtautuminen on lähinnä sitä että tahtoisi puhkoa silmät häpeästä mutta toisaalta olen huomaavinani itsessäni mikroskooppista kehitystä mikä luo toivoa että ehkä sitten kun saan tämän ikuisuusprojektin valmiiksi niin sitten olisin jo niin hyvä että seuraavaksi saisin aikaiseksi jotain siedettävää.

Vähän aikaa sitten eräs ystäväni totesi: "The worst story you wrote down is better than the best story you didn't." Tämä motivoi ainakin minua. Sen lisäksi että on saanut jotain valmiiksi. Vaikka lopputulos ei itseäni miellytä millään tasolla niin silti se on vain todella loistavaa aina kun saan jotain valmiiksi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 30.09.2010, klo 19:25:38
No mulla on lisämurheenaiheena se että olen kyllä laittanut töitäni esille, mutta ne eivät silti ole ottaneet koskaan kunnolla tuulta alleen. Mutta monella muulla on sama tilanne, joten sinänsä kyseessä on yleismaailmallinen murhe. :P


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: pertti jarla - 30.09.2010, klo 19:48:51
No mulla on lisämurheenaiheena se että olen kyllä laittanut töitäni esille, mutta ne eivät silti ole ottaneet koskaan kunnolla tuulta alleen.

Tuosta tuli mieleeni, että kun Karl-Barks-Stadt oli kuukauden kotimaisena Iltiksessä, mulle kerrottiin jälkikäteen että se sai ihan hyvät palautteet, mutta ylivoimaisesti eniten yleisökehuja oli saanut sinun kotimaisesi. Mutta ehkä tarkoitat nyt jotain muuta.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 30.09.2010, klo 19:58:37
Tuosta tuli mieleeni, että kun Karl-Barks-Stadt oli kuukauden kotimaisena Iltiksessä, mulle kerrottiin jälkikäteen että se sai ihan hyvät palautteet, mutta ylivoimaisesti eniten yleisökehuja oli saanut sinun kotimaisesi. Mutta ehkä tarkoitat nyt jotain muuta.

Totta, se sai hyvää palautetta vaikka olikin hirvittävän amatöörimäisesti piirretty ottaen huomioon tekijän iän. Mutta onhan siitä jo kymmenen vuotta aikaa, ja silloin manga oli vielä niin uusi asia että osasyy taisi olla siinä. Pseudoa vihaavia mangateinilaumojakaan ei vielä ollut olemassa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Tero Mäntylä - 01.10.2010, klo 09:46:38
No mulla on lisämurheenaiheena se että olen kyllä laittanut töitäni esille, mutta ne eivät silti ole ottaneet koskaan kunnolla tuulta alleen. Mutta monella muulla on sama tilanne, joten sinänsä kyseessä on yleismaailmallinen murhe. :P

Jos se, mitä sarjakuvataiteilijana haluat, on se että työsi ottaisivat kunnolla tuulta alleen, niin haukut itseäsi aina aivan vääristä syistä.

Sinä olet personaallinen ja hyvä piirtäjä. Sarjakuvallinen kerronta tuntuu kaikkien töittesi perusteella tulevan sinusta ulos luonnostaan. Visuaalisen ja kerronnallisen puolen sinä hallitsen loistavasti. Sen perusteella mitä olen töitäsi seurannut, ongelma on enemmän siinä mitä näillä taidoillasi kerrot. Kaikki työsi tuntuvat saavan lukijan hyvälle tuulelle. Jos jostain yksittäisestä asiasta muistaisin työsi niin yli-innokkaista hahmoista. Kaikki mitä muistan sarjakuvistasi on se että ne on puhdasta Auraa. Mutta en muista sinulta yhtään sarjakuvaa joka olisi jäänyt mieleen tarinana tai sen osalta mitä yrität sanoa. En muista saaneeni sarjakuvistasi muuta tunnetta kuin positiivisuuden, missä sinällään ei ole mitään vikaa, mutta ... muitakin tunteita ja sävyjä voisi tarinoissasi esiintyä. Linnunpelätin tarina taitaa olla monipuolisin tarina minkä muistan sinulta.

Pseudoa vihaavia mangateinilaumojakaan ei vielä ollut olemassa.

Rehellisesti en usko, että pseudoa vihaavilla mangateinilaumoilla on mitään vaikutusta siihen ottaisiko työt tuulta alleen. Älä välitä niistä. Aina on joku joka ei pidä töistäsi. Et sinä heille sarjakuviasi tee. Varmasti silloin oli ihan yhtä paljon, jos ei enemmän, aikuisia sarjakuvaaharrastajia jotka suhtautuivat hyvin kielteisesti mangaan ja kaikkiin vaikutteisiin mangan suunnalta.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 01.10.2010, klo 11:02:46
Sen perusteella mitä olen töitäsi seurannut, ongelma on enemmän siinä mitä näillä taidoillasi kerrot. Kaikki työsi tuntuvat saavan lukijan hyvälle tuulelle.

Tuo on kyllä hyvä pointti, en tiedä onko ongelma enemmän siinä etten osaa vakavia tarinoita vai siinä ettei niille ole ollut tilaa. Yritän nyt sen pitkän nettisarjiksen kanssa vakavampaa juonta, sillä siitä on hyvin pitkä aika kun viimeksi tein mitään pitempää. Pitkä tarina kun on ainoa joka on nyt tuntunut sujuvan luonnostaan.

Ja se on ongelma kaikille niille, jotka haluavat pitkiä tarinoita tehdä: millä ihmeen ajalla? Ja rahaa niistä ei ainakaan saa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Tero Mäntylä - 01.10.2010, klo 11:29:10
Tuo on kyllä hyvä pointti, en tiedä onko ongelma enemmän siinä etten osaa vakavia tarinoita vai siinä ettei niille ole ollut tilaa. Yritän nyt sen pitkän nettisarjiksen kanssa vakavampaa juonta, sillä siitä on hyvin pitkä aika kun viimeksi tein mitään pitempää. Pitkä tarina kun on ainoa joka on nyt tuntunut sujuvan luonnostaan.

Kävin katsomassa tuota Miron-sarjista ja se vaikutti luopaavalta. En ehtinyt lukemaan kunnolla mutta jäi sellainen kuva että ehtikö se edetä oikeastaan mihinkään vielä.

Ja se on ongelma kaikille niille, jotka haluavat pitkiä tarinoita tehdä: millä ihmeen ajalla? Ja rahaa niistä ei ainakaan saa.

Murehdit vähemmän jälkesi laatua? Kai siihenkin aikaa kuluu. Raha kysymykseen en ota kantaa, mutta minulla on sellainen tunne että rahan saantia helpottaa jos luottaa edes jollain tasolla itse siihen mitä tekee.







Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 01.10.2010, klo 11:38:28
Murehdit vähemmän jälkesi laatua? Kai siihenkin aikaa kuluu.

Ton nettisarjan kanssa jouduin tinkimään jäljestä että pystyn edes jotenkin saamaan sitä tehtyä. (Tärkeintä on kokeilla toimiiko se sarjakuvana.) Mitä piirrosjälkeen tulee, olen huomannut että sillä on usein valitettavan iso merkitys.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 01.10.2010, klo 12:50:53
Ton nettisarjan kanssa jouduin tinkimään jäljestä että pystyn edes jotenkin saamaan sitä tehtyä. (Tärkeintä on kokeilla toimiiko se sarjakuvana.) Mitä piirrosjälkeen tulee, olen huomannut että sillä on usein valitettavan iso merkitys.

Ja nyt tajusin että toi mun äskeinen viesti oli vähintäänkin ristiriitainen. En tiedä kuinka monelle muulle tämä on tuttu tilanne: stripit ja parin sivun jutut eivät tunnu toimivilta tai helpoilta tehdä, ja pitkä tarina tuntuu siltä omalta jutulta joka sujuu. Sitten sitä haluaisi tehdä pitkää ja siihen ei kuitenkaan ole kunnolla mahdollisuutta.

Siksi halusin kokeilla tuota pitkää sillä tyylillä etten välitä piirrosjäljestä, tehdä sitä vain rennosti, mahdollisimman vähällä vaivalla, ja toivoa että siinä samalla myös oppii jotain kun ei pingota jatkuvasti. Onhan sitä nopeasti tehtyjä sarjakuvia, jotka näyttävät hyvältä, se vain vaatii taitoa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JJ Naas - 01.10.2010, klo 13:09:27
Ja nyt tajusin että toi mun äskeinen viesti oli vähintäänkin ristiriitainen. En tiedä kuinka monelle muulle tämä on tuttu tilanne: stripit ja parin sivun jutut eivät tunnu toimivilta tai helpoilta tehdä, ja pitkä tarina tuntuu siltä omalta jutulta joka sujuu. Sitten sitä haluaisi tehdä pitkää ja siihen ei kuitenkaan ole kunnolla mahdollisuutta.
Sama juttu. Mitä lyhyempi, sitä vaikeampi. En osaa tiivistää enkä pelkistää.

Lainaus
Sitten sitä haluaisi tehdä pitkää ja siihen ei kuitenkaan ole kunnolla mahdollisuutta.
Heitä televisio mäkeen (jos et vielä ole tehnyt niin), silloin on enemmän aikaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 01.10.2010, klo 15:02:49
Heitä televisio mäkeen (jos et vielä ole tehnyt niin), silloin on enemmän aikaa.

Ei mulla edes ole telkkaria, mutta verkkojohdon voisi silputa pieniksi palasiksi. Nyt mulla on jotenkin aikaa, joten piirrän tuota pitkää hurjaa tahtia. Mutta sitten kun/jos saan töitä ei välttämättä enää ole aikaa, jos saan oman alan töitä ei käsi varmasti kestä sitä että piirtää töiden jälkeen koko loppuillan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 01.10.2010, klo 15:06:49
Ja nyt tajusin että toi mun äskeinen viesti oli vähintäänkin ristiriitainen. En tiedä kuinka monelle muulle tämä on tuttu tilanne: stripit ja parin sivun jutut eivät tunnu toimivilta tai helpoilta tehdä, ja pitkä tarina tuntuu siltä omalta jutulta joka sujuu. Sitten sitä haluaisi tehdä pitkää ja siihen ei kuitenkaan ole kunnolla mahdollisuutta.

Tää on eri asteissaan tuttu tilanne kaikille jotka tekee sarjakuvaa työkseen: kertajulkaisulla ei elä, joten tarina pitää myydä ensi vaiheessa paloina ennen kuin se myydään kokonaisutena. Siihen pitää vaan keksiä erilaisia ratkaisuja joilla homma saadaan kannattamaan; lyhyiden tarinoiden tekijät tekevät strippiä, puolisivuista ja yksisivuista ensin lehdille, pitkien tarinoiden kanssa pitää joko löytää lehti joka voi tarjota vaikkapa 4-8 sivun jatkumon kerralla tai alkaa julkaista omaa sarjakuvalehteä.

Julkaisukanavien valinnassa kannattaa rohkeasti katsoa myös kotimaan rajojen ulkopuolelle.

Itse olen tehnyt melkein kaikki pitkät albumini ensin jatkosarjoiksi erilaisin kikkailuin; Nyt julkaisi Päällystakkia 2 sivua kerrallaan, IS julkaisi Parkkipaikkaa peräti 4 sivua kerrallaan, Saippuaa alkoi Contactorissa, jatkui IS:ssa ja sitten SK:ssa, novellikokoelma Lasikuula on suurimmalta osaltaan Ylioppilaslehden matskua...

Kun albumin perusrunko on kasassa, kiitos jatkuvien deadlinejen, ja siitä on saatu rahat pois, on hyvä hetki korjata kaikki virheet, siivota löysät pois ja antaa tarinalle se kokonaisuuden magia. Vaikka lopullinen albumi olisi sitten huomattavasti pdempikin, on perusosa työstä kuitenkin jo tehty ja maksettu.

Pelkkää sivumäärää on turha tuijottaa. Uudelleentaittamalla on mahdollista mydä 4-8 mangapokkarikoon sivua yhtenä eurooppalaisen standardin A4:nä, lopullista julkaisua varten ne voi purkaa ennalleen. Seuraavathan Alixin ja Blake&Mortimerinkin sivutaitot sellaista outoa muotoa jonka ajan sanomalehdet sarjakuvajatkiksille tarjosivat - samassa muodossa ilmestyivät yli satasivuiset Tintit jotka sitten karsittiin nykyiseen mittaansa värialbumeiksi. Kannattaa jo alun alkaen pyöritellä ruutusommitelmia paperilla sitä silmälläpitäen miten ne voi tarvittaessa uudelleentaittaa - mangan tapauksessa myös harkita kaikki liikesuunnat aukeamittain toimiviksi silloinkin kun lukusuunta on toinen.

Peruskauraa, sanois urheilutoimittaja. Aina löytyy tie, kun tahto on olemassa.

Kivi


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 01.10.2010, klo 19:12:24
Tää on eri asteissaan tuttu tilanne kaikille jotka tekee sarjakuvaa työkseen: kertajulkaisulla ei elä, joten tarina pitää myydä ensi vaiheessa paloina ennen kuin se myydään kokonaisutena.

Onko sellaisia lehtiä, jotka julkaisevat pitempiä pätkiä? Edes Suomen ulkopuolella?

Ihan suuruudenhullujahan omat ideat ovat, niihin tarvittaisiin säännölisesti ilmestyvä lehti, joka julkaisisi parikymmentä sivua kerralla, sekä lisää aikaa ja robottikäsi. Ei siinä auta edes ahkeruus tai useamman sivun ryttääminen samalle sivulle ennen albumijulkaisua.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 01.10.2010, klo 19:36:03
Onko sellaisia lehtiä, jotka julkaisevat pitempiä pätkiä? Edes Suomen ulkopuolella?

on niitä, mutta vähän.
Malta.
Vuonna 2007 tehdyt kösikset alkavat vähitellen tulla ulos.
Osa jo 2011....


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Mikael Mäkinen - 01.10.2010, klo 22:41:43
on niitä, mutta vähän.
Malta.
Vuonna 2007 tehdyt kösikset alkavat vähitellen tulla ulos.
Osa jo 2011....

Mitä vihjailet?

Mainos mainos, Curtvilen kirjoittamia lehtiä ilmestyy ensi vuonna MKKEntertainmentilta useampikin kappale.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 01.10.2010, klo 23:25:58
Osissa julkaisu... Jos julkaisuväli on harvemmin kuin kerran kuussa, tai sivuja kerrallaan vain pari, niin eihän sillä tyylillä kovin pitkiä juttuja kannata julkaista. Narullaa ilmestyi 8 kertaa vuodessa 4 sivun pätkissä, joten sinänsä siinä olisi ollut mahdollisuus jo koota hiukan pidempi tarina, mutta toive oli ettei tarina jatkuisi sillä julkaisuväliä oli liikaa. Ja eiväthän ne mun pikkupätkät koskaan toimineet.

Ainoa mahdollisuus lienee tehdä nettiin tai julkaista suoraan alpparina. Ehkä synnyn seuraavassa elämässä sellaiseen maahan ja aikaan jolloin sarjakuvateollisuus on paremmin käynnissä ja robottikädet on keksitty.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 02.10.2010, klo 09:35:23
Onko sellaisia lehtiä, jotka julkaisevat pitempiä pätkiä? Edes Suomen ulkopuolella?

Ihan suuruudenhullujahan omat ideat ovat, niihin tarvittaisiin säännölisesti ilmestyvä lehti, joka julkaisisi parikymmentä sivua kerralla, sekä lisää aikaa ja robottikäsi. Ei siinä auta edes ahkeruus tai useamman sivun ryttääminen samalle sivulle ennen albumijulkaisua.

Amerikkalainen tapahan on, että pitkät tarinat julkaistaan ensin lehtinä, ja sitten niillä rahoitetaan albumin tekoa. Nykyään lehtijulkaisun on usein korvannut internet+oheistuotekauppa, mikä varmaan toimii Suomestakin käsin.

Tuota robottikäsi-heittoa en ymmärrä? Meinaatko todella että tarinat jotka haluat kertoa ovat fyysisesti ylivoimaisia toteuttaa? Sinä tapauksessa sun kannattaa etsiä samanhenkisiä ihmisiä ympärille ja muodostaa oma "studio" - työn määrä jakautuu ja kaikki ovat töissä samalla riskillä - toivossa että homma toteutuu, ei palkalla.

Hyvällä tiimillä teette helposti 4-6 32-sivuista pikkulehteä vuodessa ja siinä onkin jo liki 180-sivuinen albari kasassa.

Aika harva noita pitkiä albumeita ihan yksin tekee. Paitsi tietysti meillä Suomessa;-)

Kivi


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 02.10.2010, klo 19:13:36
Tuota robottikäsi-heittoa en ymmärrä? Meinaatko todella että tarinat jotka haluat kertoa ovat fyysisesti ylivoimaisia toteuttaa? Sinä tapauksessa sun kannattaa etsiä samanhenkisiä ihmisiä ympärille ja muodostaa oma "studio" - työn määrä jakautuu ja kaikki ovat töissä samalla riskillä - toivossa että homma toteutuu, ei palkalla.

Mulla on käsitys että käteni hajoaa helpommin kuin muilla, joten jo vuosia on mielessä kummitellut ajatus etten voisi piirtää työkseni vaikka siihen tarjoutuisikin joskus tilaisuus. Haaveena olisi voida tehdä pidempää sarjaa joka koostuisi pienemmistä tarinoista, mutta siinä sivumäärä nousee helposti tajuttoman isoksi. Manga-isoksi.

Mutta pitää pitää mielessä, jos joskus tulee mahdollisuus pistää työryhmä pystyyn. Avustajathan auttaisivat paljon, mutta ei se taida täällä olla kovin mahdollista. Sitä paitsi olisi ehkä parempi vaihtoehto että mä menisin avustajaksi jollekulle muulle kuin toisin päin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 02.10.2010, klo 22:41:18
Mutta pitää pitää mielessä, jos joskus tulee mahdollisuus pistää työryhmä pystyyn. Avustajathan auttaisivat paljon, mutta ei se taida täällä olla kovin mahdollista. Sitä paitsi olisi ehkä parempi vaihtoehto että mä menisin avustajaksi jollekulle muulle kuin toisin päin.

se miten vähän täällä on studioita on kyllä murhe.
Sarjakuvastudio ei ole yhtä kuin hikipaja jossa yksi orjuuttaa muita, sen tarjoamat mahdollisuudet ja voimavarat olisivat huomattavammat kuin puutteet.
Jos joku pykää ja kaipaa käsikirjoittajaa(ja pakkoneroottista crosshatchaajaa/viivavarjostajaa) : ilmoitelkaa

Aura: sinulla on ihan oma tyyli ja jos rupeat töihin on aiemman näytön perusteella ainakin minut ostajissa.
Jännetuppitulehdus on kieltämättä ikävä tila mutta muista: aikaa.
1 800 sivuinen tarina tehdään sivu kerrallaan ja kuten Roomaa, ei päivässä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Orjan May - 02.10.2010, klo 22:50:34

Voi kun Curtvile puhui nannaa siis asiaa. Toi on vaan nii totta. Onko Suomessa yhtään studiota siis sanan varsinaisessa merkityksessä, jotka suoltavat sarjakuvaa kokoaikaisesti tai harrastus mielessä. En ainakaan minä tiedä.
Japanissa tälläisiä studioita on pilvin pimein. TEX maailmasta muistanemme Studio Giolittin, jonka talli suolsi loistavaa sarjakuvaa 1960-luvulla niin Yhdusvaltojen, Saksan Englannin jne markkinoille. Tälläisiä hittejä Giolitti Studiolta olivat Sergeant Preston, Tonto, Boris Garloff, Jungle Jim, Turok- son of stone, Star Trek jne.
 Ja mitä tulee Curtvileen...siinä meillä loistava käsikirjoittaja. Pian saamme nähdä päivänvaloon hänen kirjoittamansa tarinan, joka tulee MKK entertaimnentin kautta ja jonka piirtää eräs erittäin lahjakas kuvittaja, jonka kanssa olen saanut myös tehdä yhteistyötä. Mutta hyvää kannattaa odottaa vai mitä Curtvile? ;D


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 02.10.2010, klo 23:06:06
Öh.. kiitos.

Hyvää toki kannattaa odottaa jos kohta omalla kohdallani lahjakkaat piirtäjät pelastavat paljon käsikirjoituksen puutteita.

jos merkit paikkansa pitävät niin jo ensi kuussa on tuo viittaamasi tarina tulossa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 02.10.2010, klo 23:54:59
Mulla on käsitys että käteni hajoaa helpommin kuin muilla, joten

Oletko sä jumpannut kättäsi? Piirtäjän käsi on kuin telinevoimistelija tai akrobaatti, sen pitää taipua joka suuntaan ihan eri tavalla kuin tavallisten ihmisten kädet. Ota tavaksi harjoitella lihasmotoriikkaa vähintään tunti päivässä, sitä miten saat sormenpäät (myös peukalon) ranteeseen, naputtele sormilla yksi kerrallaan eri rytmejä, yritä saada jokainen sormi toimimaan erikseen (siinä onkin haastetta koska kahdella vikalla sormella on yhteiset lihakset, mutta se onnistuu silti), hanki sellainen pallo jota voi puristella ja treenaa sillä päivittäin ym, ja joka liikesarjan lopuksi purista käsi pari kertaa tiukasti nyrkkiin ja avaa hyvin hitaasti. Syyskuusta huhtikuuun käytä tennisrannekkeita. Opettele pitämään kynää eri asennoissa, taiteilijatyyliin kuin hiiltä tai liitua löysässä nyrkissä kämmen alaspäin, ja samalla tavalla kuin kiinalaiset kalligrafit ja Ville Pirinen, pystyssä peukalonkärjen ja keski- ja nimettömän sormen varassa käsi löysästi nyrkissä. Ja aina kun kramppaa, käsi tiukkaan nyrkkiin ja avaa hitaasti suoraksi kuin paperi.

Aina kun lihakset kuumenee liiaksi, lopeta ja pidä kunnon tauko. Jos sattuu paljon, pidä viikon tauko. Lihakset voi treenata nivel- ja jännetupentulehdusta vastaan, ja jossain vaiheessa on pakkokin, jos aikoo piirtää 30 tunnin sessioita.

Ei kenenkään kädet kestä luonnostaan piirtämistä edes 8-16 tuntia kerrallaan, pikku treenillä homma muuttuu paljon helpommaksi. 5 vuotta reeniä ja homman voi unohtaa, silloin siitä on tullut toinen luonto, ihmiset vaan ihmettelee että "kylläpäs tuo heiluttelee sormiaan, onko taskuvaras vai korttihuijari"
;-)

Nimimerkki: "Koko kouluajan treenasin sormimotoriikkaa koulumatkoilla bussin ikkunanreunaa vasten ja myöhemminkin"

Kivi


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 03.10.2010, klo 13:04:34
Oletko sä jumpannut kättäsi? Piirtäjän käsi on kuin telinevoimistelija tai akrobaatti, sen pitää taipua joka suuntaan ihan eri tavalla kuin tavallisten ihmisten kädet.

Kiitos, hyviä neuvoja taasen! :) Pallo on jo hallussa ja olen pitänyt lämmintä ranteessa, myös öisin. Ihan omasta tyhmyydestä ja huonosta muistista johtuen en pitkään tajunnut enkä muistanut jumpata tarpeeksi, ja usein työhön upotessa tauon muisti vasta sitten kun vahinko oli jo tapahtunut. Sitä paitsi sain rasitusvammoista kunnollisia neuvoja vasta opiskeluaikana, ja siinä vaiheessa jo peloteltiin että ne voivat kroonistua. Niin, ja en tiedä miten yleistä tämä on tai miten paljon vaikuttaa asiaan, mutta mulla on ylitaipuvat nivelet, ja kuulemma niitä ei saisi rasittaa taivuttamalla kun taipuvat muutenkin liikaa. Olen saanut välillä todella ristiriitaisiakin ohjeita, yksi venytys mitä joskus käskettiin tehdä olikin fysioterapeutin mielestä kiellettyjen listalla. Käsituista tuntui tulevan käsi kipeäksi, ja sekin jäi hämäräksi ovatko ne enemmän hyödyksi vai haitaksi.

Kuulemma selän kunto vaikuttaa myös käsien kuntoon. Sitten kun mulla on rahaa sijoitan ainakin oikealla korkeudella olevaan tietokonepöytään.

Rasitusvammat pitäisi ottaa paremmin puheeksi koulutuksissa, ellei parin vuoden sisään tähän ole jo tullut muutosta. Ne tuntuvat olevan kovin yleisiä, ja vielä yleisempää on ettei niihin osata/malteta kiinnittää ajoissa huomiota. Koulussa meillä oli kyllä heti stressinhallintatuokio, mutta itsensä pitämisestä fyysisesti työkykyisenä ei ollut paljoakaan puhetta. (Tai jos oli, missasin sen täysin.) :( Mahdollisimman monen nuoren piirtäjän soisi säästyvän niiltä samoilta virheiltä mitä itse teki.

Jännetuppitulehdus on kieltämättä ikävä tila mutta muista: aikaa.
1 800 sivuinen tarina tehdään sivu kerrallaan ja kuten Roomaa, ei päivässä.

Juu, yritän muistaa. Tässä on vain tuhlannut jo niin paljon aikaa, että on hirveä tarve saada jotain tehtyä. :-[ Pitkiä sarjoja piirsin viimeksi teininä, sitten iski blokki.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 09.11.2010, klo 16:12:13
Tuberkuloosintasoinen yskä on piinannut jo pidempään työntekoa. Piirtämisestä ei meinannut tulla yskimiseltä enää mitään eikä mikään yskänlääke tuntunut auttavan, joten tilanteeseen kyllästyneenä lampsin apteekkiin, ostin Resilaria, Codeiinitabletteja ja jotain yskänpastilleja ja nappasin kerralla kaikkia huiviin reilusti yli ohjeistuksen. Vaikka yskä hellittikin on piirtäminen nyt kahta hankalampaa. 


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Orjan May - 09.11.2010, klo 17:43:51
Voi sinua Janne T. Mutta kokeileppa seuraavaa repertuaaria jos saisit edes hieman apua ongelmaasi.

Echinaforce tipat tehokuurina. Sitten runsaasti c-vitamiinia luonnollisessa muodossa, sinkki-tablettaja vastustuskykyyn hieman tavallista enemmän. Höyryhengitystä aamuin ja illoin sekä päälle lämmintä inkivääriteetä. Ja lepoa hyvän sarjakuvan kera. Kestää oman aikansa parantua tosin nämä nykyajan pöpöt ovat aika lujassa lähtemään pois. Voi tulla jälkitauteja ja tuleekin jos ei hoida kunnolla itseään. Pikaista paranemista. ;D


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: pertti jarla - 09.11.2010, klo 18:03:48
Lääkäriin hyvä tavaton, ei se välttämättä tuossa vaiheessa enää käsikauppalääkkeillä tokene. Etenkään yliannoksina. Vaarallista suorastaan tuollainen touhu.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 09.11.2010, klo 18:15:10
Echinaforce tipat tehokuurina. Sitten runsaasti c-vitamiinia luonnollisessa muodossa, sinkki-tablettaja vastustuskykyyn hieman tavallista enemmän. Höyryhengitystä aamuin ja illoin sekä päälle lämmintä inkivääriteetä. Ja lepoa hyvän sarjakuvan kera. Kestää oman aikansa parantua tosin nämä nykyajan pöpöt ovat aika lujassa lähtemään pois. Voi tulla jälkitauteja ja tuleekin jos ei hoida kunnolla itseään. Pikaista paranemista. ;D

Jossain neuvottiin että hunaja on yhtä tehokasta kuin yskänlääke. Viime yönä menin siis popsimaan karheaan kurkkuuni hunajaa ruokalusikalla, jotta en herättäisi armasta vaimoani yskimiselläni. Hunaja takertui kurkkuun ja öristessäni sitä irti kitalaestani vaimo pakkasi peiton kainaloonsa ja sanoi menevänsä nukkumaan sohvalle. Ensi kerralla voisin kokeilla tuota inkivääriteetä ja höyryhengitystä.

No yskänlääkeblurri väistyi onneksi jo ja valtakunnassa siltä osin kaikki hyvin.

Lääkäriin hyvä tavaton, ei se välttämättä tuossa vaiheessa enää käsikauppalääkkeillä tokene. Etenkään yliannoksina. Vaarallista suorastaan tuollainen touhu.

Joo vaimo kanssa on puhunut monta päivää tuosta lääkäristä, ehkä huomenna sitten. Tänään ei ehtinyt kun piti piirtää ja Kvaakkailla...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Orjan May - 09.11.2010, klo 19:27:57


Inkivääri teetä kohtuldella pienin kulauksin.  On aika voimakasta ja polttavaa. Sinkki tabletteja voi ihan hyvin ottaa tavallisen 1-2 kpl sijasta 3. Ei siinä henki lähde. Höyryhengitys on hyvä ja turvallinen tapa aukaista tulehtuneita limakalvoja. Ja sitten itse huuhtelen sieraimia suola-vedellä. Tekee hyvää ja vahvistaa flunssa pöpöjä vastaan.

Ja kaikista parasta hoitoa Janne saat, kun käperryt rakkaan vaimosi lämpöiseen kainaloon. ;D ;D ja parannatte yhdessä tätä kylmää ja kovaa maailmaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Nina Jurvanen - 22.12.2010, klo 21:38:50
eikä mikään yskänlääke tuntunut auttavan, joten tilanteeseen kyllästyneenä lampsin apteekkiin, ostin Resilaria, Codeiinitabletteja ja jotain yskänpastilleja ja nappasin kerralla kaikkia huiviin reilusti yli ohjeistuksen.

Vaikka neuvo tuleekin hieman myöhässä, niin älä ihmeessä enää toista kertaa ota Resilaria yli ohjeiden, ainakaan reilusti yli ohjeannoksen. Siitä voi tulla mielenkiintoinen olo, mutta se ei ole ihan aikuisten oikeasti terveellistä päänupille. Narkit kittaavat Resilaria päästäkseen kuutamolle, välittämättä vähääkään aivosoluistaan...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 26.12.2010, klo 20:52:50
Tuberkuloosintasoinen yskä on piinannut jo pidempään työntekoa. Piirtämisestä ei meinannut tulla yskimiseltä enää mitään eikä mikään yskänlääke tuntunut auttavan, joten tilanteeseen kyllästyneenä lampsin apteekkiin, ostin Resilaria, Codeiinitabletteja ja jotain yskänpastilleja ja nappasin kerralla kaikkia huiviin reilusti yli ohjeistuksen. Vaikka yskä hellittikin on piirtäminen nyt kahta hankalampaa. 

Codetabs-yskäntableteissa ei ole kodeiinia.
Resilarissa sen sijaan on dekstrometorfaania jonka yliannostaminen ei ole hyvä idea.
Oireet kuulostavat samoilta joita itselläni oli molemminpuolisen keuhkokuumeen alussa. Lääkärille siitä ja heti, ei kannata leikkiä hengellään. Itsehän en uskonut ennen kuin pyörryin rattiin kesken 400 kilometrin ajon, sairaalassa totesivat kuumeeksi 42 ja tulehdusarvoksi 197; jos ei taju olisi mennyt olisin sinnitellyt yskänlääkkeellä itsekin vaikka hautaan. Mieshän ei kuumemittaria omista, ja vain luulosairaat käy lääkärissä...
 ;)

Kivi


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Orjan May - 26.12.2010, klo 20:58:53


Joko Janne on parantunut flunssasta?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 27.12.2010, klo 10:54:02
Jahas, parin kuukauden takainen flunssani on näköjään herännyt taas henkiin Kvaakissa. No nyt ollaan kunnossa ja Resilarinhuuruinen elämä kuuluu menneisyyteen.  Hauskaa after-joulua kaikille :)

Codetabs-yskäntableteissa ei ole kodeiinia.
Joo Codetabseissa ei kuulemma ole kodeiinia, Codemaxeissa on, neuvottiin apteekissa. Vinkiksi kaikille, jotka erehtyvät Codetabseja harkitsemaan hämäävän nimensä takia.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 01.01.2011, klo 17:44:04
no pahus.
Luin Punisher Naked kills kokooman. Joka oli hyvä.
Eikös tässä ole Butterfly niminen tappajatar...sehän kiva...se oma "pahistappaja" Perhonen on sentään mies ja oma käsis kirjoitettu jo....2007?
ensi vuonna sitten ehkä lehdessä.
Harmittaa silti.

onneksi näin ei käy kuin...keskimäärin  kahden viikon välein....


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 14.01.2011, klo 15:25:59
Mulle on näköjään ylitsepääsemätön urakka suunnitella järkevä rakenne nettisivustolle. Tekisi mieli lempata koko roska hiiteen, mutta kai ne pitää olla olemassa niin kauan kun yrittää julkaisuihin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 14.01.2011, klo 15:50:23
Mulle on näköjään ylitsepääsemätön urakka suunnitella järkevä rakenne nettisivustolle. Tekisi mieli lempata koko roska hiiteen, mutta kai ne pitää olla olemassa niin kauan kun yrittää julkaisuihin.

Eikö valmiista sivustoista löydy sopivaa rakennetta?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 14.01.2011, klo 16:01:44
Eikö valmiista sivustoista löydy sopivaa rakennetta?

En ole toistaiseksi törmännyt. Lisäongelmia tuo se että sivu yrittää olla portfolio mutta silti onlinesarjakuvalla on iso osuus.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 28.01.2011, klo 00:38:09
jopas.
Valopöytä kärvähti kesken käytön sinervällä leimahduksella. Klassinen otsonin käry ja grillaantunut komponentti.
No, olisi sitä muutenkin pitänyt tuunata.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 10.02.2011, klo 22:28:34
Kaikessa piirtämisessä, mutta etenkin ihmisen piirtämisessä on näppäriä sääntöjä.

Niitä ei opeteta missään.

Opin tässä (40 vuoden piirtelyn jälkeen) piirtämään sellaisen tikku-ukon, josta on jotain hyötyä luonnostelussa. Kuulostaa merkityksettömältä, mutta ei ole.

Sitten kun tietää, miten homma menee, sen löytää sitten kaikesta. Valmiista sarjakuvasta ja etenkin piirustusoppaista, joissa kerrotaan sitten tohkeissaan jotain ihan muuta asiaa ja hukataan tärkein.

Huoh.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 10.02.2011, klo 23:37:01
Opin tässä (40 vuoden piirtelyn jälkeen) piirtämään sellaisen tikku-ukon, josta on jotain hyötyä luonnostelussa. Kuulostaa merkityksettömältä, mutta ei ole.

Mä löysin (onneksi vain viidentoista vuoden jälkeen) saman avun animaattoreille tarkoitetusta kirjasta Gesture drawing for animation.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 17.02.2011, klo 11:21:59
Sain tänään jobin postia Egmontilta. Molemmat Egmontin minulta vuosina 2003-2004 ostamat Aku Ankka -tarinat on päätetty hyllyttää, ensimmäinen, josta en tiedä ehdittiinkö sitä koskaan edes piirtämään valmiiksi, poliittisesti epäkorrektina ja toinen Marsalin piirtämä jostain muista syistä. Olisi ollut hauska nähdä omat tarinani Aku Ankassa jonain päivänä, mutta näin ei ilmeisesti tule käymään ainakaan näillä tarinoilla.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 17.02.2011, klo 13:44:31
Molemmat Egmontin minulta vuosina 2003-2004 ostamat Aku Ankka -tarinat on päätetty hyllyttää, ensimmäinen, josta en tiedä ehdittiinkö sitä koskaan edes piirtämään valmiiksi, poliittisesti epäkorrektina ja toinen Marsalin piirtämä jostain muista syistä.

Tapahtuuko noin useinkin että tarina hyväksytään ja yhtäkkiä se onkin epäsopiva?

Ehkä seuraavat menevät läpi, vaikka kuulostaa aika hurjalta joutua odottamaan vuosikausia hyllytystä. Miksihän siinä noin kauan meni?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 17.02.2011, klo 14:09:14
Tapahtuuko noin useinkin että tarina hyväksytään ja yhtäkkiä se onkin epäsopiva?

Ehkä seuraavat menevät läpi, vaikka kuulostaa aika hurjalta joutua odottamaan vuosikausia hyllytystä. Miksihän siinä noin kauan meni?

Joo nämä DD-koodilla varustetut eli uusien tekijöiden tarinat taitavat jäädä helposti johonkin pölyttymään, varsinkaan jos tekijöiltä ei tule uutta matskua mikä vakiinnuttaisi heidän nimeään. Ymmärtääkseni lähetimme Kai Vainiomäen kanssa aivan sattumalta juuri samana kuukautena omat ensimmäiset tarinamme Egmontiin. Mutta Vainiomäki lähti hommaan mukaan suuremmalla panoksella, minä  siirryin miettimään jo aika nopeasti muita kuvioita. Mutta rahat sain kuitenkin. Eihän sitä koskaan tiedä jos tarinat vuosikymmeniä myöhemmin löydetään Egmontin pölyisistä kellareista eikä enää muisteta miksi ne on hyllytetty. Toivossa on hyvä elää :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 17.02.2011, klo 15:16:11
Onkohan siellä joku toimittaja vaihtunut sen jälkeen kun noi oli ostettu?

Timo


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 17.02.2011, klo 15:42:53
Onkohan siellä joku toimittaja vaihtunut sen jälkeen kun noi oli ostettu?

En tiedä milloin hyllytys on tapahtunut, mutta vuonna 2008 tai 2009 sain kuulla toisen tarinan olevan valmiiksi piirrettynä ja odottamassa julkaisua eli ilmeisesti vasta sen jälkeen. Toisen tarinan sain kuulla joutuneen arkistojen uumeniin jo tuolloin.
  Uutinen toisenkin tarinan hyllytyksestä tuli minulle Aku Ankan päätoimittajan Jukka Heiskasen kautta, joka ystävällisesti selvitteli sen kohtaloa Tanskasta kun siitäkään ei alkanut kuulua mitään.

 


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 13.03.2011, klo 15:40:44
Oli sitten vihoviimeinen kerta kun käytän lainakonetta ja vielä viimeisempi kerta kun kajoan tuohon sielunvihollisen ,tahi muun pahantahtoisen satuolennon ,kehittämään softaan microsoft worksin tekstinkäsittely.

Ei se mitään, tuli ainakin tehtyä ns. harjoittelukierros niin  käsikirjoituksen kuin arvostelunkin kanssa.
kaatuessan ohjelma pystyi palauttamaan peräti yhden kappaleen koko tekstimäärästä.
Tekstinkäsittelyähän sekin.

vast edes käytössä VAIN open office tai vastaava.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Doc Lomapäivä - 13.03.2011, klo 15:58:29
Sain tänään jobin postia Egmontilta. Molemmat Egmontin minulta vuosina 2003-2004 ostamat Aku Ankka -tarinat on päätetty hyllyttää
Pääsit pitemmälle kuin minä. Sain viestin, että tää on hyvä, lähetä materiaali sähköisenä, ja että vaustausta ei kannata odottaa ihan heti. Sen jälkeen ei mitään, ei edes vastauksia tiedusteluihin. Ja tämä siis tammikuussa 2008.

Egmontin/Aku Ankan vuosi 2008 taisi mennä kokonaisuudessaan jo ostetuilla tarinoilla, ja menikö seuraavakin, en tiedä. Voi olla että uusien kirjoittajien kriteerejä on kiristetty.

Joka tapauksessa: ei muuta kuin uusia juttuja sisään!


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: K. Penttilae - 14.03.2011, klo 17:38:32
Niskajumitus ja -säryt ja varsinkin niiden aiheuttama päänsärky. Elämä olisi varmaankin aivan liian maistuvaa ja piirtäminen helppoa ilman niitä  >:(

No, tulehduskipulääkkeet, fysioterapia ja kallistettava pöytä ovat tehneet vaivasta huomattavasti pienemmän  8] Kuntoilu on tärkeää ja tuottaa tulosta, mutta kyllä nuo silti piirrustustyötä haittaavat.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 28.03.2011, klo 17:30:50
Ei taas suju mikään. Missähän vaiheessa sitä pitäisi uskoa että sarjakuvat ei vaan ole meikäläisen ura.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 28.03.2011, klo 17:39:40
Missähän vaiheessa sitä pitäisi uskoa että sarjakuvat ei vaan ole meikäläisen ura.

olen lukenut sarjakuviasi. Jos ei sarjakuva ole sinun urasi niin voivat kaikki muutkin lyödä hanskat tiskiin ja mennä vaikka mäkkärin kassoiksi.
Enkä nyt rajaa vain Suomeen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 28.03.2011, klo 18:10:28
olen lukenut sarjakuviasi. Jos ei sarjakuva ole sinun urasi niin voivat kaikki muutkin lyödä hanskat tiskiin ja mennä vaikka mäkkärin kassoiksi.
Enkä nyt rajaa vain Suomeen.

Plussaa :)

Muistakaa hakea apurahoja. Valtion taiteilija-apurahat on taas kuun lopussa, eli hakemus pitää tehdä nyt! Aura kans.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 28.03.2011, klo 19:10:09
Sarjakuvantekijän uraan kuuluu niin paljon kaikkea, osa niistäkin jotka muuten osaisivat kulkeutuu pois sarjakuva-alalta muista syistä.

Mä en ole ainakaan tietääkseni onnistunut vielä tekemään mitään sellaista, mikä kiinnostaisi ketään laajemmalti. Ja viimeksi ehdin tehdä sarjakuvaa kunnolla joskus viime vuonna. >:(


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: keijoahlqvist - 28.03.2011, klo 19:32:29
Sarjakuvantekijän uraan kuuluu niin paljon kaikkea, osa niistäkin jotka muuten osaisivat kulkeutuu pois sarjakuva-alalta muista syistä.

Mä en ole ainakaan tietääkseni onnistunut vielä tekemään mitään sellaista, mikä kiinnostaisi ketään laajemmalti. Ja viimeksi ehdin tehdä sarjakuvaa kunnolla joskus viime vuonna. >:(
Hae nyt valtion työskentelyapuraha. Nyt. Hae. Joka kolmas hakemus hyväksytään.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 28.03.2011, klo 19:43:56
Tota hakemusta ei näköjään voi tehdä sähköisesti? edit: Joo siis mulla on portfolio netissä, mutta ei siitä paljoa iloa ole jos sen pitäisi olla paperilla.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 28.03.2011, klo 21:55:53
Tota hakemusta ei näköjään voi tehdä sähköisesti? edit: Joo siis mulla on portfolio netissä, mutta ei siitä paljoa iloa ole jos sen pitäisi olla paperilla.

Printtaat sieltä sen 6 sivua vai montako niitä sai olla. Sitten linkki mukaan että "netissä on lisää".


