Kvaak.fi - keskustelu

Sarjakuvantekijöiden keskustelut => Luomistyö, käsikirjoittaminen ja kääntäminen => Aiheen aloitti: Lurker - 29.08.2005 klo 14:46:28

Otsikko: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Lurker - 29.08.2005 klo 14:46:28
Viikkolehti Kotiposti julkaisi 60-luvulla John McLuskyn hienosti piirtämää James Bond -sarjakuvastrippiä. Mutta mitä pidätte käännöksen tyylilajista, kursivointi minun...

"Superkonnat hipsivät junaan ja köröttävät nyt kaappaamaan Fort Knoxin suuret kultavarastot. He ovat naamioituneet lääkäreiksi ja kipusiskoiksi."

(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8657.0;attach=1089)

Aika kepeällä kynällä on Peter O' Donnellin (sovittanut Flemingin kirjasta) teksti suomeksi saatu. Kultasormen alkuperäinen julkaisuväli oli lokakuu -60 - huhtikuu-61. Sarjakuva oli hyvin suosittu aikoinaan Britanniassa.

Linkkejä:
http://www.artofjamesbond.com/comic3.htm
http://www.comicartville.com/bond.htm
Otsikko: Re: Käännöksen tyylilaji
Kirjoitti: Lind JR. - 29.08.2005 klo 15:11:17
en ole strippejä nähnyt mutta on ollut sutattu bond-sarjis lehti joka ei perustunut mihinkään elokuvaan.
Otsikko: Re: Käännöksen tyylilaji
Kirjoitti: Rami Rautkorpi - 29.08.2005 klo 15:21:12
en ole strippejä nähnyt mutta on ollut sutattu bond-sarjis lehti joka ei perustunut mihinkään elokuvaan.

Sehän on kauheaa! On muuten sellaisia sutattuja Bond-romaaneja ja novellejakin, jotka eivät perustu mihinkään elokuvaan!

Jotta emme aivan aiheesta eksy, olisi kiva nähdä myös alkuperäisteksti, ennen kuin tuomitsee kääntäjäparan. Ties millälailla O'Donnell on sovituksessaan revitellyt. Tai ehkä ei kuitenkaan. Mutta olisi silti mukava vertailla.
Otsikko: Re: Käännöksen tyylilaji
Kirjoitti: VesaK - 29.08.2005 klo 15:27:39
No, mutta tuohon aikaan Suomessa sarjakuvat käännettiin lapsia varten.

Onkos tuo varmasti O´Donnellin sovittamaa? Tiedän, että hän sorvasi ainakin Tohtori Ei:n sarjakuvasovituksen, mutta Henry Gammidge kirjoitti useimmat 007-sarjakuvaversioinnit.

McLuskyn poika kuulemma kauppaa isänsä Bond-originaaleja netissä.
Otsikko: Re: Käännöksen tyylilaji
Kirjoitti: Lurker - 29.08.2005 klo 15:39:25
Onkos tuo varmasti O´Donnellin sovittamaa? Tiedän, että hän sorvasi ainakin Tohtori Ei:n sarjakuvasovituksen, mutta Henry Gammidge kirjoitti useimmat 007-sarjakuvaversioinnit.

ComicArtVillen lista on tällainen:
Casino Royale (Jul 58-Dec 58) Adapted by Anthony Hearne
Live and Let Die (Dec 58-Mar 59 )
Moonraker (Mar 59-Aug 59 )
Diamonds Are Forever (Aug 59-Jan 60 )
From Russia With Love (Jan 60-May 60 )
Doctor No (May 60-Oct 60 )
Goldfinger (Oct 60-Apr 61) Adapted by Peter O' Donnell
Risico (Apr 61-Jun 61 )
From A View To A Kill (Jun 61-Sep 61 )
For Your Eyes Only (Sep 61-Dec 61 )
Thunderball (Dec 61-Feb 62 )
On Her Majesty's Secret Service (Jun 64-May 65)
You Only Live Twice (May 65-Jan 66)

The above stories are written by Ian Fleming, illustrated By John McLusky, and adapted by Henry Gammidge unless otherwise noted.  
Otsikko: Re: Käännöksen tyylilaji
Kirjoitti: VesaK - 29.08.2005 klo 16:30:35
Hmm... mielenkiintoista. James Bond - stripin taustoista:

http://www.treeble.demon.co.uk/bond_facts.htm

Modestysta ja Bondista:

http://profmendez.tripod.com/html/modesty1.htm

Mitä tulee taas Modestyn kääntämiseen, ainakin Willien cockney-murre/slangi on useimmiten kadonnut silloin kun sarja on kääntynyt suomeksi, mitä kautta sitten onkin kääntynyt. Mutta mitäpä Willien sitten olisi pitänyt puhua? Stadin slangia?

Höm... m i e l e n k i i n n o l l a  odotan, millainen on Sami Garamin stadintama Asterix "Kessen rehukotsa" ( ts. Caesarin laakeriseppele).
Otsikko: Re: Käännöksen tyylilaji
Kirjoitti: jokela - 29.08.2005 klo 19:04:48
Omaa silmääni (sarjakuva-Bondeista) on aina mielyttänyt eniten Yaroslav Horak. Vaikkakin hyvinkin stilisoitua ja hiukan jäykkää tyyliä mutta kuitenkin viehättävää, mustanpuhuvaa ja lajiin sopivaa. Vaikka tarinat olisivat sitten kuinka huttua. Tässä sivustoa asian tiimoilta >> (http://www.artofjamesbond.com/newspaper.htm)

(Niin, filmeistähän ei juuri mikään käsikirjoitus ole säilyttänyt juuri häivääkään alkuperäisestä, muuta kuin ehkä nimensä. Umberto Eco analysoi joskus Fleming-in kirjoituksia ja muistaakseni päätyi johtopäätökseen että kirjat peilaavat hyvin Suurta Kuningaskuntaa. Tai paremminkin, sen vallanaikaa, mitä se joskus oli. Niissä tämä hr. Agentti tekee tekonsa (perverssejä himo-murhia) puolustaakseen mukamas saarivaltakunnan itsenäisyyttä ja vapautta. Toisin sanoen, tämän kansakunnan paremmuutta ja moraalista asenneta muihin verraten. Ja vihollinen on aina joku mielisairas ulko-eurooppalainen maailmanvaltaaja. Ne on syvällisesti rasisitisia ja huokuu pahimpia siirtomaa-aikaisia näkykantoja. Niissä peilautuu kansakunnan jäykkä ja vääjäämätön omahyvyys ja pahuus "projektisoidaan" aina kaikkiin muihin "rotuihin", aasialaisiin, afroihin jne.)

.. Mitä tulee taas Modestyn kääntämiseen, ainakin Willien cockney-murre/slangi on useimmiten kadonnut silloin kun sarja on kääntynyt suomeksi, mitä kautta sitten onkin kääntynyt. Mutta mitäpä Willien sitten olisi pitänyt puhua? Stadin slangia? ..

Niinpä, senpä takia myös hyvä syy lukea alkuperää. Mutta mitenkäs olisi Willie-poju puhunut .. vaikka Antero Rokan murteella?

-- j --
Otsikko: Re: Käännöksen tyylilaji
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 06.01.2007 klo 17:47:15
Pakko nyt nostaa tämä ylemmä, kun on niin hiljaista ollut, vaikka aihe sinänsä on kiintoisa.

Kun onhan tuossa kääntämisessä omat mutkansa. Kun meikäläinen jo jonkin aikaa sitten (riemusta kiljuen) otti vastaan vanhan Natasha Lentoemäntä -albumin kääntämiskeikan, oli suorastaan hienoisena huolenaiheena se, että ne vanhat Kaukoranta -suomennokset kolmenkymmenen vuoden takaa olivat sitä, mikä laski perustan ranskis/belgisarjojen suomentamiselle maassamme alunperin. Likimain jumalansanaa siis.

Vaikka itsellänikin oli ne 1973-74 Ruutu -lehdet mapissa kirjahyllyssä, onnistuinpa ainakin olemaan menemättä kesken työn katsomaan, miten homma oli aiemmin hoidettu. Silti, koska olin itse läpi kadotetun nuoruuteni lukenut niitä vanhoja käännöksiä, muotoutui tämäkin noudattamaan historian sanelemia suuntaviivoja... oli se sitten hyvä tai paha. Kuvittelen vain, että eurosarjiksiin kuuluu tietynlainen kielenkäyttö (:P).

Kertokaa lisää, jaelkaa näkemyksiänne.
Otsikko: Re: Käännöksen tyylilaji
Kirjoitti: VesaK - 08.01.2007 klo 13:51:19
Aika tuskallista on ollut lukea Lucky Luke -kirjastojen suomennoksia, kun tietyt dzoukit eivät ole enää samoja kuin ennen... tai sitten sinänsä pätevä kääntäjä ei ole tajunnut kulttuurisia viittauksia.
Kuten Vankkurikaravaanissa ranskalainen parturi kiittää saamastaan kunniasioux -nimityksestä ja toteaa, että nuorempana häntä nimitettiin "Apassiksi" - eli huligaaniksi.
Uuskäännöksessä tämä viite on hukattu.

Onneksi kaikki ei koskaan ikinä muutu, kuten Tintti-suomennokset. Ruotsissahan Tintit käännätettiin taannoin uusiksi, koska alkujaan asialla ollut/olleet eivät yltäneet ihan Kaukoranta/Kemppinen -tasolle.

Pirusti harmittaa myös tuo Piko & Fantasio -jakson "Pelko langanpäässä" myöhempi sumentelu, NonStopissa oli vaan niin naseva seonneen kreivin huutelu: "Minä haistatan teillä pitkät!"'

"Minä sanon teille "PYH!"" ei iske ollenkaan niin hyvin... 
Otsikko: Re: Käännöksen tyylilaji
Kirjoitti: tertsi - 08.01.2007 klo 14:37:25
Pirusti harmittaa myös tuo Piko & Fantasio -jakson "Pelko langanpäässä" myöhempi sumentelu, NonStopissa oli vaan niin naseva seonneen kreivin huutelu: "Minä haistatan teillä pitkät!"'

"Minä sanon teille "PYH!"" ei iske ollenkaan niin hyvin... 

No onpas muuttunut tosi laimeaksi.
Onneks on Nonarit hyllyssä.

Tuo pelko langanpäässä tuli justiinsa Mustanaamiossa kakkossarjana, mitenköhän on sen käännöksen laita?

Off T.
Nuo Mustiksessa olevat Pikot ja Fantasiot on muuten painettu ja väritetty TODELLA HYVIN!!!!!!!!!!!!!  Siis ihan oikeasti.
Otsikko: Re: Käännöksen tyylilaji
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 08.01.2007 klo 16:01:17
Off T.
Nuo Mustiksessa olevat Pikot ja Fantasiot on muuten painettu ja väritetty TODELLA HYVIN!!!!!!!!!!!!!  Siis ihan oikeasti.

Ei kun juuri tuosta olisinkin seuraavaksi maininnut, siis ilmiöstä, jonka loivat ja maailmalle esiintoivat Marvel ja Stan Lee ja meille tutuksi teki esim. unohtumaton Mail-Man (jos muistan oikein; korjatkaa, jos puhun läpiä päähäni):

"Joka ruudussa on oltava repliikki, joka on lihavoitu tai muuten TEHOSTETTU!!!!"

Lienee sellainenkin osa lukijakuntaa, jota tämä ilmiö suorastaan HÄIRITSEE! (WHAMMO!)

Ei sillä ehkä ole edes niin paljoa tekemistä itse suomentamisen kanssa. Siinä on vain jotain niin kivaa.  ;D
Otsikko: Re: Käännöksen tyylilaji
Kirjoitti: tertsi - 08.01.2007 klo 16:37:18
Lienee sellainenkin osa lukijakuntaa, jota tämä ilmiö suorastaan HÄIRITSEE! (WHAMMO!)

Kyllä sarjiksissa pitää olla lihavointeja. Mutta rajansa tietysti kaikella. Mutta esim. supersankarisarjakuviin ne vaan jotenkin sopii tosi hyvin.
Otsikko: Re: Käännöksen tyylilaji
Kirjoitti: Lurker - 09.01.2007 klo 09:23:32
Piko & Fantasio on mielestäni ollut oikein napakasti suomennettu (ilmeisesti ranska-ruotsi-suomi -ketjukielisenä) Mustanaamiossa. Jotenkin on ollut myös kiva nähdä, kun oma tenava saa vuorostaan lukea sarjakuvalehdestä eurooppalaisia laatusarjiksia (Mysteeripartio, Thorgal, Bernard Prince). Mustis on tämän ajan Nonari - ja se on ihan oikeata kelpo käyttösarjakuvaa, ei liitupaperille painettua albumiluksusta.
Otsikko: Re: Blacksad
Kirjoitti: Tuukka Saturi - 31.07.2007 klo 13:33:54
VesaK: Sinä kun ilmeisesti harrastat käännöstyötä, niin voisitko kertoa hommasta lisää? Miten tuollaisiin hommiin pääsee? Mitä edellytetään ja minne pitäisi ottaa yhteyttä? Onko erikseen käännösfirmoja vai onko kustantajilla omat kääntäjät vaiko mitä? Elättääkö tuollaisella hommalla itsensä?
Otsikko: Re: Kääntämisestä
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 31.07.2007 klo 14:13:10
VesaK kertonee ehtiessään lisää, mutta tähän väliin voin kertoa, että ainakin sarjakuvien kääntäjillä on useimmiten jokin muukin leipätyö, ellei jopa useampia. Paljon rahaa hommassa ei liiku.

Hommiin pääsee, kun näyttää pystyvänsä kääntämään sujuvasti (tai  saa kustantajan uskomaan, että pystyy). Käännösfirmoja on, free-kääntäjiä on.

Joka paikkaan ei tarvita tutkintoa. Tärkeintä on, että se kieli, mihin päin käännetään, on erinomaisen hyvin hallinnassa.
Otsikko: Re: Kääntämisestä
Kirjoitti: VesaK - 06.08.2007 klo 16:52:39
Niin, Anssi vastasi kyllä aika nappiin. Lisään vielä, että pitää hallita käännöskieli, mutta ennen kaikkea oma äidinkielensä.
Jos sarjakuvia kääntää, pitää tuntea myös sarjakuvia kohtuullisen hyvin. Aina ei saa edes alkukielistä sarjaa käsiinsä - eikös se ollut niin, että Markku Saarinen käänsi "Koralliluolan kummituksen" serbokroatiasta (??!!) silloin kun tuo Barksin klassikko ensi kertaa julkaistiin Aku Ankassa. (Ei ole tässä juuri käsillä Markku Kivekkään elämäkertaa, mutta se kannattaa ehdottomasti lukea kaikkien niidenkin joita sarjakuvien kääntäminen kiinnostaa.)

Kivekkään kaltaiseen pieteettisyyteen - yksi ruutu Barksia päivässä - on harvalla kustantajalla varaa. Joskus voi vanha ja ei-ihan-korrekti käännöskin kelvata, jos se toimii - Vihtori ja Klaara -teos esimerkkinä tästä.