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 30.03.2011, klo 00:01:41
Sit pitää kai taikoa jostain printteri jossa on toimiva mustekasetti. Tosin ehkä puolivillainen tulostekin käy hätätilassa, eikös se ole pääasia että hakee vaikka ei rahaa saisikaan... vaikka ei olisi mitään suunnitelmaa mitä varten rahaa hakee.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 30.03.2011, klo 08:45:04
... Nyt. Hae. Joka kolmas hakemus hyväksytään.

JOKA KOLMAS??? Jeskamandeera! Tiesin olevani marginaalissa, mutta että niitä menee läpi noin paljon? Olen sitten huonompi ja halveksuttavampi kuin arvasinkaan. Alan kohta uskoa Nisseniä, kun hän neuvoo minua pysymään poissa parempieni tonteilta, missä ne sitten ikinä lienevätkään.

EDIT: Ja v***t alan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 30.03.2011, klo 12:58:57
Mun on tosi vaikea uskoa että mikään keskinkertainen wannabemanga saisi rahaa, kun vakavasti otettavia hakijoita on varmasti paljon. Mutta kannattaahan sitä hakea jos se hyödyttää kaikkia, jos rahaa on vastaisuudessa sitten enemmän hakijoiden määrän takia...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 30.03.2011, klo 13:05:08
JOKA KOLMAS??? Jeskamandeera! Tiesin olevani marginaalissa, mutta että niitä menee läpi noin paljon? Olen sitten huonompi ja halveksuttavampi kuin arvasinkaan.

Anssi! Ei noin!

Mulla meni vuosikausia niin että kirjoitin kaikki mahdolliset hakemukset joka vuosi ja mitään ei tullut. Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista ja 2000 julkaistua sivua ja ei mitään. :( Sitten kypsyin ja yhtenä vuonna lähetin liitteinä en työnäytteitä vaan kaikki mahdolliset leikkeet mitä musta oli lehdissä kirjoitettu. Sitten tuli apurahaa. Sitten kusin omiin muroihini saamalla Kulttuurirahaston ison apurahan ja sairastumalla masennukseen - en saanut työtä tehtyä enkä pystynyt selittämään, en näkemään ihmisiä enkä puhumaan kenellekään. Meni taas monta vuotta ettei tullut edes kirjastokorvauksia. 2010 kirjoitin varmaan 60 apurahahakemusta, ei tullut penniäkään. Nyt oon lähettänyt Päällystakin kritiikit hakemusten mukana, ja vihdoin tänä vuonna (2011) yksi matka-apuraha ja yksi työvälineapuraha on tulleet - vielä ei oo elämiseen avustusta mutta toivossa eletään. Nyt haen ihan jokaista apurahaa jonka vain keksin, mukaan luettuna Prince's Trust naapurustoni työllistämiseen.

Sisulla ja sapella. Joskus vika voi olla hakijassa, mutta ei sinussa kyllä. Rouva Fortunaa pitää yrittää monella eri syötillä, ei tiedä mihin se nappaa.

Kivi





Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 30.03.2011, klo 13:11:40
Kiitti kiitti. Yritän uskoa.

On mulla kyllä toinenkin murhe: nyt, kun työt ovat siirtymävaiheessa, ei mulla tosiaan ole minkäänlaista saumaa lähteä Tampere Kuplittamaan. Toisaalta, festivaali-ihminen en ole ollut ikinä oikeasti ja tosissani. Juhlikaat te, kutka kerkeätte.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 30.03.2011, klo 13:30:55
Mun on tosi vaikea uskoa että mikään keskinkertainen wannabemanga saisi rahaa, kun vakavasti otettavia hakijoita on varmasti paljon.

Sitä kutsutaan sarjakuvaksi, ja se kertoo ihmisistä, näiden ajatuksista, tunteista ja teoista. Se että formaatti on omaksunut paljon, joillain tekijöillä enemmän ja joillain vähemmän, japanilaisesta piirroskulttuurista ei tarkoita etteikö sarjakuvalla itsellään olisi omaa arvoa ihan teoksen ja lukijan vuorovaikutuksena. Sanana Manga tarkoittaa mun nähdäkseni sitä, että tekijä on ottanut osaksi kerrontaa ilmeiden ja tunnetilojen ikonit ja tietyn formaatin jonka puitteissa lukija tunnistaa tarinan ominaislaadun ja pystyy samaistumaan siihen, se ei mun nähdäkseni tarkoita sitä että tekijä yrittäisi mahdotonta, muuttaa historiaansa ja muuttua japanilaiseksi.

Tällä hetkellä Manga on muotia. Sen kautta se on myös iso yhteinen nimittäjä monelle sarjakuvalle jotka eivät suinkaan ole "mangaa" muuten kuin sitä kautta että ne ovat sarjakuvaa. Osamu Tezukan Adolf, Baru'n Auringon Valtatie ovat japanilaisten konventioiden pohjalta kerrottua sarjakuvaa mutta niillä ei ole mitään yhteistä esimerkiksi Akiran tai tämän hetken suosituimpien kioskimangojen kanssa.

Sanon tämän koska musta tuntuu että tässä tarvitaan nyt ulkopuolisen, ei-mangaharrastajan kantaa.

Kivi

PS. Anssi, kyllä sä tiedät, ensin ollaan lahjakkaita ku fan mutta sittenkin pitää vain treenata treenata treenata, eikä mikään tuu ilmaiseksi. Mä olen sitä mieltä että meidän ikäpolvessa on kaksi kaikki muut ylittävää luonnonlahjakkuutta sarjakuvapiirtäjinä, joista toinen olet sinä ja toinen en ole minä (mutten kerro kuka se on), ja iso ongelma on sekin, että pystyt tuottamaan niin monipuolista jälkeä - on paljon helpompaa kun taitojen rajallisuus sulkee osan asiakkaista jo kättelyssä pois eikä tarvi erikseen miettiä miten niistä pääsee eroon... eikä valmiiksi lahjakas aina osaa suhtautuakaan siihen, mitä osaa ja miten oppii, turhautuu ihan eri tavalla kuin sellainen joka saa kaiken vasta satakertaisen treenauksen kautta.

K


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 30.03.2011, klo 13:38:04
Mulla on vaan ollut olo ettei "kaupallinen" sarjakuva oikein pärjää kilpailuissa, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Ja manga on kaupallista, se kaikkien tunnistama perustyyli on suorastaan kaupallisuuden ruumiillistuma. "Manga" saa palkintoja mangakilpailuissa, mutta jos mangafani lähettää sarjakuvansa johonkin muuhun kilpailuun, saattavat mahkut vähän tippua. Jos apurahoissa on samat kriteerit, mahdollisuudet lienevät pienet. Mutta lähetän sen hakemuksen silti, jos printteri vaan jaksaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 30.03.2011, klo 18:48:37
Tämä ketju alkaa olla murheeni.
Minua ei varmaan kukaan voi väittää mangaharrastajaksi, ei ainakaan sana nykyisessä merkityksessä[BDharrastajaski kylläkin], mutta Auran ja Anssin omien kykyjen alakanttiin laitto alkaa nyppiä itseä.

Totta näissä apurahakysymyksissä kaikenlainen "kaupallisuus" voi vaikuttaa kirosanalta, mutta kun CROM! kaikki sarjakuva, elokuva ja musiikki on jossain määrin kaupallista.
Aina.
Joku ne välineet ostaa ja toivon mukaan joku valmiin sarjakuvankin.

Anssi Rauhalan jälkeä olen ihaillut vuodesta 1982 Auran 2006 lukien. Liian moni muu on sortunut elon tiellä ja mennyt pyörittämään paperia/dataa toimistossa ja jättänyt grafiikan niille joille se on vain stockphoto photarin filtterien läpi.

Tässä maassa jaetaan kulttuuriapurahoja paljon typerämpiin projekteihin liki hyvä velimäisesti(asun Turussa, kulttuuripääkaupunki 2011. Voi ***** jee.) joten nyt ne paperit vetämään ja vääntäkää niitä sarjakuvia!


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 30.03.2011, klo 19:05:11
Liian moni muu on sortunut elon tiellä ja mennyt pyörittämään paperia/dataa toimistossa ja jättänyt grafiikan niille joille se on vain stockphoto photarin filtterien läpi.

Jos mulla ei olisi ollut rahallista apua, sama homma olisi ollut edessä jo meikäläiselläkin. Ei tosin ehkä toimistoon vaan jonnekin muualle. (edit: Onhan se fakta ettei tällaista leikkimistä voi kauaa jatkaa, jos työt eivät lyö läpi.)

Meikäläisen murhe tänään oli että miten vaikeaa voi olla saada muutama paperi printattua siihen hakemukseen, mutta onnistuihan se lopulta.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: keijoahlqvist - 30.03.2011, klo 19:32:28
Meikäläisen murhe tänään oli että miten vaikeaa voi olla saada muutama paperi printattua siihen hakemukseen, mutta onnistuihan se lopulta.
Olen joskus ihmetellyt kuinka vaikeaa printtaus on ja kuitenkin tulostin lienee yleisin oheislaite. Mun nykyinen printteri toimii Windous seiskassa parhaiten tähänastisista, pitää vain aina käyttää virta pois ennen kuin se suostuu tulostamaan - aiemmin Vistassa joka tulostukseen piti asentaa ajuri uudestaan. Koululle ostin Canonin joka ei koskaan toiminut ellei kaikkia värikasetteja poistanut ja laittanut takaisin. Nyt se ei toimi enää ollenkaan (mäkissä) vaikka kaseteissa on vielä väriä. Huolto palautti sen väittämällä ettei siinä ole mitään vikaa. Kyocera lähtee roskiin, Minolta toimii vielä joskus. Ikinä yksikään tulostin ei ole totellut Tulosta-komentoa tuosta vaan paitsi yllättäen kun on yrittänyt näyttää ettei tämä toimi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 30.03.2011, klo 23:17:23
Onneksi mulla ei ole varaa pitää tulostinta. Muidenkin välineiden kanssa saa tapella ihan tarpeeksi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Emppu - 07.04.2011, klo 17:04:03
Mua nakertaa vuorokauden pituus. 36 tunnissa saa enemmän aikaiseksi kuin kahden 16 tunnin satsilla. Ongelmaksi vain tuntuu kasaantuvan univelka, mikä korvautuu sillä, että nukahtaa pöydän nurkalle ja nukkuu juuri sen tärkeän tapaamisen yli...kahdesti, peräkkäisinä päivinä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 08.04.2011, klo 00:15:43
Oma murhe on monelle varmasti riemu.
On flunssa. Ei menoa tampere kupliihin. Ei menoa Lontooseen KaPow coniin (http://www.kapowcomiccon.com/).
Ei ******, ei.



Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 08.04.2011, klo 00:52:21
Mua nakertaa vuorokauden pituus. 36 tunnissa saa enemmän aikaiseksi kuin kahden 16 tunnin satsilla.

Mua ottaa päähän kun vuorokaudessa ylipäätään on vain 24 tuntia. Tuntuu siltä että viikot vierivät eikä saa kaikkea tehtyä mitä haluaisi.

Oma murhe on monelle varmasti riemu.
On flunssa. Ei menoa tampere kupliihin. Ei menoa Lontooseen KaPow coniin (http://www.kapowcomiccon.com/).
Ei ******, ei.

Varmasti ottaa päähän. Eikä siitä taida olla toivoa, että flunssa olisi semmoista nopeasti ohi menevää sorttia?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 08.04.2011, klo 01:14:41
Varmasti ottaa päähän. Eikä siitä taida olla toivoa, että flunssa olisi semmoista nopeasti ohi menevää sorttia?

sairastan kuten elänkin: kaikki tai ei mitään.
Kuumetta riittää, se tosin auttaa käsikirjoittamisessa, ja vaikka jossain määrin misantrooppi olenkin en ihan ehdoin tahdoin halua tartuttaa niitä ihmispopulaatiota joista pidän. Ihan lähipiiriä en voi välttää valitettavasti.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Juuso Laasonen - 08.04.2011, klo 20:52:13
Jaaha, ajattelin naiivisti että kerrankin jokin asia menisi putkeen ja pääsisin helposti, terveenä Tampereelle.

Tänä aamuna ihana kuume-oksennustauti-ripuli- combo otti luulot pois oikein kunnolla. Voi helkkari mikä tuuri, mikä ajoitus!

No, toisaalta kuume on laskussa jo olo on ihan siedettävä, joten ehkä huomenna on jo parempi olo... :/

Ehkä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 08.04.2011, klo 20:56:17
osaanottoni, tiedän tasan miltä tuntuu.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 08.04.2011, klo 21:56:06
"Hiljaisuus on joskus mukavaa, mutta ajan mittaan se muuttuu yksinäisyydeksi."

Pitäs vissiin tehdä jotain taas.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 08.04.2011, klo 21:58:55
Noh, mulla on taas tasan 5 euroa rahaa, sillä ei pääse Tampere kupliiseen. Sitä ennen mulla oli 15 euroa, sillä sai ihan kivasti kaljaa liipelistä niin että voi itse kuplia.  :P Murhe vai ei?

Timo


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Nanna - 09.04.2011, klo 00:32:09
On ihan liikaa töitä. Tarvitaan kolme minää: yksi piirtää jatkuvalla syötöllä sanomalehtistrippejä, yksi pitää taloutta yllä tekemällä kuvitushommia ja yksi harrastaa piirtämistä yms. taiteita muuten vain voidakseen kehittyä erilaisissa jutuissa.

Toistaiseksi on vain yksi minä, joka yrittää tehdä kaikkien kolmen työt. Ei nuku koskaan. Puhuu toisinaan itselleen monikossa...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 10.04.2011, klo 13:26:52
Toistaiseksi on vain yksi minä, joka yrittää tehdä kaikkien kolmen työt. Ei nuku koskaan. Puhuu toisinaan itselleen monikossa...

Ainakin siinä on se hyvä puoli, ettei koskaan tarvitse olla yksin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SnowMan - 13.04.2011, klo 15:27:49
Koira jäi junan alle... :(

Nyt se on sitten haudattu. En oo ikinä varmaan itkeny näin paljoa.. :(:(


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 23.04.2011, klo 16:17:48
Snowman, tuohon ei ole oikein sanojakaan. Kaikki kuulostaa latteuksilta.
Koeta kestää silti.
Kyllä, jouduin lopettamaan oman koiran tovi sitten.

eipä oikeastaan ollutkaan murheita näin perspektiivii laitettuna.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Marko K - 25.04.2011, klo 16:11:08
Sain töistä puolitoista viikkoa lomaa ja arvelin edistäväni omia sarjakuvajuttujani, kun aikaa olisi. Noh.Niinhän sitä äkkinäinen luulee. Lomasta on mennyt viikko nuhakuumeessa, loma on nyt lähes kulunut ja en ole saanut käytännössä aikaan mitään. Upeaa. Päivät on menneet kuumeessa, niistäen, yskien ja tuijottaen tv:stä tyhjänpäiväisiä ohjelmia, joita en muutoin varmaan koskaan katsoisi. Yöt on menneet kuumeessa ja sekavassa horroksessa välillä niistäen ja yskien sekä laahustaessa ympäri asuntoa. Tämä se vasta on lomaa! Tunnen nyt itseni todella levänneeksi ja latautuneeksi töihin paluuta varten..


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Mara - 25.04.2011, klo 17:18:31
Tämä se vasta on lomaa! Tunnen nyt itseni todella levänneeksi ja latautuneeksi töihin paluuta varten..
Tunnen tuskan. Itselläni meni kanssa vähän aikaa sitten eräät kymmenen päivän lomat piloille harvinaisen pahan kuumetaudin takia. Harmillista että kyseisen "loman" aikana tekemättömät työt piti tehdä myöhemmin aikamoisella kiireellä valmiiksi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Eksa - 03.05.2011, klo 18:48:36
Taittoa eka kertaa


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Inka - 06.06.2011, klo 20:32:14
Piti aloittaa tussaus, mutta jokaisen mustepurkin pohjalla on vain paksua, lähes kovettunutta mössöä.
 Pahus


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Orjan May - 06.06.2011, klo 20:54:20


Laita purnukan pohjalle ihan ripaus vettä. Muste hieman laimenee ja ehkä irtoaa. Sitä voi käyttää moneen. Älä heitä pois.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 07.06.2011, klo 13:25:54

Laita purnukan pohjalle ihan ripaus vettä. Muste hieman laimenee ja ehkä irtoaa. Sitä voi käyttää moneen. Älä heitä pois.

Tislattua vettä. Ei kraanavettä. Tislattua vettä saa halvimmalla huoltoasemilta, missä sitä myydään akkuveden nimellä. Omakotiasujat voivat käyttää myös sadevettä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Inka - 07.06.2011, klo 13:55:26

Laita purnukan pohjalle ihan ripaus vettä. Muste hieman laimenee ja ehkä irtoaa. Sitä voi käyttää moneen. Älä heitä pois.

  Näin teinkin  ;D Opiskelijabudjetilla eläessä on tottunut säästämään kaiken. Löysin tuossa taannoin kaapinpohjalta vanhan esperessokahvin jämät joista  syntyi mainio maalausväri kesäkuun haasteeseen. Mutta se ei ole murhe, joten eipä taida kuulua tänne.
 Käytin muuten malttamattomana tussaukseen tussikynää, se vähän harmittaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Miha - 17.06.2011, klo 11:47:09
Väritulostimeni otti ja kosahti viiden vuoden palveluksen jälkeen, juuri kun oli enää 3 sivua albumista jäljellä. Ei se menoa estä, mutta kyllähän se kiusaa kun ei voi katsoa miltä lopputulos näyttää paperilla julkaisukoossa.
 
Tarpeeksi laadukas uusi tulostin maksaisi kolme ja puoli sataa, joten tämä saa luvan mennä korjaukseen. Toivottavasti saan sen takaisin ennenkuin pitää lähettää materiaalit painoon. Nyt on niin kiire ettei ehdi parempaa vaihtoehtoa tutkia.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: judea - 17.06.2011, klo 14:18:24
Väritulostimeni otti ja kosahti viiden vuoden palveluksen jälkeen, juuri kun oli enää 3 sivua albumista jäljellä. Ei se menoa estä, mutta kyllähän se kiusaa kun ei voi katsoa miltä lopputulos näyttää paperilla julkaisukoossa.
 
Tarpeeksi laadukas uusi tulostin maksaisi kolme ja puoli sataa, joten tämä saa luvan mennä korjaukseen. Toivottavasti saan sen takaisin ennenkuin pitää lähettää materiaalit painoon. Nyt on niin kiire ettei ehdi parempaa vaihtoehtoa tutkia.


Jos ei kerkeä, niin voisit kysyä ystävältä/tutulta/joltain jolla on tulostin?
Ja en tiedä onko kaikissa mutta joissain kirjastoissakin on väritulostimia, maksaa esim. 1 euron.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Miha - 17.06.2011, klo 14:31:20
Jos ei kerkeä, niin voisit kysyä ystävältä/tutulta/joltain jolla on tulostin?
Ja en tiedä onko kaikissa mutta joissain kirjastoissakin on väritulostimia, maksaa esim. 1 euron.

Meinasin kirjoittaa edelliseen viestiin mutten jaksanut; kävin kirjastossa testiksi tulostamassa sivut ja lopputulos oli hirveä.
Kenelläkään tutullani ei ole tarpeeksi hyvää tulostinta vesivärien toistoon -vaatisi vähintään 6 värikasettia. Jos joku pärjää vähemmällä niin hienoa. Kopiointiliikkeet liian kalliita & ei maksa vaivaa.

Ei tässä, ootellaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Mara - 19.06.2011, klo 22:26:54
Olen viime päivinä tehnyt töiden ohessa kolmesivuista sarjista. Piirtäminen sujui yllättävän hyvin. Yksi syy tähän oli äänikirja Huckleberry Finnin seikkailut. Se auttoi tylsistymiseen, ja urakkakin eteni. Sain tussauksen tänään valmiiksi, ja sen jälkeen kaikki alkoikin mennä pieleen.

En pidä sivujen lyijykynäjälkien kumittamisesta, joten käytin luonnoksissa sinistä lyijykynää. Se ei näy mustavalkoskannauksessa. Ei ongelmaa, kaikki menee hyvin skannaukseen asti. Skannaan sivut normaalistikahdessa osassa mustavalkoskannauksella bittikarttatiedostoksi. Sen jälkeen avaan Photoshopin, ja katson skannattuja sivuja.

(http://farm6.static.flickr.com/5237/5849960108_5c53378c37_b.jpg)

Kaameata jälkeä! Mietittyäni hieman tajuan, että tussiviivani on liian harmaata. Tämä johtuu siitä, että uitan sivellintä jatkuvasti vesipurkissa, että tussi ei pilaa hennon työvälineeni harjaksia. Noh, joudun sitten skannaamaan sivut uudelleen grayscalena, ja kumittamaan sinikynäjäljet pois. Noh, tekevälle sattuu.

Käsitekoisten puhekuplien teko on minulle hankalaa. Niistä ei tule tarpeeksi kliinisiä. Lisäksi käsintekstaus vie rutosti aikaa. Sain viikko sitten idean, että tekisin puhekuplat tietokoneella. Tällöin voisin sommitella niitä miten vain haluan, ja sivujen tekeminen nopeutuisi. Koska en pidä fonteista, tein kirjoituksen käsin ja skannasin sen koneelle. Nyt olen leikkaillut ja liimaillut kuplia ja tekstiä yhteen, ja voin sanoa, että olisin päässyt paljon vähemmällä, jos olisin tehnyt kaiken suoraan käsin originaaliin (tai tehnyt oman fontin). Ei ole ihme, että tekstauksen ja puhekuplien taiton hoitaa Jenkkilässä joku muu kuin piirtäjä itse. Yksi sivu on nyt tehty, kaksi jäljellä. Väritys on kokonaan aloittamatta, ja sellaiseksi se saattaa myös jäädä.

Tässä sen taas näkee, että ylenpäinen hifistely ei tuo eteen muuta kuin vaikeuksia.

EDIT: Ainoa kelvollinen piirustuspaperinikin on lopussa. Kohta alkaa jo naurattaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 19.06.2011, klo 22:34:19
skannaa kuvat rgbnä, saat sinisen värin helpommin pois. Vasta sinisen värin poistamisen jälkeen muutat viivan 1-bittiseksi.

Voit vaalentaa photoshopissa kuvan värejä todella reippaasti saadaksesi sinisen viivan pois.
Ei haittaa vaikka musta viiva muuttuisi ihan vaalean harmaaksi. Pää-asia, että sininen viiva katoaa. Kun sininen väri on hävinnyt kuvasta, voit valita valkoisen taikasauvalla, kääntää valinnan, ja täyttää viivat pikimustalla. Sitten muutat kuvan 1-bittiseksi.

edit:
Mitä jos poistat sinisen (B) kanavan kokonaan kuvasta? Auttaako se?
Voit myös muuttaa kuvan CMYKiksi. Cyan-kanava veks ja loput Brightness/Contrast -säätimellä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Mara - 19.06.2011, klo 22:42:08
Aivan! Mietinkin RGB-skannaamista, mutta tuota valkoisen valitsemista en tullut ajatelleeksi, ja homma jäi tekemättä. Pitääkin kokeilla tuota jatkossa.

CMYKiä olen kokeillut joskus aikaisemmin, mutta jostakin syystä en saanut toimimaan. Pitää kokeilla sitäkin. Vaikeata, kun tapoja on niin monia.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Emppu - 20.06.2011, klo 00:29:11
Itseasiassa paremmin sujuu, jos vahvistaa Selective colorsin avulla sinistä (toisin sanoen keltainen kanava kaakkoon väärään suuntaan) ja ottaa mustasta pois siniset (keltainen kanava kakkoon toiseen suuntaan, mah. vahvistaa vielä mustaa samasta), seuraavaksi kontrastit kakkoon, poistaa punaisen ja vihreän kanavan ja avot, pitäisi olla kiva lähtökohta kääntää bitmapiksi.

Toimii laimeammallakin mustalla, ainakin punaista kynää ja penteliä käyttää (laimeaa tavaraa, kun mokoma on).


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Orjan May - 20.06.2011, klo 09:21:49
Tajuan Maran murheet!

Minä teen omien sarjakuvieni( silloin HARVOIN kun olen niitä tehnyt....en ole niitä koskaan laittanut galleriaani)  puhekuplat sabluunoilla. Minulla on iso sabluuna, jossa on erikokoisia ympyröitä. Sieltä on helppo valita sopiva puhekupla, kun tiedän, kuinka paljon tekstiä ruutuun tulee.
Ja tekstaaminen on myös tärkeä elementti. Esimerkiksi Moebius on joissakin sarjakuvissaan käyttänyt samaa leikkaa liimaa tekniikkaa. Eli tekstaus liimataan erikseen puhekuplan sisään. Näpertelyähän se on!

Olen tehnyt myös sellaisia Moebius tyyppisiä juttuja, joissa puhekulpan ei tarvitse ollla niin täydellinen kuin sen pitäisi olla ;). Mutta kun teen realistista sarjakuvaa, niin silloin puhekuplan pitää olla hyvin tehty.

Tässä linkissä erinomainen esimerkki leikkaa liimaa tekniikasta puhekupliin

http://www.comicartfans.com/GalleryPiece.asp?Piece=772035&GSub=115996


Minusta Moebiuksen tekstaus on upeaa. Onkohan tuosta  tehty mitään valmista fonttia, niin voisi itsekkin saada jotain uniikkia Moebiusta omiin juttuihinsa?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Korro - 20.06.2011, klo 10:21:10
Ympäröivät ihmiset ovat ehdottaneet minulle blogin yms perustamista.Kouluihin hakutyöt ovat kesken ja Vaarin 80-vuotis potretti luonnosvaiheessa.Tulin (taas) siihen lopputulokseen että vuorokaudessa on liian vähän tunteja,ideoita ja 'haaveita' tulevista töistä riitää. Kait on vähennettävä yöunia että piirtäisin sen uniajan(?)
Toisaalta jos en nuku kunnolla se näkyy jäljessä automaattisesti.
Kerätäänkö adressi sen puolesta että vuorokauteen lisätään vaikkapa 6h lisää?
(vuorokausi=30h) Kuulostaa aika luonnottomalta.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 21.06.2011, klo 22:03:33
...Tulin (taas) siihen lopputulokseen että vuorokaudessa on liian vähän tunteja...
...Toisaalta jos en nuku kunnolla se näkyy jäljessä automaattisesti.

Totu siihen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Emppu - 22.06.2011, klo 00:01:18
Tai sitten vääntää "36 tuntia hereillä, 12 tuntia pedissä", kuittaa unet kunnolla kerralla ja yllättävästi saa enemmän aikaan 36 tunnissa kuin kahden 18 rupeamassa. Mutta se nyt vaatii pitkää pinnaa kanssaeläjiltä valitettavasti.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Juuso Laasonen - 22.06.2011, klo 02:20:41
Käsitekoisten puhekuplien teko on minulle hankalaa. Niistä ei tule tarpeeksi kliinisiä.

Minusta olisi hienoa jos itselläni olisi vastaava ongelma, mutta ei.

Kyseessä on aivan päinvastainen ongelma- puhekuplat näyttävät hyvinkin kliinisiltä kuten kuuluukin, efektit taas siltä kuin ne olisi kaivettu suoraan photarin efektikirjastosta... tosin niin on kaikki loputkin asiat sivuillani! Havaitsin tussausjälkeni olevan sen verran "siistiä" että viivassa ei ole paljoakaan eloa ja se on välillä hiukan liiankin ohutta.

Onneksi tietokoneet on keksitty ja pystyin korjailemaan edellisten sivujen kämmit pois... työvälineisiin tuleekin sitten muutoksia, paksumpaa tussia & sivellintä kehiin!

Sitä ennen kuitenkin nukun...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Inka - 23.06.2011, klo 20:37:03
Huh. Tuli taas sellainen olo etten pysty tähän. Tarina alkaa olla kirjoitettuna, kuvakäsis menossa, mutta en vain osaa piirtää.
Harmittaa ne kaikki vuodet jotka tuhlasin kun yritin tavoitella kliinistä manga-tyyliä. Tuntuu että oma viiva kuoli ja nyt en saa sitä hereille en sitten millään. Mittasuhteet sekaisin enkä enää millään tajua, minkä ihmeen kokoiset ovat oikean ihmisen silmät.
äh


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Mara - 23.06.2011, klo 23:20:44
Minä kulutin elämäni ensimmäiset 15 vuotta käytännössä kömpelöiden perunanenien piirtämiseen. En osannut enkä halunnut piirtää mitään muuta. Näin jälkeenpäin sellainen ärsyttää. Nyt olen harjoitellut suhteellisen realistista tyyliä noin 4 vuotta, ja arvelen tavoittavani jotakin. Hyvä en ole vieläkään. Ei tyylin muutos hetkessä tapahdu.

Mittasuhteissa auttanee Andrew Loomisin klassikko Figure Drawing for All It's Worth. Ja puhdas harjoittelu. Loppujen lopuksi kirjatieto antaa vain avaimet, soveltaminen täytyy tehdä itse. Viivan kuolemiseen voi auttaa uuden välineen käyttöönotto, tai erilaisten, itselle uusien sarjakuvatyylien tutkiminen. Mistä sitä tietää, vaikka esimerkiksi 30-luvun amerikkalaisista sarjakuvista löytyisi jotakin, mikä mullistaa maailmasi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Korro - 25.08.2011, klo 14:52:26
Stressi koulupaikasta vaivaa. En ole saannut juuri mitään uutta aikaiseksi viimepäivinä.
Satunnaisia onnistuneita viivoja tulee mutta se ei riitä. Ei alkuunkaan , luultavasti vaadin liikaa itseltäni mutta en siedä sitä että focus menee. Sitä saa sitten hakea koirien ja kissojen kanssa. Hetkellisesti tuntuu että piirtäminen ei ole juttuni , viha/rakkaus suhde on kuulema yleinen. Kun puhutaan taiteesta.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Orjan May - 25.08.2011, klo 15:31:14
En tiedä, mutta jotenkin sitä laiskistuu kun ikää tulee lisää. Ei ole enään sallaista inspiraation paloa kuin nuorena, kun jaksoi ja jaksoi tuhertaa kynän ja paperin kanssa. Nyt sitä on suorastaan joskus pakotettava itsensä piirustuspöydän eteen ja ideoitava jotakin paperille. Pisimmillään on mennyt miltei vuosi kun ei ole vakavasti piirtänyt mitään kunnollista.   En toisaalta usko siihen, että luovuus ihmiseltä katoaisi mitä enemmän ikää tulee, mutta ehkä sitä laiskistuu jotenkin.
Mutta sen olen huomannut, että pitäisi piirtää joka päivä jotakin, sillä pitkien taukojen jälkeen se vaatii taas totuttelua, että saa viivan eläväksi ja kuvituksista eläviä ja dynaamisia kokonaisuuksia.
Se minua harmittaa kovasti, että näkö alkaa pikku hiljaa rempata ja pian taitaa tarvita silmälasit kun ei näe tehdä kunnollista viivaa hieman hämärämmässä valossa
Mutta eniten minua murehduttaa tällä hetkellä motivaation puute. Siksi nyt hakusessa inspiraatiota jostakin. Minulla on onneksi joitakin puolivalmiita piirroksia laatikossa, jotka voisi viimeistellä ja saada kokea luomisen ja  onnistumisen iloa jälleen pitkästä aikaa. Mutta jokaisella on omat murheensa...kait?  Harmittaa kovasti se, että eräs ulkomainen kustantaja oli kiinnostunut minun sci-fi aiheisista kuvistani ja pyysi saada muutaman lisänäytteen. Tuosta saamastani sähköpostista on kulunut jo toista vuotta enkä ole vieläkään saanut mitään kunnollista aikaiseksi. Ovatkohan enään edes kiinnostuneita, kun meikäläisestä ei ole kuulunut mitään! Olisivat maksaneet tosi hyvin kansikuvista. Mutta ei auta itkeä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 25.08.2011, klo 15:42:07
 Harmittaa kovasti se, että eräs ulkomainen kustantaja oli kiinnostunut minun sci-fi aiheisista kuvistani ja pyysi saada muutaman lisänäytteen. Tuosta saamastani sähköpostista on kulunut yli vuosi enkä ole vieläkään saanut mitään kunnollista aikaiseksi.
AIAIAIAAIAIAAI!!!!
Veikkaan että tuommoisia sähköposteja ei tule kovin usein. Nuo pitäisi kyllä hoitaa kunnialla kotiin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Orjan May - 25.08.2011, klo 15:49:51

Henkilö joka on tehnyt minulle värityksiä luki myös saamani vastauksen kustantajalta ja keskustelin hänen kanssaan siitä, että voisiko hän värittää kustantajan pyytämät lisänäyte kuvitukset kun saan ne valmiiksi. Hän lupasi väritellä...mutta minä en tosiaan tarttunut tilaisuuteen ja nyt ei voi kuin valitella menetettyä mahdollisuutta.  Elämä on....sanottiin DNA mainoksessa.....sucks!  Minulla oli tuolloin tosi paha masennus meneillään ja se osaltaan oli syy saamattomuuteeni etten saanut kuvia aikaiseksi. Mutta kiva että tälläinen murhe osio on kvaakissa, jossa voi purkaa mieltään.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: CryingBlueRain - 25.08.2011, klo 15:50:42
En tiedä, mutta jotenkin sitä laiskistuu kun ikää tulee lisää. Ei ole enään sallaista inspiraation paloa kuin nuorena, kun jaksoi ja jaksoi tuhertaa kynän ja paperin kanssa. Nyt sitä on suorastaan joskus pakotettava itsensä piirustuspöydän eteen ja ideoitava jotakin paperille.

Motivaation katoaminen voi varmaan johtua monestakin eri syystä. Sinun kannattaa pohtia, oletko mahdollisesti masentunut. Masennus aiheuttaa aloitekyvyn ja motivaation heikentymistä, mutta sille ongelmalle on onneksi tehtävissä paljonkin.



Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 25.08.2011, klo 15:54:12
Motivaation katoaminen voi varmaan johtua monestakin eri syystä. Sinun kannattaa pohtia, oletko mahdollisesti masentunut. Masennus aiheuttaa aloitekyvyn ja motivaation heikentymistä, mutta sille ongelmalle on onneksi tehtävissä paljonkin.


'Masennusta olen tässä pohtinut omalla kohdallani jo  jonkin aikaa.
Mites semmoisen voi diagnosoida?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Orjan May - 25.08.2011, klo 15:55:20

CryingBlueRain...olin juuri maininnut masennuksesta kun laitoit viestisi. Masennus ei todellakaan ole hyvä ystävä vaan asia, joka voi pahimmillaan viedä ihmisiä itsemurhiin. Tiedän tämän hyvin, sillä vajaa kuukausi sitten ystäväni poltti itsensä metsikössä bensalla täällä Helsingissä.  Siitä oli lehdissäkin. Mutten halua puhua siitä enempää, Tiedän mitä se voi tehdä'.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: CryingBlueRain - 25.08.2011, klo 16:09:08
Poltti itsensä bensalla? Vaikea kuvitella mitään karmeampaa. En osaa sanoa muuta kuin että huh huh.

Tertsi: Jos on alavireinen, väsynyt, hyvin usein (ei tietenkään aina) allapäin, motivaatio ja keskittymiskyky hukassa, kaikenlaisten aloitteiden tekeminen vaikeaa, arkirutiinienkin hoitaminen maistuu puulta eikä sitä aina jaksaisi tehdä...niin, no, silloin on syytä epäillä masennusta. Mutta ei kuitenkaan kannata tehdä mitään omadiagnooseja, vaan hakeutua asiantuntijan luokse, jos vähänkin tuntee aihetta olevan - voi aloittaa ihan terveyskeskuslääkäristä.

Masennusta hoidetaan ainakin lääkityksellä ja terapialla. Omien kokemusten ja joidenkin tutkimustulosten mukaan myös liikunnasta on paljon hyötyä. Ongelma on tosin siinä, että masentuneen on vaikea löytää motivaatiota liikuntaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: VesaK - 25.08.2011, klo 16:43:03
Masennus on kansallistauti jota herkästi lääkitään aineilla joiden vaikutus on hyvin vaihteleva. Täsmälääkitystä kun ei ole. Jos ja kun ei ole varaa yksityiseen terapeuttiin ja jonot ovat julkisella puolella mittavat, potilas laitetaan roikkumaan pillereiden varassa kunnes psykiatriselta puolelta ehkä löytyy tilaa.
On lääkkeistä hyötyä, sen olen omin silmin nähnyt useamman kerran, mutta sivuvaikutuksetkin ovat rankkoja. Ja kuten sanottu, yksilöllisen oikean lääkityksen löytäminen kestää.
Ainoa asia minkä ihminen itse voi tehdä on elämänmuutos - mikäli jaksaa sellaisen tehdä. Suunnata pois masennuksen keskeltä - suuntaan tai toiseen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 25.08.2011, klo 16:54:10
Pillereitä en halua ruveta popsimaan.
Kaipa sitä sitten täytyy ruveta muuttamaan elämää. huh huh!


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Korro - 25.08.2011, klo 16:56:02
Tajusin etten halua piirtää enään Supersankareita. Pitäisi alkaa kerämään vaikkapa suomalaista-'jotain'tuotantoa. Sivellin korvannut kynän , en saa lihaksienvarjostamisesta samanlaista tunnetta. Luultavasti paikallisen Pynnösen tuotantoon aion tutustua. Ainakin näin aluksi , katsotaan mitä tulevan pitää. Minulle saa mainostaa myös omaa tuotantoa , olisin kiinnostunut tutustumaan.
Kiitos.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: CryingBlueRain - 25.08.2011, klo 17:00:25
Pillereitä en halua ruveta popsimaan.

Ei siitäkään kannata pelkän periaatteen vuoksi kieltäytyä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Emppu - 25.08.2011, klo 19:44:17
Ei siitäkään kannata pelkän periaatteen vuoksi kieltäytyä.
Mutta ei niihin pidä turvautua kuin mihin tahansa karkkiin. Krooninen masennus on oma asiansa, mutta välillä tuntuu, että jokaiselle ollaan survomassa pillereitä, jos yksikin pieni vastoinkäyminen elämässä tapahtuu. Onhan se tietenkin paljon ihmisestä kiinni, miten asioita käsittelee, mutta kun minä olen perusterveystarkastuksilla päässyt todistamaan kahteen kertaan miten innoissaan noita pilsuja ollaan tunkemassa, niin tulee sitä lievästi kyseenalaistettua koko touhua.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: CryingBlueRain - 25.08.2011, klo 20:00:08
Eihän mitään lääkettä pidä käyttää ilman todellista tarvetta. Ei ihmisiä tietenkään pitäisi totuttaa mielialalääkkeiden käyttöön heppoisin perustein. Sitten kun todellista tarvetta on, ei lääkkeitä myöskään pidä turhaan vieroksua. Mikään ei ole niin tyhmää kuin tarpeellisesta lääkkeestä kieltäytyminen pelkän ylpeyden tms. lapsellisen syyn takia. (Tämä oli yleisen tason kommentti, enhän minä keskustelijoista ja heidän motiiveistaan tiedä yhtään mitään).

Mutta eivät aikuiset ihmiset minun neuvojani varmaankaan tarvitse, joten antaa olla.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Marko K - 29.08.2011, klo 09:26:53
Musiikkiterapiaa masennukseen:

http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/musiikkiterapia+tehoaa+masennukseen/a665325

Voin kokemuksesta kertoa, että jos turhauttaa ja masentaa niin kannattaa kuunnella paljon musiikkia. Se tuntuu lataavan akkuja. Ei pidä antaa epätoivolle sijaa sydämessään. Pillereihin en oikein usko. Niistä voi tulla jonkilainen kainalokeppi, johon sitten on jatkuvasti tukeutumassa sen sijaan, että korjaisi asioitaan.  Henkiset ongelmat selviää mielestäni puhumalla suurimmalta osin ja jos on tullu tehtyä jotain töppäyksiä ja ne sitten painaa selkärepussa niin silloin pitää tarkistaa sitä omaa tekemistä ja korjata elämänsä suuntaa ja ympyröitä. Tämä minun mielipiteenä. Jokaisellahan masentaa joskus!


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 03.10.2011, klo 18:52:53
Pitkän hiomisen jälkeen Moby Dickin kolmanneksi viimeinen sivu luonnosteltu Wacomilla. Oho, painoinko yälreunasta ruksia kun kysyy tahdonko sulkea varmasti sivun.. no en tahdo.. ei kun sehän olikin tahdonko tallentaa sivun.. hups... sinne meni... katsos vaan, enkö ollut tosiaan tallentanut kertaakaan...

Nyt tarvitaan jotain musiikkiterapiaa vahvempaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Marko K - 05.10.2011, klo 20:46:53
Viskiä?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 06.10.2011, klo 08:35:00
Viskiä?

Juurikin näin. Ja sivu on taas kasassa entistä ehompana. Vanha viisaus lempeä skotti eheyttää sielun ja sarjakuvan tuli taas todistetuksi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Korro - 10.10.2011, klo 09:45:28
ARGH! Olen kärsinyt jo melkein viikon siitä etten saa mitään taidetta tehtyä. Koulussa mennyt suthkoht hyvin opettajien mielestä , itse en ole aivan samaa mieltä. Saataa olla että kouluympäristöön turtuneena luominen koulussa saataa onnistua helpommin. En tiedä mutta kyllä nämä päivät kuluttavat , hermoja sekä paperia. Terveisiä paperinkeräykselle.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: judea - 11.12.2011, klo 14:10:23
PRKL! Tein pilakuvan melkein valmiiksi asti ja tietokoneesta oli akku loppumaisillaan. POKS! Ei kun uusiksi.  >:(


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 11.12.2011, klo 14:12:30
Save early, save often.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 11.12.2011, klo 16:15:26
Ctrl + S tavaksi. Zeniläisittäin. Aina muutaman viivanvedon jälkeen.

Timo


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Veli Loponen - 11.12.2011, klo 17:17:31
Ctrl + S tavaksi. Zeniläisittäin. Aina muutaman viivanvedon jälkeen.
Itse opin tämän ollessani harjoittelijana kirjapainossa 15 vuotta sitten. Kun Mac oli kaatunut tai sähköt katkenneet tarpeeksi usein, alkoi tallennuspikanäppäin olla aika hyvin hallussa. Nykyisin jopa niinkin, että esimerkiksi vähänkin pidempää keskustelufoorumiviestiäkin kirjoittaessa painaa välillä ctrl+s, vaikka siitä ei olekaan mitään hyötyä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Korro - 27.12.2011, klo 07:33:57
Tuntuu ettei Riihmäeltä löydy 'kunnollista'paperia. Näin on eräs paikallinen taiteilia sanonut. (Se en ole siis minä) Mutta joo, kunnollisuudesta sen verran verrattuna Hyvinkäähän näkyy varsinkin hinnoissa.Sekä Riihimäen akvarellipaperi ei ole oikeastaan akvarellipaperia. Itse en ota kantaa mutta näin olen ymmärtänyt. Kuulema Temperassa myydään kunnollista töherryspaperia. En ole tutkinut asiaa, täytynee rahapäivänä käydä Stadissa. Minusta on mukavinta osaa tuote 'oldskuul'tavalla. Eikä netistä. Yök.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 27.12.2011, klo 14:03:02
Ironista että ensin en halunnut nettisivuja, mutta nyt niiden lopettaminen tuntuu melkein huonolta idealta. :/ mutta eipä niillä enää juuri käyttöä ole ollut, eikä siis järkeä pitää niitä. Saahan netissä töitään esille muuallekin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 27.12.2011, klo 14:51:01
Ironista että ensin en halunnut nettisivuja, mutta nyt niiden lopettaminen tuntuu melkein huonolta idealta. :/ mutta eipä niillä enää juuri käyttöä ole ollut, eikä siis järkeä pitää niitä. Saahan netissä töitään esille muuallekin.

Laita nettikauppa pystyyn, ja ala myydä originaaleja ja omakustanteita. Siihen kotisivu on ehdoton, vaikka noita kauppapalveluitakin on.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Holle - 27.12.2011, klo 15:33:45
Ironista että ensin en halunnut nettisivuja, mutta nyt niiden lopettaminen tuntuu melkein huonolta idealta. :/ mutta eipä niillä enää juuri käyttöä ole ollut, eikä siis järkeä pitää niitä. Saahan netissä töitään esille muuallekin.

Kannattaako lopettaa, sivut ovat tyylikkäät ja hyvä esittelypaikka. Ylläpito ei montaa kymppiä vuodessa ole.
Jos joskus kuitenkin taas teet nettisivut niin niitten hilaaminen uudestaan noinkin ylös kuin  nyt on (1. sivulla Googlen "kuvitus"-haulla) saattaa olla vaikeampaa. Nyt sinulla on hyvä näyteikkuna.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 27.12.2011, klo 15:50:08
Domainnimi menee umpeen ja se pitäisi maksaa luottokortilla jenkkeihin. Siksi aattelin että nyt olisi hyvä sauma lopettaa, tuolla pitäisi rempata rumia osioita enkä osaa, niitä ei koskaan tule päivitettyä jne. Jos tulee tarve lähettää portfolio jonnekin, mulla on sellainen Carbonmadessa.

Laita nettikauppa pystyyn, ja ala myydä originaaleja ja omakustanteita. Siihen kotisivu on ehdoton, vaikka noita kauppapalveluitakin on.
tuohan taisi uudessa utopiassa olla piirtäjälle ainoa keino ansaita rahaa. Idea on kyllä hyvä, ensin vain pitäisi keksiä jotain muutakin kiinostavaa kuin kuvapäivismerkinnät jotta saisi lukijoita.

Näillä näkymin jatkan narullaa vaikka sillä ei ehkä olekaan juuri mitään mahdollisuuksia, itseä vartenhan on tärkeintä piirtää.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Drawer99 - 05.01.2012, klo 20:15:22
Tajuan Maran murheet!

Minä teen omien sarjakuvieni( silloin HARVOIN kun olen niitä tehnyt....en ole niitä koskaan laittanut galleriaani)  puhekuplat sabluunoilla. Minulla on iso sabluuna, jossa on erikokoisia ympyröitä. Sieltä on helppo valita sopiva puhekupla, kun tiedän, kuinka paljon tekstiä ruutuun tulee.
Ja tekstaaminen on myös tärkeä elementti. Esimerkiksi Moebius on joissakin sarjakuvissaan käyttänyt samaa leikkaa liimaa tekniikkaa. Eli tekstaus liimataan erikseen puhekuplan sisään. Näpertelyähän se on!

Olen tehnyt myös sellaisia Moebius tyyppisiä juttuja, joissa puhekulpan ei tarvitse ollla niin täydellinen kuin sen pitäisi olla ;). Mutta kun teen realistista sarjakuvaa, niin silloin puhekuplan pitää olla hyvin tehty.

Tässä linkissä erinomainen esimerkki leikkaa liimaa tekniikasta puhekupliin

http://www.comicartfans.com/GalleryPiece.asp?Piece=772035&GSub=115996


Minusta Moebiuksen tekstaus on upeaa. Onkohan tuosta  tehty mitään valmista fonttia, niin voisi itsekkin saada jotain uniikkia Moebiusta omiin juttuihinsa?

Tuo Moebiuksen tekstaushan on ihan jumalaista! :D


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Drawer99 - 05.01.2012, klo 23:40:50
Ainii, tännehän piti kirjoittaa murheita..

Luin tänään aamulla foorumin aiheitten otsikoita ja sielä oli semmone otsikko ku
"Vitsauksena pikselit". Kirjottajaa en muista.
No, siitä tuli mieleen että sarjakuvantekohan on nykyään tosi teknistä.
Siis tietoteknistä (toi sana tuli ekana mieleen  :D)
No eihän se haitta oo, mutta jotenki nyt on ihan eri maku piirtää sarjakuvia   ???
Kun mä olin eka-toka luokilla, ja piirtelin ihan äijänä jotai sotasarjakuvia,
jotka tyssäs aina siihen ekan sivun puoleenväliin.. Niin sillon en vielä käyttäny mitään tietokonetta apuna piirtämisessä.
Siis tottakai, oon käyttäny´tietokonetta muuten siitäasti kun oon oppinu lukeen (ja nykyään oon jo nörtti  ;D  ;D)...
Onhan siitä teille ammattilaisille varmasti hyötyä, mutta mun mielestä se vie sitä kunnon sarjakuvanteon makua siitä... Millastahan oli tehä sarjakuvia sillon kun esim Carl Barks alotteli uraansa  :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 05.01.2012, klo 23:51:58
No mutta tokihan sarjakuva on edelleen pitkälti perinteistä piirtämistä vaikka tietokoneet ovatkin tulleet mukaan. Piirtäjiltä tuskin viedään työvälineitä pois, mutta lukijakunnassa on kyllä tainnut yleistyä ajattelu että median tarvitsee olla olemassa vain digitaalisena. Samaan kai kuuluu joskus esiin pulpahtava vähän itsekäs ajattelumaailma, joka on ehkä lähtöisin digitalisoitumisesta... Mene ja tiedä.

Mut joo, aina kun haikailee liikaa aikoja ennen tietokoneita, kannattaa vertailla vanhoja vessapaperivärityksiä uusiin vastaaviin julkaisuihin. Mutta kynä ja paperi tuskin häviää ihan heti mihinkään.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: judea - 06.01.2012, klo 00:24:32
Ainii, tännehän piti kirjoittaa murheita..

Luin tänään aamulla foorumin aiheitten otsikoita ja sielä oli semmone otsikko ku
"Vitsauksena pikselit". Kirjottajaa en muista.
No, siitä tuli mieleen että sarjakuvantekohan on nykyään tosi teknistä.
Siis tietoteknistä (toi sana tuli ekana mieleen  :D)
No eihän se haitta oo, mutta jotenki nyt on ihan eri maku piirtää sarjakuvia   ???
Kun mä olin eka-toka luokilla, ja piirtelin ihan äijänä jotai sotasarjakuvia,
jotka tyssäs aina siihen ekan sivun puoleenväliin.. Niin sillon en vielä käyttäny mitään tietokonetta apuna piirtämisessä.
Siis tottakai, oon käyttäny´tietokonetta muuten siitäasti kun oon oppinu lukeen (ja nykyään oon jo nörtti  ;D  ;D)...
Onhan siitä teille ammattilaisille varmasti hyötyä, mutta mun mielestä se vie sitä kunnon sarjakuvanteon makua siitä... Millastahan oli tehä sarjakuvia sillon kun esim Carl Barks alotteli uraansa  :)

Mä pelkään että kaikki sarjakuvat siirtyy Inklingien kautta kokonaan koneelle. Kauanhan siinä menee mutta kuitenkin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Drawer99 - 06.01.2012, klo 00:51:22
Mä pelkään että kaikki sarjakuvat siirtyy Inklingien kautta kokonaan koneelle. Kauanhan siinä menee mutta kuitenkin.
Jep. Tätäpä mäkin.
Nautitaan vielä ku saadaan lukee sarjakuvia ihan omissa käsissä ;D
No vitsivitsi, kyllä siihen menee satoja vuosia vielä...  :)
Mutta onhan nyt jo niitä netissäluettavia ja ostettavia kirjoja. Siinähän menee maku  ;D


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Emppu - 14.01.2012, klo 02:11:09
Ärsyttää, kun pitäisi suunnitella vaakunoita tuohon projektiin, mutta mäyrän graafiset konnonaatiot on hieman kyseenalaisia 1600-luvun ranskalaisvaakunaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 01.02.2012, klo 14:09:35
Työfiiliksiä voisi jo pitkältä ajalta kuvata sanalla "aaaargh".


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Teräskäsine - 05.02.2012, klo 17:53:17
Ollut kipeänä ja omat projektit jäätyneet.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Orjan May - 05.02.2012, klo 19:27:13
Tällä kertaa ahdistusta aiheuttava murheen aihe on seuraava. Kaipaan lohdutusta. Olen liittynyt GO FAT GO-haasteeseen eli kysymys on laihduttamisesta kesäksi. Läskit pois kun ylipainoa n.20 kg. Alku haasteessa meni tosi mahtavasti. Hyvät ruoka ohjeet, ihanaa tukea foorumissa muilta laihduttajilta ja muutenkin motivoivaa, kun yli 30 000 ihmistä oli samanaikaisesti mukanas haasteessa. No. AIvan mahtava fiilis ensimmäiset 5 päivää. Kävin jopa kuntosalilla nostelemassa painoja ja tekemässä vatsa, selkä-lihas liikkeitä jne. Mutta sitten iski niin paha makean nälkä, ettei se loppunut vaan sorruin 4-5 päiväksi pullaan, karkkiin ja suolaisiin pasteijoihin. Nyt Go Fat Go kuuluu minulla seuraavasti: Gome Fat Back. Kaikki hyvä fiilis tipotiessään ja aloitettava alusta ja juuri nyt ihan pian tuo haaste loppuu. Fiilis kadonnut kokonaan. Nyt palaa mielessä kaikki herkut. Tuota haastetta on nyt kestänyt 21 päivää. Kamala masennus ja itse-inho päällä. Miksi jotkut ihmiset ovat näin selkärangattomia kuin minä, ettei voi olla edes paria viikkoa ilman makeaa. Ja ainoat talvihousut rupeavat ikävästi puristamaan kun läski turpoaa ja turpoaa. Tämä on kamalaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 05.02.2012, klo 19:48:46
Nyt palaa mielessä kaikki herkut. Tuota haastetta on nyt kestänyt 21 päivää. Kamala masennus ja itse-inho päällä. Miksi jotkut ihmiset ovat näin selkärangattomia kuin minä, ettei voi olla edes paria viikkoa ilman makeaa. Ja ainoat talvihousut rupeavat ikävästi puristamaan kun läski turpoaa ja turpoaa. Tämä on kamalaa.

Tämä kai kuuluisi enempi yleisten murheiden osastoon, mutta monet ovat raportoineet että vihreä tee vie ainakin osan makeanhimosta pois. Jos juoma ei ole tuttu tai muistikuvat kyseisestä litkusta ovat kitkeriä, kannattaa käydä esim. Théhuoneella tai Ouncessa maistamassa. Lisäksi se laihduttaa, parantaa mielialaa, siivoaa kotisi ja tiskaa tiskit. Sitten jaksaa taas piirtääkin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Orjan May - 05.02.2012, klo 19:53:26

Kiitos Auralle tee vinkistä. Pieni heikotus tuli kun mainitsit sanan "tiskaa tiskit" ja "siivoa kotisi". >:( ::)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 05.02.2012, klo 20:01:28
Kiitos Auralle tee vinkistä. Pieni heikotus tuli kun mainitsit sanan "tiskaa tiskit" ja "siivoa kotisi". >:( ::)

Niin siis muistelin että asut Helsingissä, nuo molemmat liikkeet ovat siis siellä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Lurker - 05.02.2012, klo 21:30:23
Paras tapa saada kilot pois on syödä vatsansa täyteen matalakalorista ruokaa. Missään nimessä 100 grammassa ei saa olla yli 150 kilokaloria. Syö keittoja ja sellaisia, joissa on 45-50 kcal. Mutta nälkä ei saa jäädä, muuten ei tule laihduttamisesta mitään.

Makean nälän voi tyydyttää mansikoilla ja vastaavilla. Paiskaa ne pullat helvettiin, ei ne ole ihmisen ruokaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Nina Jurvanen - 06.02.2012, klo 12:23:47
Paras tapa laihduttaa on masennus. Ei jaksa syödä eikä tehdä ruokaa. Koko ajan on nälkä, mutta ei vain jaksa vaivautua. Onneksi itsellä on vielä varaa laihtua, muuten tämä saattaisi käydä jo terveyden (siis fyysisenkin) päälle...

Masiksesta ei vain ole mitään iloa muulla tavoin - ei jaksa piirtää, on motivaatio-ongelmia. Luojan kiitos olen edes päässyt pari vuotta sitten kesken jääneessä gradussani hyvään uuteen alkuun jostain tuntemattomasta syystä. Jos tästä jopa valmistuisikin tänä keväänä - sen jälkeen alkaa uusi elämä ja toivottavasti myös löytyisi jostain into tehdä sarjisprojektiani.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Lurker - 06.02.2012, klo 12:35:45
Hyvä ruoka auttaa apeaan mieleen! Elämäänsä saa iloa siitä, kun hääräilee keittiössä ja laittaa pötyä pöytään.

Välimeren ruokavalio ehkäisee masennusta (http://www.tohtori.fi/?page=7236802&id=1905537)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Jari Lehtinen - 06.02.2012, klo 12:41:32
Aikoinaan Julma-Juha Väätäinen kovasti mainosti metodia, joka oli nerokkuudessaan yksinkertainen: Syö ruokaa, jonka sulattaminen kuluttaa enemmän energiaa kuin siitä saa. Siis kurkku- ja tomaattikeittoa, jossa on kuoret mukana.
En muista sisältyikö ruokavalioon mitään muuta.  :P


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Nina Jurvanen - 06.02.2012, klo 14:13:21
Hyvä ruoka auttaa apeaan mieleen! Elämäänsä saa iloa siitä, kun hääräilee keittiössä ja laittaa pötyä pöytään.

Kanawokki tuli ylös saman tien kun yritin sitä syödä. Nyt uusi yritys smoothiella, ihme kyllä vatsa tuntuu sietävän Pirkan trooppisesta hedelmäsekoituksesta ja maustamattomasta jogurtista tehtyä smoothieta. Taidan ryhtyä elämään hedelmillä ja marjoilla... Masennuksen puolelle mielialani on mennyt nyt ilmeisesti siksi, kun pelkään Kelalta tulevan hylkäävän terapiapäätöksen ja siitä terapiasta olisi paljon hyötyä tulevaisuudessa elämänlaatuni kannalta sekä todennäköisesti myös ihan kansantaloudellisesti työssä jaksamisen suhteen. Onneksi varaa on edes kahteen terapiakertaan kuussa, vaikka hylsyn saisinkin. Silti pelottaa, sillä Kelan puoskarit saattavat hylätä hakemukseni vain siksi, että sairastan kaksisuuntaista mielialahäiriötä, koska katsovat, ettei tuo hullu muuksi muutu vaikka kuinka hoitaisi  >:(

No juu, jos tämän avautumisen koettaisi saada sarjakuvantekijän murheeksi, niin kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä on sentään nähty olevan yhteyksiä henkilön luovuuteen taiteilijana. En siten vaihtaisi elämääni ns. normaalin ihmisen elämään, vaikka joskus vuoristoradalla olisinkin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Marko K - 06.03.2012, klo 20:07:42
On tämä /c:stä: 7 sivun mittainen sarjakuva muuten lähes valmis mutten saa tehtyä viimeistä sivua mitenkään. Olen piirtänyt jo varmaan kolmeen, neljään kertaan uusiksi ja kun ei se lopputulos itselle kelpaa niin se ei sitten kelpaa. Lienenkö jäänyt ikuiseen luuppiin vangiksi tämän kanssa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 07.03.2012, klo 11:32:45
On tämä /c:stä: 7 sivun mittainen sarjakuva muuten lähes valmis mutten saa tehtyä viimeistä sivua mitenkään. Olen piirtänyt jo varmaan kolmeen, neljään kertaan uusiksi ja kun ei se lopputulos itselle kelpaa niin se ei sitten kelpaa. Lienenkö jäänyt ikuiseen luuppiin vangiksi tämän kanssa.

Ongelma on sitten varmaan jo käsikirjoituksen tasolla. Yksi tapa ratkaista voisi olla seuraava: mieti kolme erilaista lopetusta.

- surullinen, vakava film noir -lopetus. Poistutaan sateeseen ja kaipuu jää sydämeen. Gutman ystävineen jatkaa Maltan Haukan metsästystä mutta se ei kuulu tähän tarinaan. Kun James Bond on viimein mennyt naimisiin, vaimo ammutaan elokuvan viime sekunnilla. James Cagney seisoo kaasukellon päällä ja huutaa "Ma! I'm on the top of the world!" juuri ennen kuin kaasukello räjähtää. Jean-Paul Belmondo ei kuolemassakaan onnistu hymyilemään kuten Bogart. Thelma ja Louise painavat kaasua ja ajavat rotkoon.

- onnellinen Hollywood-loppu. Asiat järjestyvät. Mafiapomo ymmärtää että Mickey Blue Eyes on harmiton veikko ja Hugh Grant saa elää. Nemo pääsee vapaaksi akvaariosta ja ui isän ja uuden äitipuolen kanssa kotiin. Ratatouille saa ravintolan johtaakseen. Prinssi menee naimisiin hampurilaisravintolan pomon tyttären kanssa ja kansa hurraa. Forrest Gumpista tulee ensimmäinen rehellinen presidentti. Kuolemantähti on tuhottu ja prinsessa palaa kotiin. Vaimo alkaa taas käyttää miehensä sukunimeä ja mottaa toimittajaa joka on vaarantanut heidän ja lastensa hengen.

Mystinen, salaperäinen loppu (mahdollisin jälkisanoin). Kun Kauhun Kilometrien rekka viimein on saatu nujerretuksi, ohjaamo onkin tyhjä - vain tuuletin pyörii hiljalleen. Kapteeni Nemo ei voi antaa anteeksi isänmaalleen, joka hänet petti, ja katoaa meren aaltoihin. Jyrkänne pettää Moriartyn ja Holmesin alta, ja molemmat katoavat kuohuihin. "Työni täällä on tehty", sanoo Philo, "minun on aika palata omalle planeetalleni". Taika-Jim tekee hypnoottisen eleen ja pyyhkii kaikkien muistit. Tintille jää kuitenkin taskuun neula, joka on valmistettu maapallolla tuntemattomasta metallista.

Sitten kokeilet eri lopetuksia ja valitset parhaan tai vaikka kaikki. "Cluedo" on mainio elokuva joka käyttää ne kaikki (leffassa viimeinen kela arvottiin joka näytäntöön), samoin "Juokse, Lola", ja se Kieslowskin elokuva jonka nimeä en nyt muista.

Mutta vaikka näin. Esimerkiksi :-D

Kivi



Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Marko K - 11.03.2012, klo 18:57:00
Jeejee, sain tehtyä nyt tuon sivun 7 lopultakin. Enää tarvii vääntää sivulta 2 pari ruutua ihan uusiksi niin arvelen, että se on siinä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 12.03.2012, klo 11:29:21
Yön valvomisen jälkeen olen ehkä saanut Photoshopin taas toimimaan koneessani. Töiden piti olla lähetettyjä jo. Nyt ne värit viivästyvät (mustavalkoinen meni eteenpäin), mutta niin isossa talossa ne eivät edes huomanne mitään, sanoo kirjoittajani. Toivotaan parasta niin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Jukka Koivusaari - 16.03.2012, klo 20:45:07
 Turhauttaa yrittää tehdä enää mitään valmiiksi.

 Pöytälaatikkoon kertyy kaikenlaista puolivalmista.
Mitään ei enää jaksaisi viimeistellä julkaisukuntoon.
Ei nämä kuitenkaan ketään kiinnosta.
 Kukaan ei edes hauku mun töitäni huonoiksi. Niinkun niitä ei olisi olemassa ollenkaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Mikael Mäkinen - 16.03.2012, klo 21:34:15
Turhauttaa yrittää tehdä enää mitään valmiiksi.

 Pöytälaatikkoon kertyy kaikenlaista puolivalmista.
Mitään ei enää jaksaisi viimeistellä julkaisukuntoon.
Ei nämä kuitenkaan ketään kiinnosta.
 Kukaan ei edes hauku mun töitäni huonoiksi. Niinkun niitä ei olisi olemassa ollenkaan.

Elä veikkonen noin sano. Juuri pikkusiskolle lainasin albumin Avaruuspuvussa ja vähän E.V.A:nkin, sanoen samalla, tarkka lainaus: "Lue se. Yksi hauskimmista albumeista niinku ikinä."

Kehui nauraneensa ääneen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 16.03.2012, klo 21:54:56
Ei nämä kuitenkaan ketään kiinnosta.
 Kukaan ei edes hauku mun töitäni huonoiksi. Niinkun niitä ei olisi olemassa ollenkaan.

Turpa kiinni ja piirrä. Joo, olet "parempi kirjoittaja kuin piirtäjä", minkä sanon suurimmasta osasta suomalaisia tekijöitä, mutta en minä hetikohta keksi piirtäjää, joka saisi viritettyä saman ilmeikkyyden sun hahmoihisi.

Ja multa puuttuu vain se Jäniskoira-alppari, mutta ei mulla tosin ole yhtään rahaakaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Miha - 16.03.2012, klo 22:10:17
Turhauttaa yrittää tehdä enää mitään valmiiksi.

 Pöytälaatikkoon kertyy kaikenlaista puolivalmista.
Mitään ei enää jaksaisi viimeistellä julkaisukuntoon.
Ei nämä kuitenkaan ketään kiinnosta.
 Kukaan ei edes hauku mun töitäni huonoiksi. Niinkun niitä ei olisi olemassa ollenkaan.

Erittäin tuttu tunne meille kaikille. Pitäiskö perustaa törhäytyneiden piirtäjien tukiryhmä?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Clavia Z - 17.03.2012, klo 08:13:48
Tukiryhmä on hyvä idea. Sama tunne vaivaa minuakin. Pusken silti eteenpäin, koska haluan edes itse nähdä unelmaprojektini valmiina, vaikkeivät ketään tunnu kiinnostavankaan. Koko ajan joudun vähän kamppailemaan laskevaa motivaatiota vastaan. Olin sentään 5½ vuotta piirtämättä ja nyt kun viimein sain innostuksen takaisin, en anna sen kadota uudestaan.

Joudun toimimaan itse omana kriitikkonani ja löydän omista sarjakuvistani kosolti vikoja. Piirrän ja piirrän ja toivon, että ajan myötä nämä viat korjaantuisivat.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Jukka Koivusaari - 19.03.2012, klo 11:04:31
Elä veikkonen noin sano. Juuri pikkusiskolle lainasin albumin Avaruuspuvussa ja vähän E.V.A:nkin, sanoen samalla, tarkka lainaus: "Lue se. Yksi hauskimmista albumeista niinku ikinä."
Joo. Ja noita meni viime keväänä tukkuun 15 kpl ennekuin se loppui. Kolmilla messuila vähittäismyyntiä yhteensä 8 nidettä.

 Toinen perättäinen epäonnistunut  ja luultavasti viimeinen omakustanteen lanseeraus. Ei ole oikein enää varaa velkaelvyttää kirjapainoja. 


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Miha - 19.03.2012, klo 12:27:57
Joo. Ja noita meni viime keväänä tukkuun 15 kpl ennekuin se loppui. Kolmilla messuila vähittäismyyntiä yhteensä 8 nidettä.

 Toinen perättäinen epäonnistunut  ja luultavasti viimeinen omakustanteen lanseeraus. Ei ole oikein enää varaa velkaelvyttää kirjapainoja. 


Eihän tuo ole este, se on vain hidaste. Jos sinulla menee enempi aikaa että saat säästettyä rahat, niin sehän tarkoittaa vain sitä että voit laittaa seuraavan teokseesi enempi aikaa; teet siitä isomman, hienomman ja kauniimman.

Lukijoille voi pistää näytteitä vaikka blogin muodossa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Jukka Koivusaari - 19.03.2012, klo 19:47:26
Eihän tuo ole este, se on vain hidaste. Jos sinulla menee enempi aikaa että saat säästettyä rahat,

 Kun ei se ole rahasta kiinni. Se on siitä ajasta ja vaivasta.
Mulla olisi heti pääomia pistää parintuhannen kappaleen kovakantisen värialbbarin  eestipainokseen , jos olisin varma että saisin sen joskus myytyä. Harrastan riskisijoittamista muutenkin. Sijoitukselle vaan odottaisi parempaa tuottoa kuin stressihormonikrapulaa ja kallista jätepaperikasaa nurkkaan. 
 
Se  myyntipuoli tässä rassaa. Ei ole tähänkään asti sujunut. Ja omien töiden kustannustoimittaminen arvaamalla on aika haljua puuhaa sekin. Pitäisi saada joku muu tekemään niitä hommia.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 19.03.2012, klo 20:08:49
yksittäinen omakustanne hukkuu pienlehtitaivaan uumeniin. samanhenkisten tekijöiden kannattaisi kerääntyä yhteen ja lanseerata omat tuotoksensa yhtenäisen nimikkeen, logon ja formaatin alla egmontin pulpin tapaan. näin myyntipöydällä olisi näköä ja kokoa.

toki sisällön pitää olla timangia, mutta selvähän se.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Mikael Mäkinen - 25.03.2012, klo 12:24:58
Kuukauden ajan olen nyt miettinyt että mihin suuntaan käsikirjoituksen kanssa menisi. Jatketaanko tällä linjalla, vai mennäänkö enemmän yli. Lisäksi siihen vaikuttaa aivan liikaa mitä on tehnyt, tai siis katsonut aiemmin. Sitä saa niin kovin erilaiset vaikutteet Täällä Pohjantähden alla -elokuvista kuin Sucker Punchista.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Marko K - 25.03.2012, klo 21:04:19
yksittäinen omakustanne hukkuu pienlehtitaivaan uumeniin. samanhenkisten tekijöiden kannattaisi kerääntyä yhteen ja lanseerata omat tuotoksensa yhtenäisen nimikkeen, logon ja formaatin alla egmontin pulpin tapaan. näin myyntipöydällä olisi näköä ja kokoa.

toki sisällön pitää olla timangia, mutta selvähän se.

Kiintoisa idea!


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 27.03.2012, klo 22:16:01
En muista onko tämä jo pyörinyt täällä, mutta ei kai tästä haitaakaan ole: Super Obvious Secrets That I Wish They’d Teach In Art School (http://philintheblanks.com/blog/?p=546) Ei tosin tehoa muhun. :/


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Jukka Koivusaari - 01.04.2012, klo 20:27:12
Super Obvious Secrets That I Wish They’d Teach In Art School (http://philintheblanks.com/blog/?p=546)

Ei toi kaveri kerro mitään, mitä mä en  tietäisi ennestään. Ja suurimman osan noista jutuista olen tehnytkin.

Lainaus käyttäjältä: http://philintheblanks.com/blog/?p=546
A lot of the opportunities and jobs and exposure that have come my way have been a direct result of talking to people and being a nice guy.

 Havainto on varmaan oikea. Mutta neuvona hyödytön. Minä ainakaan en ajattele sanoilla. En yksinkertaisesti pysty muokkaamaan ajatuksiani sanoiksi niin nopeasti, että pystyisin valmistautumatta vastaamaan juttelijoille.
 Olen sen takia onnistunut tyrimään sellaisiakin tukkuostaja- ja kriitikkokontakteja, joissa muhun on otettu yhteyttä.
 Ei sosiaalista lahjakkuutta voi käskeä itselleen.   
 
Lainaus käyttäjältä: http://philintheblanks.com/blog/?p=546
(http://farm4.static.flickr.com/3160/5731409654_3598d048cf_o.jpg)

 Mä en ole koskaan tykännyt myymisestä. Enkä vieraiden ihmisten tapaamisesta.
Markkinointi on turhauttavaa ja epämiellyttävää työtä. Eikä siitä koskaan saa palkkaa.  Eikä se koskaan johda mihinkään.

 Ja enhän minä siis piirtämistä lopeta.
Mutta töitteni  julkaisun ja markkinoinnin olen käytännössä jo lopettanut
 


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 01.04.2012, klo 20:40:07
Usein tärkeät asiat ovat sellaisia itsestäänselvyyksiä jotka tavallaan tietää, mutta joita ei aina tule ajatelleeksi.

Tiedän hyvin inhon markkinoimista kohtaan. Kun en ole itsekään mikään, hmm, ekstrovertti, enkä tykkää olla itse esillä enkä koe tuppautumista helpoksi. Jos töitä ei markkinoi, ne eivät ainakaan leviä, mutta se on aika hiton turhauttavaa ja inhottavaa aina välillä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Marko Raassina - 03.04.2012, klo 10:37:44
Luulin aina että strippisarjakuvien piirtäminen olisi helppoa, mä saan tästä sitten jotenkin niin vaikeeta.

Pelkkä koko jo pelottaa, jotenkin niin hirveen ahtaan ja matalan tuntusta piirtää, ettei saa edes puhekuplia kunnolla mahtumaan. Ja piirränkin vielä sen verran isoon kokoon ettei pitäs olla ongelmia, mutta kun koittaa tulostaa siihen sanomalehden julkaisukokoon, tuntuu vaan että pienenee liikaa eikä mummot saa sitten teksteistä selvää. Ja silmätkin välillä joutuu piirtämään pisteinä kun ei millään tunnu mahtuvan, ja sillon kun mahtuu niin pelkää miltä ne tulee näyttämään julkaisukoossa.

Plääh.





Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Mara - 03.04.2012, klo 10:56:30
Luulin aina että strippisarjakuvien piirtäminen olisi helppoa, mä saan tästä sitten jotenkin niin vaikeeta.
Sama ongelma mullakin oli, kun vielä niitä piirsin. Formaatti on turhan rajoittunut, ei siinä oikein piirtää saa. Ei ihme, että yleisin ruutu on kaksi henkilöä puhumassa toisilleen. Tekstin asettelu tietokoneella saattaa auttaa tekemään puhekuplat "oikean" kokoiseksi, kun tekstin kokoa voi muokata helpommin. Tällöin vain pitäisi olla hyvä kirjasin, ja niitä on harvassa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 03.04.2012, klo 13:04:59
Usein tärkeät asiat ovat sellaisia itsestäänselvyyksiä jotka tavallaan tietää, mutta joita ei aina tule ajatelleeksi.

Jos töitä ei markkinoi, ne eivät ainakaan leviä, mutta se on aika hiton turhauttavaa ja inhottavaa aina välillä.
En jaksanut vielä lukea kunnolla. Mutta olihan siellä mm. Don't trash talk yourself. Ihan hyvä, mutta tuon yhdistäminen terveeseen itsekritiikkiin onkin vasta se juttu.

Entäs sitten: Don’t trash talk other people’s work even if it really does suck. Vielä parempi ohje, varsinkin jos osaa antaa palautetta ilman että se kuulostaa "ihan kiva".
Otsikko: Super Obvious Secrets That I Wish They’d Teach In Art School" pitäisi kyllä olla mieluummin myöhemmin tekstissä esiintyvä:
...how to transition from art student to professional illustrator/cartoonist.
Vaikka itse asiassa tekstistä paistaa nimen omaan How to commercially success in art, mikä kyllä on eri asia kuin How to be a good artist.


Oma murheeni... tällä hetkellä luonnostelu ei oikein nappaa. Tussaaminen on kyllä kivaa, mutta eihän siitä tietenkään mitään tule ilman kunnon suunnitelmaa.  :(


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Marko K - 03.04.2012, klo 14:01:24
Oma murheeni... tällä hetkellä luonnostelu ei oikein nappaa. Tussaaminen on kyllä kivaa, mutta eihän siitä tietenkään mitään tule ilman kunnon suunnitelmaa.  :(

Itse en tykkää enää nykyään paljoa luonnostella, kun siinä pitää sitten piirtää kahteen kertaan niin mieluummin säästän itseäin.  :D


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 03.04.2012, klo 14:06:38
Itse en tykkää enää nykyään paljoa luonnostella, kun siinä pitää sitten piirtää kahteen kertaan niin mieluummin säästän itseäin.  :D

Mua väsyttää myös piirtää sama kuva kahteen kertaan, ja erityisesti se, että jos luonnos on kerrankin hyvä niin ei sitä saa kuitenkaan tussattua samanlaiseksi, vaan puhtaaksi piirretty näyttää yleensä huonommalta. Joten usein teen ne mahdollisimman summittaisesti. Mutta toisaalta kun ei itse ole tarpeeksi hyvä piirtäjä, niin ilman kunnollisia luonnoksia kuvista tulee virheitä täynnä olevia, olkapäät ovat väärissä paikoissa jne...

Pitäisi laittaa vain välttämättömät apuviivat, line of action... ja saada ne oikeille paikoille. :-\


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Marko K - 03.04.2012, klo 14:37:52
Joo harjoitus tekee mestaajan niin kyllä ne siitä olkapäät asettuu paikalleen aikaa myöten.  8]


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 09.04.2012, klo 11:31:26
Luulin aina että strippisarjakuvien piirtäminen olisi helppoa, mä saan tästä sitten jotenkin niin vaikeeta.

Pelkkä koko jo pelottaa, jotenkin niin hirveen ahtaan ja matalan tuntusta piirtää, ettei saa edes puhekuplia kunnolla mahtumaan. Ja piirränkin vielä sen verran isoon kokoon ettei pitäs olla ongelmia, mutta kun koittaa tulostaa siihen sanomalehden julkaisukokoon, tuntuu vaan että pienenee liikaa eikä mummot saa sitten teksteistä selvää. Ja silmätkin välillä joutuu piirtämään pisteinä kun ei millään tunnu mahtuvan, ja sillon kun mahtuu niin pelkää miltä ne tulee näyttämään julkaisukoossa.

Erittäin tuttu ongelma jolla olen itsekin pilannut monta tarinaa :)

On samantekevää onko originaalikoko iso vai pieni, sen pitää olla juuri oikea suhteessa kynään jolla piirretään, ja suhteessa sun motoriikkaasi. Maailma on täynnä esimerkkejä siitä kuinka 5 millimetriä liian matala tila sotkee sommittelun (kuuluisa esimerkki on esim se kuinka strippisarjassa FoxTrot piirtäjältä alkoivat leikkautua hahmot vääristä kohdin poikki kun tila muuttui), ja puhekuplien pitäisi olla sen kokoisia että tekstaus tulee luonnostaan oikeassa koossa (tässä voi apuviivoista olla apua). Mauri Kunnakselta aikoinaan plokkasin idean josta saattaisi olla apua: tee ekat luonnokset tarkalleen haluamaasi julkaisukokoon, sitten skannaa ne sisään ja printtaa ulos eri kokoisina (140% - 200%) ja kokeile phtaaksipiirtää valopöydällä kunnes löydät koon jossa kuplien teksti tuntuu mukavalta tekstata ja kynän tarkkuus on juuri sopiva.

Mun "luottokynäni" on ArtPen BB (jonka valmistus ikävä kyllä on jo lopetettu) niin olen valinnut kaikki muut kynät ja siveltimet niin että ne sopivat sen kanssa yhteen. Tää tarkoittaa sitä, että jos piirrän stripin, sen mulle sopiva originaalikoko on kutakuinkin 30cm leveä (300x105mm) ja jos piirrän tällaisen nykyään käyttämäni 3 vaakarivin sivun (jonka kuva-ala on julkaisukoossa 140mm leveä), kokosivun kuva-ala on 270x392mm, ruudun korkeus 276mm. Sun originaalikokosi on luultavasti eri.

Täällä on ollut paljon keskustelua siitä, kuinka kannattaisi hakea parasta mahdollista resoluutiota. Korkean reson hakeminen johonkin mikä painetaan offsetilla on kuin kiipeäisi peräpää edellä puuhun: jos viivat ovat liian hienoja näkyäkseen 1bit/600dpi -mustavalkokuvassa, ei painokaan niitä saa esiin. Jos sinulla on laserprintteri, aloita testailu tästä. Saattaa olla että joudut vaihtamaan kynää.

Joka tapauksessa kaikki nuo ongelmat ovat ratkaistavissa sen kautta, että rakennetaan alkuasetelma mahdollisimman helpoksi. Sen jälkeen silmä ja käsi kyllä tottuvat. Sarjakuvaoppaissa puhutaan paljon sivellin- ja kynäkokojen valinnasta mutta yleensä sivuutetaan se tosiasia, että ne ovat oikeita kokoja juuri sen kokoiselle originaalille jota kulloinenkin tekijä harrastaa. Marvel-piirtäjillä on vakikokoiset planssinsa, heidän työvälineensä on valittu sopimaan niihin.

Kivi


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: J Lehto - 09.04.2012, klo 12:03:15
Tekstin asettelu tietokoneella saattaa auttaa tekemään puhekuplat "oikean" kokoiseksi, kun tekstin kokoa voi muokata helpommin. Tällöin vain pitäisi olla hyvä kirjasin, ja niitä on harvassa.

Olen pähkäillyt viime aikoina samojen juttujen kanssa.
Mutta Gnatfont (http://www.dafont.com/gnatfont.font) on mielestäni ihan kelpo fontti. Itselläni on myös ongelma runsassanaisuus, joutuu tosiaan karsimaan pölinää, jotta strippeihin jää näkyville jotain muutakin kun hahmon silmä ja nenä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 09.04.2012, klo 13:40:16
Olen pähkäillyt viime aikoina samojen juttujen kanssa.
Mutta Gnatfont (http://www.dafont.com/gnatfont.font) on mielestäni ihan kelpo fontti. Itselläni on myös ongelma runsassanaisuus, joutuu tosiaan karsimaan pölinää, jotta strippeihin jää näkyville jotain muutakin kun hahmon silmä ja nenä.

Runsassanaisuus on meikäläisen "laadukaamman" sarjakuvan helmasynti, luultavasti siksi että sarjakuva ollakseen jotain muuta kuin pulppia ammentaa enemmän kirjallisuudesta kuin pilapiirroksesta (ja meikäläisten pilalehtien pilapiirroksissakin oli alkuaikoina aivan liikaa tekstiä).  Aku Ankan Taskukirjat ovat erinomainen paikka tutkia miten runsasmuotoista ja elävää kieltä voidaan hyödyntää jo muutaman sanan puhekuplissa, niissä kun ei koskaan ole tilaa kokonaisille eheille lauseille.

Mä en itse ole koskaan onnistunut ladotun fontin ja tekstauksen yhdistämisessä, en ainakaan ilman että lopputulos olisi selkeästi huonompi kuin vapaasti tekstaten. Käsintekstaus on osa piirrostyötä, ja tekstin kuuluu vallata tilaa ja muuttua sen mukaan mitä ja miten sanotaan. Ladottu teksti vie aina ihan eri tilan kuin käsintekstaus, vaikka keskimäärin esimerkiksi Carl Barks -fontti mahtuisi samankokoiseen kuplaan kuin käsintekstaus. Ladotulla fontilla saadaan oma efektinsä, aivan kuten joissakin musiikin lajeissa rumpukone voittaa elävän rumpalin - ja silti elävä rumpali on aina parempi kuin kone.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Marko Raassina - 09.04.2012, klo 15:56:31
Sun originaalikokosi on luultavasti eri.

Mä oon tehnyt kokoon 34cm x 10,5cm, jostain Kvaakin uumenista sen mittasuhteen bongasin, tosin ei ole vieläkään hajua onko se edes täysin oikea mittasuhde sanomalehtijulkaisuun. Muutaman stripin oon tehnyt tuohon kokoon, ja se pikkuhiljaa alkaa tuntua mukavalta tehdä, paitsi vielä se mataluus vähän tympii. Siveltimiä oon käyttänyt tekovälineinä, että luulis nyt jonkin verran näkyvän pienessäkin koossa.

Niin, tuosta tulikin mieleen että miten isoina sanomalehdet ottavat sarjakuvat lehtiinsä? 300dpi, 600? Tiedostomuoto? Ei mitään hajua.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 09.04.2012, klo 16:16:31
Mä oon tehnyt kokoon 34cm x 10,5cm, jostain Kvaakin uumenista sen mittasuhteen bongasin, tosin ei ole vieläkään hajua onko se edes täysin oikea mittasuhde sanomalehtijulkaisuun.

Keskimäärin leveys=3.2xkorkeus, mutta on tuossa käytännössä pientä heittoa sarjakuvien välillä, moni tekee mittasuhteella leveys noin 3xkorkeus.

Lainaus
Niin, tuosta tulikin mieleen että miten isoina sanomalehdet ottavat sarjakuvat lehtiinsä? 300dpi, 600? Tiedostomuoto? Ei mitään hajua.

Tussaus muutetaan bitmap-tiedostoksi ennen painamista ja resoluution on hyvä olla 600-1200dpi. Mikäli tussaus ei ole bitmappina ei korkeasta resoluutiosta ole hyötyä, sillä kuva rasteroituu lehden painoresoluutioon, joka on yleensä 200-300dpi. Jos teet mustavalkoista sarjakuvaa voit lähettää tiedoston tif-muodossa tai pdf-muodossa lehden taittoon, kunhan tuo väritila on tosissaan bitmap. Nämä ohjeet pätevät siis täysin mustavalkoiseen jälkeen, ei esimerkiksi harmaasävylaveerauksiin.

Väreistä tehdään oma tif-tiedosto, jonka resoluutio on yleensä 300dpi. Jos teet värisarjakuvaa niin tussauksen ja värityksen tif-tiedostot yhdistetään yhdeksi pdf-tiedostoksi siihen soveltuvalla ohjelmalla, vaikkapa illustratorilla tai ilmaisvaihtoehtona Timo Kähkösen tekemällä  online-pdf-ohjelmalla. (http://www.royalcomics.org/demo/pdf.cgi)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Mara - 17.04.2012, klo 23:09:22
Älkää ikinä pitäkö puolen litran kahvikuppia kesken olevan sivun vieressä! Havaitsin sen juuri...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Marko Raassina - 18.04.2012, klo 21:25:12
Keskimäärin leveys=3.2xkorkeus, mutta on tuossa käytännössä pientä heittoa sarjakuvien välillä, moni tekee mittasuhteella leveys noin 3xkorkeus.