Käännös on aina tulkintaa, ja koska suomen kielessä on paljon pitempiä sanoja kuin esim. englannissa, on tarvittaessa tiivistettävä ja toisinaan myös paikallistettava eli lokalisoitava. Ruotsissa näköjään Jerekin tulee alkukielisellä nimellä "Zits", eikä yhdenkään hahmon nimeä ole ruotsinnettu.

Ratkaisu sekin, mutta millaista olisi lukea esimerkiksi Asterixia, jos hahmoilla olisi alkukieliset nimet?

Sarjakuvien käännöspalkkiot friikuille ovat tosiaan pieniä - noin 10 euroa sivu, kokeilkaapa millainen tuntipalkka tulee jos lähdette aivan ominpäin tulkkaamaan mitä tahansa Goscinnyn kaltaisen sanaleikkimestarin tekstiä sujuvalle nykysuomelle... 
Otsikko: Vs: Kääntämisestä
Kirjoitti: Ainur - 14.09.2007 klo 19:44:59
Ruotsissa näköjään Jerekin tulee alkukielisellä nimellä "Zits", eikä yhdenkään hahmon nimeä ole ruotsinnettu.

Työn paine tai laiskuus näkyy usein ruotsalaisissa strippikäännöksissä.

Pari päivää sitten löysin Kamut-stripin Svenska Dagbladetista jossa kissa pelotteli tipuja romaanilla "To Kill A Mockingbird". Reunahuomautuksessa mainittiin että kirjan nimi oli ruotsiksi "Dödssynden". Kääntäjä oletti siis että lukija ymmärtää sen verran englantia että pointti tuli selväksi, eikä halunnut kehitellä ontuvaa mutta puhtaasti ruotsinkielistä vitsiä sijalle.

Pitäisikö strippi mieluummin jättää kääntämättä, jos omasta kielestä ei löydy vastaavaa sanaleikkiä? Mielestäni strippi olisi yhtä hyvin voitu julkaista englanninkielisenä, tai jättää julkaisematta. Lukijakunnan tuntien voi myös olettaa että Harper Leen romaani on täysin tuntematon sekä alkuperäiskielellä että ruotsinnoksena (vai olenko liian ankara maanmiehiäni kohtaan taas...).
Otsikko: Vs: Kääntämisestä
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 14.09.2007 klo 21:05:39
... Lukijakunnan tuntien voi myös olettaa että Harper Leen romaani on täysin tuntematon sekä alkuperäiskielellä että ruotsinnoksena (vai olenko liian ankara maanmiehiäni kohtaan taas...).

Meillä olisi ollut se helpompaa, että se suomennettiin nimellä Kuin surmaisi satakielen. Mutta kyllä maanmiehiään kohtaan pitääkin olla ankara. Samoin ulkomaalaisia kohtaan.

Harper Lee on julkaissut yhden romaanin, ja siitä tuli erittäin hyvä. Olisi vain kohteliasta kirjailijaa kohtaan, että me edes kerran sen lukisimme. Itsekin olin pitkälti neljännellä kymmenellä ennen kuin tulin sen lukeneeksi.
Otsikko: Vs: Kääntämisestä
Kirjoitti: Asko AA - 14.09.2007 klo 22:09:02
Kamut-kääntäjälle tuo nimisuomennos on pieni lottovoitto.
Paljon pahempia tulee vastaan ja joskus on pakko selitellä. Käännän kuitenkin tavalla tai toisella joka ikisen stripin -- alaviitteillä tai ilman. Oli aika pervoa lukea Vaasan yliopiston gradua "Duck, You Silly Swan", jossa käännökseni ruodittiin hyvin tarkasti ja asiallisesti läpi sanaleikkien välittymisen kantilta. Otsikko oli niitä harvoja repliikkejä, jotka sorruin selittämään alatekstillä. Yllättävän moni sanavitsi oli vaihtunut selvästi toiseksi, jollain tapaa suomalaisittain ymmärrettäväksi.

Harper Leen "Satakielen" olen nähnyt vain pariin kertaan elokuvana, mutta Capote-elokuvan myötä ihastuin niin ikihyviksi Catherine Keenerin roolisuoritukseen kirjailijattarena, että vannotin itseäni lukemaan opuksen ensi tilassa. Täyttymystä ei ole vielä tapahtunut.
Otsikko: Vs: Kääntämisestä
Kirjoitti: Tuukka Saturi - 16.09.2007 klo 10:35:26
Millaisella vauhdilla käännöstyö etenee? Voiko joskus johonkin sanaleikin kääntämiseen mennä paljonkin aikaa?
Otsikko: Vs: Kääntämisestä
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 16.09.2007 klo 15:43:34
Millaisella vauhdilla käännöstyö etenee? Voiko joskus johonkin sanaleikin kääntämiseen mennä paljonkin aikaa?

Käännösnopeus on kyllä ihan itsestä kiinni: jos kaikki on suoraviivaista ja simppeliä, mikä on kääntäessä kymmenen - viisitoista sivua (tai viiskytä strippiä) päivässä. Sitten tietysti, kaiken tultua kertaalleen läpikäydyksi, aloitetaan lukeminen uudestaan alusta, ja tällä kertaa oikein ajatuksella. Se vie lisää aikaa. Joskus tuplasti enemmän.

Sanonnat, sanaleikit, sensemmoiset voivat mennä vielä ohi silmien oikolukiessakin, ja se se vasta jää kismittämään jälkeenpäin. Semmoiseen käännöstöissä hairahduttuani voin sanoa, että vaikkei muilta sanomista tulisikaan, tekee mieli hakata itse päätään seinään. Miksenpä paljastaisi: olisin ollut oikeilla jäljillä, jos olisin joskus nähnyt klassikkoelokuvan Jules ja Jim. Mutta kun en ollut, en tiennyt, mikä oli viitekehys silläkin repliikillä.

Vain ne virheet, jotka itse huomaa (tai joista joku haukansilmä huomauttaa) jälkikäteen tehneensä, saavat masentumaan. Ne, joista ei saa tietää, eivät tunnu missään.
Otsikko: Vs: Kääntämisestä
Kirjoitti: Curtvile - 16.09.2007 klo 15:56:29
Sanonnat, sanaleikit, sensemmoiset voivat mennä vielä ohi silmien oikolukiessakin, ja se se vasta jää kismittämään jälkeenpäin. Semmoiseen käännöstöissä hairahduttuani voin sanoa, että vaikkei muilta sanomista tulisikaan, tekee mieli hakata itse päätään seinään. Miksenpä paljastaisi: olisin ollut oikeilla jäljillä, jos olisin joskus nähnyt klassikkoelokuvan Jules ja Jim. Mutta kun en ollut, en tiennyt, mikä oli viitekehys silläkin repliikillä.

Juuri näin.
Iso ongelma kääntämisessä on se että tulisi olla valtava yleistieto kulttuuristen sitaattien ja kaksoismerkitysten kohdalla, tietää vähän kaikesta kaikkea.
Aina piippu ei ole piippu, edes tekstin kohdalla.
Joskus ongelmia tulee siinäkin jos kääntäjä alkaa karsia toistuvia fraaseja tai mielestään karkeaa tai solvaavaa kielenkäyttöäkin ja murteisiin ja paikalisuutta ilmaiseviinäänneasuihin mentäessä täytyy miettiä mitä teksti menettää yleiskielisenä ja onko pohjanmaa suomen Arkansas.
Otsikko: Vs: Re: Kääntämisestä
Kirjoitti: Ami - 06.10.2007 klo 18:47:49
Käännös on aina tulkintaa, ja koska suomen kielessä on paljon pitempiä sanoja kuin esim. englannissa, on tarvittaessa tiivistettävä ja toisinaan myös paikallistettava eli lokalisoitava.

Suosittelen omien juttujen kääntämistä paitsi kieliharjoituksena myös tapana saada uusi näkökulma sarjaansa. Kieltä vaihtaessa joutuu ajattelemaan ainakin vähän vanhemmista töistä uudelleen mikä se perimmäinen pointti olikaan. Samalla saa näkökulmaa siihen, miten erilaiset ilmaisutavat samallekin asialle muuttavat kokonaisuutta. TEkstin tärkeys tulee hyvin esiin.
Otsikko: Vs: Kääntämisestä
Kirjoitti: Asko AA - 06.10.2007 klo 20:38:47
Millaisella vauhdilla käännöstyö etenee? Voiko joskus johonkin sanaleikin kääntämiseen mennä paljonkin aikaa?

Nyt vasta huomasin, että tuohon jäi aikanaan vastaamatta. Sorry.

Oikein kiperän sanaleikin kääntämiseen voi mennä tuntejakin. Yleensä tosin jätän sellaisen hautumaan ja palaan kerran parikin "uusin silmin" asiaan. Koska myös tekstaan sarjat, minulla on vielä siinäkin vaiheessa mahdollisuus tulla toisiin ajatuksiin.

Metodina on listata suomenkielisiä sanoja ja synonyymejä sekä yrittää venkuilla niistä jonkinlaista vastaavaa sanaleikkiä. Kuten aiemmin mainitsemani vaasalainen tutkimus todisti, aika moni vitsi on korvattu toisella suomen kielen vääntelyyn perustuvalla sukkeluudella. Joskus harvoin se on jopa aivan eri aiheesta, jos huvittava kaksoismerkitys on juolahtanut jotain muuta kautta mieleen.

Tulevan Kamut-albumin ("Kaikentietävä shfinksi") hankalin käännettävä oli Katin unelma maitokylvystä. Jalo kysyy "Pasteurized?" Johon Kati "No - just up to my chin." Minä siinä sitten listaamaan suomalaisia maitoja ja niiden käsittelytapoja saadakseni aikaan edes jotain kaukaisesti kivaa "past-your-eyes"-kuulokuvan tilalle. Aika monta pohdintalinjaa sai "hylata" ennen kuin tyydyin "Kulutusmaitoa?" - "Ei vaan elvytysmaitoa!" -dialogiin. Myönnän että siinä vaihtui sekä vitsi että lajityyppi hiukan kulmikkaasti.

Yhden alaviitteenkin laitoin. Talviunille mennessä Kati säätää kelloradion asetukselle "march" , jolloin se rävähtää kolmannessa kuvassa raikuvaan marssiin. Pakkohan siinä on alleviivata, että masiinan englanninkieliset säädöt kääntyvät niin maaliskuuksi kuin marssiksikin.
Otsikko: Vs: Kääntämisestä
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 08.10.2007 klo 20:02:36
Onko tämä Kamut jo käännetty/työn alla? Pull the wool... tarkoittaa kutakuinkin hämäämistä, huijausta yms. Mutta mitens villat saa mukaan.  ;D Kamuissa tuntuu vähän väliä olevat tämmösiä juttuja.

Otsikko: Vs: Kääntämisestä
Kirjoitti: Asko AA - 08.10.2007 klo 20:13:27
Onko tämä Kamut jo käännetty/työn alla? Pull the wool... tarkoittaa kutakuinkin hämäämistä, huijausta yms. Mutta mitens villat saa mukaan.  ;D Kamuissa tuntuu vähän väliä olevat tämmösiä juttuja.

Luulenpa, että tulen painamaan tämän jollain tapaa villaisella.

Albumeissa mennään nyt vasta 2004 materiaalissa Bullsin säätämään tahtiin. Sunnuntaisarjat loikkivat edellä, mikä on välillä hämmentävää, jos jutut natsaavat aiheeltaan viikottaisstrippeihin ja pienimpien sivuhenkilöiden kertakäyttöisiksi oletetut käännösnimet ehtivät unohtua, jos niitä ei ole osannut toisella kierroksella edes etsiä (Chick Pea on nyt ollut sekä Maitopapu että Kikherne)...
McDonnellin alkuperäiskirjoissa jatkumot on jo yhdistelty tiiviimmin.
Otsikko: Vs: Kääntämisestä
Kirjoitti: T.Kokkila - 08.10.2007 klo 21:47:11
"Paljon porua, vähän villoja" voisi olla tuossa yhteydessä siedettävästi toimiva sanonta myös.
Otsikko: Vs: Kääntämisestä
Kirjoitti: Lurker - 09.10.2007 klo 18:54:30
Tai: "Se taitaa pitää meitä pässeinä."
Otsikko: Vs: Kääntämisestä
Kirjoitti: Lurker - 15.08.2011 klo 13:11:43
Kelpo tekstiä sarjakuvien kääntämisestä, hyvillä pohdinnoilla.

Nora Mahony: On translating David B.’s BLACK PATHS (http://www.selfmadehero.com/news/2011/06/guest-blogger-nora-mahony-on-translating-david-b-s-black-paths/)
Translating cultures is at the heart of it all...
Otsikko: Vs: Käännösten laadusta (Metro)
Kirjoitti: mlang - 23.03.2013 klo 22:16:35
Varoitus: pahantuulinen viesti.

Metro-lehdessä julkaistavien sarjakuvien Helmiä sioille (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,6855.0.html) ja Tuplat suomennokset ovat niin kehnoja, että olen valittanut asiasta monta kertaa lehden julkaisijalle.

Viimeksi päreet paloivat eilen, kun suomennokseen oli jätetty englanninkieliset nimet ”Samson” ja ”Delilah” Raamatun hahmoille, jotka tunnetaan Suomessa toisilla nimillä. Muutenkin käännökset näkyy hutaistun niin surkeasti kuin vain kehdataan. Teksti pitää kääntää mielessään kirjaimellisesti takaisin englanniksi, ennen kuin vitsistä pääsee hajulle.

Kirjoitin taas uuden valituksen: http://www.mlang.name/theeta/sanoma3.pdf (http://www.mlang.name/theeta/sanoma3.pdf). Eipä taida olla vaikutusta sillä, että yksi tyyppi huutelee. Jos useampi ottaisi näihin kantaa (kenties hyväntahtoisemmin), laatuongelma saattaisi korjaantua. Oma hyväntahtoisuuteni on vuosien mittaan valitettavasti laskenut tasolle Jack Bauer.

Palautteen voi osoittaa tänne:

Sanoma News Oy
Toimitusjohtaja
PL 95
00089 Sanoma

Metro-lehteä voi lukea täällä: http://www3.vartti.fi/lehdet/ (http://www3.vartti.fi/lehdet/). Sarjakuvat ovat yleensä toiseksi viimeisellä sivulla.
Otsikko: Vs: Kääntämisestä
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 27.03.2013 klo 10:05:11
Luultavasti Metro ostaa sarjat valmiiksi käännettyinä ja tekstattuina (=ladottuina). Vika on jossain muualla.
Joka tapaukessa käännökset huononivat sen jälkeen kun se ei iole ollut enää PIB:in jakelussa(?)

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: VesaK - 27.03.2013 klo 11:14:39
Niin, valittakaa suoraan levittäjäsyndikaattiin mutta huom! Katsokaa ensin mitä stripissä lukee:

Bulls: Harald Hirmuinen, Velho, Mustanaamio, jne.

Pib Features: Jalmari, Lounastauko, jne.

Tekstikuva: Tuplat, Helmiä sioille, Tenavat, Karvinen, Aku Ankka (sanomalehtisarjana), jne.

Huom huom! Helsingin sanomat ja Ilta-sanomat taitavat olla Suomen viimeiset lehdet jotka kääntävät ja tekstauttavat/ladotuttavat sarjakuvansa itse. Mahdollisissa strippisarjoja koostavissa sarjakuvalehdissä "Huba-sarjat" jne. käännöksistä vastaa julkaisija (yleensä Egmont).   
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 27.03.2013 klo 12:17:30
Tekstikuva (http://www.tekstikuva.fi/)
Ja palautetta kannattaa antaa aina rakentavasti ystävällisellä otteella, mutta kuitenkin silleen jämäkästi, että se toimii.

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: mlang - 03.04.2013 klo 14:24:40
OK. Kirjoitanpa tuonnekin. (Näkyy olevan perheyritys.)
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Secos-Bill - 03.04.2013 klo 15:46:12
Tekstikuva (http://www.tekstikuva.fi/)
Ja palautetta kannattaa antaa aina rakentavasti ystävällisellä otteella, mutta kuitenkin silleen jämäkästi, että se toimii.

Timo

Outoa. Selain ilmoittaa, että sivu on ruotsiksi, vaikka en löytänyt ainuttakaan ruotsalaista sanaa ja käännöksen jälkeen se on ihan samanlainen.
Jos tämä kertoo kääntämisen tasosta... >:(
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Lurker - 07.01.2014 klo 20:50:22
Selailin Fennican tietokannasta Renne Nikupaavolan uraa suomentajana. Kaikkea löytyy! Mutta herran jestas, herrahan on vastuussa kahdesta minuun suuresti vaikuttaneesta foliokokoisesta sarjakuvakokoomasta.


Taitavat molemman yhä löytyä hyllystä.




Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 08.01.2014 klo 09:02:58
Molemmat myös omassa hyllyssä. Mutta ei kai Shokki-special ollu muuta kuin pokkari? Iso foliokoon opus oli EC-kauhua sisältänyt Kauhu-special(?)

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Lurker - 08.01.2014 klo 10:18:17
Molemmat myös omassa hyllyssä. Mutta ei kai Shokki-special ollu muuta kuin pokkari? Iso foliokoon opus oli EC-kauhua sisältänyt Kauhu-special(?)

Timo

Shokki Special (http://www.antikvariaattimakedonia.fi/moog/index.php?sivu=lehti&moog_lehti_id=20782) oli se iso albumi, jossa vähäpukeinen noitanainen joukkojensa kanssa irvistelee. Koko ei tosin tainnut olla aivan yhtä iso kuin Kauhu-specialissa. Muistoissa kyllä sekoittuvat itsellä.

Sekoitat varmaankin Shokki-sarjakirjaan.

(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8657.0;attach=27252)
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 08.01.2014 klo 10:24:53
Eikun joo, olihan tämmönen isokin. Juu onse tuokin.
Muisti teppostelee, mutta näemä paremmin on mieleen jäänyt EC-kauhu.

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Lurker - 11.11.2014 klo 23:10:01
Tietenkään kaikille asialla ei ole merkitystä, koska on "vain sarjakuvaa" tai "vain eskapismia" ja useimpia ei kosketa.
Joko heitä eivät edes kiinnosta nyanssit tai sitten tilanne on sama kuin minulla.
Laajemmassa tuttavapiirissä tehty huutokysely kun antoi tyrmäävän "pysyttelen alkukielisissä" vastauksen tähän mennessä äänin 5-0.

"Vain sarjakuvaa." Päinvastoin. Juurikin rakkaudesta sarjakuvaan ainakin itse toivon, että sitä laadukkainta sarjakuvaa saadaan suomeksi. Käännössarjakuvalla on iso vaikutus myös suomalaiseen sarjakuvaan ja sarjakuvien lukijakuntaan.

Jospa en lapsena ja nuorena olisikaan saanut käsiini Teräsmiehen poikia, Tinttejä, Mustanaamioita, Ruutuja, Jymyjä, Shokkeja jne. - paljosta olisin jäänyt paitsi. Aikuisiällä Valerianit, Luupäät, Helvetistä, Gunnm, Delislen matkakertomukset... lista on loputon.

Sarjakuvaa suomeksi, jos saan pyytää. Paljon ja hyvää.

Suomentajan työ on luovaa työtä.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Curtvile - 11.11.2014 klo 23:27:07
Vastasin Saga-ketjuun (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,16251.msg436821.html#msg436821)

ollaan samaa mieltä, mutta eri-luonteiset ihmiset. Kumpikaan ei tyydy puolivillaiseen, saati siihen että takkia hakiessa paikallisräätäli tarjoaa kintaita.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: mlang - 20.01.2015 klo 17:25:24
Kääntäjä-Översättaren-lehden uusimmassa numerossa 1/2015 on erään sarjakuvaneuvos Ilmo Kauppi Äyrämö Heikki Samuli Kunnarin haastattelu (s. 6—9).

Lehti löytyy suurimmista kirjastoista.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Curtvile - 10.06.2015 klo 14:15:33
Tuoreimmassa Spinissa 1/2015 on Sillagen nykyisen kääntäjän Holiton kolumni joka summaa kääntämisen ongelmia hyvin.
Mitä väliä jollain feminiiillä nyt olisi ja joskus se silmävikaisille suunnattu isompi fontti ynnättynä pieneen puhekuplaan saa kaikkea vinkeää aikaan.

Joka tapauksessa kaikille aiheesta kiinnostuneille ihan kelvollinen ote käytäntöön.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Lurker - 27.11.2015 klo 08:02:17
Sarjakuvaruutu: Miten sarjakuvia käännetään? (http://sarjakuvaruutu.fi/2015/11/miten-sarjakuvia-kaannetaan/)

Vaikeinta panelistien mukaan oli kääntää huonosti kirjoitettuja sarjakuvia.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: tmielone - 27.11.2015 klo 12:13:49
Sarjakuvaruutu: Miten sarjakuvia käännetään? (http://sarjakuvaruutu.fi/2015/11/miten-sarjakuvia-kaannetaan/)

Vaikeinta panelistien mukaan oli kääntää huonosti kirjoitettuja sarjakuvia.

Tuo keskustelu olisi ollut kyllä kiinnostavaa kuulla. Olisi hyvä, jos tällaiset tilaisuudet videoitaisiin ja pistettäisiin nettiin, niin kaltaiseni landepaukut pääsisivät myös nauttimaan sivistyksen tuulahduksista.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: VesaK - 14.03.2016 klo 09:51:39
Viime lauantaina SARV ja KAOS järjestivät seminaaripäivän "Sujuva käännös ja sen kritiikki". Yksi puhujista oli erinomainen Kersti Juva, joka muistutti mm. että mikäli olette lukeneet Tarun sormusten herrasta ja Harry Potterit suomeksi, ette ole lukeneet J.R.R. Tolkienin ja J.K. Rowlingin kirjoja, vaan Kersti Juvan ja Jaana Kapari-Jatan teokset. Koska opusten alkuperäiset kirjailijat eivät ole kirjoittaneet mitään suomen kielellä. 

Samoja teemoja käsitellään myös tässä artikkelissa, vaikka se keskittyykin mangan englannintamiseen:

http://www.tcj.com/confessions-of-a-manga-translator/
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Toni - 14.03.2016 klo 09:57:33
mikäli olette lukeneet Tarun sormusten herrasta ja Harry Potterit suomeksi, ette ole lukeneet J.R.R. Tolkienin ja J.K. Rowlingin kirjoja, vaan Kersti Juvan ja Jaana Kapari-Jatan teokset.

Aika esikuviensa kaltaiset juonet ja kerronnalliset ratkaisut olivat kuitenkin noihin suomalaisiin teoksiinsa kehittäneet. Ihanko silkkaa sattumaa?
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: VesaK - 14.03.2016 klo 11:36:41
Aika esikuviensa kaltaiset juonet ja kerronnalliset ratkaisut olivat kuitenkin noihin suomalaisiin teoksiinsa kehittäneet. Ihanko silkkaa sattumaa?

Tästä kannattaa ehdottomasti kysyä Kersti Juvalta itseltään. Vastaus tulee takuulla. Tiiviisti sanottuna hän totesi, että pyrkimyksenä on luoda käännös, joka on "jollakin tapaa sama kuin alkuteos".
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Curtvile - 14.03.2016 klo 11:41:37
... mikäli olette lukeneet Tarun sormusten herrasta ja Harry Potterit suomeksi, ette ole lukeneet J.R.R. Tolkienin ja J.K. Rowlingin kirjoja, vaan Kersti Juvan ja Jaana Kapari-Jatan teokset.  


Aika esikuviensa kaltaiset juonet ja kerronnalliset ratkaisut olivat kuitenkin noihin suomalaisiin teoksiinsa kehittäneet. Ihanko silkkaa sattumaa?

Ei tietenkään mutta Kersti Juva ja VesaK molemmat kääntäjiä (kuten muistaakseni Jerrymies itse joissain Tähtivaeltajissa) ovat oikeassa pointissaan.

Kyse ei ole enää alkuperäisestä teoksesta vaan sen tulkinnasta, yhden ihmisen versiosta ja visiosta, hänen tietomääräänsä ja elämänkokemukseen sekä kielelliseen taitoon pohjaava tulkinta työstä.

Jos vastaava olisi uutisissa puhuttaisiin mediakritiikistä tai jopa aatteellisesta propagandasta suuntaan Y tai X.
Kun kyse on fiktiosta...pyh ja pah kuhan on edes sinne päin riittää enimmälle osalle.
Onneksi ei kaikille.
Itsellä on vaan kymmenkunta tuttua kääntäjää jote edustanen kvaakin vähemmistöä.

Nähdäkseni se mitä Juva ja VesaK ajoivat ei ollut alkuteoksen kiistämistä ainoastaan graafisesti esitettynä:
Hugo Simberg
(https://40.media.tumblr.com/7d424bd25f6b6ef9a7b0f346cfd1b7a3/tumblr_o40vv5aAbI1qj34j2o1_1280.jpg)

voi olla RAYn mainos
(https://41.media.tumblr.com/b149930b881a0ad74cbce8a952c3bf59/tumblr_o40vv5aAbI1qj34j2o2_400.jpg)
Fingerporin muistikirjan kansi
(https://40.media.tumblr.com/a73458cbd43a2a2cbc9dece0fc542ecb/tumblr_o40vv5aAbI1qj34j2o3_250.jpg)
tai Elli Mäenpään versio
(https://40.media.tumblr.com/303f306d0788cd86632d55cac50df9a3/tumblr_o40vv5aAbI1qj34j2o4_1280.jpg)

ja kummasti ne muistuttavat jopa teemoiltaan ja kerronnallisilta ratkaisuiltaan toisiaan mutta ei niitä sekoita keskenään ja kukin antaa katsojalleen jotain eri tavoin kuin muut.

Kääntäminen on aina uuden tekemistä, tulkitsemista vaikka lähtökohta olisi sama. Sitten kun joku alkaa väittää ettei käännöksellä ja alkuteoksella ole eroa ei olla riittävän mediakriittisiä.

Kääntäjien työ on kuten värittäjänkin, parhaimmillaan näkymättömänä ja alkuperäistä mahdollisimman paljon seuraten.
Muuten jälki on ihan kuten tässä jälleen kerran graafisessa esimerkissä:

(http://cdn.themis-media.com/media/global/images/library/deriv/108/108807.jpg)
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: VesaK - 14.03.2016 klo 12:37:06
No niin, nyt on oikein. Eli otetaan pätkä Davissonin tekstiä tähän:

Lainaus
I once saw someone complain that a listing for Showa: A History of Japan had it “By Shigeru Mizuki and Zack Davisson.” They complained that Davisson (me) was only the translator, and so the series wasn’t “by” him. But I think that is an accurate listing. I am also a writer, and to me the translations I do are as much “mine” as the books I write. They are “my comics.”

Next time you read a manga you love, take a peek at who the translator is. Maybe check to see if you have any other comics by that translator. As an experiment, compare two works by the same original artist, but translated by different people (for example, my Satoshi Kon translations for Dark Horse and the ones by Vertical). See if the voice changes. See how different they are. And remember that what you are reading is always a collaboration. No matter what your favorite manga is, or who originally wrote it—translators are a part of your experience.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: JV - 14.03.2016 klo 15:51:31
Väistämättä kääntäessä katoaa kirjoittajan ominaisääni, mutta juonivetoisissa kirjoissa se ei välttämättä ole niin oleellista. Lee Childin kirjan alkukielellä ja suomeksi lukeneet tyypit voivat kokolailla kokea lukeneensa saman kirjan. Hyvä kääntäjä voi löytää hyvin samantyyppisen oman äänen kirjalle, joka vetoaa lukijoihin samalla tavoin kuin alkuperäinen. Sarjakuvassa kertojan "ääni" ei ole välttämättä niin vahva, jotain Moorea ja Gaimania lukuunottamatta. Mutta esim. Azzarellon jatkuva sanaleikki on käytännössä mahdotonta kääntää.

Eroistaan huolimatta englannin kieli muuntuu suomeksi helpommin kuin monet muut kielet, esimerkiksi kiinalaisen haikun pystyisi suomentamaan kymmenillä merkitykseltään hyvin vaihtelevilla tavoilla (ehkä pienemmässä määrin sama pätee myös mangaan).  
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Curtvile - 14.03.2016 klo 16:14:25
Väistämättä kääntäessä katoaa kirjoittajan ominaisääni, mutta juonivetoisissa kirjoissa se ei välttämättä ole niin oleellista. Lee Childin kirjan alkukielellä ja suomeksi lukeneet tyypit voivat kokolailla kokea lukeneensa saman kirjan. Hyvä kääntäjä voi löytää hyvin samantyyppisen oman äänen kirjalle, joka vetoaa lukijoihin samalla tavoin kuin alkuperäinen. Sarjakuvassa kertojan "ääni" ei ole välttämättä niin vahva, jotain Moorea ja Gaimania lukuunottamatta. Mutta esim. Azzarellon jatkuva sanaleikki on käytännössä mahdotonta kääntää.

Totta: Välttämättä onkin se operatiivinen sana.

Azzarellolla ei ole kyse vain sanaleikeistä(vaikket sitä varmasti tarkoittanutkaan) vaan mm. 100 Bulletsin kohdalla dialektia ja koulutustasoa myöten kunkin hahmon oma ääni. Ei vain se mitä sanotaan vaan miten sanotaan semantiikkaa ja kulttuuria myöten. Jotka ovat olennainen osa kerrottua tarinaa siinä kuin ne kuvatkin.