Tussaus muutetaan bitmap-tiedostoksi ennen painamista ja resoluution on hyvä olla 600-1200dpi. Mikäli tussaus ei ole bitmappina ei korkeasta resoluutiosta ole hyötyä, sillä kuva rasteroituu lehden painoresoluutioon, joka on yleensä 200-300dpi. Jos teet mustavalkoista sarjakuvaa voit lähettää tiedoston tif-muodossa tai pdf-muodossa lehden taittoon, kunhan tuo väritila on tosissaan bitmap. Nämä ohjeet pätevät siis täysin mustavalkoiseen jälkeen, ei esimerkiksi harmaasävylaveerauksiin.

Eli alan pikkuhiljaa olla vähän oikeilla jäljillä. Mutta tästä bitmappien ja greyscalejen miettimisen jälkeen, miten käy viivapiirroksen, jossa on sinikynällä tehdyt viivat? Bitmappinahan sitä ei voi skannata vissiin, muuten ne siniviivat jää sinne, mutta muilla skannatessa viivasta ei tule tarpeeksi tarkkaa. Mitenkäs ammattilaiset tästä selviävät? Vai käyttävät suosiolla pyyhittäviä sinikyniä?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 19.04.2012, klo 08:12:06
Eli alan pikkuhiljaa olla vähän oikeilla jäljillä. Mutta tästä bitmappien ja greyscalejen miettimisen jälkeen, miten käy viivapiirroksen, jossa on sinikynällä tehdyt viivat? Bitmappinahan sitä ei voi skannata vissiin, muuten ne siniviivat jää sinne, mutta muilla skannatessa viivasta ei tule tarpeeksi tarkkaa. Mitenkäs ammattilaiset tästä selviävät? Vai käyttävät suosiolla pyyhittäviä sinikyniä?

Sinikynän ajatushan on siinä että jälki on niin vaaleaa ettei se toistu skannatessa tai kopioitaessa.  Skannerin bitmap-asetuksissa on yleensä joku threshold(kynnys) -asetus, jolla voi säätää minkä tummuusasteen alittavan skanneri jättää valkoiseksi. Värikynällä tehdyn luonnostellun kuvan voit kuitenkin skannata myös värikuvana ja kuvankäsittelyohjelmassa poistaa sinisen näkyvistä (esimerkiksi Photoshopissa kuvan ollessa CMYK-tilassa adjustments -> channel mixer -> output channel: cyan source -> channel: cyan 0 prosenttiin). Tämän jälkeen kuva säädetään thresholdilla mustavalkoiseksi niin että musta tussiviiva pysyy mustana mutta kaikki ylimääräiset harmaasävyt: pölyjäljet yms. katoavat kuvasta. Lopuksi kuva muutetaan bitmapiksi.

Toinen vaihtoehto on skannata kuva harmaasävynä ja tässä vaiheessa säätää threshold level niin alhaiseksi että sini/lyijykynän jälki katoaa näkyvistä. Tämän jälkeen harmaasävykuva  muutetaan bitmapiksi.

Etu näillä tavoilla toimiessa Bitmap-skannaukseen verrattuna on se että kuvasta on helpompi säätää sininen pois ilman että thresholdia tulee säädettyä vahingossa liian alhaiseksi jolloin erityisesti siveltimellä tehty tussaus, joka on yleensä tussiterää/sivellinkynää harmaampaa, alkaa palaa puhki tai liian korkeaksi jolloin kuvaan jää ylimääräisiä mustia "roskia".


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Emppu - 19.04.2012, klo 12:20:11
Eh, parhaimman tuloksen kyllä saa, kun skannaa värillisenä kontrastit hieman kaakossa, säätää Selective Colorilla mustasta väristä sinisen pois (Yellow +100, Black +100) kun sinistä sitten sinisemmäksi (Yellow -100 ) ja deletoi sinisen värin kokonaan deletoimalla muut kanavat RGB-modista. Siitä on helppoa kääntää bitmapiksi. Tällä tavoin siitä tulee niin tarkka, että näkee, missä kohta paperi imee mustetta ja missä kohtaa se hilluu väripigmenttien päällä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Grezen - 19.04.2012, klo 13:55:27
Eli alan pikkuhiljaa olla vähän oikeilla jäljillä. Mutta tästä bitmappien ja greyscalejen miettimisen jälkeen, miten käy viivapiirroksen, jossa on sinikynällä tehdyt viivat? Bitmappinahan sitä ei voi skannata vissiin, muuten ne siniviivat jää sinne, mutta muilla skannatessa viivasta ei tule tarpeeksi tarkkaa. Mitenkäs ammattilaiset tästä selviävät? Vai käyttävät suosiolla pyyhittäviä sinikyniä?

Itse käytän sinikynää melko usein. Olen ensin skannannut piirroksen värillisenä halutulla tarkkuudella (tästä tulee melko iso tiedosto). Sitten Photoshopissa Channels-valikosta (layersien kanssa samassa boksissa eri välilehdellä) valinnut toiminnon "split channels", jolloin kaikki värikanavat menevät eri ruutuihin. Siitä sitten olen ruksinut pois kaikki paitsi yhden ruudun, eli jättänyt sen, jossa näkyy vähiten sotkua. Syntynyt tiedosto on grayscale-muotoinen mutta sen voi muuttaa bitmapiksi sitten.

Tämä on tosi simppeli operaatio ja toiminut mulla ainakin tosi hyvin. Ainoa vaiva on siinä, että skannaa ensin kuvan värillisenä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Orjan May - 19.04.2012, klo 15:57:31
Olen piirtänyt lännen aiheista sarjakuvaani Verta Preerialla jo jonkin aikaa.Kansikuvakin on jo valmiina ja valmiita sivujakin. Sarjakuvaa tehdessäni olen äärettömän hidas, koska haluan tehdä hyvää viivaa.  Tässä yhtenä päivänä annoin erään ystävällisen henkilön katsastella käsikirjoitustani ihan kiinnostuksesta.  Olin piirtänyt valmiiksi jo 4 sivua.   Hän mollasi käsikirjoitukseni maan rakoon. Kuulemma aivan liian paljon tekstiä,   tarinan kerronta hieman liian pitkää eli voisi lyhentää....tästähän Kivi Larmolakin minulle mainitsi kerran, että pitäisi osata lyhentää tekstiä, jotta siitä tulee elävää ja eteenpäin tarinaa vievää, ja muutakin häikkää käsikirjoituksessani oli. Uskoin häntä koska hän on alan ammattilaisia. Masennunnus iski ja lopetin koko tarinan piirtämisen. Nyt pitäisi kirjoittaa tarina aivan uudestaan lyhentäen ja tehtävä monia muutoksia tarinan kulkuun ja henkilö hahmoihin. Tuli aivan turhaan piirrettyä oman mokani takia. Pitäisi tosiaan aina varlmistautua siitä, että nimenomaan  käsikirjoitus on toimiva kokonaisuus,  sillä sen osuus tarinassa on ratkaiseva. Hyvästi tarinani Verta preerialla toistaiseksi. En jaksa nyt vähään aikaan vääntää mitään uutta tarinaa. Mutta nyt olen kokemusta viisaampi seuraavaa projektia suunnitellessani.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Marko K - 19.04.2012, klo 17:41:46
Hyvästi tarinani Verta preerialla toistaiseksi. En jaksa nyt vähään aikaan vääntää mitään uutta tarinaa. Mutta nyt olen kokemusta viisaampi seuraavaa projektia suunnitellessani.

Ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!  :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 20.04.2012, klo 15:21:04
Hän mollasi käsikirjoitukseni maan rakoon. Kuulemma aivan liian paljon tekstiä,   tarinan kerronta hieman liian pitkää eli voisi lyhentää....tästähän Kivi Larmolakin minulle mainitsi kerran, että pitäisi osata lyhentää tekstiä, jotta siitä tulee elävää ja eteenpäin tarinaa vievää, ja muutakin häikkää käsikirjoituksessani oli. Uskoin häntä koska hän on alan ammattilaisia. Masennunnus iski ja lopetin koko tarinan piirtämisen. Nyt pitäisi kirjoittaa tarina aivan uudestaan lyhentäen

Höpsis.

Piirrät vaan, kuplat voi aina tekstata lopuksi uudestaan. Miten edes voisit tietää mistä kohti tiivistää, ennen kuin olet saanut tarinan valmiiksi?

Me olemme kaikki herkkiä masentumaan kun tarina on kesken. Veljeni luki keskeneräisen albumini, ja kysyi mielestäni vähän liian tylysti: "Mikä saa sinut olemaan niin varma että tämä julkaistaan?" Murjotin kaksi päivää ja maalasin tauluja joissa oli mustaa vettä ja mustia puita. Sitten palasin piirtämään: tiedän että veljelläni on itsellään tuoreita huonoja kokemuksia kustannusmaailmasta, kenties hän halusi pehmentää järkytystä jos albumia ei julkaistakaan. Tosin mahdollisuus että tarina hylätään on aika pieni, tästä tulee todella hyvä vaikka aika surullinen ja lohduton albumi.

Samaa suosittelen sinulle, Orjan. Takaisin piirtämään vain. Puolivalmiita töitä ei näytetä hulluille eikä herroille (kuin pakon edessä), ja vaikka tässä hommassa yksi rankimpia puolia on että saman asian joutuu usein tekemään moneen kertaan eri vaiheissa (esimerkiksi korjailemaan käsikirjoitusta), on myös hauska tietää että aina voi palata korjaamaan, kunnes tarina on valmis. Aikoinaan pidin itsestään selvänä, että kun albumi on "valmis", joudun kumminkin vielä tekemään uusiksi ensimmäiset 10 sivua koska hahmot ovat kehittyneet tarinan aikana.

Kivi


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 20.04.2012, klo 16:41:49
Ja joskus auttaa kun saman tekstin jakaa useampaan puhekuplaan. Täysin turhat kannattaa tietysti karsia pois, mutta yleensä "liikaa tekstiä" on sitä että kaikki teksti yritetään mahduttaa samaan ruutuun sen sijaan että kerronnasta tehtäisiin hiukan väljempää. Kyllä se tasapaino varmasti löytyy.

Oma murhe jatkuu, tällä hetkellä tuntuu täysin utopistiselta että löytäisin asunnon jossa mahtuu sekä asumaan että tekemään töitä. Onhan kaksi työpöytää vähän liikaa mutta kun toinen on kalteva ja toinen tietokoneelle...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Marko K - 20.04.2012, klo 20:09:41
Puolivalmiita töitä ei näytetä hulluille eikä herroille (kuin pakon edessä)

Heh, tuli mieleen, että kukaan ei ole näyttänyt minulle puolivalmiita töitään, että lienenkö sitten hullu tai herra? Heh...  :) Vitsi, vitsi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 01.09.2012, klo 21:05:02
oma lukihäröni.
"unkariliaisen". Just.
Unkariliaisia pitää ymmärtää, sukulaiskanssa ja kaikkea.
Ei sentään torstantai taas...

pientä mutta silti.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 04.09.2012, klo 14:31:53
...
Ei sentään torstantai taas...

Jos tahdot, että oikoluen samalla kuin tekstaan, niin voin toki sen tehdä. Jksus sitä ei vain osaa erottaa, mikä on tarkoituksellista ja mikä tahatonta.  Ja itsellänikin sorket toisinaan eksyvät näppäimistöllä... :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Juuso Laasonen - 13.09.2012, klo 20:24:43
Loistopäivä. Aivan loistava.

Photari ei suostu tallentamaan tiedostoa, ja sen sijaan antaa jonkinlaisen virheilmoituksen. Uudestaan käynnistäessä "most recent" -osastossa ei näy kyseistä sivua ollenkaan, mikä ei sinänsä ole kummallista- mutta kummallista on, ettei sivua enää löydy edes sieltä missä sen piti olla! Sitä ei löydy roskakorista, eikä koko koneelta! Eli lyhyesti, Photari/Windows yhteistyössä tuhosivat päivän työn kokonaan.

Taidan ottaa vähän viskiä, kun ei oikein muutakaan voi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 15.09.2012, klo 18:33:48
ei kiva. Kokemusta on.Tallenna usein tallenna paljon, moneen eri paikkaan kun ne ulkoiset kovotkin kosahtelee...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Ossi Hiekkala - 15.09.2012, klo 19:22:00
Photari ei suostu tallentamaan tiedostoa, ja sen sijaan antaa jonkinlaisen virheilmoituksen. Uudestaan käynnistäessä "most recent" -osastossa ei näy kyseistä sivua ollenkaan, mikä ei sinänsä ole kummallista- mutta kummallista on, ettei sivua enää löydy edes sieltä missä sen piti olla! Sitä ei löydy roskakorista, eikä koko koneelta! Eli lyhyesti, Photari/Windows yhteistyössä tuhosivat päivän työn kokonaan.

Samaa on ollut minulla macillakin, joskin vain siinä muodossa, ettei suostu tallentamaan. Itse aloitan päivän aina käynnistämällä Photoshopin uudestaan, jos on jäänyt edellispäivästä päälle. Tuntuu auttavan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Inka - 04.10.2012, klo 20:04:58
Huh. Mieletön ahdistus.

Koko illan olen istunut tässä pöydän ääressä ja piirtänyt. Neljä valmista ruutua, eli puolikas sivu edessä. Jäljellä vielä ainakin 50 ja puoli sivua duunia. Maaliskuussa deadline.

Maaliskuussa samoin gradun deadline, jota en kirjoita tarpeeksi ahkerasti "kun on nyt tämä sarjakuvakin kesken".  Viimeiset kurssit, tentit ja esseet pitäisi saada myös tehtyä. Asunto meni myyntiin maanantaina, uudesta asunnosta tarjouskilpa menossa. Koira taitaa olla tiineenä.

Joku sanoi että elämässä tapahtuu kaikki aina samaan aikaan mutta onkohan tämä nyt jo vähän liikaa?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tuipal - 04.10.2012, klo 20:25:59
Selvisi sitten "Surkeiden sattumusten sarjan" taustat.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Marko K - 04.10.2012, klo 21:23:03
Palasin töihin. Loppui kiinnostus piirtämiseen. Odottelen parempaa huomista.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 05.10.2012, klo 12:02:25
Jäljellä vielä ainakin 50 ja puoli sivua duunia. Maaliskuussa deadline.

Maaliskuussa samoin gradun deadline, jota en kirjoita tarpeeksi ahkerasti "kun on nyt tämä sarjakuvakin kesken".  Viimeiset kurssit, tentit ja esseet pitäisi saada myös tehtyä. Asunto meni myyntiin maanantaina,
Mulla muutto aiheutti 3-4kk:n paussin sarjakuvan piirtämiseen, kun piti töitäkin yrittää siinä samalla. Nytten 2 sivua viikkoon on ehdoton maksimi pitkässä juoksussa ja tasaisen vauhdin taktiikalla. Mutta pitkähän siitä juoksusta tuleekin kun sillä tahdilla syntyy vain sata sivua vuodessa. :-(


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Inka - 07.10.2012, klo 10:13:54
Selvisi sitten "Surkeiden sattumusten sarjan" taustat.

 No niinpä!


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Juuso Laasonen - 20.11.2012, klo 18:30:16
Tulipa viimeinkin opittua ero RGB- ja CMYK-värimaailmojen välillä. Tosin vähän turhan myöhään ajatellen sarjiksen värittämistä, mutta kuitenkin... ovatpahan sivut ainakin samalla tavalla hieman väärässä.

Lyhyesti sanottuna tuli taas vähän lisää ylimääräistä työtä oman tietämöttämyyden ansioista. Aivan mahtavaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 20.11.2012, klo 18:34:39
Tulipa viimeinkin opittua ero RGB- ja CMYK-värimaailmojen välillä. Tosin vähän turhan myöhään ajatellen sarjiksen värittämistä, mutta kuitenkin... ovatpahan sivut ainakin samalla tavalla hieman väärässä.

Lyhyesti sanottuna tuli taas vähän lisää ylimääräistä työtä oman tietämöttämyyden ansioista. Aivan mahtavaa.

Tarkennapa. Kun kuva muutetaan painamista varten cmyk-avaruuteen, niin ei sen pitäisi olla mitenkään "hieman väärässä". Hieman väärässä tarkoittaa että jossain tulee olemaan oikea ongelma.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Veli Loponen - 20.11.2012, klo 18:39:37
Tarkennapa. Kun kuva muutetaan painamista varten cmyk-avaruuteen, niin ei sen pitäisi olla mitenkään "hieman väärässä". Hieman väärässä tarkoittaa että jossain tulee olemaan oikea ongelma.
Tarkoittaakohan Juuso sitä, että cmykiksi muutettaessa värit muuttuvat hieman, koska eri värimaailmoissa värit toistuvat eri tavoin ja lisäksi myös käytettävä profiili vaikuttaa. Siis varsinaista ongelmaa se ei muodosta, ellei välttämättä siitä ongelmaa halua tehdä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Juuso Laasonen - 20.11.2012, klo 18:49:02
Asiahan on niinkuin Veli Loponen sanoi. Tajusin vain että painossa käytetään CMYK-värejä ja kokeilin kääntää RGB-väreihin tehdyt sivut siihen formaattiin, niin samalla kaikki valot ja varjot vaihtoivat hiukan sävyjään magentaan vivahtaviksi ja muutenkin hiukan erilaisiksi kuin alkuperäisesessä formaatissa, mikä sitten hiukan muodostui ongelmaksi johtuen siitä miltä ne muutokset näytti. Ne kun ei aina olleet ihan parhaita- välillä tuli jotain ihan ihmeellisiä sävyjä joihinkin kohtiin jne., joten nyt kaikenlaista ylimääräistä työtä pitää tehdä ennen kuin saan sivut näyttämään jotenkin samanlaisilta kuin mitä niiden alun perin piti näyttää kun tein ne RGB:llä.

Tyhmyydestä sakotetaan vai miten se meni...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 20.11.2012, klo 18:57:37
Asiahan on niinkuin Veli Loponen sanoi. Tajusin vain että painossa käytetään CMYK-värejä ja kokeilin kääntää RGB-väreihin tehdyt sivut siihen formaattiin, niin samalla kaikki valot ja varjot vaihtoivat hiukan sävyjään magentaan vivahtaviksi ja muutenkin hiukan erilaisiksi kuin alkuperäisesessä formaatissa, mikä sitten hiukan muodostui ongelmaksi johtuen siitä miltä ne muutokset näytti. Ne kun ei aina olleet ihan parhaita- välillä tuli jotain ihan ihmeellisiä sävyjä joihinkin kohtiin jne., joten nyt kaikenlaista ylimääräistä työtä pitää tehdä ennen kuin saan sivut näyttämään jotenkin samanlaisilta kuin mitä niiden alun perin piti näyttää kun tein ne RGB:llä.

Tyhmyydestä sakotetaan vai miten se meni...

Noin se aina menee. Väritys tehdään aina RGB-maailmassa koska tietokoneen monitori on valoa. Sitten kun muutetaan CMYKiksi niin värit muuttuu hiukan, mutta sitten vaan avataan curves-ikkuna ja säädetään kunnes näyttää mahdollisimman paljon siltä miltä pitikin.

Edit: ei se säätäminen yleensä vie kuin pari sekuntia, kun sen ensin oppii.

Kivi


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Juuso Laasonen - 20.11.2012, klo 19:10:48
Jaahas. No, ei sitten mennytkään metsään sen albumin väritys...

Testasin äsken sitä curvesin käyttöä ja ihme, sain sivun näyttämään samalta kuin RGB:nä!

Pelastit päiväni tällä tiedolla Kivi, kiitokset siitä!   


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 20.11.2012, klo 20:53:46
Ja tosiaan painettuna se kuva on kuitenkin hieman erinäköinen kuin koneella. Syistä että:
1. monitorisi ominaisuudet ja työhuoneesi valaistus vaikuttavat
2. CMYKin ja paperin tuottama väriavaruus on pienempi kuin RGB.

Tämä pitää vain hyväksyä tai sitten tehdä väritys kohdesarjakuvan tavoin painetun värikartan avulla. Mangan värit -kirjassani on malliksi vähän CMYK-värikarttoja, jos joku haluaa opetella tätä kautta  asiaa lähestymään.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 20.11.2012, klo 21:20:19
Ja tosiaan painettuna se kuva on kuitenkin hieman erinäköinen kuin koneella. Syistä että:
1. monitorisi ominaisuudet ja työhuoneesi valaistus vaikuttavat
2. CMYKin ja paperin tuottama väriavaruus on pienempi kuin RGB.

Tämä pitää vain hyväksyä tai sitten tehdä väritys kohdesarjakuvan tavoin painetun värikartan avulla. Mangan värit -kirjassani on malliksi vähän CMYK-värikarttoja, jos joku haluaa opetella tätä kautta  asiaa lähestymään.

Jos käyttää koko ajan samoja värejä tasaisina pintoina, on ehkä fiksua muuttaa värit CMYKiksi jo ensimmäisen sivun väritettyään, säätää käyrä, ja muuttaa takaisin RGB:ksi. Tämän jälkeen sitä sivua voi käyttää palettina, jonka värit eivät tule muuttumaan miksikään vaikka ne käännetään myöhemmin CMYKiksi. Ei muuta kuin pipetillä poimii siitä värit tarpeen mukaan.

Värikarttoja helpompaa on siirtää kursori kulloisenkin värin päälle. Jos väri ei tule toimimaan CMYK-tilassa, näkyy infolaatikossa väriarvojen perässä huutomerkki.

Kivi


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 21.11.2012, klo 21:41:00
Jos käyttää koko ajan samoja värejä tasaisina pintoina, on ehkä fiksua muuttaa värit CMYKiksi jo ensimmäisen sivun väritettyään, säätää käyrä, ja muuttaa takaisin RGB:ksi. Tämän jälkeen sitä sivua voi käyttää palettina, jonka värit eivät tule muuttumaan miksikään vaikka ne käännetään myöhemmin CMYKiksi.
Minä taas sanoisin varmana tietona että tuo ei pidä paikkaansa. Koska väriavaruudet ovat eri kokoiset ja painottuvat sävyalueille eri tavalla, värit nimenomaan muuttuvat AINA kun muunnos tehdään - suuntaan tai toiseen. Juuri siksi turhaa muuntelemista pitää välttää.

Se on sitten eri asia että minkä verran ne muuttuvat. Toisiin väreihin löytyy vastavuus helpommin, jotkut sävyt kuten (lähellä ruskeaa olevat monesta perusväristä sekoitettavat) muuttuvat eniten/hallitsemattomimmin. Ja juuri näiden muutamien hankalien sävyjen kanssa niitä ongelmia tulee, jos on tullakseen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 22.11.2012, klo 15:17:44
Erilaisille paperilaaduille on omat cmyk -väriprofiilinsa. RGB-taitto tulee yleistymään ja on jossain jo ihan arkipäivää. Taittotiedostosta väännetään PDF:ää tehdessä kuville tämä profiilimuutos. Näin siksi koska ennen (ja vielä vähän nykyäänkin) eri paikoista saaduilla kuvilla oli milloin mikäkin profiili (= kuvat väreiltään vähän mitä sattuu). Näin yhdestä ja samasta tiedostosta voi tehdä näpsästi tiedostot eri painotarkoituksiin.
Tässä sitä onkin sitten hallitsemista. Mutta taittajalle huomattavasti kätevämpää kuin soitella perään ja pyytää samaa kuvaa uudelleen oikeassa väriprofiilissa.
Näyttöruutu ei koskaan voi täysin emuloida sitä lopullista tulosta. Vaikka kuinka cmykiin kääntäisi.
Mutta koskaan ei ole vielä tullu tehtyä yhtään väritykseltään täysin pieleen mennyttä työtä. Tuppavat ehkä värit vähän sammumaan vain paperilla.

Timo


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 22.11.2012, klo 16:46:49
Minä taas sanoisin varmana tietona että tuo ei pidä paikkaansa. Koska väriavaruudet ovat eri kokoiset ja painottuvat sävyalueille eri tavalla, värit nimenomaan muuttuvat AINA kun muunnos tehdään - suuntaan tai toiseen. Juuri siksi turhaa muuntelemista pitää välttää.

Se on sitten eri asia että minkä verran ne muuttuvat. Toisiin väreihin löytyy vastavuus helpommin, jotkut sävyt kuten (lähellä ruskeaa olevat monesta perusväristä sekoitettavat) muuttuvat eniten/hallitsemattomimmin. Ja juuri näiden muutamien hankalien sävyjen kanssa niitä ongelmia tulee, jos on tullakseen.

Et kai sä yhden työn sisällä käännä eri väriavaruuksille? Yksinkertaistaen vois sanoa, että se cmyk-väriavaruus on joko 'coated' tai 'uncoated', sen mukaan meneekö aiakauslehteen/albumiin vai sanomalehdelle. Ja Suomessa kun ollaan, niin eurooppalaisella eikä amerikkalaisella standardilla.

Joskus kun tila tekee tiukkaa ja lähettää vaikka kuvituskuvia jpeginä, niin teen kyllä cmyk-korjaukset, mutta käännän lähetyksen ajaksi takaisin rgb:ksi, joka on niin paljon kevyempi. Sarjiksissa noin ei tietenkään voi tehdä, koska tekstauksesta pitää ottaa se monivärimusta pois cmyk-tilassa eikä se säätö säily jos palataan rgb-tilaan.

EDIT: eikun, nyt tajusin mitä Reima tarkoitti. Mutta ei se oo mitään arpapeliä, käytännössä kun cmyk-yhteensopivuus väreille on kerran haettu, se myös pysyy. Eri asia sitten, jos sitä rgb:tä alkaa uudelleen ruuvaamaan, mutta niin ei kai ole mitään syytä tehdä. Kun Mikki Hiiren shortsit ovat kerran oikeaa punaisen sävyä ja napit tiettyä keltaista, niillä mennään.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tuipal - 13.12.2012, klo 12:02:39
Luin Kiven vastauksen. Mikäli kohdeyleisö ei ymmärrä sanomaa, niin vika on kertojassa. Tällöin on muutama mahdollisuus: selittää, esittää asia toisella tavalla tai poistaa viesti.
Ei huvita selitellä eikä kokeilla mikä menee perille, joten päätin poistaa.

Täältä poistamani kuvan on edelleen blogissani, lisäsin sen osoitteen:  Blogin kuva (http://aqh59ym2.c4-suncomet.com/tuipal/?p=496)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 13.12.2012, klo 17:47:05
Luin Kiven vastauksen. Mikäli kohdeyleisö ei ymmärrä sanomaa, niin vika on kertojassa. Tällöin on muutama mahdollisuus: selittää, esittää asia toisella tavalla tai poistaa viesti.
Ei huvita selitellä eikä kokeilla mikä menee perille, joten päätin poistaa.

Ok.

Pikainen  vilkaisu sosiaalisen median ja iltapäivälehtien maailmaan selvitti, että viittasit Maya-kalenterin loppumisajankohtaan. Se ei kuitenkaan selvinnyt, miksi tän olisi pitänyt herättää niin itsestäänselvästi suuria tunteita. Että sikäli sisältö selvisi.

Tarinaa suuremman ongelman näin kuitenkin digitaalisessa piirrosjäljessä, joka ei selvästikään päässyt ihan tavoitteeseensa asti.

Mutta jotta kritiikki olisi rakentavaa, ehdotan että teet tarinan uudestaan niin että alussa pohjustetaan kertomalla tästä "merkittävästä päivästä" kuten media siitä kertoo, sen jälkeen seuraa henkilökohtainen tulkinta, ja lopuksi kiteytynyt yhteenveto: loppuratkaisusi joka oli kiitettävän omaperäinen kunhan pohjustus hoidetaan kunnolla.

Kyllä siitä sarjakuvan saa.

Kvi


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tuipal - 13.12.2012, klo 18:48:39
...viittasit Maya-kalenterin loppumisajankohtaan....ongelma digitaalisessa piirrosjäljessä, joka ei selvästikään päässyt ihan tavoitteeseensa asti....Kyllä siitä sarjakuvan saa.
Kvi

Kiitos loppulauseestasi.
Muilta osin voin vain todeta, että ajatuksemme kulkevat aivan eri radoilla. En viitannut maya-kalenteriin. Piirrosjäljen tavoitteen ja pääsinkö siihen - määrittelen minä. Samoin tarinan ja sen kehityskulun. Minulle tärkeintä on, että vastaanottaja ymmärtäisi tarinan idean. Ei piirrosjälki, ei fontti, eikä tarinan rakenne.

Sinun kohdallasi epäonnistuin surkeasti. Toisaalta lohduttaudun sillä, että et taatusti kuulu kohderyhmääni. Mutta ehkäpä joku Kvaakinkin lukija sinne kuuluu.

Halutessasi saat viimeisen sanan.

tuipal


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JJalonen - 13.12.2012, klo 19:11:39
Piirrosjäljen tavoitteen ja pääsinkö siihen - määrittelen minä.

Taiteilija kyllä työskennellessään voi miettiä tavoitteitaan, mutta tavoitteiden ja lopputuloksen harmonian määritteleminen on lukijoiden/yleisön tehtävä.

Tietysti, jos taiteilijan teos siirtyy heti piirustuspöydältä omakätisesti saunan pesään, niin asia on noin. Yleisöhän poistuu silloin yhtälöstä. :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tuipal - 13.12.2012, klo 19:36:22
Taiteilija kyllä työskennellessään voi miettiä tavoitteitaan, mutta tavoitteiden ja lopputuloksen harmonian määritteleminen on lukijoiden/yleisön tehtävä.

Tietysti, jos taiteilijan teos siirtyy heti piirustuspöydältä omakätisesti saunan pesään, niin asia on noin. Yleisöhän poistuu silloin yhtälöstä. :)

Melkein jokaisella luovan työn tekijällä on tavoite. Jos tavoite on miellyttää kriitikkoja tai yleisöä, niin tietysti nämä ratkaisevat sen miten tavoite täyttyi. Jos tavoite on myydä mahdollisimman paljon, niin myynti (yleisö) ratkaisee.

 Osa haluaa kuitenkin vain olla rehellisiä itselleen ja tehdä sitä mihin uskoo, omalla tavallaan. Silloin ainoa, joka voi päättää tavoitteen onnistumisesta on tekijä itse.

Kyse on kuitenkin pitämisestä eikä olemisesta. Ei ole absoluuttista totuutta, vaan trendejä ja mieltymyksiä. Ei ole huonoa sarjakuvaa, on vain erilaista. Jostain pitää ja jostain ei ja siihen on toki jokaisella oikeus.

Alkaa mennä turhan hankalaksi.

tuipal


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Gothicus - 13.12.2012, klo 20:02:51
Ei ole huonoa sarjakuvaa...
Tuosta olen kyllä eri mieltä. Olen jopa nähnyt sellaista. Vieläpä aika paljon ja usein.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JJalonen - 13.12.2012, klo 21:15:05
Alkaa mennä turhan hankalaksi.
Oikeasti aika yksinkertainen asia.

Taiteen olemassaolo edellyttää diskurssia.

Vaikka taiteilija kuinka olisi rehellinen itselleen, niin hänen työnsä hedelmät muuttuvat taiteeksi vasta saadessaan yleisön. Tämä vuorovaikutus sitten määrittelee teoksen merkittävyyden, sen laadun tai laaduttomuuden.

Sarjakuvantekijä voi siis itse määritellä tavoitteidensa onnistumisen (sain sen valmiiksi) ainoastaan siinä tapauksessa, jos hän ei anna sitä kenellekään luettavaksi. Sillä yksikin lukijapalaute muuttaa teoksen sielunmaisemaa, se tulkitaan uudelleen. Taiteilijan täytyy tarkistaa tavoitteitaan.

Pullaakin voi leipoa vain itselleen, ja olla tyytyväinen valmiiseen nisuun, mutta jos kutsuu naapurin sussun kahveelle, ja se toteaa, että "ompa namia!", niin leipomisen sisältö muuttuu. :laugh:


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Miha - 13.12.2012, klo 21:39:29
Oikeasti aika yksinkertainen asia.

Taiteen olemassaolo edellyttää diskurssia.

Vaikka taiteilija kuinka olisi rehellinen itselleen, niin hänen työnsä hedelmät muuttuvat taiteeksi vasta saadessaan yleisön. Tämä vuorovaikutus sitten määrittelee teoksen merkittävyyden, sen laadun tai laaduttomuuden.

Sarjakuvantekijä voi siis itse määritellä tavoitteidensa onnistumisen (sain sen valmiiksi) ainoastaan siinä tapauksessa, jos hän ei anna sitä kenellekään luettavaksi. Sillä yksikin lukijapalaute muuttaa teoksen sielunmaisemaa, se tulkitaan uudelleen. Taiteilijan täytyy tarkistaa tavoitteitaan.

Pullaakin voi leipoa vain itselleen, ja olla tyytyväinen valmiiseen nisuun, mutta jos kutsuu naapurin sussun kahveelle, ja se toteaa, että "ompa namia!", niin leipomisen sisältö muuttuu. :laugh:

Sinun näkemyksesi mukaan taiteilijan siis pitäisi muuttaa tavoitteitaan jos yleisö ei tykkää? Et siis hyväksy sellaista mahdollisuutta, että taiteilija tekee jotain vain itselleen, tai terapian vuoksi? Onko sarjakuvataide sinusta pelkkä palveluala?

Pullaa voi tehdä ilman reseptiä jos huvittaa, ja jos naapuri ei siitä tykkää hän voi jättää sen syömättä. Ei siitä tarvitse edes välittää.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: maisonterre - 13.12.2012, klo 22:19:39
Oikeasti aika yksinkertainen asia.

Taiteen olemassaolo edellyttää diskurssia.

Vaikka taiteilija kuinka olisi rehellinen itselleen, niin hänen työnsä hedelmät muuttuvat taiteeksi vasta saadessaan yleisön. Tämä vuorovaikutus sitten määrittelee teoksen merkittävyyden, sen laadun tai laaduttomuuden.

Sarjakuvantekijä voi siis itse määritellä tavoitteidensa onnistumisen (sain sen valmiiksi) ainoastaan siinä tapauksessa, jos hän ei anna sitä kenellekään luettavaksi. Sillä yksikin lukijapalaute muuttaa teoksen sielunmaisemaa, se tulkitaan uudelleen. Taiteilijan täytyy tarkistaa tavoitteitaan.
Huhhuh. Toivottavasti tämä oli vain provokaatiota. Maailma on täynnä taidetta, jonka arvo (joka ei ole sama asia kuin hinta) ei ole kadonnut - eikä muuttunut vuosisatojen vieriessä ja yleisön saati kriitikoiden päiväperhomaisten pikku mielipiteiden liihotellessa unohduksen suohon. Onpas ärsyttävää kirjoittaa oikeinkirjoitustani muokkaavalla laitteella... Roger over and out.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JJalonen - 13.12.2012, klo 22:58:09
Sinun näkemyksesi mukaan taiteilijan siis pitäisi muuttaa tavoitteitaan jos yleisö ei tykkää? Et siis hyväksy sellaista mahdollisuutta, että taiteilija tekee jotain vain itselleen, tai terapian vuoksi? Onko sarjakuvataide sinusta pelkkä palveluala?

Pullaa voi tehdä ilman reseptiä jos huvittaa, ja jos naapuri ei siitä tykkää hän voi jättää sen syömättä. Ei siitä tarvitse edes välittää.

Tarkistaa = muuttaa ??? :laugh:

Luetun ymmärtäminen on täällä Kvaakissa aikaisemminkin ollut aika hakusessa, mutta niinhän se yleensäkin tai sitten vaan en osaa kirjoittaa.

Taiteilija on aina läsnä teoksissaan. Vastaanoton kirjo on sitten taas koko inhimillinen spektri. Oli yleisön arvio sitten ultrapositiivinen tai ultranegatiivinen tai siltä väliltä, niin se vaikuttaa tekijään. Inspiroiden tai potkien eteenpäin. Silloin tällöin valitettavasti maahan lyöden.

Taiteilija tekee toisaalta itsenäistä työtä, mutta samalla hän etsii luomisvimmaansa vaikuitteita ympäristöstään; läheisistään, kollegoistaan, satunnaisista tuttavuuksista, kissoistaan...

Harrastajataiteilijalle isoäidin hymykin saattaa olla tuo aurinkoinen palaute, joka vaikuttaa tekemiseen.

Jos ihminen piirtää tai kirjoittaa pöytälaatikkoonsa vain itselleen, niin nämä tuotokset eivät kuulu taiteen viitekehykseen. Tottakai ne ovat fyysisesti olemassa, ja tekijä tietää niiden sisällön (ja vain hän voi määritellä niiden tavoitteet), mutta taidetta ne eivät ole.

Ja pullan tekemistä vain siksi, että sen voisi jättää syömättä, en saata mitenkään ymmärtää.  

Huhhuh. Toivottavasti tämä oli vain provokaatiota. Maailma on täynnä taidetta, jonka arvo (joka ei ole sama asia kuin hinta) ei ole kadonnut - eikä muuttunut vuosisatojen vieriessä ja yleisön saati kriitikoiden päiväperhomaisten pikku mielipiteiden liihotellessa unohduksen suohon. Onpas ärsyttävää kirjoittaa oikeinkirjoitustani muokkaavalla laitteella... Roger over and out.
Luetun ymmärtäminen on täällä Kvaakissa aikaisemminkin ollut aika hakusessa, mutta niinhän se yleensäkin tai sitten vaan en osaa kirjoittaa.

Kummaa, että miten arvoittavaksi kaikki lukee tekstini, kun yritän ainoastaan sanoa, että teksti tai kuva muuttuu taiteeksi vasta silloin kun se vastaanotetaan.

Merkittävyys syntyy taiteellisesta kokemuksesta. Semiotiikasta ja tunnetason vuorokeskustelusta teoksen välityksellä. On ihan sama katsooko yleisö kymmenentuhatta vuotta vanhaa luolamaalausta tai bussipysäkin graffitia. Taiteeksi ne muodostuvat kokijoiden päässä.

Ja jos jossain luolassa on kymmenentuhatta vuotta vanha luolamaalaus, jota kukaan ihminen ei ole nähnyt, niin se ei perkele sentään ole taidetta! 8]



Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: maisonterre - 14.12.2012, klo 07:49:02
Ymmärrän lukemani kyllä, mutten silti ole samaa mieltä kanssasi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tuipal - 14.12.2012, klo 08:54:01
yritän ainoastaan sanoa, että teksti tai kuva muuttuu taiteeksi vasta silloin kun se vastaanotetaan.
Ja jos jossain luolassa on kymmenentuhatta vuotta vanha luolamaalaus, jota kukaan ihminen ei ole nähnyt, niin se ei perkele sentään ole taidetta! 8]

Menikö ehkä turhan hankalaksi?
 Joitain asioita koskevat väitteet ovat joko tosia tai epätosia (2+2=4). Taidetta koskevat väitteet eivät kuulu siihen joukkoon. Taidetta määriteltäessä kyse on mielipiteistä ja Mutu-tiedosta, ei totuudesta. Keskustelu siitä, koska teos on taidetta on pohjimmiltaan vain eipäs/juupas kinastelua.
 Olen eri  mieltä kuin Sinä. Et voi todistaa olevasi oikeassa tai että minä olen väärässä. Kumpikin meistä esittää vain mielipiteitä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Miha - 14.12.2012, klo 09:50:39
Tarkistaa = muuttaa ??? :laugh:

Luetun ymmärtäminen on täällä Kvaakissa aikaisemminkin ollut aika hakusessa, mutta niinhän se yleensäkin tai sitten vaan en osaa kirjoittaa.

Taiteilija on aina läsnä teoksissaan. Vastaanoton kirjo on sitten taas koko inhimillinen spektri. Oli yleisön arvio sitten ultrapositiivinen tai ultranegatiivinen tai siltä väliltä, niin se vaikuttaa tekijään. Inspiroiden tai potkien eteenpäin. Silloin tällöin valitettavasti maahan lyöden.

Taiteilija tekee toisaalta itsenäistä työtä, mutta samalla hän etsii luomisvimmaansa vaikuitteita ympäristöstään; läheisistään, kollegoistaan, satunnaisista tuttavuuksista, kissoistaan...

Harrastajataiteilijalle isoäidin hymykin saattaa olla tuo aurinkoinen palaute, joka vaikuttaa tekemiseen.

Jos ihminen piirtää tai kirjoittaa pöytälaatikkoonsa vain itselleen, niin nämä tuotokset eivät kuulu taiteen viitekehykseen. Tottakai ne ovat fyysisesti olemassa, ja tekijä tietää niiden sisällön (ja vain hän voi määritellä niiden tavoitteet), mutta taidetta ne eivät ole.

Ja pullan tekemistä vain siksi, että sen voisi jättää syömättä, en saata mitenkään ymmärtää.  
Luetun ymmärtäminen on täällä Kvaakissa aikaisemminkin ollut aika hakusessa, mutta niinhän se yleensäkin tai sitten vaan en osaa kirjoittaa.

Kummaa, että miten arvoittavaksi kaikki lukee tekstini, kun yritän ainoastaan sanoa, että teksti tai kuva muuttuu taiteeksi vasta silloin kun se vastaanotetaan.

Merkittävyys syntyy taiteellisesta kokemuksesta. Semiotiikasta ja tunnetason vuorokeskustelusta teoksen välityksellä. On ihan sama katsooko yleisö kymmenentuhatta vuotta vanhaa luolamaalausta tai bussipysäkin graffitia. Taiteeksi ne muodostuvat kokijoiden päässä.

Ja jos jossain luolassa on kymmenentuhatta vuotta vanha luolamaalaus, jota kukaan ihminen ei ole nähnyt, niin se ei perkele sentään ole taidetta! 8]


luetun ymmärtäminen mättää kaikilla foorumeissa, tai sitten et osaa kirjoittaa, siksi kysyinkin selvennystä. Oikeastaan täällä ei nimittäin nyt keskusteltu vuorovaikutuksen merkityksestä taiteeseen vaan taiteilijan itsemääräämisoikeudesta.

Tietenkin haluan että juttujani luestaan ja kuviani katsotaan, ja galleriasta saatu palaute on normaalia asiaankuuluvaa vuorovaikutusta joka kiinnostaa, ärsyttää ja ilahduttaa, samoin kuin sorsien ruokkiminen (tämä on yhtä pätevä analogia kuin pullanpaisto). Ei se silti tarkoita sitä, että pitäisi ottaa vastaan ohjeistuksia siihen miten minun pitäisi sarjakuvia tehdä tai mitä pitäisi tavoitella - se on minun oma asiani. Luen mielenkiinnolla mielipiteitä ja palautetta, mutta ne ovat minulle vain mielipiteitä, eivät totuuksia.