Kääntäminen ei toki ole helppo rasti, taannoin tutun kanssa joka myös toimii kääntäjänä(artikkelien, kirjojen, elokuvien ja tv-sarjojen) puhe kääntyi HPLn Necronomiconiin jonka "käännöstä" ei tietenkään ole teoksen ollessa fiktiivinen. Jäätiin miettimään tulisiko mokoman opuksen kääntäjäkin hulluksi kuten lukijansa koska käännöstoimisto keikan joka tapauksessa ottaisi rahanahneuttaan.

Anekdootin pointti on että kääntäminenkin on monille "vain työ" ei kutsumusammatti. Lee Child esimerkki on osuva koska kukaan kirjallisuuteen "vakavasti" suhtautuva tajuaa että sehän on kevyttä viihdettä joten jahka ruumiita tulee suurin piirtein oikeassa järjestyksessä mikä väli?
Tämä on juuri se joka isosti vaivaa elokuvia ja sarjakuvapuolta, hälläväliä asenne, kunhan on sinne päin, edes samaan ****n suuntanumeroon päin, alkaa edes viereisellä numerolla.

sarjakuvien kohdalla tästä saa kärsiä pitkälti yhäkin, joukossa on ansioituneita verta hikoilevia rautaisia ammattilaisia, mutta jokaista kohtaan on Kekkos-sitaatin mukaisia ******n ****reita, joittein muka-lokalisaatio ja tarinankerronnan 90° kulmasta tulee äkkiseltään ihan viivasuora.

Alkuteosta ei täysin ikinä tietenkään tavoiteta mutta jatkaen, katsokaa ensin Hitchcockin Psyko ja sitten Gus van Santin Psyko. Tai La Femme Nikita ja perään Koodinimi:Nina-Point of no return.
Niinpä.

Sillä käännöksellä on väliä.
Tai pikemminkin: pitäisi olla.
kaikki kääntäjät kun eivät todellakaan ole Kersti Juvia tai Kaukorantoja.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: JV - 14.03.2016 klo 17:03:18
Totta: Välttämättä onkin se operatiivinen sana.

Azzarellolla ei ole kyse vain sanaleikeistä(vaikket sitä varmasti tarkoittanutkaan) vaan mm. 100 Bulletsin kohdalla dialektia ja koulutustasoa myöten kunkin hahmon oma ääni. Ei vain se mitä sanotaan vaan miten sanotaan semantiikkaa ja kulttuuria myöten. Jotka ovat olennainen osa kerrottua tarinaa siinä kuin ne kuvatkin.

Tietysti Azzarellon tapa emuloida puhekieltä, -tyylejä ja slangia myös. Se vain on hassua, että jokaisella Azzarellon hahmolla persoonastaan ja taustastaan huolimatta on pakkomielle sanaleikkien kanssa.

Huonot käännökset tekevät hallaa suomen kielelle aika laajalti. Suomen suurimpien iltapäivälehtien sivuilla on sanasta sanaan pöllittyjä juttuja anglismeineen ja vastaava mainitsemasi "hällävälismi" näkyy esim. tv-sarjojen käännöksissä, mutta ylipäätään kirjoitetun tekstin puolella. Osaksi kääntäjillä kyse on korvausten pienentymisestä, ehkä myös arvostuksen vähenemisen vaikutus motivaatioon tms. - mutta peräänkuuluttaisin jonkinlaista ammattiylpeyttä.

Jonkinasteinen idioluutio on käynnissä. Suomen kieli kesti 700 vuotta Ruotsin vallan alaisuudessa, mutta kymmenen vuotta Internetiä ja aspartaami-cokista tuntuu tekevän tehtävänsä.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Curtvile - 14.03.2016 klo 17:46:28
Huonot käännökset tekevät hallaa suomen kielelle aika laajalti. Suomen suurimpien iltapäivälehtien sivuilla on sanasta sanaan pöllittyjä juttuja anglismeineen ja vastaava mainitsemasi "hällävälismi" näkyy esim. tv-sarjojen käännöksissä, mutta ylipäätään kirjoitetun tekstin puolella. Osaksi kääntäjillä kyse on korvausten pienentymisestä, ehkä myös arvostuksen vähenemisen vaikutus motivaatioon tms. - mutta peräänkuuluttaisin jonkinlaista ammattiylpeyttä.

Jonkinasteinen idioluutio on käynnissä. Suomen kieli kesti 700 vuotta Ruotsin vallan alaisuudessa, mutta kymmenen vuotta Internetiä ja aspartaami-cokista tuntuu tekevän tehtävänsä.

Tämä on surullista kyllä totta. Osittain myös tahallista.

Kyse ei ole mistään pahanenteisestä hallinointimenetelmästä tai vehkeilystä: useampi tuntemani ammatti/puoliammattilaiskääntäjä on kertonut että kuvatallennepuolella on tullut palautetta: Käännät liian hyvin.
Työ on ollut liian tasokasta maksuun nähden ja jottei kuluttaja opi liian vaativaksi on oltava virheprosentti. Siis tietty määrä väärin käännettyä.

Kuvittelin alkuun että minua yritetään vetää höplästä, mutta kun toisiaan tuntemattomat tahot toistivat saman asian oli pakko ymmärtää että kaupallisuuden lainalaisuudet eivät ole kulttuurin ja loppukäyttäjän puolella.
Vaan sen idioluution.

Siinä on hankala ylläpitää ammattiylpeyttä.

Sinällään kirjallisuuden ja elokuvien suurkäyttäjänä on todettava että sarjakuvapuolelle on kuitenkin viime kädessä päätynyt ilahduttavan suuri osuus kutsumustyöhenkisesti toimivia kääntäjiä: Kaukorannat, Kinnunen, Rautkorpi, Rauhala, Ruokosenmäki, Nikupaavola, Kataisto, Koivumäki...onhan noita muitakin vino pino jotka laittavat itsensä likoon.

Mistä itse ainakaan en usein muista kiittää sen ansaitsevia tahoja.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: J Lehto - 14.03.2016 klo 18:31:12
Tämä on surullista kyllä totta. Osittain myös tahallista.

Kyse ei ole mistään pahanenteisestä hallinointimenetelmästä tai vehkeilystä: useampi tuntemani ammatti/puoliammattilaiskääntäjä on kertonut että kuvatallennepuolella on tullut palautetta: Käännät liian hyvin.
Työ on ollut liian tasokasta maksuun nähden ja jottei kuluttaja opi liian vaativaksi on oltava virheprosentti. Siis tietty määrä väärin käännettyä.

Kuvittelin alkuun että minua yritetään vetää höplästä, mutta kun toisiaan tuntemattomat tahot toistivat saman asian oli pakko ymmärtää että kaupallisuuden lainalaisuudet eivät ole kulttuurin ja loppukäyttäjän puolella.
Vaan sen idioluution.

Tuossa ei ole mitään tolkkua. Eivätkö ne maksa sanojen määrän
eikä laadun mukaan?

Toisaalta olen kuullut sellaistakin että esim. sairaalassa hoitaja
joka kohtelee potilaita liian ihmismäisesti joutuu piakkoin
puhuteltavaksi. Etteivät asiakkaat totu "hemmotteluun". Lienee
sama ilmiö.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Curtvile - 14.03.2016 klo 18:35:07
Toki, tuota minäkin kysyin molemmilta erikseen.
Maksavat määrän mukaan, mutta varsinkin nämä tahot eivät halua "liian hyvää kääntämistä".

Nähtävästi osittain juurikin jotta pitävät filologian ja kääntämispuolen opiskelijat palkkalistoillaan l. hinnan alhaalla ja tahdin kovana.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Toni - 14.03.2016 klo 18:52:49
No niin, nyt on oikein. Eli otetaan pätkä Davissonin tekstiä tähän:


Ja kommenttiosiosta löytyy myös hieman toisenlaista kantaa useammiltakin muilta kääntäjiltä, tyyliin:

"There are multiple approaches to translation, of varying degrees of validity. Yes, manga is a medium with more limitations and constraints on the translator than others, but the translator should NEVER inject his or her self into the story being told. As translators, we have a duty to respect the intent of the original author and provide as accurate a translation as we are able."
http://www.tcj.com/confessions-of-a-manga-translator/#comment-1650168 (http://www.tcj.com/confessions-of-a-manga-translator/#comment-1650168)

"I totally agree that translation is an immersive, creative, and collaborative exercise, and how things turn out depends heavily on the personality of the translator as much as his or her linguistic skills. But in the half dozen manga I have translated, in addition to the many translated citations in the essays I write, I have never once felt that any more than a small fraction of the creative or intellectual credit should transfer to me."

Mutta siis kaikki kunnia ja kiitos hyville kääntäjille - ihan ilman, että tarvitsee omia koko teosta omakseen. Hyvä käännös on vaikea rasti ja vaatii sekä vankkaa ammattitaitoa, alkuteoksen syvällistä ymmärtämistä, suomenkielen nyanssien täyteläistä hallintaa kuin sitä, että pystyy kääntämään kirjailijan luomat erilaiset äänet ja tyylit sopivaan suomalaiseen asuun. Kielellä, joka on uskollinen alkuteokselle - joka on kuitenkin kaiken käännetynkin tekstin lähde, sydän ja sielu.

Liian usein eteen tulee vasurilla tehtyjä käännöksiä, joissa nämä määreet eivät täyty. Joten sitäkin enemmän täytyy kunnioittaa niitä mestaristekijöitä, jotka näkevät vaivaa vaikka se ei taloudellisesti ajateltuna olisi aina järkevää. Arvostan heitä valtavasti.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Lurker - 14.03.2016 klo 19:10:56
Toki, tuota minäkin kysyin molemmilta erikseen.
Maksavat määrän mukaan, mutta varsinkin nämä tahot eivät halua "liian hyvää kääntämistä".
--

Itsekin suomennoshommia tehneenä en voi tätä uskoa. En sitten millään.


Tai ehken vain halua uskoa...
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Curtvile - 14.03.2016 klo 19:23:34
Itsekin suomennoshommia tehneenä en voi tätä uskoa. En sitten millään.


Tai ehken vain halua uskoa...

En minäkään alkuun, mutta eipä kummallakaan neidolla ollut syytä valehdella toisistaan tietämättä samaa karvaiselle nörtille.
Toiselle  oli sanottu suoraan "enemmän ja nopeammin, tarkkuudella niin väliksi" mutta tuo ei tosiaan siis ollut sarjakuvan vaan televisio-ohjelman käännöstä.

Tieteellisten tekstien kääntäminen taas ihan eri puolta tai kuten käännössaneluja tekevä herrasmies asian ilmaisee "tienaan talouden rahat sängyssä selälläni"

ja sarjakuvissa alaan syventyviä tekijöitä on onneksi enemmän. Ei liikaa kuitenkaan.

Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: VesaK - 15.03.2016 klo 12:44:14
Mutta siis kaikki kunnia ja kiitos hyville kääntäjille - ihan ilman, että tarvitsee omia koko teosta omakseen.

Tässä näemme miten rikkinäinen puhelin toimii. Minun välittämänäni ei Tonin ajukoppaan mitä ilmeisimmin välittynyt Kersti Juvan hienon esitelmän ironinen sävy, joka johtui siitä miten kehnosti ja yhä kehnommin kääntäjiä kohdellaan eikä mielellään rahaakaan maksettaisi. 

Ei Juva missään nimessä tarkoittanut "omia" Tolkienia, mutta käännös on kuitenkin hänen tulkintansa.

Enkä usko että vanha kunnon J.R.R. ikinä kirjoitti: "Yksi sormus löytää heidät, se yksi heitä hallitsee, se yksi heidät yöhön syöksee ja pimeyteen kahlitsee", vaan hän riipusteli: "One Ring to rule them all, One Ring to find them,
One Ring to bring them all and in the darkness bind them".

Enkä usko, että Rowling nimesi itse yhtään hahmoaan Kalkarokseksi, Ilomietteeksi tai pimennoksi tai selosti huispauksesta mitään.

Enkä usko, että Tähtivaeltajassa julkaistujen esim. Neil Gaimanin novellien suomentaja on G. Translate.

POINTTI on se, että JOS ikinä kirjoitatte arvosteluja mistään käännösteoksesta, niin muistakaa nyt hemmetissä mainita myös kääntäjän nimi. 
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: koivumäki - 24.03.2016 klo 16:46:20
No huh. Jos toi tekstittäjien läksytykseen liittyvä asia on ihan oikeasti totta, niin siitäpä nousee kohta meteli. Vaikken itse tv- ja leffapuolella hommia tee, niin tietenkin pidän kääntäjien puolta.

Laitoin jo viestiä aiheesta mm. SKTL:lle, ja he ottivat oitis asian selvitettäväkseen. Jos teillä on tarkempia tietoja aiheesta, esim. kehen voisi olla yhteydessä, niin pistäkää vaikka yksityisviestiä tai meiliä minulle.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: echramath - 25.03.2016 klo 00:48:53
Onhan tuossa nyt tietysti melkoinen merkitysero, kun sarjakuvassa teksti on vain yksi osa ja joskus täysin tarpeeton, mutta kääntämätön romaani tuntemattomalla kielellä on vain kasa käsittämättömiä merkkejä (joita ei todennäköisesti osaa edes lausua). Ts. Juva joutui meille professori Tolkienin muistiinpanojen pohjalta kertomaan aivan kaiken.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Lurker - 11.04.2016 klo 15:42:43
Kesän Kääntäjäpäivien yksi alateema on sarjakuvakääntäminen.

YLE: Kääntäjät huolissaan lukutaidon rappeutumisesta – Aku Ankka jälleen apuun (http://yle.fi/uutiset/kaantajat_huolissaan_lukutaidon_rappeutumisesta__aku_ankka_jalleen_apuun/8801959)

Kääntäjät ovat huolissaan lukutaidon rappeutumisesta. Lasten ja nuorten lukumotivaatio on hiipunut, mikä heijastuu jo lukutaitoon. Toukokuussa kääntäjät herättelevät lapsia ja nuoria lukemaan vierailemalla kouluissa yhdessä Aku Ankan tekijöiden kanssa. Ensi kesän Laukaan kääntäjäpäivien teemaksi on nostettu lasten- ja nuortenkirjallisuus.
Otsikko: Vs: Re: Kääntämisestä
Kirjoitti: echramath - 25.10.2016 klo 16:08:49
Käännös on aina tulkintaa, ja koska suomen kielessä on paljon pitempiä sanoja kuin esim. englannissa, on tarvittaessa tiivistettävä ja toisinaan myös paikallistettava eli lokalisoitava. Ruotsissa näköjään Jerekin tulee alkukielisellä nimellä "Zits", eikä yhdenkään hahmon nimeä ole ruotsinnettu.

Ratkaisu sekin, mutta millaista olisi lukea esimerkiksi Asterixia, jos hahmoilla olisi alkukieliset nimet?

Olen kyllä miettinyt, että mikä ihmeen tarve meillä on lopulta lokalisoida aikuisille tarkoitettuja vitsisarjoja, omituinen jäänne ajoilta jolloin sarjakuva oli lastenkulttuuria? Jossain Masissa nyt vielä ymmärtää, että jos kenraalin nimi on "puolitelavaunu", on parasta keksiä jotain tilalle, mutta esim. Jere nyt on myös puhdasta americanaa. Tai Nemi, jonka kääntäjä yritti epätoivoisesti väittää sarjan tapahtuvan Suomessa, siis silloin kun siinä oli vielä kättä lämpimämpiä vitsejä.

Eihän Frendien kääntäjäkään keksinyt pääkuusikolle suomenkielisiä nimiä.

Otsikko: Vs: Re: Kääntämisestä
Kirjoitti: VesaK - 25.10.2016 klo 17:33:59

Eihän Frendien kääntäjäkään keksinyt pääkuusikolle suomenkielisiä nimiä.


Pupukuusikko syö evästä luolassa.

Televisiosarjojen kääntäminen on vähän eri juttu. Tai elokuvien, paitsi suomeksi dubattujen lastenelokuvien ja tv-sarjojen. Kohdeyleisön huomioiden niissä pitää välillä suomentaa nimetkin. Kiitos vaan pienen kielialueemme, muuten meilläkin duupattaisiin ihan kaikki telkasta tuleva myös aikuisille eikä lokalisointi olisi poikkeus vaan sääntö. Uskon näin olevan, ainakin jos esim. saksannettuja huumor-sarjoja katsoo. Niin no, entä vaikka Simpsonit? Viistottaako niitä katsoessa kun puhutaan vaikkapa "Sarjakuvahepusta"?
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Sampsa Kuukasjärvi - 01.07.2017 klo 19:01:12
Asko Alanen käänsi ruotsalaisen kokin kielen hauskasti "ruotsalaiseksi" Liken Tarzan-kokoelmaan Oparin aarteet (2015). Myöhemmin kokki mm. nimittää venäläistä roistoa "ryssäksi".

(Sarjakuva on Tarzanin pedot -romaanin sovitus. Sivumennen sanoen kokin nimi sarjakuvassa on Anderssen, mutta ainakin suomennetussa romaanissa Andersson.

LISÄYS: Kokki on Anderssen myös englanniksi Burroughsin alkuteoksessa. Tarzan-kirjan suomentaja Seppo Ilmari on muuttanut nimen ruotsalaisemmaksi eli Anderssoniksi. Anderssenhan on enemmän norjaa ja tanskaa.)
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 01.07.2017 klo 23:47:04
"He bane", "Dis bane", "We bane". Mikä tää bane-juttu on? Ei tunnu ruåtsalaiselta.

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Sampsa Kuukasjärvi - 02.07.2017 klo 10:23:57
"He bane", "Dis bane", "We bane". Mikä tää bane-juttu on? Ei tunnu ruåtsalaiselta.

Kummastelin samaa. Mutta näemmä ”bane” liitettiin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa stereotypiana amerikanruotsiin. Täällä (http://documentslide.com/documents/swedish-american-i-bane.html) on sanan alkuperästä kielitieteellinen artikkeli nimeltä Swedish-American "I Bane" vuodelta 1928.

Täältä (http://www.horntip.com/html/books_&_MSS/1920s/1927_anecdota_americana_(HC)/index.htm) amerikkalaisista anekdooteista sana löytyi 1920-luvulta amerikanruotsalaisiin yhdistettynä (kyseiset kohdat ”löytyvät selaimen ”Muokkaa”-valikosta "Etsi"-toiminnolla kun sinne syöttää sanan). Netistä myös löytyy lauluja, joissa sana esiintyy, esim. I got another man to change my name (https://digitalcollections.nypl.org/items/510d47df-ec6e-a3d9-e040-e00a18064a99) tai Holy Yumpin' Yiminy (http://blog.seniorennet.be/oldies_lyrics_scrapbook/archief.php?ID=343130). En jaksa selvittää, ovatko anekdootit ja laulut alkuperäisiä ruotsalaisia vai vain huumoria.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: STD - 02.07.2017 klo 10:57:32
Tässä yksi suosikkikäännöksistäni, joka ottaa huomioon kielemme hienovaraiset erityispiirteet ja tarjoaa kuplaan tason, jota ei ole alkuperäistekstissä. Täysi kymppi! Non Stop, Kuninkaallinen kosija. Samaa tasoa "Hattivatti sanoo lerpunlerpun" kanssa.

Miten sinä kääntäisit tämän?
(edit: Erinomainen albumi, btw)

(http://natacha.hotesse.free.fr/350/marier_noir.jpg)
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: STD - 02.07.2017 klo 11:13:36
Unohtui:
Käännös: "Ette siis halua naida mustaa miestä". (En jaksa kaivaa kyseistä Non Stop -lehteä esille, joten voi olla ettei ole ihan sanatarkka lainaus, mutta ymmärtänette pointin)
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Petri Aarnio - 02.07.2017 klo 11:30:56
Kiinnostava tuo Tarzanin Petojen lähiluku. Kiitos. Tässä vielä tyylinäyte Askon kääntäjän sanataiteesta.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 02.07.2017 klo 11:31:45
Jaa, eipä selvinnyt "bane" täydellisesti sitten.
Heh: "Ay bane coke soaker," said the Swede.

Unohtui:
Käännös: "Ette siis halua naida mustaa miestä". (En jaksa kaivaa kyseistä Non Stop -lehteä esille, joten voi olla ettei ole ihan sanatarkka lainaus, mutta ymmärtänette pointin)

Pahus, olisin vielä halunnut arvuutella. Käännöskoneella sain suoran käännöksen kyllä, mutta tuotahan vois pitää vähän härskinäkin.  ;D

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: STD - 02.07.2017 klo 11:38:11
TISMALLEEN!
Voisin kuvitella, että Soile ja pojat on ehkä hetken miettineet että mitäs tohon kuplaan oikein kirjoitetaan. Parhautta (kunhan näitä "helmiä" ei vain viljellä liikaa).
edit:
Ja toi suomalainen repliikki motivoi erinomaisesti sen, että kohta kuvan herrasmies saa avokämmenestä. Kts. alla.

(http://www.kvaak.fi/images/articles/14012013151538-6.jpg)
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: J Lehto - 04.07.2017 klo 12:25:05
Olen edelleenkin sitä mieltä että Kaukoranta tuskin tietoisesti ujutti tuohon kaksoismerkitystä.

Itse olisin varmuuden vuoksi kääntänyt "Ette siis halua astua vihille hänen kanssaan, koska hän on musta". Njaa, tuskin olisi mahtunut
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: ekku - 04.07.2017 klo 15:51:56
Olen edelleenkin sitä mieltä että Kaukoranta tuskin tietoisesti ujutti tuohon kaksoismerkitystä.

Itse olisin varmuuden vuoksi kääntänyt "Ette siis halua astua vihille hänen kanssaan, koska hän on musta". Njaa, tuskin olisi mahtunut
Ja tuo Natashan reaktio sopii kyllä paremmin alkuperäiseen suomennokseen.

Ekku
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: STD - 04.07.2017 klo 16:20:28
Alkuperäinen (ja ainoa) suomennos on siis tuo "naida".
Selvyyden vuoksi vain mainitsen.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 04.07.2017 klo 21:27:27
Eiköhän tuo Natashan naida ole ollut ihan arkikieltä. Paljon lyhyempi ja kätevämpi kuin "mennä naimisiin" tai "avioitua". Haluaisin uskoa että kaksoismerkityksiä ei tuohon aikaan kytätty samaan tapaan kuin nykyään. Pidempi versio olisi "tehda naimakaupat".

Tuohon aikaan myös sana "panna" oli paljon kätytetympi kuin nykyinen väkinäisen kuuloinen laittaa, jolla se usein pyritään korvaamaan. Suoritetaankohan "viattomia" panoja enää paljon muualla kuin pankeissa?

Sitäpaitsi joskus 40-50 vuotta sitten ei oltu kielen suhteen muutenkaan samanlaisia sievistelijöitä kuin nykyään, mielensäpahoittajat ja somekohut ovat karsineet painetusta sanasta vähänkään räväkämmät ilmaisut. Tämmöinen mielikuva on syntynyt kun on pläräillyt 60- ja 70-luvun sanoma- ja aikakauslehtiä. Tuossa Natashassakin on varmaan vain ensisijaisesti haettu luontevaa puhekieltä, niinku puhekuplissa kuuluukin.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: STD - 04.07.2017 klo 21:36:10
Kyllä mä huomasin tän kaksoismerkityksen lukiessani Kuninkaallisen kosijan ensimmäisen kerran, silloin 70-luvulla.
Ihme ois, jos kääntäjä ei ois moista huomannut.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: echramath - 04.07.2017 klo 23:00:02
Raamatun "parempi naida kuin palaa" aiheutti niin paljon hassun hauskaa tahallista väärinymmärtämistä, että vuoden 1992 käännökseen katsottiin parhaaksi tähdentää "on parempi mennä naimisiin kuin palaa himon tulessa".
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: J Lehto - 04.07.2017 klo 23:02:10

Varmaan huomasi, mitä sitten. Sulla on Tertsi kumma fiksaatio tähän kuninkaallisen kosijan tapaukseen...
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 05.07.2017 klo 11:05:24
Kyllä mä huomasin tän kaksoismerkityksen lukiessani Kuninkaallisen kosijan ensimmäisen kerran, silloin 70-luvulla.
Ihme ois, jos kääntäjä ei ois moista huomannut.
Teinillä Se on luonnollisesti mielessä koko ajan. Ja kaikki siihen viittaava aiheuttaa kiherrystä tai punastelua.
Tietenkin kääntäjä on tiedostanut kaksoismerkityksen. Mä vaan luulen että hän ei ajatellut että lukija ei pysty enää muuta kuin panemistä miettimään nähtyään sinänsä melko arkisen sanan naida.  :) Edellisessä viestissäni siis ehdotin että kaksoismerkityksiin ei yleisesti kiinnitetty yhtä paljon huomiota kuin nyt (Fingerporinkin ansiosta). Ei puhuessa eikä lukiessa.
Silloin myös julkaistiin paljon sensaatio- ja pornolehtiä joissa ns. puhuttiin asioista niiden oikeilla nimillä. Elikäs kaksoismerkitysten käytölle ei ehkä ollut yhtä paljon tilaustakaan?

Olisi muuten tosi hauska juttu jos jotenkin pystyisi törmäyttämään 70-luvun mediamaailman ja nykyihmisen. Vastaavasti 50 vuoden takaa tuotu tyyppi voisi olla aika sormi suussa tämän päivän suht laadukkaan journalismiin ja netin kanssa.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 06.07.2017 klo 10:29:42
Offtopic
Sulla on Tertsi kumma fiksaatio tähän kuninkaallisen kosijan tapaukseen...
Tässä muuten oiva esimerkki Kvaakin keskustelukulttuurista.  :)
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: VesaK - 06.07.2017 klo 15:27:39
Senpä takia täällä ollaan, että keskustellaan eikä vaan listailla faktoja tai "faktoja".

Luonnollisinta olisi tietysti puhua naamatusten - minkä takia järjestellään sarjakuvatapaamisia. Ihminen voi olla aivan eri omana itsenään kuin netissä. Töksähtävä kommentti tuntuu paljon kovemmalta kirjoitettuna kuin lausuttuna.

Tästä tulee mieleen oleellinen seikka kääntämisen kannalta. Paitsi että kääntäjän pitää osata hyvin se kieli josta kääntää ja oma äidinkielensä mielellään erinomaisesti, on tunnettava myös sarjakuvan kieli. Italialainen Paperino puhuu eri tavalla kuin Aku Ankka ihan kulttuuristenkin erojen takia, ei vain suomenkielellä "snobbailun" vuoksi.

Hahmoon pitää mielellään saada samat piirteet kuin alkukielellä, muuten koko sarjan sävy muuttuu. Esimerkkinä nyt vaikka Fingerpori, jota on julkaistu niin Norjassa, Ruotsissa kuin Italiassakin. Joskus lokalisointi on pakollista eli kääntäjän on keksittävä oikeanlainen sanaleikki tai viittaus, sikäli kun suora käännös ei ole mahdollinen. Sarja pitää kotiuttaa tärvelemättä sen alkuperäistä henkeä. Ihan niin hyvin ei ole Fingerporin kanssa käynyt ulkomailla, vaikka on se tullut paremmin ymmärretyksi kuin Viivi ja Wagner. Suomalaisista on kullakin kansalla oma käsityksensä, ja Fingeporia luetaan ensisijaisesti näiden linssien läpi. Arto Paasilinnan romaanien "eksotiikka" on tehnyt niistä suosittuja kautta Keski-Euroopan, ja epäilemättä samaa haetaan myös Fingerporista sikäli kun se tajutaan suomalaiseksi. 

Ongelmat lieventyvät, mikäli sarjassa on paljon kansainvälisesti ymmärrettäviä asetelmia ja tapahtumia. Joku Asterixkin oli aikoinaan "mahdoton" käännettävä, mutta hyvin siitä on tullut yleiseurooppalaista viihdettä ja hahmoista ikoneja, jotka kaikki sarjaa vähänkään lukeneet tunnistavat. Voi vain kuvitella miten lyhyeen sarja olisi meilläkin karahtanut, jos esim. Akvavitix olisikin Suomessa "Väinö", ja Asterix "Joukahainen" tms. Näin ei käynyt, koska Goscinny ja Uderzo olivat tarkkoina käännösten suhteen.

Meillä on ollut hyviä sarjakuvakääntäjiä, jotka ymmärtävät myös sarjakuvien luonteen päälle. Jos Valerian ja Laureline olisivat meilläkin "Linda ja Valentin"...   
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: STD - 06.07.2017 klo 16:53:36
Kuninkaallinen kosija on kolmen parhaan koskaan lukemani sarjakuvan joukossa.
Täydellinen sarjakuva-albumi. Eikä Walthéry ole milloinkaan piirtänyt yhtä hyvin.

Valitettavasti nämä eivät ole omia sanojani: " Haluaisin osata piirtää niin kuin Te".  :)
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: J Lehto - 07.07.2017 klo 18:42:52
OfftopicTässä muuten oiva esimerkki Kvaakin keskustelukulttuurista.  :)

Niinpä :) Mutta ollaanhan me täällä jo vuosia tapeltu,
paukuteltu ovia ja sitä rataa, niin mitä sitä suotta kainostelemaan.
Korvapuustia korville niin että raikuu!

Eikä tää ole eka kerta kun tästä käännöksestä puhutaan.

Bottomline on se että lentoemäntä loukkaantuu siitä että poliisi
arvelee hänen olevan haluton menemään naimisiin ihonväriseikoista
johtuen, joka on jo itsessään niin pöljä arvelu ettei siihen enää mitään
lisäkerroksia tarvita.


Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 08.07.2017 klo 23:41:47
Sattuipa kohdalle tämmönen ankkasarjakuvan käännös (Bob Gregory ja Tony Strobl). Alkukielinen viittaa jazzorkesterissa (Fats Waller tai Domino) soittamiseen (ja ehkä myös Disney-animaattoreiden in-house-dixielandbändiin Firehouse Five plus Two). Tietysti patarummun soittaminen on suht iisiä, mutta ei sitä voine verrata suomennoksen sahanterän ja kamman soittamiseen, kun se kuitenkin on ihan oikea soitin oikeassa orkesterissa. Juu molemmat kyllä soi, saha vinkuu ja kampa-kazoo pärisee. Hauskempi ja osuvampi tässä olis voinu olla vaikkapa joku triangelin soitto jossain Humppa-Veikkojen tapaisessa yhtyeessä ja Teijo Joutselasta olis joku ankallinen väännös. Tai Ankkape-orkesterissa perhaps (Dallape)?

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 09.07.2017 klo 22:10:40
Sattuipa kohdalle tämmönen ankkasarjakuvan käännös (Bob Gregory ja Tony Strobl).
Tuohon aikaan kuin tuo on ilmestynyt, ankkakäännöksiä ei tietenkään tehty yhtä suurella vaivalla kuin nyt. Mutta joo, mennyt kyllä suomentajalta ohi tuo kuplan ajatus. Huumoria rakennettu ihan eri tavalla. Alkuperäisessä viitataan alkuperäistä muistuttavaan (New Orleansin) musiikkikulttuuriin ja suomeksi lukijalle annetaan kuva että Roope  hieman ansiotta nostaa omaa häntäänsä. Mutta kai tuollekin joku on nauranut.  ;D
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: J-Viilee - 09.07.2017 klo 22:57:56
Itselleni nuo soittimet tuo mieleen nuoruuteni savotoilla ja uitossa kun muita soittopelejä ei mukaan tarttunut. Iltaisin soittelin kun pojat pelas raminaa ja sököä :-)  Ei saha ja kampa helppoja soittimia ole. Kai tässä on vähän kotimaistettu.
Tukkilaisromantiikkaa.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Antti Valkama - 11.07.2017 klo 10:27:37
Tuohon aikaan myös sana "panna" oli paljon kätytetympi kuin nykyinen väkinäisen kuuloinen laittaa, jolla se usein pyritään korvaamaan. Suoritetaankohan "viattomia" panoja enää paljon muualla kuin pankeissa?

Mainittakoon, että tämän vuoksi yritän olla tarkkana ja käyttää panna-verbiä aina, kun se on asianmukainen. Eli en korvaa verbeillä "pistää" tai "laittaa". Ärsyttää moinen.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Antti Valkama - 11.07.2017 klo 10:34:27
Lukaisin vihdoin viime vuonna linkatun tekstin: http://www.tcj.com/confessions-of-a-manga-translator/ (http://www.tcj.com/confessions-of-a-manga-translator/)

Henkilökohtaisiin käännöstapoihin en nyt ota kantaa, mutta yleiset periaatteet pätevät Suomen mangahommissakin. Lopussa oleva homman vaikeuden korostaminen tuntuu minusta kyllä liioitellulta, mutta en tiedä muusta sarjakuvabisneksestä niin paljoa että osaisin verrata. Lisäksi alussa kärjistetään liikaa. Kääntäjän osuus on olennainen, mutta jos se on Jay Rubinin tasoa niin se on ihan liikaa. ("When you read Murakami (in English), you’re reading me, at least 95% of the time.”) Ja tiedän, että Rubin ei saa käännöstavastaan pelkkää kiitosta, eli kritiikittä häntä ei kannata asettaa esikuvaksi.

Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: J-Viilee - 11.07.2017 klo 19:05:53
Mainittakoon, että tämän vuoksi yritän olla tarkkana ja käyttää panna-verbiä aina, kun se on asianmukainen. Eli en korvaa verbeillä "pistää" tai "laittaa". Ärsyttää moinen.

Kyllä minäkin panen auton talliin ja saunan päälle. Eiköhän tuolle höröttäminen jäänyt kun siirryttiin ylä-asteelle panemaan opettajat ojennukseen.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: echramath - 11.07.2017 klo 19:44:25
Kyllä minäkin panen auton talliin ja saunan päälle. Eiköhän tuolle höröttäminen jäänyt kun siirryttiin ylä-asteelle panemaan opettajat ojennukseen.

(Jos siis unohdetaan pienpanimoiden painonta. Tiesittekö, että tytötkin panee?)
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: J-Viilee - 11.07.2017 klo 20:20:29
(Jos siis unohdetaan pienpanimoiden painonta. Tiesittekö, että tytötkin panee?)

Ne ei vaan oo tavannut minua. Jos nyt kerta lähtee lapasesta..
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Antti Valkama - 12.07.2017 klo 10:03:57
Eiköhän tuolle höröttäminen jäänyt kun siirryttiin ylä-asteelle panemaan opettajat ojennukseen.

Jep, hörötykseen törmää varsin harvoin. Mutta sangen moni on oppinut käyttämään korvikkeita. Asia pistetään muistiin, laitetaan liikkeelle jne. 
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 12.07.2017 klo 13:22:36
Karzan laittaa taas!  ;D

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Curtvile - 12.07.2017 klo 17:12:09
Karzan laittaa taas!  ;D

Timo

Mistä?
"yrittänyttä ei laiteta" on epäonnistuneimpia sanontoja ikinä, yrittävää muka ei moitittaisi tai parjattaisi.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 12.07.2017 klo 21:23:12
Se laittaa panemisen sijasta taitaa olla jotain uudempaa nuorisokieltä? Joku Putouksen hahmohan sitä uutama vuos sitten hoki.

Curt, just muutama kuukausi sitten joku urpo Hesarin kolumnisti valitti näistä muka epäonnistuneista suomalaisista sanonnoista. "Yrittänyttä ei laiteta" sopii minusta hyvinkin lohkaista siinä vaiheessa kun lähtee riskillä jotain hommaa koettamaan. Samaa sarjaa on "Break a leg", sekin on sitten varmaan mielestäsi epäonnistunut sanonta. Sanonnoissa tai latteuksissa jos niin halutaan, on se piirre että niitä riittää. Ihan toisilleen vastakkaisiakin. Jokaiselle jotakin. Optimisti sanoo "Yrittänyttä ei laiteta" ja pessimisti "Joka kuuseen kurkottaa se katajaan kapsahtaa".

Mistä?
"yrittänyttä ei laiteta" on epäonnistuneimpia sanontoja ikinä, yrittävää muka ei moitittaisi tai parjattaisi.
Parjataan joo, mutta "ei haukku haavaa tee". (Vaikka saattaa tehdäkin)  :)
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Curtvile - 12.07.2017 klo 21:26:09
Sanoit sen itse:
Optimisti sanoo "Yrittänyttä ei laiteta" ja pessimisti "Joka kuuseen kurkottaa se katajaan kapsahtaa".

Minusta nuo molemmat ovat optimistin lausuntoja.
Tekee mitä tahansa kukaan ei kiitä, arvosta jne.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: J-Viilee - 26.07.2017 klo 23:21:06
Hämärä sanonta tuo "yrittänyttä ei laiteta".  Se oli joku vanhan ajan sanonta mitä en penikkana ymmärtänyt ja sen jälkeen en ajatuksia sille uhrannutkaan. Mutta nyt hokasin.
"Jos olet yrittänyt, niin sinua ei panna".

Nyt ymmärrän sen paremmin. Kiitos Kvaakin!
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Lurker - 28.10.2017 klo 14:22:52
Alvar Renqvist -palkinto 2017 suomennetun kaunokirjallisuuden kustannustoimittajalle Saara Pääkköselle🏆. Tunnettu myös erinomaisista sarjakuvasuomennoksista. Onnittelut!
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Lurker - 04.04.2018 klo 16:55:32
Kilpa-ajo halki Italian Asterixin kääntämisestä.
 (https://sanahirvio.fi/2018/03/30/kysymyksia-kilpa-ajosta-halki-italian/)
Käännettävän tekstin mukana tuli tosiaan vinkkilista, jossa selitettiin sanaleikit ja karikatyyrit. Tällaista ei ole minkään muun sarjan kohdalla annettu, enkä tiedä toimiiko mikään muu sarjakuva tällä tavalla. Se toi paljon mielenrauhaa, kun etenkin hahmojen nimet olivat melkoisia väännöksiä, jos olisi pitänyt lähteä itse niitä purkamaan osiin.
- Mirka Ulanto
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Lurker - 24.10.2018 klo 20:12:21
Mirka Ulanto: Piko ja Fantasio -albumin Ikuinen pikkolopoika kääntämisestä (https://sanahirvio.fi/2018/10/23/ikuinen-pikkolopoika/)
- Pidän Pikoa ja Fantasiota kääntämistäni sarjoista vaikeimpana.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Lurker - 28.11.2018 klo 21:14:54
Sarjakuvaneuvos Kirsi Kinnunen kertoo kääntämisestä, ja sarjakuvienkin kääntämisestä.
 (https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/detail?p_p_id=articleDetail_WAR_arenaportlets&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_pos=3&p_p_col_count=6&p_r_p_687834046_search_item_id=8ade8da5-66652f01-0167-54644713-16af%3AArticle%3A0&p_r_p_687834046_facet_queries=&p_r_p_687834046_search_item_no=0&_articleDetail_WAR_arenaportlets_back_url=https%3A%2F%2Fwww.keskikirjastot.fi%2Fweb%2Farena%2Fwelcome%3Fp_p_id%3DlistArticleView_WAR_arenaportlets%26p_p_lifecycle%3D1%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-1%26p_p_col_pos%3D3%26p_p_col_count%3D6%26_listArticleView_WAR_arenaportlets_facet_queries%3D%26_listArticleView_WAR_arenaportlets_search_item_no%3D0%26_listArticleView_WAR_arenaportlets_search_query%3Dstatus%253AReady%2BAND%2B%2528content_group%253Akauno%2BOR%2Bcontent_group%253Atieto%2BOR%2Bcontent_group%253Alapset%2BOR%2Bcontent_group%253Anuoret%2BOR%2Bcontent_group%253Amusiikki%2529%26_listArticleView_WAR_arenaportlets_search_type%3Dsolr%26_listArticleView_WAR_arenaportlets_sort_advice%3Dfield%253DCreatedDate%2526direction%253DDescending&p_r_p_687834046_search_query=status%3AReady+AND+%28content_group%3Akauno+OR+content_group%3Atieto+OR+content_group%3Alapset+OR+content_group%3Anuoret+OR+content_group%3Amusiikki%29&p_r_p_687834046_search_type=solr&p_r_p_687834046_sort_advice=field%3DCreatedDate%26direction%3DDescending)

Hän kääntää mm. Ville Rantaa ranskaksi ja: "--kokoan esittelypaketin muutamasta suomalaisesta sarjakuvakirjasta ja lähetän ne ranskalaisille kustantajille tutkailtaviksi siinä toivossa, että he ostaisivat niiden oikeudet ja julkaisisivat ne Ranskassa. Tätä minun on tarkoitus tehdä päätoimisesti ja aktiivisesti joulukuun aikana. "
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 23.07.2021 klo 23:06:05
Kun istuin kentän laidalla lasten harrastaessa, kirjoitin mietteitäni. Ajatus oli kopioida lopputulos Facebookin puolelle, mutta pidin tekstinpätkästä niin, etten ilman sen tekijänoikeuksiin liittyviä käyttöoikeuksia tarkistamatta tahtonut sitä siellä julkaista. Ehkä siitä täällä on enemmän iloa kuin murhetta. Kyseinen sarjakuva siis on Eternautti, josta voi keskustella tässä ketjussa (https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,19117.msg538692.html#msg538692).

Eternautin, sarjakuvaklassikon kääntämisestä

Käänsin sivuja tyrmistyksen vallassa. Olin vasta oppinut espanjaa riittävästi tarttuakseni ensimmäisiin sarjakuviin. Opusten dialogi oli eleetöntä, lähes väritöntä – mutta ihmisethän olivat kaikkea muuta!

Sanojen sijaan viestistä suuri osa välittyy sanojen sijasta puheen sävyssä. Työmaalla ”imposible” voi olla pelkkä tuhahdus: ”Ei se onnistu.” Sana voi olla myös kiivas vastustus, jota kädet vihaisesti heiluen korostavat: ”Ei se kertakaikkiaan tule kysymykseen!”

Vaimoni kysyy: ”Que pasa? Que pasa?” Jos vastausta ei ensin kuulu, seuraa jo napakka kehoitus; äänenpaino viimeisellä tavulla korostuu kertoen, että nyt on parempi vastata. ”Mitä nyt? Vastaa jo!”

* * *

Argentiinalaisen koti voi olla muka vaatimaton pikku ”chalecito”, mutta takapihalla on ”pileta”, jonne pulahtaa päivän kuumuudessa. Lomalle hän suuntaa ”valija” matkassaan ja valmistaa hotellihuoneessaan matea, yrttijuomaa. Kirjojen ja elokuvien ansiosta sanat kyllä tunnetaan maan ulkopuolella, mutta argentiinalainen on ehtinyt jo paljastua avattuaan suunsa.

Argentiinalainen suhauttaa voimakkaasti ässän mukaan tavuihin sanoissa, joissa muut espanjaa puhuvat kansalaisuudet eivät sitä äännä: ”llaves, lluvia, llegar”. Kadulla puheeseen tuo lisäväriä italialainen puheen sointi ja tapa venyttää sanoja. Kieleen ja kulttuuriin, jopa mielikuviin argentiinalaisista, ovat vaikuttaneet juuri italialaissiirtolaiset.

Latinalaisen Amerikan maissa teititellään yleisesti. Argentiinalaiset ovat naapurimaa Chilen asukkaisiin nähden vähemmän muodollisia, mutta teitittelevät espanjalaisittain, urugualaisten tavoin vanhakantaisesti. Argentiinalainen on teitittelysääntöjen suhteen suurpiirteinen, ulkomaalaiselle anteeksiantavan ymmärtävä, vaikka muutoin tulistuu herkästi mistä tahansa kuviteltavasta syystä.

* * *

Oesterheldin teksti on argentiinalaisten puheen tavoin rönsyilevää ja runsain pikkusanoin ajatuksia täsmentävää, kuvailevaa. Suomessa ilmaisu on paitsi niukkasanaisempaa myös suorempaa, toteavaa.

Kun olin ensin eläytynyt sivujen tapahtumiin, koetin kuvitella mitä isovanhemieni sukupolvi olisi samassa tilanteessa voinut sanoa; alkuperäisteos on 50-luvulta. ”Dios mio!” on ensijärkytys: ”Herra Jumala!” Sitä seuraa alistunut: ”Voi Luoja!”