Näin ollen tuipalin lause "piirrosjäljen tavoitteen ..määrittelen minä" on täysin pätevä. Tietysti saat olla eri mieltä ja väitellä siitä maailman tappion, mutta ei se mitään muuta. Tämä on pelkkä foorumi, ei yliopisto, ja typerintä mitä foorumilla voi tehdä on alkaa väittelemään jostakin mistä kaikilla on oma, erilainen mielipide.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: maisonterre - 14.12.2012, klo 09:59:33


Ja jos jossain luolassa on kymmenentuhatta vuotta vanha luolamaalaus, jota kukaan ihminen ei ole nähnyt, niin se ei perkele sentään ole taidetta! 8]



Tämä väittämäsi kuuluu mielestäni samaan kategoriaan kuin "Jos puu kaatuu metsässä, eikä kukaan ole kuulemassa, syntyykö siitä ääni". Se näkeekö kukaan taideteosta ei poista taideteosta olemasta. Subjektiivista käyttäjän taidekokemusta ei synny, mutta kaikille taiteilijoille ei tärkeää olekaan toisten viihdyttäminen tai vihastuttaminen (/voit valita tähän minkä tahansa vapaavalintaisen verbin).
Oma subjektiivinen motiivini taiteen tekemiseen on totuuden etsintä, sieluni kasvatus ja oman erakkomaisen luonteeni viihdyttäminen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 14.12.2012, klo 10:26:12
Oli yleisön arvio sitten ultrapositiivinen tai ultranegatiivinen tai siltä väliltä, niin se vaikuttaa tekijään.
Tämä väite on jossain määrin totta, mutta se ei tarkoita että yleisön vaikutus tekijän taiteeseen mitenkään silti muuttuisi (tai että sen pitäisi muuttua) näkyväksi.

Piirrosjäljen tavoitteen ja pääsinkö siihen - määrittelen minä.
Päämäärään pääsemistään taiteiilja arvioi kuitenkin aina subjektiivisesti.

Tuo voi riittää taiteilijalle, mutta Jalonen on oikeassa siinä että kun yhtälöön otetaan mukaan teoksen yleisö (ja kriitikot), määrittelyihin tulee paljon uusia erilaisia subjektiivisia näkökulmia.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: CryingBlueRain - 14.12.2012, klo 10:32:39
Kaasukehässä liikkuvat ääniaallot ovat olemassa, vaikka kukaan ei kuulisi niitä. Mutta ääni itsessään on yhtä kuin kuuloaistimus eli aivojen tapa kokea korvien kautta reseptoidut ääniaallot. Se syntyy vasta kuulijan aivoissa, joten on vaikea ymmärtää, miten ääntä voisi olla olemassa ilman kuulijaa.

Samoin taide ilman kokijaa on vain fyysisten ja kemiallisten vaikutusten alaista materiaa, koska taiteeksi se muuttuu vasta kokijan aivoissa. Tietysti pöytälaatikkoonkin tehdyllä teoksella on vähintään yksi kokija eli tekijä itse, ja se lienee ihan ok. Olen minäkin pöytälaatikkoon piirtänyt, joten tiedän hyvin, että omiakin töitään voi vastaanottaa ja kontemploida. Mutta tietysti touhuun tulee ihan toisenlainen meininki, kun teoksiaan antaa muiden koettavaksi.

Jalonen on ihan oikeilla jäljillä kiinnittäessään huomiota diskursiivisuuteen, koska sillä laillahan sosiaalisesti ja kulttuurisesti jaetut esteettiset arvostukset eli ylimalkaisemmin ilmaistuna taiteen arvo syntyy.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: maisonterre - 14.12.2012, klo 10:43:35
Ääni ei lakkaa kuulijan äkillisen kuuroutumisen takia.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: CryingBlueRain - 14.12.2012, klo 10:47:50
Ääni ei lakkaa kuulijan äkillisen kuuroutumisen takia.

Totta kai se lakkaa. Ääniaallot eivät tietenkään lakkaa, mutta ääniaistimusta ei enää ole eikä niin muodoin ääntäkään. Ääni on jotain, mikä syntyy kuulijan aivoissa. Se ei ole ääniaaltojen ominaisuus itsessään. (Voimakkaat ääniaallot voi kokea myös tuntoaistimuksena, ja jotkut ihmiset kuulemma näkevät ääniaaltoja väreinä. Ääniaaltojen kokijan omien aivojen tuotantoa kaikki tyynni.)

Välimeren pohjaan uponnut kreikkalainen veistos on pelkkä möykky merenpohjassa, kunnes se löytyy ja päätyy inhimillisen kokemuksen piiriin. Sitten se on taas taidetta. Tai merenpohjassakin se on tietysti osa kalojen ja mustekalojen kokemuspiiriä, mutta ne tuskin osaavat pitää sitä taiteena.

Jos väitetään, että taide on materiaalisen kappaleen pysyvä ominaisuus, joka on olemassa riippumatta siitä, onko kappaleella kokijoita, niin eikö se silloin tarkoita, että taide on kappaleen fyysinen ominaisuus siinä missä massa, muoto, pituus ja leveys? Tällainen ajatus olisi kovin absurdi.

Tämä riittänee tästä, koko juttu on loppujen lopuksi viiden pennin filosofiaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: maisonterre - 14.12.2012, klo 11:13:22
Muokkasit viestiäsi jo pari kertaa, mutta nyt toistaiseksi viimeisimmällä viestilläsi pääsit lähemmäksi sitä mitä tarkoitin. Se että pidät mielipidettäni absurdina, ei muuta mielipidettäni. Taiteen yleisön vastaanottokykyerot ei poista taiteesta mitään. Toinen kokee sen ja toinen ei. Sama lähde - eri kohde - eri vaikutus. Taiteen tekijä ei minun mielestäni ole yleisön aivot. Eikä myöskään äänilähde.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Secos-Bill - 14.12.2012, klo 11:15:36
Tarkistaa = muuttaa ??? :laugh:
Kyllä vain, jokainen käsityöläinen tietää tämän. Tarkistaa = muuttaa tarkemmaksi.

Lainaus
Jos ihminen piirtää tai kirjoittaa pöytälaatikkoonsa vain itselleen, niin nämä tuotokset eivät kuulu taiteen viitekehykseen. Tottakai ne ovat fyysisesti olemassa, ja tekijä tietää niiden sisällön (ja vain hän voi määritellä niiden tavoitteet), mutta taidetta ne eivät ole.
Entä, jos joku piirtää pöytälaatikkoonsa ja varas penkoo laatikoita, muuttuvatko teokset taiteeksi varkaan nähdessä ne, vaikka tekijä ei tiedäkään asiasta ( saati, että saisi palautetta )?

Lainaus
Kummaa, että miten arvoittavaksi kaikki lukee tekstini, kun yritän ainoastaan sanoa, että teksti tai kuva muuttuu taiteeksi vasta silloin kun se vastaanotetaan.
Ja nyt kun olemme vastaanottaneet tämän kirjoituksesi, se muuttui taiteeksi? Luulen, että sen arvo oli suurempi ennen kuin me näimme sen.

Lainaus
Merkittävyys syntyy taiteellisesta kokemuksesta. Semiotiikasta ja tunnetason vuorokeskustelusta teoksen välityksellä. On ihan sama katsooko yleisö kymmenentuhatta vuotta vanhaa luolamaalausta tai bussipysäkin graffitia. Taiteeksi ne muodostuvat kokijoiden päässä.
Myös tekijä itse on kokenut teoksensa ja usein paljon voimakkaammin kuin kukaan muu.

Lainaus
Ja jos jossain luolassa on kymmenentuhatta vuotta vanha luolamaalaus, jota kukaan ihminen ei ole nähnyt, niin se ei perkele sentään ole taidetta! 8]
Jos kyseinen maalaus oli aikoinaan ihailtu, niin se oli kaiketi taidetta. Mutta samalla hetkellä, kun viimeinen sen nähnyt kuoli, maalaus lakkasi olemasta taidetta?

Totta kai se lakkaa. Ääniaallot eivät tietenkään lakkaa, mutta ääniaistimusta ei enää ole eikä niin muodoin ääntäkään. Ääni on jotain, mikä syntyy kuulijan aivoissa. Se ei ole ääniaaltojen ominaisuus itsessään.
Ääni ei lakkaa, vain henkilökohtainen  kokemus, ääntä voi tarkkailla ja tallentaa myös koneellisesti, ilman varsinaisia aisteja ja taiteellista makua.
Jos Helen Keller kulkee metsässä, niin aiheuttaako puun kaatuminen ääntä? Ilmeisesti ei, koska hän oli myös sokea, niin puu ei voi kaatua, kun kukaan ei näe sen tapahtuvan...

Lainaus
Välimeren pohjaan uponnut kreikkalainen veistos on pelkkä möykky merenpohjassa, kunnes se löytyy ja päätyy inhimillisen kokemuksen piiriin. Sitten se on taas taidetta.
Kun Louvressa sammutetaan valot, niin Mona Lisa lakkaa olemasta taidetta? Entä, jos katsoja räpyttää silmiään?

Ööh...mistä tässä oikeastaan enää puhutaan?
Minua taas kiinnostaisi se, mistä tämä oikein alkoi.

Huh, en pysy enää  muokkaustesi perässä... kolmeko niitä oli  vai neljä?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Jari Lehtinen - 14.12.2012, klo 11:22:52
Tämä on jännä keskustelu, koska nähdäkseni kaikki ovat tässä oikeassa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 14.12.2012, klo 11:26:34

Myös tekijä itse on kokenut teoksensa ja usein paljon voimakkaammin kuin kukaan muu.
Tässä tapauksessa ei olekaan yleensä  kysymys taiteesta, vaan paskasta.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: CryingBlueRain - 14.12.2012, klo 11:32:13
Jos Helen Keller kulkee metsässä, niin aiheuttaako puun kaatuminen ääntä? Ilmeisesti ei, koska hän oli myös sokea, niin puu ei voi kaatua, kun kukaan ei näe sen tapahtuvan...

Et ehkä ymmärtänyt pointtiani. Ääniaallot ovat olemassa kuurojenkin keskuudessa. Ääniaistimusta ei ole. Ääni on kuuloaistihavainto. Ääniaallot voi havaita muutenkin kuin kuuloaistin avulla, ja niitä voi tallentaa eri tavoin havaittaviin muotoihin.

Mutta minun on mahdoton ymmärtää, miten jyrinää voisi olla olemassa ilman aivoja, jotka reseptoivat ääniaaltoja ja kokevat ne jyrinänä. Jos aivot olisivat toisenlaiset, ne voisivat kokea saman jyrinän piipityksenä, kipuna, violettina värinä tai paskan hajuna. En pääse muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että ääniaistimus syntyy aivoissa eikä ole ääniaaltojen ominaisuus. Puun kaatuessa voi kuulua jotain vain, jos joku on kuulemassa eli tuottamassa ääniaistimuksen. Puu voi silti kaatua ilman kuulijaa.

Tämä ei liity sarjakuviin millään lailla, joten saa minun puolestani riittää... ;D


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: CryingBlueRain - 14.12.2012, klo 11:34:01
Kun Louvressa sammutetaan valot, niin Mona Lisa lakkaa olemasta taidetta? Entä, jos katsoja räpyttää silmiään?

Katoaako Mona Lisa ihmisten tietoisuudesta, kun Louvressa sammutetaan valot tai kun yksi katsoja räpäyttää silmiään? Löytänet itse vastauksen kysymykseen. Tämä ei valitettavasti yhtään mitenkään liity kysymykseen siitä, olisiko Mona Lisa taidetta, jos kukaan ei olisi tietoinen sen olemassaolosta. Minusta vastaus on ilman muuta kielteinen, koska ei taide ei voi olla objektin fyysinen eikä mielestäni myöskään transsendentaalinen ominaisuus.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Secos-Bill - 14.12.2012, klo 12:08:47
Tässä tapauksessa ei olekaan kysymys taiteesta, vaan paskasta.
Eikö taiteen tasoa määrittelekään henkilökohtainen kokemus?

Et ehkä ymmärtänyt pointtiani.
Kunhan osallistuin, kaikki täällä puhuvat toistensa ohitse ja käsittävät väärin enemmän tai vähemmän tahallaan. Aihe suorastaan vaatii sitä.

Lainaus
Minusta vastaus on ilman muuta kielteinen, koska ei taide ei voi olla objektin fyysinen eikä mielestäni myöskään transsendentaalinen ominaisuus.
Pointtini on, että teos itsessään ei muutu miksikään, tiedetään siitä tai ei. Se sisältää samat ominaisuudet riippumatta yleisöstä. Se on yleisö, joka muuttuu, ei teos. Olut ei muutu olueksi vasta, kun pullo avataan.

Sinulle on vaikea vastata, kun muokkaat jatkuvasti viestejäsi. Ehkä kannattaisi miettiä loppuun saakka ennen kuin lähettää ( ei sisällä varsinaista piikkiä viestiesi sisällöstä, mutta se olisi vain hyvää netikettiä ).


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: maisonterre - 14.12.2012, klo 12:12:23
Yläfemma Secos-Billille.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: CryingBlueRain - 14.12.2012, klo 12:25:49
Pointtini on, että teos itsessään ei muutu miksikään, tiedetään siitä tai ei. Se sisältää samat ominaisuudet riippumatta yleisöstä. Se on yleisö, joka muuttuu, ei teos. Olut ei muutu olueksi vasta, kun pullo avataan.

Tietenkin. Mutta kun tuo ei nähdäkseni liity yhtään mitenkään minun pointtiini. Taideteoksessa on tietenkin muuttumattomat fyysiset ominaisuutensa. Pituus, massa, materiaali, leveys ja muut suureet. Se on itsestäänselvyys, mutta eihän taiteessa ole kyse siitä.

Se, että esinettä pidetään taiteena, ei ole esineen fyysinen ominaisuus. Myöskään taiteellinen arvo ei ole fyysinen ominaisuus. Nuo kaksi ominaisuutta todellakin syntyvät vasta taiteen kokijoiden korvien välissä, intersubjektiivisessa prosessissa. Muuta vaihtoehtoa ei ymmärrykseni mukaan voi olla olemassa - ellei sitten oleteta, että taide ja taiteellinen arvo ovat jonkin fysiikan rajat ylittävän transsendentaalisen todellisuuden suureita. Sellainen oletus olisi ainakin minulle aivan liian mystistä huuhaata. Enkä näin sanoessani mitenkään vähättele taidetta.

Tästä tietenkin seuraa, että taide ja taiteellinen arvo eivät ole eivätkä voi olla kappaleen pysyviä ominaisuuksia. Ne voivat kuitenkin olla erittäin pitkäikäisiä ominaisuuksia, koska kulttuurissamme ylläpidetyissä taidekäsityksissä on hyvin pitkä historiallinen jatkuvuus.

No, minun puoleltani tässä on nyt sanottu kaikki tarpeellinen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tmielone - 14.12.2012, klo 12:38:27
Yritin pysytellä erossa tästä keskustelusta, sillä ajattelin, että joku kuitenkin sanoo asiat joita itse mielessäni pyörittelen.

Heti alkuun pitäisi määrittää mitä taide on. Oxford dictionary sanoo näin:
"Definition of art
noun

    1 [mass noun] the expression or application of human creative skill and imagination, typically in a visual form such as painting or sculpture, producing works to be appreciated primarily for their beauty or emotional power"

Huomatkaa sana appreciated. Teos ei ole taidetta ennen kuin joku sitä arvostaa, oli se sitten yleisö tai taiteilia itse. Olen siis samoilla linjoilla CBR:n kanssa. Kokemus taiteesta muodostuu kokijan päässä eikä se ole minkään teoksen sisäinen ominaisuus. Sen vuoksi eri ihmiset arvottavat eri asioita taiteeksi. Olut on olutta oli pullo avattu tai ei, mutta vasta oluen maistaminen paljastaa onko se hyvää olutta. Taiteessa sama juttu. Ei taiteeksi lueta kaikkia ihmisten tuottamia teoksia vaan ainoastaan ne joita ihmiset jostain syystä arvostavat. Jos kukaan ei ole teosta nähnyt/kuullut/kokenut, niin ei silloin voi olla taidetta. Vasta, kun joku pääsee kosketukseen teoksen kanssa ja arvostaa sen sisältöä, niin se voi muuttua taiteeksi. Ei minusta tämä sen monimutkaisempi asia ole.

Tietysti voidaan vääntä kättä siitä mikä on hyvää taidetta, mutta se on täysin subjektiivinen asia. Ehkä yhtenä mittana voisi kuitenkin pitää sitä, että saako taiteilija välitettyä haluamansa viestin teoksen kokijalle. Jos esimerkiksi sarjakuvan lukija ei saa selvää mitä kuva esittää tai mistä sarjakuva kertoo, niin ei se silloin ole lukijalle taidetta vaan huonoa sarjakuvaa. Ehkä joku toinen lukija ymmärtää pointin ja silloin asia on ihan ok. Ei kaikkien tarvitse kaikesta pitää ja kaikkea ymmärtää. Mutta jos kukaan muu kuin taitelija ei ymmärrä teoksen viestiä, niin silloin taitelijan pitäisi ehkä miettiä ilmaisuaan. Tietysti, jos tekee taidettaan vain itseään varten, tällaista ongelmaa ei pääse syntymään, sillä useimmiten tekijä ymmärtää mitä teoksellaan halusi sanoa.



Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Gothicus - 14.12.2012, klo 12:40:05
Eikö taiteen tasoa määrittelekään henkilökohtainen kokemus?
Se ei määrittele sitä missään määrin. Ehta skeida ei muutu taiteeksi, vaikka joku siitä sattuisi pitämään. Ritari Ässää on vaikea mieltää kulttuuriarvoltaa kovin korkeaksi taiteelliseksi saavutukseksi. Jos useimmille ihmisille ominainen huono maku riittäisi määrittelykriteeriksi, muuttuisi pierukin taiteeksi.
Tietysti voidaan vääntä kättä siitä mikä on hyvää taidetta, mutta se on täysin subjektiivinen asia.
^Eli ei todellakaan näin.    


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: CryingBlueRain - 14.12.2012, klo 12:57:22
Se ei määrittele sitä missään määrin. Ehta skeida ei muutu taiteeksi, vaikka joku siitä sattuisi pitämään. Ritari Ässää on vaikea mieltää kulttuuriarvoltaa kovin korkeaksi taiteelliseksi saavutukseksi. Jos useimmille ihmisille ominainen huono maku riittäisi määrittelykriteeriksi, muuttuisi pierukin taiteeksi.   

Taiteen ja taiteellisen arvo määrittelyssä tulisi siis lähteä keskimääräistä paremman maun omaavien taidekäsityksestä? Sivuutetaan nyt se, miten hyvä maku määritellään. Ongelmaksi jää, että taatusti hyvän maun omaavan kulttuurieliitinkään keskuudessa ei ole yhtä makua vaan monta, ja ne maut muuttuvat ajan myötä. Subjektiivisuudesta ei siis päästä eroon tätäkään kautta.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Secos-Bill - 14.12.2012, klo 13:07:01
Ehta skeida ei muutu taiteeksi, vaikka joku siitä sattuisi pitämään. Ritari Ässää on vaikea mieltää kulttuuriarvoltaa kovin korkeaksi taiteelliseksi saavutukseksi. Jos useimmille ihmisille ominainen huono maku riittäisi määrittelykriteeriksi, muuttuisi pierukin taiteeksi.

Tätä logiikkaa en ole koskaan ymmärtänyt. Jos vain yksi pitää, on se automaattisesti huonoa - jos jotkut pitävät, on se hyvää  - jos useimmat pitävät, on se taas roskaa ( ehkä jopa kaupallista roskaa )??
Tämä on silkkaa elitismiä, jolla ei ole mitään tekemistä taiteen ( tai sen tason ) kanssa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 14.12.2012, klo 13:09:45
Oikeasti aika yksinkertainen asia.

Taiteen olemassaolo edellyttää diskurssia.

Vaikka taiteilija kuinka olisi rehellinen itselleen, niin hänen työnsä hedelmät muuttuvat taiteeksi vasta saadessaan yleisön. Tämä vuorovaikutus sitten määrittelee teoksen merkittävyyden, sen laadun tai laaduttomuuden.

Sarjakuvantekijä voi siis itse määritellä tavoitteidensa onnistumisen (sain sen valmiiksi) ainoastaan siinä tapauksessa, jos hän ei anna sitä kenellekään luettavaksi. Sillä yksikin lukijapalaute muuttaa teoksen sielunmaisemaa, se tulkitaan uudelleen. Taiteilijan täytyy tarkistaa tavoitteitaan.

Pullaakin voi leipoa vain itselleen, ja olla tyytyväinen valmiiseen nisuun, mutta jos kutsuu naapurin sussun kahveelle, ja se toteaa, että "ompa namia!", niin leipomisen sisältö muuttuu. :laugh:

Näin minäkin sen näkisin. Oon myös sitä mieltä, että tekijän asia ei ole selittää tekemisiään ja vaatia omaa tulkintaansa hyväksyttäväksi ainoana oikeana, jokaisen lukijan tulkinta on aivan yhtä oikea, olipa se kuinka omituinen tahansa.

Mikä tietysti luo ongelman siinä vaiheessa kun tekijää vaaditaan tilille jostakin mitä hän ei tarkoittanut, ja mitä tekijän mielestä ei kukaan täysjärkinen voi rivien välistäkään lukea. Mutta tämäkin pitää mieluummin jättää muiden puitavaksi, "uutta halkoa pesään ja eteenpäin, sanoi mummo hangessa!'" :-D


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tmielone - 14.12.2012, klo 13:14:13
Ehta skeida ei muutu taiteeksi, vaikka joku siitä sattuisi pitämään.

Tai sitten muuttuu. (http://en.wikipedia.org/wiki/Artist%27s_shit)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Miha - 14.12.2012, klo 13:18:10
Näin minäkin sen näkisin. Oon myös sitä mieltä, että tekijän asia ei ole selittää tekemisiään ja vaatia omaa tulkintaansa hyväksyttäväksi ainoana oikeana, jokaisen lukijan tulkinta on aivan yhtä oikea, olipa se kuinka omituinen tahansa.

Mikä tietysti luo ongelman siinä vaiheessa kun tekijää vaaditaan tilille jostakin mitä hän ei tarkoittanut, ja mitä tekijän mielestä ei kukaan täysjärkinen voi rivien välistäkään lukea. Mutta tämäkin pitää mieluummin jättää muiden puitavaksi, "uutta halkoa pesään ja eteenpäin, sanoi mummo hangessa!'" :-D

Olen kyllä ihan samaa mieltä tästä, kun sen näin esität, ja sekin on vain mielipide.
Jep, eteenpäin vaan!


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 14.12.2012, klo 13:26:50
Olen kyllä ihan samaa mieltä tästä, kun sen näin esität, ja sekin on vain mielipide.
Jep, eteenpäin vaan!

Kyllä Siperia opettaa :-D

Työn iloa sinnekin päin.

Kivi


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 14.12.2012, klo 13:30:01
Haluaisin tässä vaiheessa keskustelua siteerata kuuluisaa ajattelija Maki Kolehmaista, kun joku oli taas tullut valittamaan tälle, kuinka tämä suoltaa pelkkää sontaa, ja ne hittibiisitkään ei olleet mistään kotoisin.

"Voi voi, et sitten ollut kohderyhmää," totesi Maki.

:-D

Kivi


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JJalonen - 14.12.2012, klo 17:22:24
Kylläpä taas nauru maittaa. Bart Simpsonismiahan tietysti aina sopii odottaa teoreettiseen keskusteluun.

Tottakai taiteilijalla on itsemääräämisoikeus, hän tekee omaa juttuaan, mutta ei taiteilija voi itse määritellä teoksensa lopullista onnistumista. Se on yksi taiteen perusarvoista.

Taiteilijan ei myöskään tarvitse muuttaa työskentelytapojaan vastaanoton perusteella tai sen takia. Hän voi ihan hyvin jatkaa omalla valitsemallaan tiellä.

Kuvat ja tekstit pöytälaatikossa eivät ole taidetta, ne ovat kuvia ja tekstejä pöytälaatikossa. Ne voivat olla tärkeitä tekijälleen, mutta ei häntä silti voi kutsua taiteilijaksi. Sama koskee esimerkiksi lasten piirustuksia. Vanhemmat toki voivat kutsua pienokaistaan taiteilijaksi. Lapsitaiteilijat ovat sitten erikseen.

Kvaakkaaja tmielonehan onneksi jo lainasi Oxford dictionaryä, niin ei teidän tarvitse uskoa minua.

Taide on olemassa ihmiskunnan kollektiivisessa tajunnassa, historiallisesti aikaisemmassa diskurssissa ja primääristi taideteoksissa.

Mona Lisa ei katoa maailmantaiteesta, vaikka se fyysisenä esineenä nyt tuhoutuisikin. Valitettavasti maailmantaiteesta on kadonnunt lukuisia teoksia, mm. sotien seurauksena, kun niistä ei ole säilynyt jäljennöksiä tai edes sanallisia kuvauksia.

Saivartelemalla voi väittää, että eivät museoiden varastoissa satoja vuosia maanneet maalauksetkaan sitten ole taidetta. Nämä maalaukset on kuitenkin indeksoitu osaksi taidehistoriaa. Niitä on mahdollista mennä katsomaan, vaikka lehtiartikkelia varten.

Tottahan toki aina löytyy joku, joka väittää, että vesi ei ole märkää.


Kyllä vain, jokainen käsityöläinen tietää tämän. Tarkistaa = muuttaa tarkemmaksi.

Ja Secos-Billille tiedoksi.

Muuttaa tarkemmaksi = tarkentaa,
sanalla "tarkistaa" on tässä meidän vaikeaksikin väitetyssä kielessämme eri viittauskehys.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Secos-Bill - 14.12.2012, klo 18:27:29
Kuvat ja tekstit pöytälaatikossa eivät ole taidetta, ne ovat kuvia ja tekstejä pöytälaatikossa
Van Gogh ja Kafka eivät siis olleet kummoisia taiteilijoita eläessään.

Lainaus
Mona Lisa ei katoa maailmantaiteesta, vaikka se fyysisenä esineenä nyt tuhoutuisikin. Valitettavasti maailmantaiteesta on kadonnunt lukuisia teoksia, mm. sotien seurauksena, kun niistä ei ole säilynyt jäljennöksiä tai edes sanallisia kuvauksia.
Tämä alkaa olla jo kuolleen hevosen piiskaamista, mutta kysynpä kuitenkin. Missä vaiheessa taideteoksen 'katoaminen' tapahtuu? Kun viimeinen henkilö ei enää muista sitä? Kun kukaan ei enää muista sitä tarkkaan? Kuinka tarkkaan se pitää muistaa? Riittääkö väriteoksesta otettu mustavalkokuva? Romaanista tehty elokuva? Paljonko tästä ketjusta menee perjantain piikkiin?

Lainaus
Ja Secos-Billille tiedoksi.
Muuttaa tarkemmaksi = tarkentaa,
sanalla "tarkistaa" on tässä meidän vaikeaksikin väitetyssä kielessämme eri viittauskehys.
Itse asiassa sillä on molemmat merkitykset. Näin ollen lukija voi käsittää sen jossain yhteydessä toisella tavalla kuin kirjoittaja - ehkä jopa tahallaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: maisonterre - 14.12.2012, klo 19:42:33

Tottahan toki aina löytyy joku, joka väittää, että vesi ei ole märkää.


Eli se ei ole märkää, jos kukaan ei ole uimassa?  :laugh:


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JJalonen - 14.12.2012, klo 19:52:43
Van Gogh ja Kafka eivät siis olleet kummoisia taiteilijoita eläessään.
Ja taas palaamme arvoittamiseen.

Käsittääkseni sekä Van Gogh että Kafka olivat ihan tuotteliaita taiteilijoita aikoinaan. Eivät samassa arvossa kuin nykyään, mutta kiistatta taiteilijoita. Taiteilijakin voi laittaa töitään pöytälaatikkoon, mutta hänellä on silti jo saavutettu taiteilijan status. Kun työt löydetään, niin ne lisätään teosluetteloon.

Edesmenneen isoisän pöytälaatikosta löytynyt runo ei muutu taiteeksi, jos löytäjä sen lukee ja heittää roskikseen. Jos runo julkaistaan "Suomalaisten pöytälaatikoista löytyneet runot" -kokoelmassa, niin se muuttuu osaksi taidehistoriaa.

Jos teoksella ei ole viitettä taidehistoriaan, niin se ei ole olemassa taideteoksena. Mustavalkoinen valokuvakin on viite, valitettavan vähäinen viite. Myös viitaukset esim. kirjeissä toimivat samalla periaatteella.

Eli se ei ole märkää, jos kukaan ei ole uimassa?  :laugh:

Oh, Bart! You're so cute. 8]


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: maisonterre - 15.12.2012, klo 13:34:13
Varusteleka voisi teettää myyntiin natsikorttien lisäksi Bart Simpson -kortteja Kvaakia varten.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: CryingBlueRain - 17.12.2012, klo 13:54:46
Veden märkyys riippunee ihan kokonaan siitä, määritelläänkö märkyys nestemäisen olomuodon fyysiseksi ominaisuudeksi vai nesteen koskettamisen aiheuttamaksi tuntoaistimukseksi. Taiteen arvosta puhuttaessa tuo ensimmäinen fyysiseen ominaisuuteen viittaava määritelmä ei voi olla mahdollinen niin kauan kuin kukaan ei osoita millaisella mittalaitteella sen arvon voi havaita ja millaisella yksiköllä mitata.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 17.12.2012, klo 14:47:17
Tussi oli muuttunut parissa kuukaudessa kiinteämmäksi suljetussa pullossa. Ei juossut enää terästä kunnolla, vaan takkuili ikävästi.

Pari tippaa vettä, niin siitä tuli taas ihan käyttökelpoista, Mutta aluksi meinasi oikein ruveta jopa harmittamaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 18.12.2012, klo 13:56:28
Tussi oli muuttunut parissa kuukaudessa kiinteämmäksi suljetussa pullossa. Ei juossut enää terästä kunnolla, vaan takkuili ikävästi.

Pari tippaa vettä, niin siitä tuli taas ihan käyttökelpoista, Mutta aluksi meinasi oikein ruveta jopa harmittamaan.

Kannattaa käyttää tislattua vettä: sadevettä tai akkuvettä, sillä vesijohtovedessä oleva kalkki sakkaannuttaa tussia entisestään.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 18.12.2012, klo 13:58:31
Kannattaa käyttää tislattua vettä: sadevettä tai akkuvettä, sillä vesijohtovedessä oleva kalkki sakkaannuttaa tussia entisestään.
Ahaa! Kiitos vinkistä.
Pitää muistaa tuo jatkossa. Nyt on sen verran kiire, että vesijohtovedellä mennään.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Jukka Koivusaari - 20.12.2012, klo 18:33:58
Ahaa! Kiitos vinkistä.
Pitää muistaa tuo jatkossa. Nyt on sen verran kiire, että vesijohtovedellä mennään.

 EIkö sitä sadevettä saa nyt ikkunalaudalta kouraistua.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JJalonen - 20.12.2012, klo 18:41:58
EIkö sitä sadevettä saa nyt ikkunalaudalta kouraistua.
Jos käyttää lunta, niin täytyy muistaa varoa keltaisia kohtia.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 20.12.2012, klo 19:53:15
Jos käyttää lunta, niin täytyy muistaa varoa keltaisia kohtia.

Frank Zappa esitelmöi aiheesta Helsingissä oikein levylle asti.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aapo Vuorela - 28.12.2012, klo 13:22:55
Viime aikoin tuntunu että piirtäminen on taito joka ei tule koskaan valmiiksi. Jatkuvia artblockeja joista päästessä uusia tulee esiin. Saanu oikeestaa kuukausiin aikaseks mitää omaa silmään miellyttävää jälkeä.

Toisinaan ahdistaa myös ajatus siitä että jos ihailemani jopa 50 vuotiaat piirtäjät kärsivät samoista asioista niin missäköhän vaiheessä piirtämisestä varsinaisesti alkaa nauttia. Itse nauttinu kuukausiin piirtämisestä ja taukojakin tullu pidettyä. Inhottavaa.  :(


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 28.12.2012, klo 16:18:05
Viime aikoin tuntunu että piirtäminen on taito joka ei tule koskaan valmiiksi.

Toisinaan ahdistaa myös ajatus siitä että jos ihailemani jopa 50 vuotiaat piirtäjät kärsivät samoista asioista niin missäköhän vaiheessä piirtämisestä varsinaisesti alkaa nauttia.

Olet suurten tosisasioiden äärellä. Mutta se nautinto ei tulekaan välttämättä siitä osaamisen tuomasta helppoudesta, vaan siitä että pystyy koko ajan vastaamaan yhä vaikeampiin haasteisiin...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Orjan May - 28.12.2012, klo 16:48:07
Kivi puhuu hyvin. Sanoit Aapo, ettet ole nauttinut kuukausiin piirtämisestä ja taukojakin tullut pidettyä. Totta. Minun taukoni kunnollisesta piirtämisestä on venynyt melkein vuoden pituiseksi eikä vieläkään ole sellaista kivaa tunnetta mikä joskus on ollut, että nyt olisi aika tehdä jotain uutta taas.  Tänä aikana oon tehny ainoastaan pari sivellintyötä.

Olen sitä mieltä, ettei piirtämistä voi ajatella  aina vain niin(en yleistä),  että se olisi jotenkin hauskaa. Onhan se nautinnollista tietenkin tehdä jotain mistä pitää, mutta siinä tulisi olla mukana sellainen pieni sisäinen palo ja inspiraatio, jota itse olen nyt metsästänyt pitkän aikaa. Kun kynä ei kulje ei voi pakottaakkaan. Joskus tähän konseptiin liitty tunneperäisiä asioita, jotka ovat joskus vaikeita ja vakaviakin. Jos kynä ei jostain syystä kulje, on silloin paikallaan pitääkkin pieni tauko. Olen aikaisemmin sanonut jossain yhteydessä, että pitäisi piirtää jatkuvasti, sillä se on aina vaikeampaa mitä pitempiä taukoja pitää. Huomasin sen taas toissapäivänä itse.
  Tuo mitä Kivi mainitsi uusien haasteiden ottamisesta on totta. Se saattaa motivoida kovinkin  kun huomaa edistyvänsä ja kokee pystyneensä vastaamaan uusiin haasteisiin.

Puhuit Aapo siitä, että "piirtäminen on taito, joka ei tule koskaan valmiiksi". Minusta kukaan piirtäjä ei ole täydellinen eli täysin valmis. Jokainen voi ja pystyy ajan kanssa kehittymään ja parantamaan taitojaan. Siitäkin on täällä kait keskusteltu jossain yhteydessä. Olen itse huomannut tutkiessani eri taiteiljoiden gallerioita täällä kvaakissa, ja  todennut, että kappas vaan, onpa kaveri/pimu kehittynyt selvästi ja se saa aina minut hyvälle mielelle. Se kertoo sen, että asian eteen on tehty työtä. Helppohan minun on tässä puhua tälläistä, kun itsekkään en ole saanut mitään aikaiseksi pitkään aikaan, mutta näin yleisesti totean vaan. Joten ei kannata surra Aapo.
Lopuksi. Mitä tulee noihin Artblokeihin joita käyt näemmä säännöllisesti katselemassa. Minua kiinnostaisi tietää, kuinka koet näkemäsi kuvat ja toisten tekemät hienot piirrokset? Tekeekö se sinut kateelliseksi tai tunnetko alemmuutta siitä, että et mahdollisesti osaa tehdä samanlaista itse?  Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä ja pystyt todellakin vaikuttamaan siihen, kuinka koet toisten tekemät kuvat. Ei kannata tuntea negatiivisia tunteita toisten piirroksista vaan etsiä jotakin sellaista elementtiä, joista voit itse opii jotain. Minä yritän etsiä kuvista jotain positiivista.  Jokainen heistä on aloittanut ns. tyhjästä ja vuosien saatossa ottaneet uusia haasteita ja pystyneet vastaamaan niihin.  Kukaan ei synny piirtäjäksi hetkessä. Halu ja innostus siihen saattaa olla jo lapsesta saakka kuten Sy Barryllä(mustanaanion piirtäjä). Mutta työn ja uhrausten sekä uusien haasteitten kautta jokainen voi kehittyä ja kehittyykin aivan varmasti.  Tsemii vaan Aapo. Vietät nyt hieman siestaa ja sitten jatkat täysillä höyryillä eix vaa? Mäkin yritän. :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 31.12.2012, klo 10:55:39
Mitä tulee noihin Artblokeihin joita käyt näemmä säännöllisesti katselemassa.
Menee nyt vähän blogit (blogi, web-log, verkkopäiväkija) ja blokit (blokki, valkoisen paperin kammo, taiteen tekemisen tulppa) sekaisin.  :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Orjan May - 31.12.2012, klo 11:49:34
Eikä Artblok ole juuri sivusto, jonka joku ihmineni on tehnyt ja jossa esitellään omaa taidetta ja kerrotaan itsestä ehkä jotakin. Niin ymmärrän mitä tarkoittaa sana Artblok.
Tässä saattoi olla pieni kirjoitusvirhe eli kirjain pitäisi olla g-llä eli artblog!


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 31.12.2012, klo 13:01:23
Sama englanniksi: art blog ja artist's block on kaksi eri asiaa. Oikea asiayhteys selviää kumminkin Aapon tekstistä. Hän puhui blokista ja Orjan blogeista.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: J Lehto - 31.12.2012, klo 14:31:39
Olet suurten tosisasioiden äärellä. Mutta se nautinto ei tulekaan välttämättä siitä osaamisen tuomasta helppoudesta, vaan siitä että pystyy koko ajan vastaamaan yhä vaikeampiin haasteisiin...

Itselläni kynään tarttuminen on aina ollut vaikeaa. Mutta sitten kun se sivu on "valmis" (eli siitä on elimininoitu kaikkein törkeimmin silmiinkäyvät mokat) niin poikkeuksetta,se on jotenkin erilainen kuin mitä alunperin kuvitteli, mutta kuitenkin positiivisella tavalla.
Tämä ilmiö on aina ollut mulle se piirtämisen palkinto.

Pahempi ongelma on kunnon ideoiden puute.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Nirpi - 05.01.2013, klo 20:51:52
Ei sen kummempi murhe kuin että wanhat hywät musteet loppuivat ja uusi, "joululahjaksi saatu"  Brianclegg Drawing ink on ihan p*skaa. Viivoissa vielä menettelee, mutta laajemmissa mustissa alueissa musteen hailakkuus paljastuu. Tasaista mustaa ei saa mitenkään. Mitäköhän teen 0,6 litralla tuota...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 05.01.2013, klo 23:19:38
Ei sen tussin tarvitse olla tasaista mustaa. Kunhan tussatun alueen vaalein kohta on tummempaa kuin esim. kumittamatta jääneet lyijykynänviivat.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Jouko Nuora - 09.01.2013, klo 15:36:49
Nirpille mahdollinen vinkki, jätä se tussi puteli AUKi useammaksi, tunniksi tahi päiväksi,niin se paksuuntuu. niin mä teen esim. Pelikanpullojen kaa, ja sekoittelen viä useemmasta sopivan paksua ja mustaa. Siis voi toimia... en kyseistä tussia tunne.



edit. ei ny kauhesti murheita jaettavana, töitäkin pukannu tälle vuodelle enemmän ku yks! ;)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Nirpi - 09.01.2013, klo 19:27:54
Ei sen tussin tarvitse olla tasaista mustaa. Kunhan tussatun alueen vaalein kohta on tummempaa kuin esim. kumittamatta jääneet lyijykynänviivat.

Ei sen tarvikaan jos tekee sarjakuvia, mutta olen nyt tehnyt sellaisia mustemaalauksia (vähän niin kuin köyhän tyypin grafiikkaa). Alkuperäisversioista tulee rumia ja ei ole sellaista skanneria, jolla voisi skannata noin isoja. Pitää haihduttaa paksummaksi tuota litkua.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 10.01.2013, klo 15:06:05
Ei sen tarvikaan jos tekee sarjakuvia, mutta olen nyt tehnyt sellaisia mustemaalauksia (vähän niin kuin köyhän tyypin grafiikkaa).
Kannattaisi ehkä harkita jotain peittävämpää osastoa eli akryylimaalia tai peiteväriä ja sivellintä. Hyvä juoksevuus ja ohuet vaivattomat viivat sitten vaan taas menetetään. "Köyhää grafiikkaa" voi tehdä myös vaikka laserprinttinä, jos se pinnan tasaisuus on sulle niin tärkeä juttu.  :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Nirpi - 11.01.2013, klo 20:58:52
Kiitos hyvistä vinkeistä, joista osan voisin laittaa vaikka täytäntöön. Laserprinttiä ja muita tietsikkajuttuja, joissa musta on niin mustaa ja tasaista kuin ikinä haluaa, voisin kokeilla, jos osaisin vielä käyttää jotain laitteita. Laskimenkin käyttö on mulle haaste ;D

OFF TOPIC: Mustemaalaamiseen hyviksi aineiksi olen havainnut vähän paremmat ja paksummat kalligrafia-tyyppiset aineet, mutta niitä myydään pienissä pulloissa aikamoisella hinnalla. Meikäläisen kulutuksella tuskin tulee vararikkoa niilläkään.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tuipal - 24.01.2013, klo 16:50:31
Lisäsin blogiini kuvan, joka liittyy sarjakuvantekijöihin. Kerron siitä täällä, sillä minulla on pieni ennakkoaavistus siitä, että saatan olla kohta "Persona non grata".

Julkaisen kuvan ohessa, että vältytte jälleen huonoilta vaikutteilta blogissani.

(http://aqh59ym2.c4-suncomet.com/tuipal/comics/2013-01-24-lavi-kirmola.jpg)

Toisaalta pohdin myös, että olisiko se ehkä sittenkin enemmän ilon- kuin murheenaihe?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Jukka Koivusaari - 24.01.2013, klo 17:40:51
Julkaisen kuvan ohessa, että vältytte jälleen huonoilta vaikutteilta blogissani.


  Ihan kiva idea. Mutta  toteutus on vähän keskeneräisen oloinen.
Ehkä tuo kannattaisi piirtää vielä kertaalleen läpi uud....


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JJalonen - 24.01.2013, klo 18:44:08
Jenkeissä tuo "roast" -traditio potkii ihan mukavasti.