* * *

Kuinka isovanhempamme kieli olisi löytänyt termit kohdatessaan kokemusmaailmalleen täysin vierasta. Valonheittimen ja kranaatinheittimen tavoin kumma aparaatti voisi olla sädettimen sijaan aseelta kuulostava, konkreettisesti käsiteltävä säteenheitin. Uusiosana etsii rintamalla vasta muotoaan ja siksi se esiintyy muodossa sädeheitin. Toiminnan keskellä ”tuhosäde” on ilmaisuna kuin viheltävä kranaatti: kohta iskee. Tekniikka on niin vierasta, että se käynnistetään kuin moottori, mutta sammutetaan kuin jalkalamppu.

Kuinka sodan kokenut sukupolvi kuvittelisi elollisen alistettuna robottina? Olisiko se aluksi säälittävä uhri ennen konetta. Toiminnan keskellä siitä tulisi taatusti sanoin epäinhimillistetty vihollinen, jonka tappamista ei surra.

Tieteiskuvitelma on mielikuvituksen juhlaa, myös kielen osalta. ”Koura” elää maailmassa, joka kiertää kaksoistähteä. Kulttuurin tärkein seremonia seuraa, kun kaksi aurinkoa painuu yhdessä mailleen. Oesterheld kuvaa tätä radiohaastattelussa, jonka antoi ennen Argentiinan traagisia tapahtumia. Kaksoistähti on vaikuttanut kultuuriin, minkä tärkein muoto on kieli.

Kaksoistähti kuuluu kielessä parillisuuden korostamisena, yhdyssanojen muodossa. Siksi ihmismies, verineste jne. yhdyssanat ja kuvitellut sanayhdistelmät. Olento korostaa ihmisyyden maskuliinista puolta, vaikka se selkeästi ymmärtää ihmislajin olevan muutakin kuin kohtaamiaan sotilaita. Sotilaat ovat sille ehkä parittomina epätäydellisiä olentoja. Sääliessään ihmisiä välittyy sen vaillinaisuus. Franco vahingossa puhuu olennon kieltä mainitessaan kahvipannun. Tällöin muukalainen ymmärtää mitä sanalla haetaan, mutta ei tunne mustaa nestettä.

* * *

Kirjaimen ja ajatusten noudattamisen sijaan kääntäminen on kulttuurin vertauskuvallistamista. León Giecon rallatus karnevaalistaan kuulusta Río Paranán kaupungista on Hangon Keksin mainoslause. Carlos Gardelin tango Caminiton sijaan kaiuttimesta kuuluu Toivo Kärjen Hopeinen kuu, joka tosin ei teknisesti ottaen taida olla tango lainkaan.

* * *

Juan Salvo vapisi kauttaaltaan autotallissa. Hänen oma kotinsa oli saari, jonka oven takana odotti hiljainen, petollinen kuolema. Hän ei pelännyt vain taivaalta satavaa kuolemaa. Kadulla mikä tahansa liike tai ääni saattoi merkitä toista eloonjäänyttä, joka olisi valmis tappamaan säilyäkseen itse hengissä.

Käännöstyön aloittaessani olin terveyssyistä Chilen pääkaupungissa Santiagossa, erossa perheestäni jonka en sallinut asettua vaaraan. Korona vaati uhrin joka kahdeksas minuutti, ja tilanne pääkaupungissa oli maan yleistilaa vakavampi. Ulkonaliikkumiskiellon sijaan minut eristi asuntooni viranomaismääräysten sijaan pelko näkymättömästä vihollisesta.

Korona oli vuoden kestettyään vienyt työn kahdelta miljoonalta asukkaalta, ja pandemia iski armottomasti juuri yhteiskunnan heikompiin. Kun epätoivo oli syventynyt maassa, josta puuttuivat hyvinvointiyhteiskunnan tukirakenteet, oli jokin perustavanlaatuinen yhteiskuntasopimus kanssaihmisten välillä lakannut olemasta voimassa. Kaduilla liikkui nyt petoja.

Katurikollisuus ja väkivalta eivät enää rajoittuneet vähempiosaisten keskuuteen, vaan ulottui ensi kertaa hyväosaisten alueille. Kaduilla rikollisuus ei enää ollut arvokkaan älypuhelimen nappaamista varomattoman kulkijan kädestä. Aseistautuneet rikolliset kohdistivat joukolla rajua väkivaltaa ja uhrin jäätyä makaamaan maassa tältä vietiin kengät jalasta. Tämä ryöstö tapahtui tuskin kolmeasataa metriä asuntoni ovelta, valvontakameroiden alla.

* * *

El Eternauta kääntyi Eternautiksi kolmessa kuukaudessa, minkä aikana tarina ja todellisuus alkoivat mielessäni kietoutua toisiinsa, ja loppukesä kääntyi alkutalveen.

Santiagossa taivas on pilvetön, kun lämpötila laskee yöllä nollan alapuolelle vuorten huipuille ilmestyen tuolloin lumipeite. Sellainen oli yö, jolloin petollisen kauniit, heikosti hohtavat lumihiutaleet laskeutuivat taivaalta Buenos Airesissa, Eternautin sivuilla.

Keskuslämmitys usein menee hukkaan, koska kalliita raskaita kaksikerrosikkunoita, ”termopaneles”, ei asenneta kuin kalliisiin hotelleihin. Varakkaiden asunnoissakaan ne eivät ole tavanomaisia. Harakoille lämmittämistä ei mietitä, koska ruoka valmistetaan kaasuliedellä. Kaasuvuotojen pelossa keittiön seinissä on rakennusmääräysten mukaiset tuuletuskanavat. Ikkunan raottaminen luo välittömän läpivedon.

Toisinaan heräsin aamuyön tunteina, nousin sängystä ja raotin verhoja. Katseeni hakeutui ylös, kohti yötaivasta. Erotin kenties pimeydessä vuorenhuippujen saaneen valkoisen peitteen. Sen sijaan Andien juurella sataa tuskin koskaan, eikä niin tapahtunut edes pakkasöinä, lumen muodossa.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 04.09.2021 klo 18:23:39
Luen alkua opuksesta Perramus alkukielellä, siis espanjaksi. Juan Sasturain kirjoitti aivan huikean vivahteikasta tekstiä, tyylilajiaan satiiri.

Kuvittelen, että suoratoistopalvelut siirtyvät konekäännökseen elleivät aivan parin, kolmen vuoden sisällä niin viimeistään ennen pitkää. Tämä ei ole mikään teknologiaa ihaileva toteamus vaan hieman pessimistinen näkemys siitä, että talous menee kulttuurin (laadukkaan tuottamisen) edelle.

Toisessa yhteydessä luin sitä, kuinka konekäännös ei huomioi tunteita. Tuota tekstiä kun nyt katson, niin siinä on periaatteessa aivan selviä ja lyhyitä lauseita, jotka konekäännös varmaan pystyisi pyöräyttämään vaivatta ymmärrettäväksi suomeksi, mutta siitä häviäisi 90% sisällöstä. Täysin mahdoton kääntää muutoin kuin ihmisen toimesta ja ihmisenkin pitäisi käsittää monenmoisia kulttuuriviittauksia ja Argentiinan historiaa. Sasturain itsekin velmuilee kieltä käyttäen (esim. melkein runomittaan: "contigo...enemigo").
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 13.10.2021 klo 02:07:47
Tämä ei ole yksiselitteisesti sarjakuvan kääntämiseen liittyvä aihe, mutta en tohtinut aloittaa omaa ketjua.

Kaikille lienee kuitenkin tuttu liitekuvan mukainen tilanne, jossa tilaa on enemmän kuin käännetty teksti tarvitsee. Kuva toki vain kavaltaa alhaiset tuotantoarvot. Syynä ylenmääräiseen tilaan lienee useimmiten joko konefontti tai kielten eroavaisuus, jota ei tasoitella kääntäjän tai latojan osalta.

Kunnianhimoisemmassa tuotannossa liitekuva olisi helppo nokkelan latojan korjata, yksinkertaisimmillaan suurentamalla viimeistä sanaa.

Oivaltava ja kokenut kääntäjä voi toki suunnitella sanomisensa hieman etukäteen niin, ettei tällaisiin edes latoja päätyisi koskaan lyömään otsaansa.

Parhaassa tapauksessa kääntäjä pystyy sanomaan asian toisella tavoin, mutta sarjakuvasta riippuen tietysti tällaiseen kiljahdukseen voi puuskahtaa jotain nokkelaa niin, että suomennoksella ei olisi tekoa alkuteoksen kanssa, mikä hyvin voi olla perusteltu ratkaisu. Toisaalta laiska kääntäjä voi yksinkertaisesti venyttää ja vanuttaa sanottavaansa, käytännössä tinkiä siis laadusta.

Tämän voisi tietysti kuitata ympäripyöreästi, että pitää hakea tasapainoa visuaalisen puolen ja käännöksen laadun kanssa, mutta lopulta kaikki kääntyy rahaan. Onhan niitä ratkaisuja vaikka puhekuplien uudelleen piirtämisestä lähtien, miten nyt missäkin prioriteetit nähdään olevan kohdallaan.

Olen maailmalla nähty uudelleen piirrettyjä puhekuplia. Samoin esimerkiksi nettisarjojen tapauksessa voi tekijä yleisön mukaan latoa huolella yhdellä kielellä ja vauhdikkaammin tehdä saman toisella kielellä. Disney-sarjoissa tietenkin painotetaan nokkelaa ja kekseliästä suomea.

Kvaakissa olen toisinaan huomannut arvosteluissa mainitun huolellisen ja onnistuneen ladonnan. Kertokaa ulkosuomalaiselle ihan esimerkkien kautta, mikä on nykytaso. Onko erityisen onnistunutta tai epäonnistunutta käännössarjakuvaa tässä suhteessa? Häiritseekö asia vai kiinnittääkö siihen lainkaan huomiota?

Lisäksi voi toki kukin kertoa mielipiteensä prioriteettien suhteen. Onko käännössarjakuva ensisijaisesti sananmukaisesti kuvaa vai painottuuko käsikirjoitus ja suomi yli visuaalisen miellyttävyyden?

(Käännössarjakuva ketjun aiheen lisäksi myös siksi, että eihän tällaisia tyhjiä alueita pitäisi alkujaan kotimaan sarjakuviin mitenkään tulla.)
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Antti Valkama - 28.10.2021 klo 08:14:54
Kiinnitän itse kääntäessäni jonkin verran huomiota tuohon. Jos kupla jäisi kovin autioksi, saatan pidentää käännöstä. Yleensä ongelmana ovat kyllä liian pienet kuplat tai muut elementit, koska japanilainen kirjoitusjärjestelmä on suomalaista tiiviimpi.

Toisaalta tekstin pystysuuntaisuus aiheuttaa joskus vaikeuksia koon suhteen: Pystytekstin saa yleensä kapeaan ja korkeaan kuplaan nätimmin isona kuin vaakatekstin. Runsas tavutus voi tehdä hankalaksi lukea ja/tai rumaksi. Jos replassa on vain yksi sana, se voi kyllä toimia pystyssä myös käännöksessä.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 29.10.2021 klo 00:53:30
Runsas tavutus voi tehdä hankalaksi lukea ja/tai rumaksi.

Haasteet mangan kanssa ovat varmasti omaa luokkaansa. Olin ahkera käännösmangan kioskiostaja Suomessa asuessani, ja takavuosilta jäi sellainen mielikuva että vaikka sarjasta riippuen saattoi joskus näkyä kamppailun jälkiä niin keskimäärin suomi sopi hyvin ruutuihin.

Toisaalta runsain määrin valkoista, tyhjää tilaa ei mielestäni niin pilvimäisissä kuplissa häiritse, kun se voi laatikkomaisissa/epäsymmetrisissä kuplissa olla vaikeakin ladottava vrt. tuo Minni Hiiri -kupla.

Olisiko kuitenkin tavutus nykysarjakuvassa enemmin se, mikä pistää lukijan silmään. Vai kiinnittävätkö näihin lukijat lainkaan huomiota, ja se on enempi ammattilaisten ja kovimpien harrastajien rinki, joka edes tiedostaa asiaa?
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Darzee - 29.10.2021 klo 11:02:38
Olisiko kuitenkin tavutus nykysarjakuvassa enemmin se, mikä pistää lukijan silmään. Vai kiinnittävätkö näihin lukijat lainkaan huomiota, ja se on enempi ammattilaisten ja kovimpien harrastajien rinki, joka edes tiedostaa asiaa?

Selkeät tavutusvirheet ja muu huolimaton ladonta kyllä ärsyttää satunnaistakin lukijaa, puolityhjät puhekuplat eivät ehkä niinkään. Jiksin 1990-lukulainen esimerkki Mikin dekkaripokkari -taskukirjasta ei tosiaan tyylillään huimaa, mutta paljon pahempaakin on nähty. Jossain ammoisissa Nakke-lehdissä tai vastaavissa puhekuplat oli piirretty uudestaan suorakulmaisiksi toisiinsa kiinni ruudun ylälaitaan, jätetty rajaamatta ja teksti oli pahimmillaan ladottu osittain kuvan päälle. Vieläkin karmivat nämä muistot, vaikka vanhojen syntien vatvomista ei ehkä tässä kaivattu.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 29.10.2021 klo 17:52:41
Vieläkin karmivat nämä muistot, vaikka vanhojen syntien vatvomista ei ehkä tässä kaivattu.

Sopiihan niitäkin kaivella, ja voi tästä ketjusta vaikka lohkaista omansa, jos oikein muistojen polkuja tallotaan. Oma pohdintani liittyi kuitenkin nykytilaan ja -käsitykseen.

Olisiko ehkä kuplan muoto merkittävin tekijä, joka saa lukijan kiinnittämään huomion (negatiivisessa mielessä) tyhjään tilaan. Toisinaan tyhjää tilaa on vaikka kuinka, mutta se mielestäni vähän kuuluu asiaan.

Toki keskelle mitä tahansa symmetristä muotoa tekstin saanee vaivatta kellumaan, mutta jos on tasattava oikealle tai vasemmalle, niin se onkin kinkkisempää.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Antti Valkama - 01.11.2021 klo 09:36:06
Täsmennän vielä, että jos esim. puhekupla on alkujaankin ilmava, niin yritän pitää sen sellaisena suomennoksenkin kanssa. Eli tyhjä tila itsessään ei tosiaan ole vihollinen. Joskus sitä on ihan tarkoituksella paljon.

Olisi kyllä hauska tietää keskivertolukijan näkemyksiä näistä jutuista. Mitkä jutut häiritsevät, mitkä eivät?
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 01.11.2021 klo 15:02:17
Eli tyhjä tila itsessään ei tosiaan ole vihollinen.

En ole minäkään sellaisena pitänyt, mutta olen juuri opiskelemassa asiaa apunani Nate Piekosin The Essential Guide to Comic Book Lettering (2021), jossa kirjoittaja mm. toteaa jopa kavahdetun tavuttamisen olevan paikallaan kyseisen tyhjän tilan ("negative space") eliminoimiseksi. Toisaalta hän myös toteaa, että osa tekstaajista ei koskaan suostu käyttämään hieman kulmikkaita puhekuplia (tekstilaatikot on sitten erikseen), vaikka ne eliminoisivat tyhjää tilaa tietyissä tilanteissa tehokkaammin (ja myös itse pyrkii välttämään kulmikkaita puhekuplia).

(Kirja muuten on ihan mielenkiintoinen, siitä purku kirjallisuusketjuun, kun joskus ehdin sen loppuun saakka tavaamaan.)

Olisivatko omien silmien mieltymykset tekstin keskittämiseen ja tyhjään tilaan peräisin siitä, mitä on lukenut. Onhan esim. ranskalainen sarjakuva ollut käsintekstattuine sivuineen mielestäni paljon jenkkimateriaalia ilmavampaa, jossa runsas tila tuntui luontevalta mangan tavoin.

Yhdysvalloissa muuten puhekuplien suunnittelu häntiään myöten on suunnittelijan työtä, mutta jenkkien work-for-hire-malli tarkoittaa tietenkin, että puhekuplat ovat sitten käännössarjakuvassakin kreditoimattoman freelancer-tekijän käsialaa – hurraa tekijänoikeudet – olettaen, ettei digiaikanakaan kuplia suunnitella alusta lähtien missään maailmalla itse (mikä jollain suurella markkina-alueella voisi ollakin mahdollista).

Wanhojen käännössarjakuvien tapauksessa tietenkään ei ole muuta mahdollisuutta kuin sopeutua olemassa olevaan. Harvoin edes ruutu taiteineen sallisi kuplien venyttelyn tai typistelyn, mikäli sen raha alkujaan sallisi.

Huolimatta siitä, että olen mielestäni hyvä hahmottamaan asioita visuaalisesti pääni sisällä, osoittautui sarjakuvan tekstin hahmottaminen puhekupliin vaikeaksi. Symmetrisen tilan olleessa kyseessä voi osin luottaa siihen, että teksti keskittyy sulavasti, mutta epäsymmetrisiin (mm. mutkan tekeviin kupliin) tekstin miettimisen epäonnistuminen tuntui vähän siltä, kuin olisi potkaissut isovarpaan pöydänkulmaan, kun näki miltä se sitten näyttää.

Eipä sillä, miettimällähän nämä ratkeaa, ja tahtomattaan tästäkin aiheesta innostuu.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Antti Valkama - 02.11.2021 klo 09:23:50
En ole minäkään sellaisena pitänyt,

Näin oletin, aiempien viestiesi perusteella.

Mangassa on paljon yhdistelmäkuplia, joissa kaksi puhekuplaa on ikään kuin kiinnittynyt toisiinsa, ja vain raja pystyteksti on selkeästi jaettu kuplan eri osiin, kuvan keskimmäisen tapaan. (Tosin voivat yhtä hyvin olla samalla korkeudellakin.) Silloin pitää miettiä, jakaako suomennoksenkin kahtia vai ei. Jos kuplat ovat korkeita & kapeita ja myös aivan tai lähes rinnakkain, niin yleensä yhdistän tekstit. Kaksi kapeaa, paljon tavutettua, lähes toisiaan hipovaa replaa kun näyttää aina huonolta. Jos on rajatapaus ja luotan latojan arvostelukykyyn, saatan pitää tekstit käännöstiedostossa erillään mutta lisätä huomautuksen "nämä voi myös yhdistää".

Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 04.11.2021 klo 16:20:04
Sanahirviö-käännöstoimiston perustaja Mirka Ulanto pitää blogia netissä tuoden osaamistaan esille, mutta tehden samalla myös osin näkymättömäksi mielletyn työn näkyväksi.

Uusin blogipostaus käsittelee Asterix ja aarnikotka -albumin kääntämistä (https://sanahirvio.fi/2021/11/04/aarnikotka/).
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 01.01.2022 klo 02:21:52
Kulttuuritoimitus haastatteli Kirsi Kinnusta (https://kulttuuritoimitus.fi/layout2021/kaantaminen-on-kuin-yhden-miehen-tai-naisen-show-sanoo-valtion-ulkomaisen-kaantajapalkinnon-saanut-kirsi-kinnunen/), joka korostaa työnsä luovaa puolta.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Antti Valkama - 05.01.2022 klo 15:12:20
Kiinnostava haastattelu!

Se tosin jäi mietityttämään, että onkohan oikeasti havaittavissa jokin "Ikea-muotti" vai onko se vain Kinnusen pelkona. Toki minustakin olisi kivempaa, että suomalainen kustannustoiminta olisi ensisijaisesti suomalaisessa omistuksessa, mutta jos vaihtoehtona ovat talousvaikeudet, niin tervetuloa vain, ruotsalaisomistajat!
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 30.01.2022 klo 18:17:18
Tällä ei ole tekemistä suomentamisen, mutta kuitenkin yleisemmin sarjakuvan kääntämisen haasteiden kanssa: liitekuva on opuksesta For Justice, josta kirjoitin aiemmin täällä (https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,17411.msg542868.html#msg542868).

Siinä on latojallakin ollut miettimistä, kun alkuperäinen teksti tulee rivi kerrallaan kuvituksen päälle ja kääntäjä on tuottanut neljän rivin sijaan kolme riviä. Tämä nyt on ihan mahdoton tapaus, ja tuossa opuksessakin ääriesimerkki, mutta tulipahan lähetettyä näin sunnuntain huvitukseksi.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Timo - 30.01.2022 klo 19:20:56
Sinänsä käännökseen liittymätöntä mutta tarpeellista rutinaa: latoja olisi kyllä voinut olla viitseliäämpi ja yrittää edes hiukan tasata kuplan tekstejä eikä mennä ohjelman tarjoaman default:tasaus-oikeaan-reunaan mukaisesti :(
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 11.02.2022 klo 15:43:14
Oheisen liitekuvan ryöväsin Petri Aarniolta Facebookin Apinain Tarzan -ryhmästä.

Hassu esimerkki, kuinka erilaisiin lopputuloksiin kaksi suomentajaa ovat päätyneet. Kiinnostaisi tietää alkuperäinen ruutu, että onko puheessa mainittu koitos edessä vai takana.

Kirjaimesta saattaa joutua joskus kauas eroon, mutta olisipa hauska tietää tapauksen taustasyyt, miksi näin on tässä tapahtunut. Oletettavasti ensimmäisen ruudun kääntäjä on typistänyt alkuperäistä ellei toinen ole lasketellut vähän omiaan.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Sampsa Kuukasjärvi - 11.02.2022 klo 19:36:41
Minulla ei ole ruotsalaista alkuperäisnumeroa, mutta kumpikin suomennos lienee epätarkka. Jälkimmäinen panee selvästi enemmän omiaan. Ensimmäinen suomennos olisi suhteellisen oikea, jos ilmaus olisi konditionaali ”miten selviäisitte” eikä imperfekti ”miten selvisitte”.

Frew’n Phantom-lehden numerossa 1804, joka hiljattain lahjoitettiin pdf:nä Mustanaamio-korttipelin (https://www.kickstarter.com/projects/gamesbylyck/the-phantom-the-card-game) tukijoille, sama ruutu englanniksi on seuraava. Viidakkopartion kokelaiden haastattelija kysyy yleisesti miten hyvä Diana on psyykkisen stressin käsittelemisessä. Mitään tiikerikoetta ei ole edessä eikä takana.

Haastattelija: ”How do you think you are at dealing with mental stress?”
Diana: ”Well… I felt a little pressure once when a tiger was about to devour me!”
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 11.02.2022 klo 20:51:54
Minulla ei ole ruotsalaista alkuperäisnumeroa, mutta kumpikin suomennos lienee epätarkka.

Kiitos silti tuon englanninkielisen ruudun kaivamisesta, se taustoittaa mukavasti ja kävi suorastaan yllättävän nopeasti.

Kaunokirjallisuutta ei tietenkään käännetä sanatarkasti kuten käyttöohjeita. Ja ideaalimaailmassa kääntäjille ja latojille maksettaisiin niin, että kuluttajat vain huokailisivat onnesta lopputuloksen nähtyään.

Sarjakuvan suomentaminen on siinä mielessä täysin luonnotonta, että tekstin pitää sopia olemassa olevaan tilaan. Kuplat ja tekstilaatikot sivuilla on alunperin tehty sen mukaan, mitä tekstiä on kirjoitettu.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 12.02.2022 klo 10:58:48
Ivrea Argentina kääntää mangaa niin lennokkaasti (https://www.latercera.com/mouse/ivrea-argentina-out-of-context-el-rescate-de-las-geniales-traducciones-de-la-editorial/) espanjaksi, että naapurimaa Chilessäkään eivät enää kelpaa Espanjasta saapuvat, hillitymmät käännökset. Käännösnäytteiden mukaan Goku ja kumppanit ovat Ivrean pokkareissa hassuja törkyturpia.

Argentiinalaiskäännöksiä on perinteisesti arvostettu korkealle. Käännökset ovat ennenkin kulkeneet hieman omia latujaan, mihin varmaan vaikuttaa maan oma tuotanto, jonka rinnalla käännössarjakuvan muodollisempi, ehkä peräti konservatiivisempi kieli ei maistu.

Suomessa olen aina yhdistänyt tietyn tyylin kustantajien sijaan tiettyihin kääntäjiin, eli vanhoissa eurosarjoissa oli oma, eriytynyt tyylinsä, mutta onhan sitä tietenkin toimituksissa haettu määrätietoisesti omaa suuntaa mm. Disney-sarjoissa ja Korkkareissa. Willereissä on tietty omat perinteensä niissäkin.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 24.02.2022 klo 00:05:43
Sarjakuvan suomentajat ovat nasevien ilmaisujen mestareita, jotka osaavat sovittaa suomea puhekupliin.
Sarjakuvien kääntämisestä keskustelevat Saara Pääkkönen, Pekka Tuomisto ja Mirka Ulanto.
Yle Areenassa. (https://areena.yle.fi/audio/1-61639926)

Edit: Voihan kerppo! Toihan on ihan sama juttu kuin tämä Kirjastokaistan juttu - VIDEONA (https://www.kirjastokaista.fi/sarjakuvien-suomentajan-sanat-elavat-kuvassa/)! Nähkää kääntäjät ilmielävänä!

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Antti Valkama - 24.02.2022 klo 08:51:38
Tosin podcast-linkki on siitä kätevä, että voi vaikka kävelyllä kuunnella. Eli hyvä kun jaoit.

Vaikka kukaan ei kysynytkään: Mangan käännösprosessi toimii koko lailla samoin kuin länsisarjakuvan. Eli valtaosa keskustelussa sanotusta pätee siihenkin. Erona on lähinnä se, että tietyt ongelmat/haasteet/kysymykset korostuvat. Ilmaisujen nasevuus eli tiiviys tulee entistä tärkeämmäksi, kun käännettävän kielen merkistö on kuten japanissa. Siis sellainen, jossa iso määrä asiaa voi tiivistyä muutamaan merkkiin. Ja erilaiset efektitekstit ovat yhteinen juttu, mutta niitä on mangassa usein enemmän ja ne ovat moninaisempia. (Ts. niillä kuvataan äänien lisäksi paljon muitakin ilmiöitä kuten tunteita, tuntemuksia, ilmapiiriä, liikettä...)
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 16.03.2022 klo 21:33:51
Siis sellainen, jossa iso määrä asiaa voi tiivistyä muutamaan merkkiin.

Tällaiset nimenomaan pitää kysymättä kirjoittaa!

Kaksoismerkitysten kääntämistä saa jäädä punnitsemaan koko kohtauksen kannalta, koska lopulta lukijan käsitys tapahtumista on sidoksissa suomentajan tulkinnasta.

Sekin on perushaastava tilanne, kun käsikirjoittajan tarkoitus on jättää jokin tarkoituksella lukijan tulkinnan varaan.

Oma suuri oivallukseni suomentamisessa on, kuinka paljon teksti menettää painoarvoaan kun se ladotaan sivuille. Se saa vain osan lukijan huomiota, jonka jopa itse sivuuttaa, kun syventyy lukemaan.

On sekin tietenkin ansio, ettei suomennos "napsahtele" lukiessa korvaan.
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Lurker - 14.08.2022 klo 21:29:51
Lainaus käyttäjältä: Jarkko Sikiö link=topic=8657.msg543755#msg543755 date=164. 7459231
--
Oma suuri oivallukseni suomentamisessa on, kuinka paljon teksti menettää painoarvoaan kun se ladotaan sivuille. Se saa vain osan lukijan huomiota, jonka jopa itse sivuuttaa, kun syventyy lukemaan.

On sekin tietenkin ansio, ettei suomennos "napsahtele" lukiessa korvaan.

Niinhän sitä sanotaan, että hyvää suomennosta ei huomaa. Kääntäjällä voikin olla ihan hirveä kiusaus ujuttaa jos jonkinlaista jännää ja jujutusta tekstiin, jotta suomennos huomataan: suomentaja huutaa näin huomiota itselleen. Tietyissä rajoissa tämä onkin ihan ookoo ja se tuo kivaa rytmistystä ja pysähtelemistä tekstiin.

Aivan kuten elokuvien erikoisefektejekään ei kukaan kehu, jos niitä ei huomata erikoisefekteiksi.

EDIT: Akkari on tästä rankalla kädellä rikastetusta kielestä hyvä esimerkki. Älä sorsi Aku Ankkaa! (https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/minna_pyhalahti/ala_sorsi_aku_ankkaa!.22360.blog)
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 29.08.2022 klo 07:42:54
Kotus haastatteli av-kääntäjä Tiina Kinnusta, joka toteaa (https://www.kotus.fi/nyt/10_kysymysta_kielesta/10_kysymysta_kielesta_2022/kieli_on_silta_ihmiselta_ihmiselle.38811.news): "Kieltä pitää osata sen verran, että pääsee pintarakenteen alle ja merkityksiin. Siksi meitä kääntäjiä tarvitaan yhä edelleen avaamaan muita kieliä ja maailmoja pintaa syvemmältä."
Otsikko: Vs: Sarjakuvien suomentaminen
Kirjoitti: Lurker - 12.03.2024 klo 20:19:14
Podcast kuunteluun!

Ranskaa raakana! #131 – Asterixin suomentaminen: vieraana Mirka Ulanto (https://www.podbean.com/media/share/pb-bzmtr-157377c)

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
131. jaksossa keskustelen kääntäjä Mirka Ulannon kanssa Asterixin suomentamisesta. Uusi sarjakuva-albumi Valkoinen iiris ilmestyi 2023 (Story House Egmont). Miten Mirka kiinnostui aikoinaan ranskan kielestä ja miten hänestä tuli ranskan kääntäjä? Miten Mirka pääsi suomentamaan Asterix-albumeja? Millaista on kääntää sarjakuvia verrattuna muihin tekstilajeihin? Millainen haaste on suomentaa latinasta peräisin olevia sitaatteja? Miten löytyivät vastineet Trubadourixin lauluihin? Entä miten päädyttiin hellittelynimityksiin possuseni ja Liinukka? Millä tavoin ranskalainen kustantaja valvoo Asterix-käännöksiä?