Tuipalin grillissä hiili on kylläkin päässyt pahasti kostumaan.

Eihän tuosta ota lämpöä edes perusnakkikaan.

Pilkka puuttuu pilkanteosta, hersyvyys herjoista!

V***uilukin on taitolaji. ;)







Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tuipal - 25.01.2013, klo 15:09:47
Kiitos positiivisista kommenteista.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: VesaK - 26.01.2013, klo 00:00:24
Lavin omat kommentit suoraan siteerattuina olisivat parempia.
Ks. Hagelb... Mikko Komun "Kova länsi".

Lavin kirjat ovat kaikki lukemisen arvoisia. Kuten vaikkapa "Sota on hengelle hupaa".



Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 26.01.2013, klo 12:15:50
Julkaisen kuvan ohessa,
Miksi ihmeessä?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 26.01.2013, klo 13:19:03
Miksi ihmeessä?

Terapiatunnilla piirreltyä? :D

Kiitoksia. Tuskin tuosta kukaan loukkaantuu, en minä ainakaan.

Kivi


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tuipal - 26.01.2013, klo 14:26:49
Terapiatunnilla piirreltyä? :D

Ei terapiatunnilla, mutta terapiaksi.

Tuskin tuosta kukaan loukkaantuu, en minä ainakaan.

Pisteet Sinulle. Pelimiehiä?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tuipal - 13.02.2013, klo 11:44:29
Toista viikkoa täydellinen haluttomuus tehdä yhtään mitään. Olen ne pakolliset kuvat saanut puserrettua, mutta, mutta olo on kuin mafia miehellä, joka odottaa laiturinreunalla sementin kuivumista - ennen viimeistä sukellusta.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Miha - 21.02.2013, klo 14:47:16
Juhlin kymmenettä peräkkäistä vuotta täynnä hylättyjä apurahahakemuksia Taiteen keskustoimikunnalta (tai Taikelta, jos niin haluatte) juomalla kupin laimennettua mehua ja jatkamalla töitä. Illalla pääsee onneksi takaisin sarjakuvaprojektien ääreen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Orjan May - 21.02.2013, klo 16:51:07
Juhlin kymmenettä peräkkäistä vuotta täynnä hylättyjä apurahahakemuksia Taiteen keskustoimikunnalta (tai Taikelta, jos niin haluatte) juomalla kupin laimennettua mehua ja jatkamalla töitä. Illalla pääsee onneksi takaisin sarjakuvaprojektien ääreen.

Ikävä kuulla, että apurahahaksmuksesi on hylätty noin monta kertaa. Ole ystävällinen ja kerro, mitkä ovat ne kriteerit jolla tuollaisia apurahoja myönnetään?  Minua kiinnostaa.
Mikähän tuollaiseen kohdallasi voisi olla syy?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Miha - 21.02.2013, klo 16:59:15
Ikävä kuulla, että apurahahaksmuksesi on hylätty noin monta kertaa. Ole ystävällinen ja kerro, mitkä ovat ne kriteerit jolla tuollaisia apurahoja myönnetään?  Minua kiinnostaa.
Mikähän tuollaiseen kohdallasi voisi olla syy?

Ei niitä kerrota, ja parempi niin, muutenhan se johtaisi siihen että taike olisi makutuomarin roolissa jota kaikki yrittäisivät miellyttää, eikä se olisi terveellistä.

Mitäs tuosta. Ei tämä ole koskaan ollut minulle este, vain hidaste. Se tarkoittaa vain sitä että minulta menee useita vuosia saada yksi teos valmiiksi.

Suurin toivoni olisi että saataisiin kickstarterin käynnistys pian mahdolliseksi suomessakin ilman että virkavalta alkaisi perseilemään.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Holle - 21.02.2013, klo 17:13:11

Suurin toivoni olisi että saataisiin kickstarterin käynnistys pian mahdolliseksi suomessakin ilman että virkavalta alkaisi perseilemään.


Eikös tuo Mesenaatti  (http://www.mesenaatti.me)toimisi? KVAAKissa olisi varmaan tukijoita ja mainostajia, olisihan?.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 21.02.2013, klo 17:21:24
Mihan tilanne kuulostaa ikävän tutulta, vaikken itse olekaan apurahoja hakenut.
Turhan usein sarjakuva saa tuolla puolen siipeensä, jos kohta huomaan että ennen muuta sarjakuva jota itse lukisin.

Mesenaatti vaikuttaa toimivalta optiolta mutta se on tämä kohta:
'
Lainaus
MUISTA: Keräämäsi rahoitus on aina joko henkilökohtaista tai yhteisösi tuloa tai sijoituksia yritykseesi. Jokaisen rahoitusta saaneen tulee ilmoittaa siitä omassa kirjanpidossaan ja verotuksessaan.
Yleishyödylliset yhteisöt ovat puolestaan pääsääntöisesti verovapaita hankkimastaan rahoituksesta, mikäli rahoitettava toiminta on verovapaata. Mesenaatti.me -palvelu veloittaa kaikista onnistuneista rahoitushauista 7% provision. Provisio sisältää ALV:n.

johon oletan kohdan ' virkavalta perseilee' viittaavan.
Mutta toivottavasti tuon saa fiksattua järjellisesti, toimivaksi systeemiksi.
Jaksamista Mihalle ja muille.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Miha - 21.02.2013, klo 17:25:42
Eikös tuo Mesenaatti  (http://www.mesenaatti.me)toimisi? KVAAKissa olisi varmaan tukijoita ja mainostajia, olisihan?.

näyttäisi siltä (http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2012/numero-9/hanaa-joukkorahoitukselle) että jotta rahankeräyslakia noudatettaisiin, niin pitäisi olla järkevä vastike. Siinä voi tulla ongelmia jos ei tiedä miten sen määrittelee. Kickstarterissa korkein tieri käsittää yleensä signeeratun originaalin ja karikatyyrin maksajasta+kaikki alemmat vastikkeet, riittääköhän se suomessa? Tuottajan tai pomoilijan paikkaa en todellakaan alkaisi myymään, huh hitto.

Toinen ongelmahan on se, että jonkun alpparin valmistuskulut ovat aika isot, tuskin on mahdollista saada sellaista summaa kasaan jolla kokonainen teos tehtäisiin ja painatettaisiin, ainakaan niin että olisi järkevät vastikkeet. Ja jos teos ei valmistu, tai valmista teosta ei projektina tarjota, niin poliisihan silloin puuttuu asiaan. Ja sitten vielä tuo Curtin mainitsema vero, senhän joutuu käytännössä laskemaan jo arvioituun summaan.

Kiinnostava linkki muuten, pitää tuota seurata. Kiitokset!


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Miha - 28.02.2013, klo 20:09:05
Myöhästyin wsoy:n apurahan hakuajasta jo toisen kerran putkeen, syynä hemmetinmoinen kiire LP 3:sen parissa. No, voin lohduttautua kuvittelemalla että "ei sieltä mitään olisi kuitenkaan tullut"..


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Miha - 18.04.2013, klo 08:31:19
Nyt kun tuli jälleen evätty apurahahakemus (toinen sen jälkeen kun viimeksi marisin asiasta), olen pannut merkille että viimeisen kymmenen vuoden aikana sitä on myönnetty minulle vain silloin, kun myöntäjinä on istunut sarjakuvaa ja niiden tekoa tuntevia ihmisiä. Se tavallaan antaa perspektiiviä.

Olutbaarissa viime viikonloppuna ystävän tuttu alkoi rahahuoliani kuunneltua neuvomaan: "Mikset hae apurahaa? Kaverinikin haki sarjakuvaansa ja sai heti."
Viaton hyvää tarkoittanut neuvo aiheutti minussa välittömän Aku Ankka-raivoreaktion :)

Elämä on, onneksi sarjakuvien teko ei oikeasti vaadi rahaa eikä hyväksyntää.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 18.04.2013, klo 10:17:43
Olutbaarissa viime viikonloppuna ystävän tuttu alkoi rahahuoliani kuunneltua neuvomaan: "Mikset hae apurahaa? Kaverinikin haki sarjakuvaansa ja sai heti."
Toi on klassikko, joo. Olen tainnut toistaa omia mielipiteitäni apurahoihin liittyen jo ihan tarpeeksi, joten totean vain että on hyvä että niitä haetaan jotta tarve näkyy. Kiitosta vaan niille jotka jaksavat lappuja väsätä. Minä en oikein jaksa enää, sillä se on kaikkineen suurin piirtein maailman masentavin prosessi. Ihminen voi käyttää aikansa paremmin tekemällä suurin piirtein mitä tahansa.  :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Miha - 18.04.2013, klo 10:30:15
Toi on klassikko, joo. Olen tainnut toistaa omia mielipiteitäni apurahoihin liittyen jo ihan tarpeeksi, joten totean vain että on hyvä että niitä haetaan jotta tarve näkyy. Kiitosta vaan niille jotka jaksavat lappuja väsätä. Minä en oikein jaksa enää, sillä se on kaikkineen suurin piirtein maailman masentavin prosessi. Ihminen voi käyttää aikansa paremmin tekemällä suurin piirtein mitä tahansa.  :)

Sitä epäilinkin.
Sitten kun lopetan apurahojen hakemisen niin voisin lähettää Taikelle ja muille laskun hukkaan menneistä työtunneista. :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Korro - 18.04.2013, klo 12:37:46
..Realistiset apuraha'haaveet' ovat nyt saanneet siipeensä. Täytynee koulun jälkeen käydä etsimään kait oikeaatyötä. On tämä karua?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Miha - 18.04.2013, klo 12:59:56
..Realistiset apuraha'haaveet' ovat nyt saanneet siipeensä. Täytynee koulun jälkeen käydä etsimään kait oikeaatyötä. On tämä karua?

Minä neuvoisin sekä etsimään työtä että hakemaan. Ota sitten loparit jos saat rahaa :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Korro - 18.04.2013, klo 13:04:54
Kiitos Miha! Tuo piristi päivääni. Taidan turvautua LOTTOON. (Olen mokomaan tasan kerran osallistunut muttei natsannut. Meni TAAS muualle minunkin euroni)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tmielone - 18.04.2013, klo 14:45:15
Käydyn keskustelun perusteella olen aistivinani, että apurahojen hakeminen aiheuttaa turhautumista useammallekin ihmisille. Tuli vain mieleen, että järjestääkö kukaan jonkinlaista rahan haku koulutusta sarjakuvantekijöille? Se tulisi varmasti tarpeen ainakin nuoremmille tekijöille, joilla ei ole kokemusta hakemusten teosta. Tai sitten voisi olla hyvä käyttää vertaistukea, eli porukalla katsoa millaiset hakemukset ovat saaneet rahaa ja millaiset eivät. Se varmasti parantaisi seuraavien hakemusten tasoa.

Omassa työssäni saan kirjoitella rahahakemuksia vuosittain mutta vielä ei ole kunnolla onnistanut vaikka muutaman myönteisen päätöksen olenkin saanut. Harvoin niitä hakemuksia yksin tehdään, joten työkavereilta saa hyvin apuja laadun parantamiseksi. Tekemistä helpottaa myös kun näkee hakemuksen, jolla on rahoitus irronnut. Siitä voi sitten yrittää poimia hyviä vinkkejä omaan tekeleeseen.

Jos ehdotetuista hankkeista rahoitetaan vaikka 10 %, niin ei siihen rahan saantiin suuret mahdollisuudet ole. Pitää kuitenkin muistaa, että hyville hakemuksille tuo prosenttiosuus on huomattavasti suurempi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 18.04.2013, klo 22:44:57
Käydyn keskustelun perusteella olen aistivinani, että apurahojen hakeminen aiheuttaa turhautumista useammallekin ihmisille. Tuli vain mieleen, että järjestääkö kukaan jonkinlaista rahan haku koulutusta sarjakuvantekijöille?
...
Omassa työssäni saan kirjoitella rahahakemuksia vuosittain mutta vielä ei ole kunnolla onnistanut vaikka muutaman myönteisen päätöksen olenkin saanut. Harvoin niitä hakemuksia yksin tehdään, joten
...
Jos ehdotetuista hankkeista rahoitetaan vaikka 10 %, niin ei siihen rahan saantiin suuret mahdollisuudet ole. Pitää kuitenkin muistaa, että hyville hakemuksille tuo prosenttiosuus on huomattavasti suurempi.

Apurahat on siitä vaikea laji, että samalla vaivalla kuin on kirjoittaessa joka vuosi ne 30 hakemusta (joissa ei kyllä ketään voi pyytää auttamaan) tienaisi samat rahat rehellisellä työllä (heh) joskus jopa moneen kertaan, mutta jos sen ajan käyttää siihen muuhun työhön niin ei jää aikaa tehdä sitä hommaa johon niitä apurahoja tarvitsee.

Kopioimalla jonkun onnistuneen hakemus ei juurikaan paranna omia mahdollisuuksia saada apurahaa. Se hakemus on pienin vaiva siinä - yleensä apurahan myöntäjän sivulla kerrotaan jo valmiiksi yksityiskohtaisesti mitä hakemukseen kuuluu laittaa.

Se mitä apurahojen myöntäjät haluavat nähdä, on se, että rahoitettava hanke todella onnistuu. Ja että niillä rahoilla voidaan parantaa hanketta. Eli apurahoja myönnetään niille, joilla on todistusaineistoa siitä, että he osaavat käyttää rahaa työn edistymiseen, ja jotka osaavat suhteuttaa haetun rahan tehtävän työn määrään niin että kokonaisuus vaikuttaa mahdolliselta.

Sitten on se hanke. Hankkeelta vaaditaan näkyvyyttä ja merkittävyyttä. Maailman pitää muuttua ihan hiukan paremmaksi joltain pieneltä osalta sen vuoksi että apurahaa on myönnetty.

Käytännössä tää tarkoittaa, että apurahoja alkaa saada vasta kun apurahaa on jo saanut ja tehnyt niillä jotakin. Catch-22, kuten niin moni asia.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Jari Lehtinen - 18.04.2013, klo 23:37:53
Taidan turvautua LOTTOON.

Ei hullumpi valinta, koska samanlaista lottoa se on apurahatkin.

Helsingin Sanomilla on lottokone (http://www.hs.fi/a1305600368335), jossa voi tarkistaa, onko suosikkirivillään voittanut koskaan mitään. Kokeilin. Tammikuussa 1985 olisin saanut 4 oikein. Tätä se lotto on: kun lottoaa 30 vuotta, voi kerran saada neljä oikein.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Miha - 18.04.2013, klo 23:59:20
Nojoo, minä voisin pitää naamani ummessa ja muistaa että sain kuitenkin sarjakuvantekijät ry:ltä apurahan sekä Taikelta sen residenssin viime vuonna - että ei tässä nyt sikäli ihan pohjamudissa edetä. Ja voisin kai opetella tekemään parempia hakemuksiakin. Tai parempia sarjakuvia.

Näin käy aina kun en jaksa tehdä toimistolla mitään, alan häpäisemään itseäni kääkissä. Voisin jatkossa ennemmin sotkea jotain blogiini.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: VesaK - 19.04.2013, klo 00:28:57
Jep. Tyyli riippuu siitä mistä hakee. Mutta mielellään selkeästi.  Työsuunnitelma. Aikataulu. Aiemmat julkaisut. Eikä mitään "oon tuuminut että haen Ciguri Newsin sarjakuva-kirjeenvaihtajaksi". Apurahat ovat pääosin tarkoitetut työskentelyn mahdollistamiseen, ei elämiseen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tmielone - 19.04.2013, klo 08:55:31
Apurahat on siitä vaikea laji, että samalla vaivalla kuin on kirjoittaessa joka vuosi ne 30 hakemusta (joissa ei kyllä ketään voi pyytää auttamaan) tienaisi samat rahat rehellisellä työllä (heh) joskus jopa moneen kertaan, mutta jos sen ajan käyttää siihen muuhun työhön niin ei jää aikaa tehdä sitä hommaa johon niitä apurahoja tarvitsee.

Näinhän se on. En minäkään nauti hakemusten kirjoittamisesta, mutta jos hyvällä hakemuksella on mahdollisuus rahoittaa seuraavan kolmen vuoden työt, niin kyllä se kummasti motivoi muutaman viikon puurtamiseen.

En ole samaa mieltä tuosta väitteestä ettei voi pyytää ketään auttamaan. Siitäkin on jo apua, jos näyttää hakemusta kaverille, joka voi korjata sieltä kirjoitusvirheet. Yksinään kun tekstiä muokkaa, niin se vaikuttaa aina paljon selkeämmältä kuin toisen ihmisen silmin. Helposti voi unohtaa selittää jonkun asian, joka on kirjoittajalle itsestäänselvyys muttei muille.

Kopioimalla jonkun onnistuneen hakemus ei juurikaan paranna omia mahdollisuuksia saada apurahaa. Se hakemus on pienin vaiva siinä - yleensä apurahan myöntäjän sivulla kerrotaan jo valmiiksi yksityiskohtaisesti mitä hakemukseen kuuluu laittaa.

En minä tarkoittanutkaan kopiointia vaan hyvien esimerkkien vertailua. Hakemuksissa oleellista on kuitenkin selkeys ja jäsentely. Vaikka idea olisi miten hyvä, mutta sitä ei ole osattu kirjoittaa auki, niin mahdollisuudet rahoitukseen ovat heikot. Muiden hakemuksista voisi saada hyviä vinkkejä oman hakemuksen jäsentelyyn ja muihin ulkoisiin seikkoihin, jotka vaikuttavat hakemuksen arvosteluun.

Se mitä apurahojen myöntäjät haluavat nähdä, on se, että rahoitettava hanke todella onnistuu. Ja että niillä rahoilla voidaan parantaa hanketta. Eli apurahoja myönnetään niille, joilla on todistusaineistoa siitä, että he osaavat käyttää rahaa työn edistymiseen, ja jotka osaavat suhteuttaa haetun rahan tehtävän työn määrään niin että kokonaisuus vaikuttaa mahdolliselta.

Sitten on se hanke. Hankkeelta vaaditaan näkyvyyttä ja merkittävyyttä. Maailman pitää muuttua ihan hiukan paremmaksi joltain pieneltä osalta sen vuoksi että apurahaa on myönnetty.

Käytännössä tää tarkoittaa, että apurahoja alkaa saada vasta kun apurahaa on jo saanut ja tehnyt niillä jotakin. Catch-22, kuten niin moni asia.

Noinhan se menee. Onhan se ihan ymmärrettävää, että henkilö, joka on jo osoittanut pystyvänsä toteuttamaan suunnitelmansa on paremmassa asemassa kuin pystymetsästä tullut. Tietysti, jos pystymetsästä tulleella tyypillä on hemmetin hyvä idea ja hakemus on vakuuttava, niin saattaa hänellekin jokunen ropo irrota. Minusta tuo vakuuttavuus on oleellinen juttu. Todennäköisesti rahoituksesta päättävät tahot eivät tiedä hakijasta muuta kuin mitä hakija on itse hakemukseensa raapustanut, joten tekstin tyylillä on suuri vaikutus. Jos tekstistä paistaa, että kirjoittaja ei oikein ole varma mitä on tekemässä, niin se huono juttu. Vaikka kirjoittaja olisi miten epävarma, niin tekstin perusteella pitää näyttää siltä, että hanke ei voi epäonnistua.

Ja voisin kai opetella tekemään parempia hakemuksiakin.

Yleensähän hakemuksista ei saa muuta kuin kielteisen päätöksen, joten vaikea sen perusteella parantaa omia hakemuksiaan kun ei tiedä mikä niissä mätti. Sen vuoksi yhteistyö muiden kanssa voisi olla hedelmällistä. Voisi verrata omaa, rahoittamatonta, hakemusta jonkun toisen rahoitettuun. Siinä saattaisi nähdä mitkä olivat oman hakemuksen puutteet. Tai toinen vaihtoehto olisi, että apurahalautakunnat antaisivat lausunnon, jossa perustelisivat miksi hanketta ei tällä kertaa rahoitettu. Se auttaisi varmasti seuraavan hakemuksen kanssa.

Apurahat ovat pääosin tarkoitetut työskentelyn mahdollistamiseen, ei elämiseen.

Olen seuraillut myönnettyjä apurahoja Sarjainfon sivuilta ja olen aina ihmetellyt myönnettyjen apurahojen pienuutta. Eihän parilla tonnilla vielä kummoista sarjakuvaa tehdä. En tiedä onko summien pienuuden syynä vaatimattomat pyynnöt vai niukat myönnöt. Jos yhden sarjakuvan tekemiseen pitää anoa rahaa useasta lähteestä muutama euro kerrallaan, niin en yhtään ihmettele, että väki purkaa täällä turhautumistaan. Kyllä sen pitäisi olla niin, että jos rahoitusta myönnetään, niin sitä myönnetään sen verran, että hanke on mahdollista toteuttaa sillä summalla kokonaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 19.04.2013, klo 12:46:23
jos hyvällä hakemuksella on mahdollisuus rahoittaa seuraavan kolmen vuoden työt, niin kyllä se kummasti motivoi muutaman viikon puurtamiseen.

Olen seuraillut myönnettyjä apurahoja Sarjainfon sivuilta ja olen aina ihmetellyt myönnettyjen apurahojen pienuutta. Eihän parilla tonnilla vielä kummoista sarjakuvaa tehdä. En tiedä onko summien pienuuden syynä vaatimattomat pyynnöt vai niukat myönnöt. Jos yhden sarjakuvan tekemiseen pitää anoa rahaa useasta lähteestä muutama euro kerrallaan, niin en yhtään ihmettele, että väki purkaa täällä turhautumistaan. Kyllä sen pitäisi olla niin, että jos rahoitusta myönnetään, niin sitä myönnetään sen verran, että hanke on mahdollista toteuttaa sillä summalla kokonaan.
Niitä kolmen vuoden apurahoja on aika niukasti joo.

Eihän parilla tonnilla vielä kummoista sarjakuvaa tehdä.
Ongelma on juurkin tämä. Myönnettävät summat ovat todella pieniä suhteutettuna normaaleihin kuukausipalkkoihin. Kasaat sen lätyn joko ns. blogimeiningillä jostain satunnaisista luonnoksista tai sitten hommaat 9/10 rahoituksesta muualta. Tässä mielessä apuraha sattaa olla myös aikamoinen taakka tai ongelma. Eikähän sillä apurahalla usein odotetakaan koko urakan kattamista se on vaan apu.  :)
Pääosin homma menee niin että sinulla on realistinen ja uskottava suunnitelma jonka jokainen osa on mietitty. Ja sitten saat, jos saat, puolet siitä mitä olet hakenut. Fiksu vastaisi tähän että pitää hakea puolet enemmän kuin tarvitsee, mutta se taas on vaikeampi perustella. Käytännössä pitää tehdä puolet nopeammin (puolet huonommin) ja silti hankkia jostain muualta rahaa. Päätösten odottelussa ja uusien hakemusten tekemisessä on sen verran jongleeraamista että ei siinä pitkäjännitteisestä työskentelystä ole tietoakaan.

Olen minäkin nyt viime vuosina saanut pari pientä apurahaa. 4-5 vuoden työskentelyssä niillä ei kuitenkaan ole juuri taloudellista merkitystä. Iloa on enempi ns. "julkisesta tunnustamisesta" ja vastaavasti surua sen puutteesta. Alussa meni pari hakemusta puihin. Hommaa piti harkita lisää, niinpä se oli 5 vuotta jäissä. Onnistumisprosenttini on kuitenkin tässä hankkeessa ollut 40% luokkaa että siksipä mietin hyvin tarkkaan osallistunko enää arvontoihin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: VesaK - 19.04.2013, klo 12:49:48
Mitäs minä tossa ylempänä sanoin:

"Apurahat ovat pääosin tarkoitetut työskentelyn mahdollistamiseen, ei elämiseen."

Parilla tonnilla saa jo kelvollisen tietokoneen/ohjelmia, tai sitten voi rahoittaa materiaalinkeruumatkan, maksaa työhuoneen vuokran, tjsp.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Miha - 19.04.2013, klo 12:54:45
Mitäs minä tossa ylempänä sanoin:

"Apurahat ovat pääosin tarkoitetut työskentelyn mahdollistamiseen, ei elämiseen."

Parilla tonnilla saa jo kelvollisen tietokoneen/ohjelmia, tai sitten voi rahoittaa materiaalinkeruumatkan, maksaa työhuoneen vuokran, tjsp.

Tämä oli kai juuri se osio joka meni aina itselläni kaikkein hitaimmin kaaliin. Ei se mitään, seuraavalla kerralla sitten.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Grezen - 19.04.2013, klo 13:16:16
Itselläni 2000 euron apuraha mahdollisti yhden kuukauden virkavapaan albumin piirtämistä varten ja se oli myös hakemuksessa mainitsemani käyttötarkoitus rahalle. Koko albumia tietenkään ei tuossa ajassa valmiiksi saanut. Mutta ns. viraapelitöinähän tällaiset projektit joutuu joka tapauksessa vääntämään. Harvinaista herkkua on, jos mitään teosta voi kuukausipalkalla tehdä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tmielone - 19.04.2013, klo 13:28:46
Niitä kolmen vuoden apurahoja on aika niukasti joo.

Tuo esimerkki tulikin tutkimusmaailmasta. Siellä apurahakaudet yleisesti ovat vähintään vuoden.
 
Eikähän sillä apurahalla usein odotetakaan koko urakan kattamista se on vaan apu.  :)

Tähän (ja Vesan kommenttiin) suhtaudun aivan toisin. Kyllä hankkeelle pitää olla hyvä rahoituspohja ennen kuin sitä käydään tekemään. Jos rahoitusta ei irtoa, niin sitten sitä ei tehdä. Samalla hakemuksellahan voi yrittää monesta paikkaa yhtä aikaa. Tuurilla sitten joku saattaa tärpätä.

Enkä käsitä mitä sillä uudella ohjelmalla tai tietokoneella voi tehdä, jos ei ole rahaa sähköön/vuokraan/ruokaan. Kyllä Taikenkin ohjeissa pyydetään työsuunnitelmaa eli miten se teos aiotaan tehdä. Siihen luen mukaan myös elinkustannukset, sillä ei se uusi tietokone sitä sarjakuvaa itsekseen piirrä. Kokonaisbudjetissa erotellaan sitten työskentely ja välinehankinnat.

Fiksummat ovat minulle vitsaillen kertoneet, että rahaa kannattaa hakea sellaiseen hankkeeseen, joka on jo tehty. Näin hakemuksesta saa paremman ja uskottavamman. Sitten jos rahoitusta saa, niin sen voi käyttää johonkin muuhun juttuun, josta toivon mukaan syntyy jotain sellaista, mille voi hakea rahoitusta jatkossa. Ainut ongelma tuossa on se, että miten tuollaisen ketjun saa käynnistettyä, jos/kun ei ole rahoitusta.

Onnistumisprosenttini on kuitenkin tässä hankkeessa ollut 40% luokkaa että siksipä mietin hyvin tarkkaan osallistunko enää arvontoihin.

40% kuulostaa todella hyvältä saavutukselta! Sehän tarkoittaa, että kaksi hakemusta viidestä on tuonut rahaa kirstuun. Kyllä tuollaisella onnistumisprodentilla kannattaa jatkaa hakemusten kirjoittamista.

Mutta tarkennetaan vielä, että pohjaan omat näkemykseni apurahoista tutkimusmaailmaan, joten ne voivat sen vuoksi erota "alalla" olevien kokemuksista.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tmielone - 19.04.2013, klo 13:29:55
Itselläni 2000 euron apuraha mahdollisti yhden kuukauden virkavapaan albumin piirtämistä varten ja se oli myös hakemuksessa mainitsemani käyttötarkoitus rahalle. Koko albumia tietenkään ei tuossa ajassa valmiiksi saanut. Mutta ns. viraapelitöinähän tällaiset projektit joutuu joka tapauksessa vääntämään. Harvinaista herkkua on, jos mitään teosta voi kuukausipalkalla tehdä.

Noin minäkin sen laskisin. Pari tonnia per työskentelykuukausi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: CryingBlueRain - 19.04.2013, klo 13:32:46
Muistelisin että apurahat ovat verovapaita noin 1700 euron kuukausisummaan saakka? (en ole sarjakuvatekoon apurahoja saanut enkä hakenut, mutta muihin projekteihin kyllä).


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 19.04.2013, klo 14:34:33
Tähän (ja Vesan kommenttiin) suhtaudun aivan toisin. Kyllä hankkeelle pitää olla hyvä rahoituspohja ennen kuin sitä käydään tekemään. Jos rahoitusta ei irtoa, niin sitten sitä ei tehdä. Samalla hakemuksellahan voi yrittää monesta paikkaa yhtä aikaa. Tuurilla sitten joku saattaa tärpätä.

Enkä käsitä mitä sillä uudella ohjelmalla tai tietokoneella voi tehdä, jos ei ole rahaa sähköön/vuokraan/ruokaan.
Osa apurahoista myönnetään työskentelyyn. Eli sarjakuvan tapauksessa elinkustannuksiin. Mutta ei ne kustannukset eikä rahat todellakaan ole 2000euroa kuussa. Vuosiapurahat on vielä erikseen, niistäkin muutama tekijä nauttii. Mutta jos ajatellaan että sarjakuvia pelkillä apurahoilla tehtäisiin, niin meillä ilmestyisi vain muutama kotimainen sarjakuvakirja vuodessa.

40% kuulostaa todella hyvältä saavutukselta! Sehän tarkoittaa, että kaksi hakemusta viidestä on tuonut rahaa kirstuun. Kyllä tuollaisella onnistumisprodentilla kannattaa jatkaa hakemusten kirjoittamista.
Paitsi jos laskee itselleen tuntipalkan niiden hakemusten tekemisestä. Siihen saisi helposti laskennallisesti kulumaan puolet saaduista apurahoista.  :) Voisinhan sitä tietenkin vaikka homman loppuunsaattamiseen hakea. Toisaalta, siinä ajassa mitä menee niiden hakemusten pusaamiseen sen sitten melkein jo tekeekin loppuun (ja silloin aika on käytetty paljon fiksummin). Apurahojen hakeminen pitäisi tietenkin ymmärtää osaksi työtä ja prosessia, mutta itse olen sen verran romantikko, että en halua niin ajatella, menee maku koko hommasta. Elän tehdäkseni sarjiksia, en tee sarjiksia elääkseni, siinä on vissi ero.

En ole laskenut "onnistumisprosenttia" koko siltä ajalta kun olen rahoja hakenut, mutta kyllä se arviolta lähellä sitä 10% on. Varmaan siinäkin on eroja että kenelle systeemi sopii ja kenelle ei. Hylätyistä hakemuksista ei tietenkään myöskään pitäisi masentua, mutta kun tekee suunnitelmat, luonnokset ja tutkimukset huolella siinä jo aika pitkälle sitoutuu siihen hommaan. On pakko.

Mutta tarkennetaan vielä, että pohjaan omat näkemykseni apurahoista tutkimusmaailmaan, joten ne voivat sen vuoksi erota "alalla" olevien kokemuksista.
Taiteiluun verrattuna tutkimus onkin oikeaa työtä.  :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: sarjakuvavaikuttaja - 20.04.2013, klo 13:50:14
Itselläni 2000 euron apuraha mahdollisti yhden kuukauden virkavapaan albumin piirtämistä varten ja se oli myös hakemuksessa mainitsemani käyttötarkoitus rahalle. Koko albumia tietenkään ei tuossa ajassa valmiiksi saanut. Mutta ns. viraapelitöinähän tällaiset projektit joutuu joka tapauksessa vääntämään. Harvinaista herkkua on, jos mitään teosta voi kuukausipalkalla tehdä.
Työskentelyapurahan määrä on keskimäärin noin 1125 euroa/kuukausi. 2000 euroa/kk on aika hulppea summa. Kerrotko vielä, mikä taho myönsi sinulle näin poikkeuksellisen suuren työskentelyavustuksen ja keitä oli sarjakuva-asiantuntijoina raadissa. Itse olen vuosien aikana saanut taiteen keskustoimikunnalta puolivuotisen työskentelyapurahan, kuukausisumma 1125 euroa, sekä myöhemmin kohdeapurahan näyttelyyn 2000 euroa. Maakuntarahastoista olen saanut kolmen ja kahden kuukauden työskentelyapurahoja, kuukausisumma niissäkin 1125 euroa. Siksi ihmettelen tätä kahden tonnin kuukausiavustista, koska en tiedä kenenkään muun niin suurta summaa saaneen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 20.04.2013, klo 14:00:21
Tässä taannoin eräs taho ilmoitti, ettei apurahaa tule. Olivat kuulemma oikein konsultoineet "sarjakuva-asiantuntijaa", joka sitten oli ollut apurahan myöntämistä vastaan.

Tuntuisi jotenkin reilulta, jos pettynyt sarjakuvataiteilija saisi edes tietää, kuka tuo asiantuntija oli. Nyt tällainen päätöksenteko tuntuu kovin kasvottomalta.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: kaltsu - 20.04.2013, klo 14:03:35
Siksi ihmettelen tätä kahden tonnin kuukausiavustista, koska en tiedä kenenkään muun niin suurta summaa saaneen.

Eihän tuo vielä mittään. Ite sain toissa vuonna 3 tonnin apurahan ja pidin virkavapaata 3 viikkoa. Eli tonni per viikko!


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 20.04.2013, klo 14:05:51
Eihän tuo vielä mittään. Ite sain toissa vuonna 3 tonnin apurahan ja pidin virkavapaata 3 viikkoa. Eli tonni per viikko!
Kukas tollasia summia myöntää?
Kerran minulle kerrottiin, että en saanut apurahaa, koska pyysin liian vähän.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: kaltsu - 20.04.2013, klo 14:15:13
Kukas tollasia summia myöntää?

Taiteen keskustoimikunnan kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden kirjastoapurahajaosto. Nykyisin se kai on Taiteen edistämiskeskus.

Voi vitsi. Nythän mä vasta tajusin että määhän oisin voinu pitää virkavapaata vain viikon. Sillon se apuraha ois ollu 3 tonnia per viikko!


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: VesaK - 20.04.2013, klo 15:18:45
Työskentelyapurahan määrä on keskimäärin noin 1125 euroa/kuukausi. 2000 euroa/kk on aika hulppea summa. Kerrotko vielä, mikä taho myönsi sinulle näin poikkeuksellisen suuren työskentelyavustuksen ja keitä oli sarjakuva-asiantuntijoina raadissa. Siksi ihmettelen tätä kahden tonnin kuukausiavustista, koska en tiedä kenenkään muun niin suurta summaa saaneen.

Ei se ollut 2000 e/kk vaan kertasuoritus 2000 euroa, jolla Reetta piti yhden kuukauden työskentelyvapaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Korro - 20.04.2013, klo 15:35:15
Kerran minulle kerrottiin, että en saanut apurahaa, koska pyysin liian vähän.- Hah!

Vai että nöyrä asennoituminen on nykyään pahe? Kyllä peruskoulun uskonnontunnit olivat sitten huijausta. Jos en satuja muistele niin kyllä nöyrä pitää täällä päin olla.

-Nimimerkillä = jos olit anarkisti niin suoraan sanottuna menetetty tapaus. Terveisiä saa sitten lähettää.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: CryingBlueRain - 20.04.2013, klo 18:19:20
Vai että nöyrä asennoituminen on nykyään pahe? Kyllä peruskoulun uskonnontunnit olivat sitten huijausta. Jos en satuja muistele niin kyllä nöyrä pitää täällä päin olla.

Apurahoja hakiessa ei missään tapauksessa kannata olla nöyrä, vaan itseään ja työtään pitää kuvata superlatiivein. En tiedä, mistä Tertsin tapauksessa oli kyse. Apurahoja myöntävät tahot saattavat ajatella esim., että pienet rahat ovat hukkaan heitettyjä resursseja, koska ne eivät välttämättä kovin merkittävästi edistä minkään työn valmistumista. Näin ainakin on täällä tiedepuolella, luulisin että pätee myös taiteen ja kulttuurin rahoihin jossain määrin.



Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: VesaK - 20.04.2013, klo 19:08:21
Niin se on, että vähemmän voi saada mutta ei enempää kuin on hakenut. Pistäkää nyt hyvät ihmiset aina vähintään kaksi tonnia hakemukseenne. Ei joku 500 euroa sarjakuva-albumin tekoon ole uskottavaa.
Eikä tarvitse olla nöyrä kunhan pitelee todellisuuden reunoista kiinni.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Jukka - 20.04.2013, klo 19:43:05
Niin se on, että vähemmän voi saada mutta ei enempää kuin on hakenut.

Tämä on kyllä niin totta. Toistaiseksi ainut kerta kun oon saanut apurahaa on 2011 kun hain reteesti kolmivuotista työskentelyapurahaa. Antoivat 7000€.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: kaltsu - 21.04.2013, klo 07:47:30
Miksköhä apurahahakemukset tulee aina laitettua viimeisellä mahdollisella minuutilla postiin ja miksei oikeastaan koskaan tule edes luettaneeksi niitä kenellekään ennen lähettämistä?

Voisi tehdä joskus isommallakin porukalla niin että hyvissä ajoin kokoontuisi vertailemaan hakemuksia keskenään ja hiomaan niitä kimpassa ennen postittamista. Päätösten tultua tsekattais kenen hakemuksella tärppäs ja pohdittais yhdessä miksi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 21.04.2013, klo 13:16:23
Voisi tehdä joskus isommallakin porukalla niin että hyvissä ajoin kokoontuisi vertailemaan hakemuksia keskenään ja hiomaan niitä kimpassa ennen postittamista. Päätösten tultua tsekattais kenen hakemuksella tärppäs ja pohdittais yhdessä miksi.


Varmaan poistais myös osaltaan kateutta, kyräilyä ja katkeruutta joita kaikkia apurahakuvioihin tuntuu liittyvän enemmän kuin millään järjellä tajuais.

Kannattaa muuten apurahoihin katkerasti suhtautuvien muistaa, ettei se toisen saama apuraha ole muilta pois, vaan jokainen onnistunut apuraha vahvistaa apurahantarvitsijoiden asemaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 21.04.2013, klo 15:35:22
Varmaan poistais myös osaltaan kateutta, kyräilyä ja katkeruutta joita kaikkia apurahakuvioihin tuntuu liittyvän enemmän kuin millään järjellä tajuais.
Liittyykö? Mä en oikein jaksa tässä yhteydessä uskoa kateuteen tai katkeruuteen. Jotkut esittävät tuota aina joskus yleisenä totuutena, mutta itse en muista moiseen törmänneeni sarjakuvan puolella. Kuvataiteessa kyllä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 21.04.2013, klo 18:42:05
Liittyykö? Mä en oikein jaksa tässä yhteydessä uskoa kateuteen tai katkeruuteen. Jotkut esittävät tuota aina joskus yleisenä totuutena, mutta itse en muista moiseen törmänneeni sarjakuvan puolella. Kuvataiteessa kyllä.

En osaa sanoa ovatko sarjakuvantekijät sitten parempia luonteeltaan, vai onko meitä vain niin vähän että kaikki tunnemme toisemme ja osaamme iloita toistemme menestyksestä. Luulen että olemme kuitenkin ihan samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muutkin, ja sellaisina joku saattaa joskus olla kade ja katkera. Tosin ilman syytä tietysti, luudan päältä lattialle ei ole kovin pitkä matka...
 ;)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Grezen - 21.04.2013, klo 18:59:59
Siksi ihmettelen tätä kahden tonnin kuukausiavustista, koska en tiedä kenenkään muun niin suurta summaa saaneen.

Kuten Vesa sanoikin jo, 2000 € oli siis kertasumma. Taiteen keskustoimikunnan sarjakuva-apurahoissa aika tavallinen, semmoista 2000-3000 euron potteja kai ne keskimäärin ovat.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tmielone - 22.04.2013, klo 09:02:52

Voisi tehdä joskus isommallakin porukalla niin että hyvissä ajoin kokoontuisi vertailemaan hakemuksia keskenään ja hiomaan niitä kimpassa ennen postittamista. Päätösten tultua tsekattais kenen hakemuksella tärppäs ja pohdittais yhdessä miksi.


Vastaavaa minäkin jo ehdottelin, sillä niin se toimii muilla aloilla. Vai onko tässä esteenä taiteilijoiden individualistiset luonteet, eli kaikki ovat hyvin varmoja omista näkemyksistään eikä toisten ideat voi olla yhtä hyviä kuin omat?

Eikös sarjakuvarahat haeta edelleen muotoilun kanssa samassa haussa, joten hyvät sarjakuvahakemukset eivät niinkään lisäisi kilpailua sarjakuvantekijöiden keskuudessa vaan ne napsisivat apurahoja muotoilijoilta. Ainakin yltiöoptimistin silmin.

Niin se on, että vähemmän voi saada mutta ei enempää kuin on hakenut. Pistäkää nyt hyvät ihmiset aina vähintään kaksi tonnia hakemukseenne. Ei joku 500 euroa sarjakuva-albumin tekoon ole uskottavaa.
Eikä tarvitse olla nöyrä kunhan pitelee todellisuuden reunoista kiinni.

Vesan kanssa ihan samoilla linjoilla. Jos miettii sitä työmäärää mikä hakemuksen tekoon ja käsittelyyn menee, niin muutaman satasen hakemus hukkaa niin hakijan kuin lautakunnankin aikaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: sarjakuvavaikuttaja - 22.04.2013, klo 09:25:44
Kuten Vesa sanoikin jo, 2000 € oli siis kertasumma. Taiteen keskustoimikunnan sarjakuva-apurahoissa aika tavallinen, semmoista 2000-3000 euron potteja kai ne keskimäärin ovat.
Taiteen edistämiskeskuksen työskentelyapurahan määrä on tällä hetkellä
1 626,99 euroa/kk, sitä ylittävä summa/kk voi olla jo verollista tuloa. Monet rahastot maksavat varsinkin lyhytkestoiset työskentelyapurahat kertasummana, jonka sitten hakija jakaa työskentelyajalle/kk eli ei ole muussa kokopäiväisessä ansiotyössä sinä aikana. Kuukausisummana pidetään aika monissa hakukohteissa juuri tuota taiteen edistämiskeskuksen summaa/kk. Joistakin hakukohteista voi saada työskentelyapurahan kertasummana vaikka koko vuodelle, apurahan saajan on sitten pysyteltävä kuukausisumman aikataulussa. Kohdeapuraha taas on yleensä kertasumma, joka on tarkoitettu vaikkapa näyttely- ja materiaalikuluihin, ja ainakin se on kirjallisesti tilitettävä kuitteineen. Elikkä hakijoille tiedoksi, että uskottava työskentelyapurahan määrä on tuo Tek:n summa/kk, joten siltä pohjalta kannattaa hakea. Tosin joissakin rahastoissa katsotaan edelleen kuukausisummaksi 1000eur/kk.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Grezen - 22.04.2013, klo 09:36:30
Niin oliko tässä nyt joku ongelma? ???

Ainakin Taiken apurahasta kannattaa katsoa hakuohjeet, niin kuin muutenkin kaikista apurahoista. http://www.taike.fi/fi/web/sarjakuva/apurahat-ja-avustukset/-/stipend/viewStipend/11039 "Apuraha on tarkoitettu ammatilliseen, omaehtoiseen taiteelliseen työskentelyyn kuvittajille ja sarjakuvataiteilijoille, joilla on julkaistua tuotantoa."

Mä hain muistaakseni apurahaa 3000 euroa ja sain 2000 e, jolla pidin siis yhden kk:n virkavapaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: sarjakuvavaikuttaja - 22.04.2013, klo 09:40:36
Niin oliko tässä nyt joku ongelma? ???
 2000 e, jolla pidin siis yhden kk:n virkavapaan.
Tämä asiasi on jo kolmisen kertaa täällä todettu, joten uskonhan minä. Onnea vaan apurahasta, hienoa! Laitoin siis ihan täällä apurahasummista pähkäileville tiedoksi tuon Tek:n kuukausisumman, jos siitä olisi jotain osviittaa tuleviin hakuihin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Grezen - 22.04.2013, klo 09:51:12
Saattaa olla osviittaa, mutta Taiken sarjakuvantekijöiden apurahat nyt kuitenkin ovat vain tuon 2000-4000 euroa ja Sarjakuvantekijät ry:n apurahat 1000-3000 euroa. Verottomia kummatkin. Nämä ovat varmaan sarjakuvantekijöiden pääasialliset ja ensimmäiset apurahanlähteet. Sarjakuvantekijät ry:llä muistaakseni voi myös anoa apurahaa joko työskentely- TAI materiaalikuluihin.

Isommilla apurahavesillä kalasteluun tarvitsee sitten jo isompia näyttöjäkin, ei riitä pelkkä hyvä projekti ja hakemus. :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: sarjakuvavaikuttaja - 22.04.2013, klo 10:20:48
Saattaa olla osviittaa, mutta Taiken sarjakuvantekijöiden apurahat nyt kuitenkin ovat vain tuon 2000-4000 euroa
Ikävää tällainen jankkaaminen, mutta ei se nyt ihan noinkaan ole:
"Taiteen edistämiskeskus myöntää muotoilun alan ammattitaiteilijoille vuosittain viisi-, kolmi-, yksi- ja puolivuotisia taiteilija-apurahoja.
Muotoilun alaan kuuluu muotoilun ja taideteollisten alojen lisäksi kuvitus ja sarjakuva. Apuraha voidaan myöntää ½-, 1-, 3- tai 5-vuotisena seuraavan kalenterivuoden alusta. Vuosittain jaetaan kolme viisivuotista, kolme kolmivuotista, yhdeksän yksivuotista ja yksi puolivuotinen taiteilija-apuraha. Yksivuotinen apuraha voidaan myöntää myös puolivuotisena.
Apurahan suuruus on 1 626,99 euroa/kk (2012)."


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Grezen - 22.04.2013, klo 10:26:11
Mä puhun Taiken kirjastoapurahoista, joka siis on (ollut) se sarjakuvantekijän yleisin apuraha Sarjakuvantekijöiden apurahan ohella. Kirjastoapurahoja saa yli kymmenen sarjakuvantekijää vuosittain, mainitsemiasi ammattitaiteilijoiden apurahoja vain muutama sarjakuvantekijä, koska muutkin muotoilijat ovat samalla potilla. Laitanpa linkin vielä uudestaan: http://www.taike.fi/fi/web/sarjakuva/apurahat-ja-avustukset/-/stipend/viewStipend/11039

Jos Kvaakissa aloitteleva sarjakuvataiteilija murehtii, ettei saa ensimmäistäkään apurahaa, niin en ihan heti neuvoisi juuri noita ammattitaiteilijoiden vuosiapurahoja hakemaan. Tai saahan sitä aina hakea.

Lisäksi tänä vuonna on ensimmäistä kertaa jaettu sarjakuvan kohdeapurahoja, jotka ovat jo vähän suurempia (2000-7500 euroa). http://www.taike.fi/fi/web/sarjakuva/uutinen/-/news/218169?p_p_auth=ynO0P0au



Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: sarjakuvavaikuttaja - 22.04.2013, klo 10:36:16
Mä puhun Taiken kirjastoapurahoista,

Et edellisissä viesteissäsi maininnut, että puhut juuri Taiken kirjastoapurahoista. Hyvä että asia selvisi. Minä laitoin tuohon tietoa, mitä summia työskentelyyn/kk on uskottavaa hakea noin yleisesti. Esimerkkinä juuri nuo työskentelyapurahat, ja niitäkin nimenomaan kannattaa sinnillä hakea, varsinkin jos on useammankin albumin tehnyt. Esim kirjastoapurahaa en ole koskaan saanut, Taiken muita kyllä, mutta parempaa onnea muille kirjastoapurahahakuun.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tmielone - 22.04.2013, klo 11:20:58
Hauissa tosiaankin kannattaa miettiä mitä hakua yrittää, sillä eivät ne kaikki ole tarkoitettu kaikille. Jos oikein olen ymmärtänyt, niin Taiken apurahoja saadakseen pitää olla "taiteilija", joten jonkinlaisia meriittejä pitäisi hakijalla olla jo ennestään.

Voi myös kannattaa kokeilla jotain kirjoittamiseen suunnattuja hakuja, sillä niistäkin voi jotain irrota, jos on onni myötä. Esim. Koneen säätiö tarjoaa apurahoja tietokirjoittamiseen eikä missään sanota etteikö teos voisi olla myös sarjakuva.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 26.08.2013, klo 00:00:38
Luulen oivaltaneeni yhden ihan keskeisen jutun siinä, mikä on työskentelyssäni viturallaan: Aivostani pomppaa esiin semmoisia itseäni viihdyttäviä pikkupätkiä, joita ei voi käyttää missään alkuina, ei loppuinakaan. Niinpä olenkin varastoinut pöytälaatikkoon varmaan tusinoittain tuommoisia puolikkaan sivun ja sivun lyijäriluonnoksia, joita ei oikein voi ympätä mihinkään.

Laitan tämmöisen esimerkiksi: tänään tuli piirrettyä tuommoinen, joka voisi hyvin olla sivun 24 alaosa. Mutta mistä helkkarista tässä tullaan, ja minne mennään? Ja ketä se kiinnostaa? Näyttää jotenkin tieteisehköltä tai muuten spekulatiivisehkolta, kun siinä on lentävä masiinakin (niitähän mulla riittää). Kuka on tuo vihaiselta näyttävä ukkeli? Kuka on tuo tyyppi, joka ilmeisesti hyppäsi luukusta? Mitä tuo niveljalkainen meinaa?

Oletan, että tästäkään ei kasva ikinä sarjakuvaa kenenkään luettavaksi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 26.08.2013, klo 02:05:41

Laitan tämmöisen esimerkiksi: tänään tuli piirrettyä tuommoinen, joka voisi hyvin olla sivun 24 alaosa. Mutta mistä helkkarista tässä tullaan, ja minne mennään? Ja ketä se kiinnostaa? Näyttää jotenkin tieteisehköltä tai muuten spekulatiivisehkolta, kun siinä on lentävä masiinakin (niitähän mulla riittää). Kuka on tuo vihaiselta näyttävä ukkeli? Kuka on tuo tyyppi, joka ilmeisesti hyppäsi luukusta? Mitä tuo niveljalkainen meinaa?


sivu 24:
Allan Granato kiroaa päähenkilömme perään " Pirun idiootti! Minne luulet pääseväsi keskellä Intian valtamerta? Pilotti, kääntäkää optimokopteri ja Heti!"
 'ruutu 2:Tommi E Wiihma syöksyy kohti aaltoja, koska tajuttuaan edunvalvonsa katalat aikeet tämä on parempi (muttei fiksuin) veto
"Älä unta näe! Et saa koodia käsiisi" Huutaa intiaanipäällikköjä  tai espanjalaisia keittoja tai Guantanamera pudotessaan.
ruutu 3: Tommi solahtaa mereen keskikokoisen flyygelin sulavuudella.
ruutu 4: nousee pintaan ällistyttävästi yhdessä palassa
'"Pthyi! Adalmiina, jos 'kuulet' minua tämän aparaattisi kautta nyt olisi aika hyvä hetki ilmaantua"
ruutu 5: näkokulma pinnan alta, Tommi polkee vettä minkä kerkeää. Loch nessin hirviön ja sudenkorennon sekoitukselta näyttävä olento ui uhkaavasti syvyyksistä Tommia kohden.
(Tässä kohden lukijan ei tietty tarvitse vielä tietää olennon tarkoitusperiä mutta se sivun 13 Adalmiina  mukana ollut hiipparihan antoi ymmärtää "ettemme ole yksin" )

Seuraavaa sivua ajatellen löysin upotetun C-47n kuvan.
(http://31.media.tumblr.com/21af9fc041575a82bf816ecca0564518/tumblr_mrxjdk7sw61qzd1nwo3_400.jpg)
 keksin kyllä jonkun tekosyyn tavan ympätä se juoneen.

Eli joo vähän sama ongelma täällä.

tynkäpätkiä olisi kyllä mutta pitäisi repiä aikaa tehdä pari , tai edes yksi,valmiiksi asti.

Mutta vakavissaan: toivottavasti tuosta Anssin sivuplanssin alaosasta kasvaa jokin sarjakuva luettavaksi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 26.08.2013, klo 07:03:28
Anssi:
Onpas vauhdikas puolisivuinen! Perfect!

Siinä hiukan mallia kaikille käsikirjoittajille vetävästä sarjakuavkerronnasta.

Mulla noi puolisivut ei päädy edes paerille, vaan jäävät jo pään sisälle.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tmielone - 26.08.2013, klo 08:07:40
Oletan, että tästäkään ei kasva ikinä sarjakuvaa kenenkään luettavaksi.

Älä nyt Anssi ole noin pessimistinen. Sinun pitää vain tehdä Walter Moersit. Otat ne kaikki puolikkaat sivut ja  kehittelet jonkun epämääräisen tarinan, jolla saat linkitettyä ne toisiinsa. Walter Moershan teki vastaavan tempun Gustave Dorén kuvituksille Hurja matka halki yön -kirjassa.

Tai sitten järjestät kilpailun täällä Kvaakissa. Annat pari näytettä noista luonnoksista ja sitten innokkaat saavat rustata niihin liittyviä kässäreitä. Palkinnoksi parhaasta tuotoksesta saisi kunnian tehdä yhteistyötä kanssasi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 26.08.2013, klo 12:45:29
Luulen oivaltaneeni yhden ihan keskeisen jutun siinä, mikä on työskentelyssäni viturallaan: Aivostani pomppaa esiin semmoisia itseäni viihdyttäviä pikkupätkiä, joita ei voi käyttää missään alkuina, ei loppuinakaan. Niinpä olenkin varastoinut pöytälaatikkoon varmaan tusinoittain tuommoisia puolikkaan sivun ja sivun lyijäriluonnoksia, joita ei oikein voi ympätä mihinkään.

Tuotatuotatuota... eihän toi ole paha lähtökohta. Alfred Hitchcock rakensi just noista itselleen aika menestyneen uran: hänhän kertoi kaikkien elokuviensa lähteneen siitä, että mielessä on joku kohtaus, ja sitten siitä rakennetaan eteen- ja taaksepäin kunnes kasassa on tarina. Hitchcock kertoi kyllä myös, että jotkut haasteet ovat seuranneet häntä koko elämän ja ehkä jäävät toteuttamatta, kuten kohtaus jossa on tanssisalillinen ihmisä, kun yhtäkkiä kattokruunusta putoaa kuollut mies; kun ruumis käännetään, huomataan että tällä on veitsi selässä; tähän hän yritti etsiä tarinaa loppuun saakka.

Itse varmaan kirjoittaisin sisäiseen dialogiin perustuvan tarinan, ja laittaisin nuo luonnokset sellaisinaan peräkkäin vain lisäten ajatuslaatikoissa tarinan - tulkitkoot miten tahtovat :D


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JJalonen - 26.08.2013, klo 13:52:59
Muistaakseni Hitchcock halusi myös kuvata kohtauksen, jossa henkilöt käyvät keskustelua autotehtaan liukuhihnan varrella. Taustalla rakennetaan auto alustasta ylöspäin, kun sitten valmiin auton ovi avataan, niin sieltä valahtaa ulos murhattu mies.

Hitchillä luulisi olleen tällaisia vignettejä "tuhansittain". :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 26.08.2013, klo 13:56:16
Kiitokset kaikille. Lintsasin hetken lehtikuvituksesta (jonka ei tarvitse olla valmis ennen kuin syyskuussa, joten ei siitä rahaakaan ole tiedossa ennen lokakuuta) ja lyijäsin lyhyen jatkopätkän.

Torstaina muuten on käsikirjoituspalaveri Anni Isotalon tiimoilta, joten tappiomieliala helpottaa siltä kohdin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: VesaK - 26.08.2013, klo 15:35:22
Ja Chaplin sanoi, että komedian tekemiseen hän ei tarvitse kuin puiston taustaksi, poliisin ja kauniin naisen.

Stan Lee ei tarvinnut niitäkään. Kunhan oli ensin vähän sankarin arkea, sitten tulee superkonna tai avaruusolento ja sit tapellaan. Lopussa sankari voittaa. Kun piirtäjä on piirtänyt tästä 20 sivua, lisätään repliikit.

Anssin sivunpuolikas sopisi hyvin sarjakuvakurssin harjoitustehtäväksi.



Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 26.08.2013, klo 17:19:33
Anssin sivunpuolikas sopisi hyvin sarjakuvakurssin harjoitustehtäväksi.

Mieluummin piirtäisin jotain myyntikelpoista valmiiksi ja myisin. Rahaa vastaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: VesaK - 26.08.2013, klo 18:01:24
Sitä en epäile, mutta kyllä sinun taidoillasi pitäis kurssihommiakin lohjeta enemmän.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 07.10.2013, klo 10:47:06
Taitaa olla ampiaispesä rakenteilla työhuoneessa pahvisessa A4-paperilaatikossa, joka täynnä originaaleja. Hyviä vinkkejä originaalit ja piirtäjän säästävään tuhoamiseen otetaan vastaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 07.10.2013, klo 10:55:47
Taitaa olla ampiaispesä rakenteilla työhuoneessa pahvisessa A4-paperilaatikossa, joka täynnä originaaleja.
Jotkut pelkää amppuja enemmän kuin toiset. Itse ehkä yrittäisin muutaman viikon/kuukauden kestää nykytilannetta ja sitten kun pakkaset tulee niin hoitaa asian ulkosalla (parvekkeella?). Ei tarttis minkään myrkkyjen kanssa pelata. Tai mikä ylipäätään estää nyt laittamasta noin pientä laatikkoa johonkin tiiviöön/jätesäkkiin odotusajaksi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Aura - 07.10.2013, klo 11:51:32
Jos pesä saa olla rauhassa ja ehtii kasvaa suuremmaksi, voi olla vaarana että pesää aletaan rakentaa osittain sarjisoriginaalien varaan ja silloin se voi sotkea päällimmäiset paperit.

Riippuu tietysti siitä kuinka paljon laatikossa on tyhjää tilaa. Ja jos sen sulkee/laittaa pussiin, eivät rakentajatkaan pääse ulos eivätkä sisään. Ainakaan hakemaan ravintoa. En tiedä osaavatko käyttää paperia oman paperinsa valmistukseen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JanneT - 07.10.2013, klo 12:27:52
Joo en mä niin noita amppuja, vaan juuri originaalieni puolesta. Ja vähän niitä ampiaisiakin. Mutta nyt homma hoidettu. Sisälsi laatikon viemistä muovipussin ja peittävän vaatetuksen kanssa ulkoilmaan, hieman karkuun juoksemista, perässä pörräävän ampiaisen surmaamista ulko-oven väliin,originaalien kantamista takaisin sisälle, vähän lisää juoksentelua ja lapsen itkua kun yksi pirulainen olikin vielä laatikossa kätköissä ja viimein onnellinen loppu kun viimeinenkin vihulainen saatiin karkoitettua. Tästä on nyt hyvä aloittaa työviikko.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: janne luokkanen - 13.10.2013, klo 00:31:18
Polkupyörä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 13.10.2013, klo 02:22:56
Polkupyörä.

Hyvä on, hyvä on, minä sitten kysyn...
piirtää sellainen, pitää kunnossa /korjata vai vohkittu?



Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: janne luokkanen - 13.10.2013, klo 10:29:07
Tavallinen murhe olisi jos se olisi pöllitty, mutta sarjakuvantekijän murhe on piirtää sellainen, useasti ja mielenkiintoisesti.

 Periaatteessa tarttis vaan piirtää laatikon, jonka sisällä on suorakulmaisia kolmioita ja pari ympyrää, mutta sitten kun sellainen pitäisi saada mahtumaan ruudun sisään. Ja siinä ruudussa on taluttajan lisäksi kaksi muutakin tyyppiä ja pari puhekuplaa, niin alkaa vähän ahdistaa. Kyllä tämä tästä.. pyyhkäriä ja uudestaan. Seuraava murhe on sitten tussata kuva siten että siitä erottaa tyypit pyörästä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tmielone - 13.10.2013, klo 11:53:46
Tavallinen murhe olisi jos se olisi pöllitty, mutta sarjakuvantekijän murhe on piirtää sellainen, useasti ja mielenkiintoisesti.


Voit lohduttautua sillä, ettet (varmaankaan) ole piirtämässä Hollantiin sijoittuvaa sarjakuvaa. Siinä ei taustalla muuta olisikaan kuin pyöriä. Etkä myöskään ole tuskasi kanssa yksin. Muistaakseni jopa Kati Kovács on tuskaillut pyörien piirtämisen kansa.

(http://amazingnotes.com/wp-content/uploads/2012/01/dutch-bicycle.jpeg)



Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: janne luokkanen - 13.10.2013, klo 14:55:46
Voit lohduttautua sillä, ettet (varmaankaan) ole piirtämässä Hollantiin sijoittuvaa sarjakuvaa.

No onneksi ei sentään noin ole, vaikka piirtämällä tämä murhe poistuisikin. Mielenrauhani vuoksi tavoitteeni onkin tehdä välttävä suoritus polkupyörän piirtämisessä, eli sellainen josta on hyvä parantaa ja silti kestää katseen.

Tosta kuvasta nyt kuitenki näkee, että pääsääntöisesti aikuisten polkupyörän pyörä ylettyy reiteen asti ja ohjaustanko navan seudulle. Joten kiitos mallikuvasta!


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Orjan May - 13.10.2013, klo 15:20:55

Jos näistä linkeistä olisi yhtääön apua probleemaan nimeltä "piirrä pyörä".


http://www.wikihow.com/Draw-a-Bicycle

http://www.youtube.com/watch?v=r3Ui4cPSMmQ

http://www.dragoart.com/tuts/3307/1/1/how-to-draw-a-bike.htm

http://zui.com/videos/how-to-draw-a-bicycle-real-easy-spoken-tutorial


ps. lisää voitte etsiä itse netistä, joten kyllä apua löytyy jos haluaa löytää...siitäkin huolimatta, että pyörä on ikävä piirtää.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Ainur - 13.10.2013, klo 16:46:12
Minusta polkupyörä on hauska piirtää, varsinkin kun joskus teininä kuulin että siinä pitäisi olla jonkinlainen perustavanlaatuinen ero naisten ja miesten välillä. Totta kai piti vastarannan kiiskinä todistaa että se on ihan helppoa. Kuplavolkkari on tosin vielä hauskempi.

Joskus olen ratkaissut tekniset ongelmat piirtämällä pyörän tai auton erikseen eri näkökulmista ja käyttämällä sitten näitä referenssinä suurentamalla tai pienentämällä (leikkaaminen ja liimaaminen on hauskaa sekä IRL että Photoshopissa). Haastaavaa on että veteraaniautojen kuvissa ei aina ole ihmistä vertailun vuoksi. Auton piirtää helposti liian pieneksi!


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 13.10.2013, klo 16:50:26
Polku- ja moottoripolkupyörän piirtämisestä pitäisi ehdottomasti olla oma ketjunsa. Juuri luin Kari Leppäsen haastattelun jossa hän kertoi inhoavansa aihetta yli kaiken. Oli kieltäytynytkin kansikuvatyöstä koska siihen olisi pitänyt piirtää iso HD-mopo.  :)

Jospa arvoisa ylläpito saisi napsaistua tämän uudeksi ketjuksi?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 13.10.2013, klo 16:55:01
Tätä esiintyy. Itse olen huomannut että osaan pirtää teknisiä asioita, autoja, aseita, polkupyöriä ja koneita mutta rakennusten kanssa on vaikeuksia kun niistä itse löytää ne "ei noin" ihan heti.

Sama kuin että eläimiä on minusta helppoa piirtää, lähes hauskaa, mutta ihmiset ja eritoten tuo kauniimpi sukupuoli tuottaa ongelmia.
Silmät nyt menee vääriin tasoihin kaikilla mutta naiseläjän piirtäminen on haasteellista.
Jokin mittasuhteissa ja linjoissa menee metsähallintoon  jotta pöpelikkö raikaa.

Ei sekään murhe, on ainakin syy tehdä sitä paljon kun  ei osaa ja siten hyvä syy käydä paljon mieluista referenssimateriaalia läpi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 13.10.2013, klo 18:01:11
Polku- ja moottoripolkupyörän piirtämisestä pitäisi ehdottomasti olla oma ketjunsa. Juuri luin Kari Leppäsen haastattelun jossa hän kertoi inhoavansa aihetta yli kaiken. Oli kieltäytynytkin kansikuvatyöstä koska siihen olisi pitänyt piirtää iso HD-mopo.  :)

Jospa arvoisa ylläpito saisi napsaistua tämän uudeksi ketjuksi?

tämä meni viimeksi ihan ohi.
ennemminkin aiheesta voisi uuden aiheen sijasta jatkaa ketjussa Mitä on vaikea piirtää? (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,932.0.html)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 14.10.2013, klo 14:06:45
Itse olen huomannut että osaan pirtää teknisiä asioita, autoja, aseita, polkupyöriä ja koneita mutta rakennusten kanssa on vaikeuksia kun niistä itse löytää ne "ei noin" ihan heti.

Sama kuin että eläimiä on minusta helppoa piirtää, lähes hauskaa, mutta ihmiset ja eritoten tuo kauniimpi sukupuoli tuottaa ongelmia.

Oikein piirtäminen ja hyvin piirtäminen ovat kaksi eri asiaa. Myös niinsanottu "realistinen" piirtäminen tarkoittaa vain sitä, että tyylittely on erilaista kuin humoristisemmissa tyyleissä, mitenkään oikeampaa tai parempaa se ei ole.

Sarjakuvan tekemisessä tärkeää on se, että lopputulos on uskottava ja lukijan koettavissa, ei se, miten näköistä jälki on. Eipä tule mieleen montaakaan sellaista sarjakuvaa jotka olisivat samalla kertaa suosittuja ja sisältäisivät vielä hyvin piirrettyjä ihmisiä. Itse asiassa olen joskus jopa päätynyt pessimismin puuskassa ajattelemaan että ns. realistisissa tyyleissä ihmisten näköisyyden tavoittelu alkoi ja loppui Roy Cranen ja Milton Caniffin aikoihin, sen jälkeen on vain tavoiteltu sitä tulkintaa jonka he vakiinnuttivat.

Mutta niinhän suomalaisessa mangapiirtämisessäkin niin usein jäljitellään japanilaisia ketunkasvoja, sen sijaan että mietittäisiin että kun kerran puhutaan länsimaisista henkilöistä voitaisiin ottaa käyttöös vaikkapa se, miten Osamu Tezuka länsimaiset hahmot näki ;-) http://1.bp.blogspot.com/-5VCIeFn1f_o/URAnpWjLrRI/AAAAAAAAF04/8uuBoWT7hNE/s640/300-la-stroia-dei-tre-adolf7.jpg


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 14.10.2013, klo 15:01:10
Oikein piirtäminen ja hyvin piirtäminen ovat kaksi eri asiaa. Myös niinsanottu "realistinen" piirtäminen tarkoittaa vain sitä, että tyylittely on erilaista kuin humoristisemmissa tyyleissä, mitenkään oikeampaa tai parempaa se ei ole.


Tämän tiesin vallan hyvin ja sitä tarkoitinkin, minä en piirrä mainitsemiani asioita oikein enkä hyvin.
joten

Sarjakuvan tekemisessä tärkeää on se, että lopputulos on uskottava ja lukijan koettavissa, ei se, miten näköistä jälki on. Eipä tule mieleen montaakaan sellaista sarjakuvaa jotka olisivat samalla kertaa suosittuja ja sisältäisivät vielä hyvin piirrettyjä ihmisiä.


uskottavuuden kohdalla niin tarinassa kuin piirroksessa olen samaa mieltä.
Valitettavasti muutama harva kokenut piirtämäänikin sarjakuvaa, asia jota yritän välttää parhaan kykyni mukaan tästedeskin.
Varsinkin kun maailmassa on niitä hyviäkin piirtäjiä.

Me ollaan luettu ihan eri sarjakuvia sitten tai olen määrittänyt sanan suosittua ihan väärin mm. Prattin, Franquinin, Azzarellon ja Risson sekä Talbotin kohdalla noin alkuun.
Eipä olisi sekään kyllä ensimmäinen kerta.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 14.10.2013, klo 15:25:24
Me ollaan luettu ihan eri sarjakuvia sitten tai olen määrittänyt sanan suosittua ihan väärin mm. Prattin, Franquinin, Azzarellon ja Risson sekä Talbotin kohdalla noin alkuun.

Enpä voi tuohon vastata muuten kuin että hyvin piirtäminen ja sarjakuvapiirtäminen (=piirtäen kertominen) eivät ole sukulaisia. Lisäksi listan piirtäjien piirrosten hyvyys ei ole taidoista kiinni.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 14.10.2013, klo 17:35:14
Myös niinsanottu "realistinen" piirtäminen tarkoittaa vain sitä, että tyylittely on erilaista kuin humoristisemmissa tyyleissä...
Eikä koskaan lakkaa hämmästyttämästä se että muutamat ns. realistisen tyylin piirtäjät eivät tätä asiaa ollenkaan ymmärrä.

Sarjakuvan tekemisessä tärkeää on se, että lopputulos on uskottava ja lukijan koettavissa, ei se, miten näköistä jälki on.
Mikä tahansa tuherrus tai toisen ääripään jäykistely on koettavissa, mutta onko se ymmärrettävissä ja palveleeko se asiaa, on se mikä mielestäni ratkaisee.

Enpä voi tuohon vastata muuten kuin että hyvin piirtäminen ja sarjakuvapiirtäminen (=piirtäen kertominen) eivät ole sukulaisia.
Aivan. "Sarjakuvan piirtämisen taiteessa" kriteerit ovat hieman eri kuin "kuvataiteen taiteessa". Sarjakuvan tekijältä edellytetään lisäksi omissa maneereissa pitäytymista enemmän kuin kuvataiteilijalta. Maneereista irti pyrkimistä kannustetaan kuvataiteen puolella, mutta sarjakuvassa se nähdään usein vain vikana tai osaamattomuutena.

Eipä tule mieleen montaakaan sellaista sarjakuvaa jotka olisivat samalla kertaa suosittuja ja sisältäisivät vielä hyvin piirrettyjä ihmisiä.
Vähän makuasiakin kuitenkin tuo.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 14.10.2013, klo 17:43:56
Siitä vaan herroilta kummaltakin parit naytteet kehiin, kuinka helppoa se realistinen"tyylittely" onkaan. Veikkaanpa että se ei onnistu teiltä kummaltakaan. Jos ei onnistu kyllä minultakaan, mutta en ole esittänytkään tuollaisia kummallisia väitteitä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 14.10.2013, klo 18:12:01
Ensinnäkin, minusta väitteitä voi esittää vaikka ei itsellä olisikaan näyttöä. Muutenhan esimerkiksi elokuvakritiikkejä olisi paljon vähemmän kuin mitä niitä nyt on...

Minulla ei ole ollut kiinnostusta realistiseen tyylittelyyn (ei fotorealistiseen eikä esim. Alex Raymond/Hal Foster/Sin City tyyliseen) oikeastaan kahdesta syystä.
1. En ole lahjakas piirtäjänä, joten joutuisin käyttämään suhteettoman paljon aikaa sekä harjoittelemiseen että itse piirtämiseen.
2. Kuten Leppäsketjussa taisin juuri kirjoittaa, en ole ollenkaan varma siitä että realistinen tyyli on se kaikkein ilmaisuvoimaisin. Elikäs taiteellisesti valokuvan kaltaiseen ilmaisuun pyrkiminen ei olisi tässä mielessä edes järkevää.

Muitakin syitä on. Kuten, kuvittelen tekeväni muulle yleisölle kuin sille joka arvostaa pelkästään realismia kuvissa.

Vanhoja en jaksa nyt muistaa, mutta uusin tekeillä oleva sarjis on kuitenkin omasta mielestäni paikoitellen hyvinkin realismia, joten näytekuva nyt vain siitä. (muutama lisää löytyy muualta Kvaakista) Tertsi, tarkoititko tämmöistä vai jotakin ihan muuta, kun penäsit realistista tyylittelyä?

Edit: Sekin piti vielä sanoa, että koska olen koulutukseltani kuvataiteilija, sitä hommaa jokusen vuoden kokeillut ja katsellut, rohkenen jotakin mieltä olla aiheesta.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 14.10.2013, klo 21:27:08
Kaksi viikkoa on ollut ruuhkaksi asti muuta hommaa niin, että sarjakuvanpiirtäminen on jäänyt jumiin ihan tyystin. Tohdin luokittaa tämän murheeksi, koska useampien sarjakuvien kirjoittajat ovat epäilemättä olleet siinä hurskaassa uskossa, että sarjis on varmaan pikaisesti valmis. Sen sijaan olenkin vain tienannut tulevan kuun vuokrarahoja.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 14.10.2013, klo 23:15:23
Reima:
Minusta tuntuu hyvin vahvasti että tällainen pottu-ukko tulee kyllä paljon helpommalla kuin tuollainen realistinen tyyppi. Ei tarvii opetella anatomiaa, ei laskoksia, ei varjostuksia, ei oikeastaan mitään. Jonkinlainen kehon liikkeen tuntu riittää.

Tausta voi olla hyvin viitteellinen tällaisessa tyylissä. Helpolla pääsee piirtäjä näitä tehdessään. Ihan toista vaikeusastetta on tuo sinun esimerkkisi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 15.10.2013, klo 12:05:22
Minusta tuntuu hyvin vahvasti että tällainen pottu-ukko tulee kyllä paljon helpommalla kuin tuollainen realistinen tyyppi.

Tausta voi olla hyvin viitteellinen tällaisessa tyylissä. Helpolla pääsee piirtäjä näitä tehdessään. Ihan toista vaikeusastetta on tuo sinun esimerkkisi.
Olet enimmäkseen oikeassa. Pottu-ukko on tavallaan helpompi, toisaalta jos sen tekee hyvin se vaatii huomattavan määrän taitoa sekin. Kaikki tyylittely siis vaatii taitoa ja harjoitusta, enkä usko että Kivikään tätä kiistää.

Kysymys ei kuitenkaan ole siitä pääseekö tekijä helpolla, ei taiteessa eikä sarjakuvassa. Kysymys on siitä, palveleeko toteutus päämäärää.

Sarjakuvalle on minusta eduksi jos se on kaunis ja tulkittavissa helposti yhdellä tavalla. Itse asiassa tuohan on sitä sarjakuvan taidetta ja sen tekijä on nähdäkseni ainakin velkaa lukijalle. Muu on bonusta, hyvä sarjakuva voi olla ymmärrettävissä ja tulkittavissa myös monilla muilla tavoilla, siinä voi olla syvempää kauneutta tekstissä ja vaikkapa rakenteessa, kuvien yksityiskohdissa ja koskettavuudessa yms.

Taiteen päämäärä voi tunnetusti olla ihan mitä vaan, joten siitä ei sen enempää. Kuvataiteen kuvalle ja sarjakuvalle, niiden kauneudelle on kuitenkin eduksi esimerkiksi se että niissä "ei näy hiki".

Tuo on yksi niistä muutamista asioista, joita opin taidekoulussa ja se "hiki" tarkoittaa sitä luomisen tuskaa ja kamppailua, jota tekijä kokee synnyttäessään kuvaa (ja hankkiessaan taitonsa). Jokainen piirtämistä harrastanut tietää, että kaunis, hikivapaa kuva voi syntyä nopeastikin. Yhtä selvää on että jos tekijä on lahjaton, kuvasta saattaa puuttua sielu, riippumatta siitä kauanko sitä on hinkattu. Realistisesta kuvasta voi saada näköisen, jopa fotorealistisen, mutta siinä prosessissa useimmilta katoaa kyllä mopo näköpiiristä. Niinpä on helppo löytää sarjakuvia, jotka on piirretty realistisesti ja ajan kanssa, mutta huonosti. Itse asiassa niitä on ainakin yhtä paljon kuin nopeasti huonosti piirrettyjä sarjakuvia.

Siinäkin olet oikeassa, että realistiseen malliin tyyliteltyjä, hyvin piirrettyjä sarjakuvia on vähän (koska se on niin jumalattoman vaikeaa), mutta eipä niitä hyvin piirrettyjä (onnistuneesti tyyliteltyjä ja varmakätisen näkemyksellisesti toteutettuja) pottunokkiakaan riesaksi asti tule vastaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 18.10.2013, klo 12:06:00
Siitä vaan herroilta kummaltakin parit naytteet kehiin, kuinka helppoa se realistinen"tyylittely" onkaan. Veikkaanpa että se ei onnistu teiltä kummaltakaan. Jos ei onnistu kyllä minultakaan, mutta en ole esittänytkään tuollaisia kummallisia väitteitä.

Mielenkiintoinen vastaus siihen, että mun mielestäni realismiin pyrkiminen sarjakuvassa ei tarkoita fotorealismia. Vaikkapa Jarmo Mäkilän surkuhupaisat yritykset sarjakuvan parissa kertovat selvästi, että sarjakuvan realismi on jotain aivan muuta kuin valokuvan toisintamista, eikä taida maailmanhistorian parhaissa sarjakuvissa olla myöskään yhtä ainoata 'fotonovelaa' tai rotoskoopilla tehtyä läpipiirrosta.

Mutta mitä realistiseen jälkeen tulee, niin kyllä mä olen monet taidekouluni käynyt, ja mielelläni ajattelisin että piirrosjälkeni on oma valintani, ei taidon rajojen sanelema pakko. Suuri kiitos opettajilleni, erityisesti Soledad Chaquille ja Glenn V. Vilpulle, jotka kärsivällisesti vuosikaudet ohjasivat mua klassisen piirtämisen maailmaan. Mulla ei kuitenkaan ole mitään tarvetta todistella kenellekään mitään, kaikkein vähiten jotain sellaista mitä en pidä kovin tärkeänä tässä ammatissa.
 ;D

Kaikkea hyvää,
Kivi


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Korro - 18.10.2013, klo 12:14:17
jotain sellaista mitä en pidä kovin tärkeänä tässä ammatissa. -Larmolan kanssa samoilla mietteillä olen varustettu. Useat 'muut' ovat sanoneet näyttelytöistäni 'et sitten osaa maalata kuin mestarit? Klassikko muotokuvat myy aina' .
 En haluaisi edes maalata kuin mitä on nähty ja toisetettu kymmeniävuosia. Pidän oman näkemykseni omanani ja Kivi omanaan. Jos on niin tajuttoman tärkeää alkaa vertaamaan esim kumpi piirtää alastonmallia paremmin? Ei muutakuin ARTBATTLE pystyyn.

Mielipide ratkaisee senkin kamppaillun.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 23.10.2013, klo 00:27:28
Mutta mitä realistiseen jälkeen tulee, niin kyllä mä olen monet taidekouluni käynyt, ja mielelläni ajattelisin että piirrosjälkeni on oma valintani, ei taidon rajojen sanelema pakko.
Just näin. Muut tehkööt mitä osaavat, minä teen mitä haluan!

Mulla ei kuitenkaan ole mitään tarvetta todistella kenellekään mitään, kaikkein vähiten jotain sellaista mitä en pidä kovin tärkeänä tässä ammatissa.
Tuokin on kunnioitettava asenne. Minulla taas on hieman tarvetta todistella, tai sitten se on vain Leppäs- ja Lukkarisketjujen lukemisesta aiheutunutta traumaa. Mitä pitäisi ajatella nuissa naruissa realistisen sarjakuvan puolesta fanaattisimmin puhuvista sarjakuvankuluttajista yleisönä? Parempi kun ei ajattele.

Joka tapauksessa fiilistelen jo kovasti tämänhetkisen rypistyksen lopettamisen kanssa. Vaikka projektin päätös onkin vielä aika kaukana herkuttelen jo nyt ajatuksella sillä ajatuksella että seuraava juttu ei sitten tulekaan olemaan yhtä realistinen.  :)

Ja tähän siis vielä uusi todiste Kivisyli alpparista. Tämän kuvan luonnostelin, tussasin ja rasteroin ihan itse. Valokuvia oli kyllä apuna.  Kivikin voisi kyllä piruuttaan jonkin näytteen antaa.  :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 23.10.2013, klo 00:58:02
Itse olen aikaa sitten todennut että realismi ja fotorealismi ovat yksi asia, sitten on vielä se hyperrealismi parannettu jälki todellisuudesta.

Enitenhän se on kiinni mistä tarina kertoo, karrikoiva tyyli sopii toiseen paremmin kuin toiseen, johonkin mangatyyli tuo lisäarvoa jokin tarina ei toimi kuin realistisella tyylillä, yksi hyötyy ekspressionismista ja joitain ei voi kertoa realistisella tyylillä koska lukijan rahkeet ei riitä, on etäännytettävä jotenkin, antropomorfisilla elikoilla, piirrostyylillä jne.

Reiman ei sinänsä tarvitse päätään vaivata noilla lukijakuntakysymyksillä vaan tehdä sen näköistä ja henkistä tarinaa josta itse pitää.
Jos joku muukin tykkää, kiva, jos ei, niin ihan ***** sama.

Jos alkaa ajatella että miellytämpä muita niin sille suolle ei ole loppua eikä kuivattaminenkaan onnistu.
Todistella pitää ainoastaan itselleen. Kovempaa kriitikkoa ei terveellä ole.

Jatkan minäkin piirtelyä silti vaikka tänään soittivatkin liikkeestä että nämä aikaa sitten tilaamasi kynät joita tukussa piti olla  saatavilla ei olekaan ja toisin kuin luvattua niiden saamiseksi pitäisi tilata, lainaan suoraan, "astronominen määrä kyniä" joten pahoittelivat ja sanoivat että laittavat jonkun "korvaavan tuotepaketin" jonka voi noutaa.
Arvatenkin minulla siis on kohta skräppäyssetti tai joku My Little Pony luonnoskirja....

Noh, kun tätä kynää ei saa enää järjellisesti mistään ja deleteritkin poistuivat ainakin toistaiseksi valikoimista hiljan niin pitää etsiä uusi piirtoväline josta löytää epäonnistumisen kokemuksia...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 23.10.2013, klo 18:59:25
Jos joku muukin tykkää, kiva, jos ei, niin ihan ***** sama.
Tuo oli mulla johtoajatuksena varmaan abaut parikyt ekaa vuotta. Sittemmin olen hieman loiventanut, ja ajatellut että olis kiva jos saavuttais kymmeniä tai mieluummin satoja lukijoita. Liian oudoilla jutuilla se ei onnistu.  :)

Reiman ei sinänsä tarvitse päätään vaivata noilla lukijakuntakysymyksillä vaan tehdä sen näköistä ja henkistä tarinaa josta itse pitää.
Harmi jos tuo kuva tekstistäni syntyi, tarkoitin kertoa että murehdin tietyn yleisönosan vapaamielisyyden ja avarakatseisuuden puutetta noin yleisesti. Tiedä sitten poikkeaako se muiden "sisäpiirien" vastaavasta... Kyllähän sitä nurkkakuntaisuutta joka genren harrastajiin mahtuu.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 23.10.2013, klo 19:03:16
Perustettiin tänään uuteen opinahjooni Metropoliaan sarjakuvakerho MESA. Ei pääse sarjakuvista eroon MISSÄÄN.

Heti saatiin jopa reilut kymmenen jäsentä!


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 23.10.2013, klo 19:42:59
Tuo oli mulla johtoajatuksena varmaan abaut parikyt ekaa vuotta. Sittemmin olen hieman loiventanut, ja ajatellut että olis kiva jos saavuttais kymmeniä tai mieluummin satoja lukijoita. Liian oudoilla jutuilla se ei onnistu.  :)
Harmi jos tuo kuva tekstistäni syntyi, tarkoitin kertoa että murehdin tietyn yleisönosan vapaamielisyyden ja avarakatseisuuden puutetta noin yleisesti. Tiedä sitten poikkeaako se muiden "sisäpiirien" vastaavasta... Kyllähän sitä nurkkakuntaisuutta joka genren harrastajiin mahtuu.

Kivahan se toki olisi jos saavuttaisi kymmeniä tai vaikka miljoonia lukijoita ihan perusinhimillistä onko tällä mitään järkeä ja siihen päälle niitä itsetuntokysymyksiä.
Silti oma tähtäin on aina siinä että tekee jotain mitä itse lukisi muttei ole tai ainakaan ole tullut vastaan.

Itse olen aikoja sitten lopettanut ihmisten avarakatseisuuteen luottamisen kaikissa yhteiskunta-,koulutus- ja ikäluokissa sukupuoleen katsomatta. Ymmärrän silti ongelmasi, joka lajityypinharrastajien kanssa törmännyt tuohon ja "harmistunut", ellen peräti mieleni pahoittanut, vaikka tilanteen tiedostankin ja eittämättä useimmat minuun törmätessään ovat tehneet saman huomion minun kannoistani.

Perustettiin tänään uuteen opinahjooni Metropoliaan sarjakuvakerho MESA. Ei pääse sarjakuvista eroon MISSÄÄN.
onnittelut.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 23.10.2013, klo 21:54:53
Miten se MESA toimii, elikäs mitä te teette? Ettei vain pukkaisi taas lehteä.  :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 23.10.2013, klo 21:58:32
Keskitytään sarjakuvien tekemiseen, hiukan maustettuna sarjakuvien lukemisella. Saattaa se lehtikin tulla jossain vaiheessa...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 04.11.2013, klo 11:12:18
Perustettiin tänään uuteen opinahjooni Metropoliaan sarjakuvakerho MESA. Ei pääse sarjakuvista eroon MISSÄÄN.

Heti saatiin jopa reilut kymmenen jäsentä!

Ai tää oli murhe?  :D
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/Themes/default/images/post/thumbup.gif)

Timo


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 28.01.2014, klo 18:17:33
Apuraha-anomusten kanssa iskee aina se pitäkää tunkkinne (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,8456.msg418025.html#msg418025) fiilis. Nyt ehkä vahvemmin kuin koskaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tmielone - 29.01.2014, klo 07:58:01
Apuraha-anomusten kanssa iskee aina se pitäkää tunkkinne (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,8456.msg418025.html#msg418025) fiilis. Nyt ehkä vahvemmin kuin koskaan.

Niitä kirjoittaessa vai päätösten tultua? Minulla v-käyrä nousee tosissaan vasta päätösten jälkeen, kun rahaa ei taaskaan tullut ja hakemusten väsäämiseen tuhraantui hemmetisti aikaa, minkä olisi ehkä voinut käyttää hyödyllisemminkin. Toisaalta apurahoja on pakko hakea ja saada, jos haluaa töitä tehdä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 29.01.2014, klo 10:08:45
Tehdessä. Eihän sitä enää sitten kannata itkeä kun se on mennyt (herran haltuun).  :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tmielone - 29.01.2014, klo 11:10:24
Voihan sitä yrittää lohduttautua sillä ajatuksella, että mitä kovemman tuskan takana rahan saanti on, sitä paremmalta se tuntuu.  :D

Mutta vakavasti puhuen, omaan tekstiin turtuu yllättävän nopeasti, joten se kannattaa antaa jollekulle toiselle luettavaksi. Ulkopuolinen löytää heikot kohdat paljon nopeammin kuin kirjoittaja itse ja parhaassa tapauksessa tuo mukaan uusia ideoita, jotka parantavat hakemuksen tasoa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Miha - 29.01.2014, klo 11:22:32
On kiva, jos on paikkoja joista voi anoa rahaa, mutta tuhoisaa jos antaa kielteisten päätösten vaikuttaa itsetuntoon.

Siksi olen ajatellut että voisin jatkossa tehdä ensin ne sarjakuvat ja sen jälkeen vasta hakea niihin rahaa :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 29.01.2014, klo 13:14:26
Taiken kriteerejä (http://www.taike.fi/fi/web/taike/kohdeapurahojen-perusteet):
Lainaus
Huomiota kiinnitetään myös sukupuolten tasa-arvoiseen kohteluun.
Kuinka vakuuttava hakija on taiteenalansa kentässä?
Jos edustais ns. kolmatta sukupuolta vois olla aika hyvät mahkut, sillä edellytyksellä tietenkin että olisi "vakuuttava taiteenalansa kentässä".  :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tmielone - 29.01.2014, klo 13:55:00
Siksi olen ajatellut että voisin jatkossa tehdä ensin ne sarjakuvat ja sen jälkeen vasta hakea niihin rahaa :)

Tämä on ihan varteenotettava strategia ja kuuleman mukaan sitä hyödynnetään myös tieteen puolella. Kyllähän se helpottaa suunnitelman tekemistä ja lopputulosten kuvaamista, jos kaikki on jo tehtynä. Sitten, jos rahaa tulee, niin sen voi käyttää seuraavan projektin työstämiseen ja putki on auki. :)

Jos edustais ns. kolmatta sukupuolta vois olla aika hyvät mahkut, sillä edellytyksellä tietenkin että olisi "vakuuttava taiteenalansa kentässä".  :)

Voihan se olla, että vähemmistöön kuulumisesta saa pientä apua hakemuksiin. Sen vuoksi ei varmaan kuitenkaan kannata suurempiin kirurgisiin operaatioihin ryhtyä.

Tuo on juuri se ikävä puoli hakemuksissa. Ei riitä, että sinulla on hyvä idea, pitää vielä olla meriittejä, jotta rahaa annetaan. Sinällään järkeen käypää, mutta mites niitä meriittejä saa, jos koskaan ei anneta rahaa, kun ei ole meriittejä?

No, huoli pois. Taikelta on myönnetty ennenkin rahaa sarjakuvahankkeisiin, joten varmasti sieltä irtoaa useammalle sarjakuvantekijälle tälläkin kertaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Miha - 29.01.2014, klo 15:11:35

Tuo on juuri se ikävä puoli hakemuksissa. Ei riitä, että sinulla on hyvä idea, pitää vielä olla meriittejä, jotta rahaa annetaan. Sinällään järkeen käypää, mutta mites niitä meriittejä saa, jos koskaan ei anneta rahaa, kun ei ole meriittejä?

No, huoli pois. Taikelta on myönnetty ennenkin rahaa sarjakuvahankkeisiin, joten varmasti sieltä irtoaa useammalle sarjakuvantekijälle tälläkin kertaa.


Sen takia onkin vain parempi olla hiljaa ja keskittyä siihen tekemiseen eikä murehtia apurahoista. Sarjakuva on onneksi siitä hieno ilmaisukeino että sitä voi tehdä ilman rahaakin - tosin vähemmän, mutta mitäs pahaa siinä on? Paskaa julkaistaan muutenkin liikaa :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Tuipal - 15.02.2014, klo 09:28:23
Minua on pyydetty tekemään CD/DVD- levyn kansi.

Tilaaja ei itse ymmärrä asiasta yhtään mitään, antoi minulle muuten täysin vapaat kädet, mutta digitaalisena pitäisi olla.

Osaisiko joku sanoa mitä tulisi erityisesti ottaa huomioon. Lähinnä kiinnostaa eri osien koko (etukansi, selkä, takakansi), DPI/PPI värikuvalle, mustavalkokuvalle ja tekstille ja tallennusmuoto.

Kiitos jos joku viitsii vastata.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 15.02.2014, klo 13:09:00
Mitat: kuuklaa cd leaflet.
Värit riippuu vähän painosta eli siitä miten se on aikomus tulostaa. Kuvissa 400dpi pitäisi riittää, tekstit mielellään vektoreina tai sit 600dpinä (TIFF, jpg vain hätätilassa). Eli tarttisit sopivan ohjelman ja pdf-käynee sit teksteillekin. Jos tulostetaan ite laserilla niin senkus kokeilet printata miten värit toimii.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Tuipal - 15.02.2014, klo 14:25:16
Kiitos, erityisesti sanoista cd leaflet, sillä ne mitat löytyi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Secos-Bill - 15.02.2014, klo 15:20:28
Tuipal -

Kenen toimesta kansi on tarkoitus painaa/tulostaa ? Jos kannen hoitaa joku kirjapaino, niin turha lukea pidemmälle... sellaisesta en tiedä mitään :(

Jos taas kyse on kellaribändistä, jossa joku jäsen ( basisti! :D ) printtaa kansia aina tarpeen mukaan, niin itse olen käyttänyt Nero Cover Designer ilmaisohjelmaa, http://www.nero.com/eng/downloads/ jolla saa kannet, sisäliuskan ja CD-etiketin valmiiksi mitoitettuna ( alavasemmalla )

Siinä on tosin pari puutetta.
Ohjelmalla ei onnistu monisivuinen vihko, ellei sitten tee useita tiedostoja - mikä tosin käy helposti, mutta sivujärjestyksen kanssa voi tulla hahmottamisongelmia.
Lisäksi jos suunnittelijalla ja tulostajalla on eri printterit, niin etu- ja takakansi voivat vaihtaa paikkaa.
Etu- ja takakannen taitoskohtaan jää myös kiusallinen tyhjä väli ( jota voi kyllä kaventaa 'bleed' valikosta, mutta se ei häviä kokonaan. )
Nämä tosin voi kiertää tekemällä CDn etu- ja takakannen samalle DVD-arkille, sisäaukeama taas toiselle DVD-arkille ( mutta silloin pitää printata koevedoksia, jos haluaa vihkon ulko- ja sisäpuolet kohdistettua -  se tosin käy ihan vain muutamalla erivärisellä viivalla ja valoa vasten tarkistamalla - jotka kohdistuksen jälkeen kannattaa korvata apuviivoilla, jotka eivät tulostu. )

Mutta, kun on saanut kaikki asetukset kohdalleen ( ja tallentanut sen oletuspohjana ), niin ohjelma on loistava ja seuraavienkin kansien teko on todella helppoa. Itse olen tehnyt monta ylimääräistäkin, koska kansien suunnittelu on vain niin mukavaa. Monisivuisia valokuvien ja sanoitusten kera, kaksipuolisia sisäliuskoja, joissa sisäpuolen teksti kiertää hienosti keskellä olevan kiinnityskohdan, jne...
Kun vielä ostin sopivaa paperia, niin omia kansiani ei erota 'kaupan' kansista, vaikka printteri on halpa mustesuihkumalli.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Tuipal - 15.02.2014, klo 16:48:20
Kiitos linkistä Secos-Billi, mielenkiintoinen ohjelma.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: [kivi] - 15.02.2014, klo 22:18:13
Cd-levyn kansi jewel box-formaatissa on 12cm x 12 cm, joka saatetaan korkeussuunnasta rajata 11,8:aan, lisäksi ylös, alas ja oikealle kannattaa jättää 3mm bleedi eli sellainen osa jossa on väriä mutta joka leikataan pois, leikkuuvara.

Mitat vaihtelevat painon mukaan hiukan, ja versinkin jos joudut tekemään labelin, eli sen itse pyöreän levyn kuvan, niin se riippuu ihan painosta kuinka saa tehdä. Jotkut vaatii ne "veriurat" sinne levyyn, toisille taas saa painaa laidasta keskireikään saakka. Kyllä ne kertoo, ja useimpien painojen sivuilla on juuri heille sopivat painomallit esimerkiksi Photoshopiin ja Freehandiin.

Yleisesti ja erityisesti en suosittele mitään ilmaisia tai ei-ilmaisia design-ohjelmia, painossa niitä ei kuitenkaan ole tarjolla. Muutenkin jos olet tekemässä levyyn kansipiirrosta, kannattaa se pitää omana juttunaan, ja kannen tekstit tekee sitten joku muu.

Semmoinen asia jonka ammattilainenkin unohtaa säätämisen innossaan usein on, että se kuva kannattaa pitää omana tiedostonaan, ja kanteen tulevat tekstit (bändin nimi, levyn nimi, mahdollinen julkaisijan logo) ominaan ja erillään ihan loppuun saakka.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Tuipal - 16.02.2014, klo 09:16:31
Kiitos vastauksestasi Kivi ja hyvä, että muistutit siitä "pyöreästäkin".


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Miha - 19.02.2014, klo 18:20:14
Kaikki muu menettelee mutta ei jännetuppitulehdus :(


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: iivana - 08.04.2014, klo 18:18:10
-Huono pää keksimään mitään varsinaista juonta. Ideoita on vaikka muille jakaa (hirveästi unia, muutama omalaatuis-henkilökohtainen, jne), mutta kukaan ei rupea käsikirjoittajaksi (joko ei ole aikaa tai ei muuten vain). Kaikki sarjakuvanalut jäävät muutaman ruudun kohtauksiksi suuressa tyhjyydessä.

-Opiskelen historiaa Joensuussa. Täällä peräkylällä ei ole minkään sortin taideopetusta, josta saisi vaikutteita. Olen täysin itseoppinut, mutta taitoni ovat juuttuneet tietylle tasolle.

-Ei ole A3 skanneria yliopistolla tahi missään, jossa voisi sitä käyttää.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 09.04.2014, klo 08:49:55
-Huono pää keksimään mitään varsinaista juonta... ... Kaikki sarjakuvanalut jäävät muutaman ruudun kohtauksiksi suuressa tyhjyydessä...


Tuttu juttu. Siihen tottuu, ja 20 vuoden päästä jo naureskelet.

Itse lupasin tehdä uusia töitä vielä kevään aikana, vaikka vanhatkin ovat kesken. Ja suvussa on sairastelua ja tuttavapiireissä kuolemantapauksia. "Ei vaikuta keikkaan", on kaikkien tilaajien näkökanta.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Miha - 09.04.2014, klo 09:12:09
-Huono pää keksimään mitään varsinaista juonta. Ideoita on vaikka muille jakaa (hirveästi unia, muutama omalaatuis-henkilökohtainen, jne), mutta kukaan ei rupea käsikirjoittajaksi (joko ei ole aikaa tai ei muuten vain). Kaikki sarjakuvanalut jäävät muutaman ruudun kohtauksiksi suuressa tyhjyydessä.

-Opiskelen historiaa Joensuussa. Täällä peräkylällä ei ole minkään sortin taideopetusta, josta saisi vaikutteita. Olen täysin itseoppinut, mutta taitoni ovat juuttuneet tietylle tasolle.

-Ei ole A3 skanneria yliopistolla tahi missään, jossa voisi sitä käyttää.

-Aloita kohtauksesta joka on mielenkiintoinen, ja mieti mitä hahmoille sen jälkeen tapahtuu. Kulje kohtaus kerrallaan. Jos olet hyvä keksimään ideoita kuten väität, sinulle ei pitäisi tuottaa vaikeuksia keksiä mitä tapahtuu seuraavaksi. Lukija jaksaa kyllä pysyä mukana, mikäli kohtaukset on mielenkiintoisia. Juonenkuljetus ei ole itseisarvo vaan työkalu jolla voi luoda lukijaa kannattelevan verkon jos kokee ettei tapahtumat itsessään ole tarpeeksi mielenkiintoisia. Lisäksi niillä voi kaivaa itsensä ylös kuopasta jos tarina ei mene niin kuin haluaa. Mutta jos ei ole julkaisijaa eikä rajoitteita niin se on vain hyvä. Tarinankerrontaa varten on monia hyviä oppaita, kuten vaikka Dan O' Bannonin Guide to screenplay structure joka selkeytensä ja joustavuutensa vuoksi sopii erinomaisesti sarjakuviinkin.

-Jos onnistuu kehittämään piirtotyyliään TÄYSIN ilman vaikutteita niin se on kadehdittava tila, koska silloin ei ehkä todennäköisesti edes kopioi ketään. Muuten voi käyttää oppaina ihan mitä vaan, maalauksista manganteko-oppaisiin, kaikista löytyy jotain hyödyllistä. Netistä voi tilata ja kirjastoista löytyy.

-Kirjastoissa pitäisi olla skanneri, sen ei tarvi edes olla A3, mihin tahansa kokoon voi piirtää toimivia sarjakuvia. Tai tee suoraan nettiin, piirrä paneeli kerrallaan aina kun keksit seuraavan kohtauksen, julkaise se niin että sitä voi lukea korealaiseen tapaan vierittämällä alaspäin paneeli kerrallaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Jukka Koivusaari - 06.05.2014, klo 13:28:13
Vuosi mennyt niin etten ole saanut piirretyksi oikein mitään.

 Ei enää oikein huvita. Aina kun yritän aloittaa  olen hetken päästä hirvittävän katkera ja turhautunut.

 Toissa vuonna minua petttiin kahdelta taholta. Turhilla lupauksilla tehtiin hirveä kiire  ja höynäytettiin aikataulut sekaisin. Mulla oli kaksi muka toimeksiantajaa, joiden aikataulut minun piti sada keskenään sovitettua yhteen.  Molemmilla piti olla kova kiire ja tiukka deadline. Jälkikäteen sai kuulla kuinka  kummaltakin julkaisijalta se kiire vaan loppui - tai toisella se ei koskaan edes alkanut. 
 Jouduin näitä varten jättämään omia töitä kesken ja huitaisemaan puolikuntoista kuraa alta pois.
 
  Kun tämä viimeinen näistä - sukulaismiehen järjestämä kontakti, käsikirjoittaja herra kauppaneuvos jonka piti olla muka kokenut tekijä ja kova ammattilainen-  saa marraskuussa -12,  puoli vuotta oman itse ilmoittamansa deadlinen jälkeen,  tivattaessa synopsiksen sijaan väsättyä 500 sanan aineen aiheesta "emmä ookkaan tehny mitään " , piti aloittaa omat hankkeet uudestaan alusta.
 Pitkän tauon jälkeen se oli aikalailla väkinäistä pakertamista, varsinkin kun oli jo oppinut epäonnistumaan julkaisussa.

  Viimeisenä niittinä siihen päälle vielä viimekeväiset hesarin pellet-  Mikä siinäkin on kun ns. ammattilaisilta ei suju omien aikataulujen pitäminen ja projektiohjaus ollenkaan. Ne puupäät sai tekemällä tehtyä ihan turhan kiireen.
 Ja se toistuvan stressin aiheuttama vitutus on saanut piirtämisen maistumaan niin  pakkopullalta, ettei siitä ole enää edes harrastukseksi. Harrastusten pitää olla palkitsevia ja rentouttavia.
Yritän välillä  piirrellä huvikseni, huomaan kuitenkin  pian puuhaavani jotain ihan muuta.



Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Kartsa - 06.05.2014, klo 13:50:22
On kanssa mulle tuttu tuollainen tilanne, että ideoita olisi, mutta ei tunnu saavan niistä pidempää tarinaa. Sen sijaan, että lähdet heti kaavailemaan juonta parin kuvan jälkeen, suosittelisin sun kokeilevan tämmöstä metodia:

Avaat rohkeasti koneelta wordin tai vaikka otat käteen kynän ja paperia. Alat sitten vaikka ranskalaisilla viivoilla kirjaamaan ylös noita (samaan tarinaan tietenkin sijoittuvia) ideoita. Kohtauksia, henkilöitä, teemoja ja yms. Sitten sulla on kasassa materiaalia, josta alat pikkuhiljaa muovaamaan yhtenäistä tarinaa.

Vähän, niin kuin legopalikoilla rakentelisi. Sen sijaan, että tekee orjallisesti joidenkin ohjeiden mukaan, niin mielummin levittää ne palikat maahan ja rakentaa mitä mieleen juolahtaa.

-Huono pää keksimään mitään varsinaista juonta. Ideoita on vaikka muille jakaa (hirveästi unia, muutama omalaatuis-henkilökohtainen, jne), mutta kukaan ei rupea käsikirjoittajaksi (joko ei ole aikaa tai ei muuten vain). Kaikki sarjakuvanalut jäävät muutaman ruudun kohtauksiksi suuressa tyhjyydessä.

-Opiskelen historiaa Joensuussa. Täällä peräkylällä ei ole minkään sortin taideopetusta, josta saisi vaikutteita. Olen täysin itseoppinut, mutta taitoni ovat juuttuneet tietylle tasolle.

-Ei ole A3 skanneria yliopistolla tahi missään, jossa voisi sitä käyttää.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 06.06.2014, klo 00:41:06
Sain antibioottikuurin hampaan juurihoidon päälle. Väsyttää ja keskittyminen on vaikeaa. Esa Niskasen kässäriin tehtävä Korpilentäjä ei ole vielä valmis painokoneeseen. Mikko Ketolan kässäriin tehtävä Anni Isotalo -seikkailu Mystikoiden matka on vakavasti kesken. Mutta sitten, lepuuttaessa kättä tussikynänvarresta, virittelin uuden hahmon johonkin perioditarinaan, ehkä atoomijuttuihini liittyen. Vai mitä sanotte oheisesta henkilöstä, joka, jos ei ole valtion virkamies, niin sitten jonkin sortin tutkija?


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tmielone - 06.06.2014, klo 08:47:21
Mutta sitten, lepuuttaessa kättä tussikynänvarresta, virittelin uuden hahmon johonkin perioditarinaan, ehkä atoomijuttuihini liittyen. Vai mitä sanotte oheisesta henkilöstä, joka, jos ei ole valtion virkamies, niin sitten jonkin sortin tutkija?

Erittäin lupaavan näköinen hahmo! Toivottavasti saat hänet johonkin tarinaan mukaan. En tiedä millaisia atoomijuttusi ovat olleet, mutta siihen aihepiiriin liittyen hahmo voisi olla vaikka STUKin tutkija. Itse asiassa stukin sivuilta löytyy yllättävän samanhenkinen (muttei yhtä tyylikäs) hahmo (http://www.stuk.fi/ota_yhteytta/haku/fi_FI/haku/).


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 11.09.2015, klo 00:44:15
Viitisentoista vuotta kestänyt graafikko-sarjakuvapiirtäjän urani kuukausipalkkaisena loppui tässä elokuussa ja nyt on aika palata puolityöttömän pätkäilijän elämään. En tiedä onko se murhe vai helpotus tai jotain muuta. Ehkä nyt on aika toteuttaa niitä ikiomia ajatuksia.

Timo


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: tertsi - 11.09.2015, klo 06:13:03
Paska juttu!
Tsemppiä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 13.09.2015, klo 01:11:05
Tack! Ehkäpä se onkin helpotus ja uuden löytämistä. Kaikenlaisia OMIA ideoita ja kässäriluonnoksia on raapusteltu ja suunniteltu.

Timo


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 13.09.2015, klo 17:02:56
Tsemppiä, Timo, ja kaikki muutkin joille noin käy! Tuo on niin ilkeä nykypäivän vitsaus.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 14.09.2015, klo 00:04:31
No näinhän se on. Nyt pitää vaan ajatella, että NYT voi tehdä ihan mitä haluaa.  ;D

Timo


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 14.09.2015, klo 16:51:18
No näinhän se on. Nyt pitää vaan ajatella, että NYT voi tehdä ihan mitä haluaa.  ;D

Siihen älä ainakaan tartu, että nyt on tilaisuus tehdä kaikki se, mitä sulta on aina pyydetty. Se tie vie tuhoon.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 14.09.2015, klo 23:51:23
Siihen älä ainakaan tartu, että nyt on tilaisuus tehdä kaikki se, mitä sulta on aina pyydetty.

Eieiei... Teen nyt jonkin aikaa vain ja ainoastaan mitä itse haluan.  ;D

Timo


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Holle - 15.09.2015, klo 11:37:17
Suuri muutos. Toivottavasti kääntyy voitoksi.
Taidoista ei pitäisi jädä kiinni.



Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 15.01.2016, klo 12:26:30
Luin uusimman Sarjainfon.

"Monia huolestutti etukäteen oma piirustustaito. Työpajojen aikana he kuitenkin huomasivat, kuinka yksinkertaista sarjakuvien piirtäminen on ja kuinka vaikuttava väline sarjakuva voi olla."

Yksinkertaista.

Hyvä lehti se on tietysti, kiitos entiselle päätoimittajalle ja paljon menestyksen toivotuksia uudelle toimitukselle.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Marko Raassina - 25.09.2016, klo 10:52:49
Olen ollut viime kuukausina tuottelian kuin koskaan, ja sitten iski kipu sormien niveliin ja ranteeseen. Ei ole koskaan ennen moista ollut, mutta kerta se on ensimmäinenkin. Olen ollut nyt muutaman päivän piirtämättä ja pelaamatta, ettei rasittuisi enempää. Vähän kylmägeeliä niin helpottaa, mutta silti se pelko on ettei vaan olis jotain pahempaa. Oiskohan siltä varalta jotain hanskoja tai muuta apua voiteiden lisäksi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Clavia Z - 27.09.2016, klo 16:28:15
Hellin monta vuotta ideaa vaihtoehtotodellisuuteen sijoittuvasta, seitsemästä pitkästä tarinasta koostuvasta sarjakuvasta, joka ruotisi ihmisten ja eläinten suhdetta ja ihmisen tapaa elää maapallolla, mutta kertoisi kaiken metsäneläinten näkökulmasta.

Helmikuussa 2012 rupesin toteuttamaan unelmaprojektiani.

Nyt kun olen keskellä neljättä tarinaa eli urakan puolessavälissä kärsin vähän väliä innostuksen puutteesta. Rakastan projektiani edelleen täysillä ja ideoita on vielä piirtämisvaiheessa pursunnut päästä sellaista tahtia että hirvittää, mutta olen kokenut pitkiäkin ajanjaksoja, jolloin piirtäminen ei vain ole yksinkertaisesti maistunut.

Olen joutunut olemaan piirtämisharrastukseni kanssa yksin koko elämäni. En ole löytänyt ympärilleni ketään jota voisi piirtäminen kiinnostaa, saati että olisi välittänyt lukea sarjakuviani. Olen ollut koko ikäni myös pohjimmiltani tyytymätön piirrosjälkeeni. En ole teknisesti niin hyvä piirtäjä kuin haluaisin. Muutenkin sarjoissani tuntuu olevan aina jotain mikä ei ns. skulaa, mutten ole keksinyt missä vika voisi piillä. Ja aina olen joutunut itse toimimaan omana opettajani, vaikka tarvitsisin jonkun neuvomaan kädestä pitäen mitä teen väärin.

Sain viime vuonna valmiiksi ensimmäisen A2-kokoisen sarjakuvani. Sivuprojektin, joka ei liity millään tavalla tähän suururakkaani. Heti puolenvälin jälkeen aloin saada aikaiseksi graafisesti näyttävää jälkeä. Sellaista mitä olen koko ajan tavoitellutkin. Tosin vain monin paikoin, en joka ruutuun. Eli tähän mennessä suosimani A3-koko on vain osasyy siihen etten ole lopputulokseen tyytyväinen. Jossain muualla klikkaa vielä.

Olen ollut nyt yli kaksi viikkoa piirtämättä mitään. Tämänhetkisen sarjakuvani sivu 102 on sen ajan lojunut pöydällä alustavassa suunnitteluvaiheessa.

Jaksaisinko tänään ottaa itseäni niskasta kiinni ja ruveta taas turhaan taisteluun...


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 27.09.2016, klo 16:33:37
Nyt vaan inktoberia kehiin. Yksi kuva per päivä.
 Piirrä toistuvasti ja yksi juttu: https://www.youtube.com/watch?v=lRtV-ugIT0k

se EI ole helppoa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Holle - 27.09.2016, klo 20:00:53
Suosittelen myös.
Tuossa oma viimevuotinen Inktober-kooste. Mukavaa vaihtelua digipiirtämiseen.

(http://www.verikoirat.com/export/comp-ink.jpg)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 27.09.2016, klo 20:14:58
Jaksaisinko tänään ottaa itseäni niskasta kiinni ja ruveta taas turhaan taisteluun...
Hieno postaus. Samoja ajatuksia ollut viime vuosina. Kun ei huvita, kysyn itseltäni mikä olisi vaihtoehto? Olen sitten ottanut vain sen asenteen että teen, koska jotainhan sitä ihmisen pitää tehdä.  :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 27.09.2016, klo 20:57:11
Samoja ajatuksia ollut viime vuosina. Kun ei huvita, kysyn itseltäni mikä olisi vaihtoehto? Olen sitten ottanut vain sen asenteen että teen, koska jotainhan sitä ihmisen pitää tehdä.  :)

Tässä on kaksi eri asiaa.
Aloitan jälkimmäisestä eli jotainhan sitä pitää tehdä.
Minusta ihmisen tulee pyrkiä realismin puitteissa kehittämään itseään. Ei tyytymään mihinkään missä olla MUTTA:
(http://66.media.tumblr.com/49f500adb65dca78b0235b77ca049d22/tumblr_ocq85vxYaD1sbnvmro1_1280.jpg)

ja rimannostosta/itsekritiikistä toinen myös Tonci Zonjicilta
(http://66.media.tumblr.com/6bd0e3ce52b3175f31cf9ac1cce602b3/tumblr_odt9nlAKOs1sbnvmro1_500.png)

ja yleisesti: Aina on vaihtoehto.

Sarjakuva on vain yksi graafisen ilmaisun ja kerronnan muoto. Onko palosi sittenkin silkka teksti? vaiko vain kuvat ilman jaksollista kanonista jatkumoa? Onko poltteesi sittenkin musiikki?

Ja ei eikä ole mitään estettä olla muuten tyytyväinen elämäänsä tai pyrkiä siihen. Ei ole häpeä olla kelpo merkonomi, hyvä duunari jne ilman sitä että luo taidetta(minä en erottele viihteen ja korkeakulttuurin välillä, samaa scheissea eri nimillä, taide on hyvä yleisnimitys).


Aina on vaihtoehto. Erään ystävän kanssa on toistuvasti puhuttu niistä tutuistamme ja ystävistämme jotka päättivät lopettaa ihan kaiken, oman käden kautta(kun niitä on melko paljon). Hänelle se ei ikinä missään olosuhteessa ole optio. Itse en ole ihan yhtä jyrkkä. Näkemyksestään riippuen molemmilla on aina vaihtoehto.
Mutta ikinä ei voi antaa olla. Toisen teiniangstaava ahdistus on ihan yhtä totta kuin fysiologiset sairaudet. Siihen asti ei kannata antaa oman tilan mennä.

lyhyesti
Jaksaisinko tänään ottaa itseäni niskasta kiinni ja ruveta taas turhaan taisteluun...

yritä mutta älä koeta voittaa kaikkea kerralla. Aloita kahakoista. Älä tee yhtä kokonaisuutta, vaan piirrä/luonnostele ruutu/sivu/hahmo.
Jos et tyydy siihen mitä teit...tee se uudestaan. Ja uudestaan.
kokeile eri tavoilla.
ruutu kerrallaan, sivu kerrallaan, taistelu kerrallaan.
 Haluamatta tylyttää: voitatko sodan vai se sinut?
Päätä mieluummin voittaa. Jos et tätä niin seuraavan sodan

Isääni siteeraten: kukaan ei kysy kauanko se kesti, vaan kuka sen teki.

Älkää minua uskoko, katsokaa tuo Hollen postaus

oikeasti :
(http://66.media.tumblr.com/1009515c04d51328f7e6c6dc5d15a84b/tumblr_ocda4m0VpA1sbnvmro1_1280.png)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Clavia Z - 27.09.2016, klo 22:15:21
Tännehän on tullut kivasti rohkaisua ja vinkkejä, kiitoksia teille.

Holle ja Curt: Onhan se toki käynyt mielessä että minun pitäisi kehittyäkseni irtautua välillä kulloinkin tekeillä olevasta sarjakuvasta ja piirtää yksittäisiä kuvia, irroitella ja antaa mielikuvituksen vain viedä... mutta jotenkin ajattelin optimisesti että kehittyyhän sitä pelkästään sitä sarjakuvaprojektia duunaamalla... kun en halunnut minkään hidastavan sen etenemistä. Väärä ajatus, otan opikseni. Inktober alkakoon.

Sarjakuva on vain yksi graafisen ilmaisun ja kerronnan muoto. Onko palosi sittenkin silkka teksti? vaiko vain kuvat ilman jaksollista kanonista jatkumoa? Onko poltteesi sittenkin musiikki?

Minä olen tarinankertoja. Se on minun paloni. Keksin tarinoita ja kerron ne kuvaa ja tekstiä yhdistelemällä. Enkä pelkää isoja projekteja. Mitä pitempi juttu, sen paremmin viihdyn sen parissa. Tein ensimmäiset albumimittaiset sarjakuvani jo 1987, vasta-alkajana. Minulla oli omat vakiohahmot jotka seikkailivat kaikkiaan 13:ssa pitkässä tarinassa ennen kuin päästin heistä irti. Ideoita tuli sen verran kuin ehdin piirtää, ja roiskaisin nuo 46-sivuiset seikkailut paperille nopeasti. Välillä on ollut sitten pitkiä kausia, jolloin olen keskittynyt ihan vain yhden rivin strippeihin, mutta nykyään strippiformaatti tuntuu liian ahtaalta valtoimenaan ryöppyävälle mielikuvitukselleni.

Luominen on minulle helppoa, koska minä ikään kuin näen valmiit sivut päässäni. Kun sitten katselen tyhjää paperia, hion vielä dialogia mielessäni ja alan sitten tehdä ruutujaon ja luonnostella.

Ongelmat syntyvät vasta tussausvaiheessa. Piirrän ruudut ja sivukokonaisuudet just niin kuin ne päässäni näen, mutta käsi ei osaa tehdä niin hienoa jälkeä että se vastaisi sitä mitä näen päässäni.

Tussaamista tässä eniten pitäisi kehittää.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JPH - 10.09.2017, klo 21:07:07
Tuskaa. Halusin dynaamisemman kuvan juoksevasta hahmosta niin päätin vääntää poseeerauksen tollaisella  SH FiguArtsin Body Kun -hahmolla (noi sarjakuvapiirtäjille tarkoitetut mannekiinit, joita voi laittaa lähes mihin tahansa asentoon). No, hienohan siitä asennosta tuli ja se näytti vauhdikkaalta.

(https://jdwc.kuvat.fi/kuvat/Home/Darkness+Entwined/20170910_120759.jpg/_img1280.jpg)

Mutta kun sen sain piirrettyä paperille, näyttikin se aikasta tylsältä. Vauhdin tuntua siinä ei ollut ollenkaan vaan näytti ihan että hahmo olisi ollut molemmat jalat maassa ja hiipinyt.

Kun taustoja lisäilin ja myös tuon maan jalkojen alle, niin kokeilin siihen lisätä jotain dropshadowia jotta tulisi enemmän fiilistä että taaimmainen jalka olisi ilmassa. Kyllähän se vähän paremmalta näyttää mutta en ole oikein tyytyväinen tuohon piirtämääni varjoonkaan. Tuntuu kovin vaikealta toi koko varjo.

Täältä hakisin jotain vinkkejä miten liikettä saisi kuvaan enemmän, nimenomaan tohon kuvakulmaan.

(https://jdwc.kuvat.fi/kuvat/Home/Darkness+Entwined/run.jpg/_img1280.jpg)

Toi hahmo on siis laitettu poseeraamaan (mukana sellainen pidike jolla sen saa poseeraamaan vaikka ilmaan. Tosi hyvä figuuri muuten!), siitä on otettu kuva ja piirretty mallista.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Curtvile - 10.09.2017, klo 21:42:21
Tyyppäsin tuolla mallilla.
En ole varsinaisesti piirtäjäsankari joten tulos oli epileptikko ninja ja toinenkin kaatumatautinen huppuveikko.

Joko liioittelet oikeaa perspektiiviä tuomalla etukättä lähemmäs kuin se oikeasti onkaan tai lisäät vauhtiviivoja(tähän suuri osa angloamerikkalaista ja mangakerrontaa pohjaa, staattinen liikkeeksi illuusiolla)

ja tietty kokeilet löytyykö mannekiinilla vielä parempi asento.
tai muuttamalla taustaa ja sen asemointia.

Itse käytin suoraan tussia piirtäessäni mallikuvastasi ja vaikka onkin kömpelöä jälkeä siinä on enemmän massaa, anatomisesti väärissä paikoissa (jotenkin sain käteen pari lisäniveltä), mutta massaa joka tapauksessa.
Hahmosi on "oikein" mutta ihan liian kevyt, mannekiinissa lankeaa varjoja jotka osoittavat silmälle ja aivoille muodon, pinnat ja siten kokonaisvaltaisen kropan.
Eli sitä varjoa lisää myös.

Mutta alkuaskeleet on otettu, ei kun teet toisen version ja sitten kolmannen ja kuudennentoista ja jatkat kunnes on valmista.
Ja ensi kerralla onnistuukin helpommin.
On uudet ongelmat ja haasteet.

Onnea sarjakuvanteon tiellä.





Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Secos-Bill - 11.09.2017, klo 05:42:39
^^ Mielestäni hahmon painopiste on liian takana, se näyttää juoksevan pikemminkin taaksepäin. Itse laittaisin ylävartalon taittumaan hiukan enemmän eteenpäin.

En ole varma tulkitsenko valokuvan ihan oikein, mutta minusta näyttää, että kantapää on liian lähellä maata, sekä reidet ovat hiukan liikaa keskilinjan suuntaan ? Tärkeintähän mallista piirtämisessä on se, että malli on oikein.

Mutta ehdottomasti erittäin kehityskelpoista jälkeä, tekisi mieli nähdä tulevatkin versiot  :) ( ja galleriasi on valitettavan tyhjä ).


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Gothicus - 11.09.2017, klo 10:10:11
^^ Mielestäni hahmon painopiste on liian takana, se näyttää juoksevan pikemminkin taaksepäin. Itse laittaisin ylävartalon taittumaan hiukan enemmän eteenpäin.
Samaa mieltä; hahmo näyttää nojaavan taaksepäin, eikä kehon paino näyttäisi tulevan ponnistavan vasemman jalan päälle. Eli pientä etunojaa hahmoon, painovaikutelmaa vasemmalle reidelle, sekä säätöä taustan perspektiiviin. Nyt hahmo ja perspektiivi (jota ei välttämättä kannata vetää yksyhteen pöydänkannen kanssa) eivät ole täydessä synkassa, joka aiheuttaa staattisen vaikutelman.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 11.09.2017, klo 23:53:45
Täältä hakisin jotain vinkkejä miten liikettä saisi kuvaan enemmän, nimenomaan tohon kuvakulmaan.
Kuvakulma on hankala, koska siinä tulee raajoihin paljon ns. lyhennyksiä. Hahmo tulee kohti kameraa, joka on kuitenkin aika ylhäällä. Kokeilin ja just tuo ylhäältä alas tekee käsistä täältä katsoen helposti kummallisen näköiset. Kädessä oleva ase on oikeastaan ainoa säännöllisen muotoinen esine, jonka avulla perspektiiviä voi hahmottaa. "Lintuperspektiivi" ei myöskään nyt ainakaan lisää sitä vauhdin tuntua.

Jos haluat käyttää tuommoista malli-ukkoa, huomaa, että eri etäisyyksiltä, ja erilaisilla linsseillä kuvattuna lopputulos on aina hieman erilainen.

Kuten toverit tuossa aiemmin kirjoittivat, on mallin asento pielessä. Se että jalkapohja on kokonaan maassa kun kädet ovat noin, on luonnotonta. Samoin ylävartalo, joka on kiertynyt väärään suuntaan (koska se ei ole kääntynyt oikeaan suuntaan). Polvikin tosiaan kaartuu liian sisään, eli tyyppi on menossa mukkelis makkelis.

Suosittelisin joko mallin ottamista muista sarjakuvista tai sitten vielä mieluummin että kokeilet tuon mallinuken sijasta omalla keholla. Siis ihan miltä se tuntuu ja missä asennossa kädet ja jalat tuntuvat parhailta. Sitten piirtäessä muista olkapäästä toiseen kulkeva linja sekä lantiossa lonkat yhdistävä linja. Kun ne ovat suhteessa oikein niiden jatkoksi sitten raajoja.



Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: matkamies - 12.09.2017, klo 02:26:59
Hahmon asento ja kuvakulma ovat liikkuvan vaikutelman kannalta hankalia. Nyt näyttää siltä kuin yläkroppa olisi menossa eri suuntaan kuin jalat. Niinkuin ylempänä jo mainittiinkin, vauhtiviivoilla saa helposti aikaan liikkeen tuntua, myös silloin kun niitä käyttää taloudellisesti. Siirtäisin myös kuvakulmaa vähän. Tähän tapaan....  (https://pre03.deviantart.net/05b3/th/pre/i/2017/254/e/c/img_20170912_021529_by_torppari-dbn52fh.jpg)


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Secos-Bill - 12.09.2017, klo 06:14:16
Suosittelisin joko mallin ottamista muista sarjakuvista tai sitten vielä mieluummin että kokeilet tuon mallinuken sijasta omalla keholla.

Nukella on kyllä oma paikkansa, joten ei sitä pois kannata heittää. Omalla kehollahan ei saa esim hyppyjä tai muuta rajumpaa liikettä oikein, jos ei tosiaan silloin hyppää ( tms ), mutta asennon huomioiminen lyhyen ilmalennon aikana on lähes mahdotonta. Jos vain seisoo ja on hyppäävinään, painopiste ja tasapainottavat liikkeet ovat pielessä.
Itse suosin vaikeissa asennoissa valokuvia ja jos kuva ei ole ihan halutusta suunnasta, niin se avulla voi ainakin taitella nukelle oikean asennon.
Ja lopulta, kun tarpeeksi harjoittelee hyvillä malleilla ( oli se sitten nukke tai valokuva ), niin lopulta asennot oppii kyllä tekemään ihan omasta päästäänkin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 12.09.2017, klo 10:03:01
Nukella on kyllä oma paikkansa, joten ei sitä pois kannata heittää. Omalla kehollahan ei saa esim hyppyjä tai muuta rajumpaa liikettä oikein, jos ei tosiaan silloin hyppää ( tms ), mutta asennon huomioiminen lyhyen ilmalennon aikana on lähes mahdotonta. Jos vain seisoo ja on hyppäävinään, painopiste ja tasapainottavat liikkeet ovat pielessä.
Joo, ei nukkea hukata kannata, kunhan muistaa, että se ei ole oikotie siinä mielessä, että sen saa myös "vääriin asentoihin", niinku tuossa yllä. Ja tekee sitten nukella tai omalla keholla, pitäisi se ihan empiirisestikin tulla selväksi, että kävely ja juoksu ovat tietyllä tapaa kaatumista eteenpäin.

Itse suosin vaikeissa asennoissa valokuvia ja jos kuva ei ole ihan halutusta suunnasta, niin se avulla voi ainakin taitella nukelle oikean asennon.
Hiuksia jos lähdetään halkomaan niin joskus olisi hyvä olla 2 valokuvaa eri suunnista samasta asennosta, siis jos haluaa varmasti asennon oikein.  :)

Sarjakuvista jos katsoo, niin Jack Kirby on siinä mielessä hauska, kun se liioittelee kaikki liikkeet ja eleet äärimmilleen. Tai oikeastaan äärimmäisen yli. Ja liioittelustahan tässä on myös kysymys, oikean kuvakulman ja asennon valitsemisen lisäksi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: SkTV - 12.09.2017, klo 10:19:40
Russ Manning tekee aika dynaamisia juoksuja. Kehon kallistuskulmat on aika huikeita.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: JPH - 12.09.2017, klo 10:43:01
Hyviä pointereita, kiitokset kaikille kommentoijille.

Taisin tosiaan tyytyä mannekiinin asentoon liian nopeasti, olisi pitänyt hioa enemmän.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Korro - 18.10.2017, klo 11:53:31
Hieman kuumeilua yms. Joudun pitämään vähän taukoa piirtämisen osalta mikä voi olla herkän mieleni kannalta ihan ok. ( olen melko maaninen taiteen suhteen)
Tämä duhaoire voi olla myös fysiikan tapa ilmoittaa väsymyksestä. Satoi tai paistoi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
Kirjoitti: Korro - 19.10.2017, klo 12:03:55
Vaikka sain keskittyä luovuuden pariin muutamaksi toviksi niin tuntuu vielä ettei vireys ole " ok" vielä. Tekevälle sattuu. Visioita on ollut jatkon suhteen. Koska konkretisoituu niin se on ajasta kiinni.