en ole strippejä nähnyt mutta on ollut sutattu bond-sarjis lehti joka ei perustunut mihinkään elokuvaan.
Onkos tuo varmasti O´Donnellin sovittamaa? Tiedän, että hän sorvasi ainakin Tohtori Ei:n sarjakuvasovituksen, mutta Henry Gammidge kirjoitti useimmat 007-sarjakuvaversioinnit.
.. Mitä tulee taas Modestyn kääntämiseen, ainakin Willien cockney-murre/slangi on useimmiten kadonnut silloin kun sarja on kääntynyt suomeksi, mitä kautta sitten onkin kääntynyt. Mutta mitäpä Willien sitten olisi pitänyt puhua? Stadin slangia? ..
Pirusti harmittaa myös tuo Piko & Fantasio -jakson "Pelko langanpäässä" myöhempi sumentelu, NonStopissa oli vaan niin naseva seonneen kreivin huutelu: "Minä haistatan teillä pitkät!"'No onpas muuttunut tosi laimeaksi.
"Minä sanon teille "PYH!"" ei iske ollenkaan niin hyvin...
Off T.
Nuo Mustiksessa olevat Pikot ja Fantasiot on muuten painettu ja väritetty TODELLA HYVIN!!!!!!!!!!!!! Siis ihan oikeasti.
Lienee sellainenkin osa lukijakuntaa, jota tämä ilmiö suorastaan HÄIRITSEE! (WHAMMO!)Kyllä sarjiksissa pitää olla lihavointeja. Mutta rajansa tietysti kaikella. Mutta esim. supersankarisarjakuviin ne vaan jotenkin sopii tosi hyvin.
Ruotsissa näköjään Jerekin tulee alkukielisellä nimellä "Zits", eikä yhdenkään hahmon nimeä ole ruotsinnettu.
... Lukijakunnan tuntien voi myös olettaa että Harper Leen romaani on täysin tuntematon sekä alkuperäiskielellä että ruotsinnoksena (vai olenko liian ankara maanmiehiäni kohtaan taas...).
Millaisella vauhdilla käännöstyö etenee? Voiko joskus johonkin sanaleikin kääntämiseen mennä paljonkin aikaa?
Sanonnat, sanaleikit, sensemmoiset voivat mennä vielä ohi silmien oikolukiessakin, ja se se vasta jää kismittämään jälkeenpäin. Semmoiseen käännöstöissä hairahduttuani voin sanoa, että vaikkei muilta sanomista tulisikaan, tekee mieli hakata itse päätään seinään. Miksenpä paljastaisi: olisin ollut oikeilla jäljillä, jos olisin joskus nähnyt klassikkoelokuvan Jules ja Jim. Mutta kun en ollut, en tiennyt, mikä oli viitekehys silläkin repliikillä.
Käännös on aina tulkintaa, ja koska suomen kielessä on paljon pitempiä sanoja kuin esim. englannissa, on tarvittaessa tiivistettävä ja toisinaan myös paikallistettava eli lokalisoitava.
Millaisella vauhdilla käännöstyö etenee? Voiko joskus johonkin sanaleikin kääntämiseen mennä paljonkin aikaa?
Onko tämä Kamut jo käännetty/työn alla? Pull the wool... tarkoittaa kutakuinkin hämäämistä, huijausta yms. Mutta mitens villat saa mukaan. ;D Kamuissa tuntuu vähän väliä olevat tämmösiä juttuja.
Tekstikuva (http://www.tekstikuva.fi/)
Ja palautetta kannattaa antaa aina rakentavasti ystävällisellä otteella, mutta kuitenkin silleen jämäkästi, että se toimii.
Timo
Molemmat myös omassa hyllyssä. Mutta ei kai Shokki-special ollu muuta kuin pokkari? Iso foliokoon opus oli EC-kauhua sisältänyt Kauhu-special(?)
Timo
Tietenkään kaikille asialla ei ole merkitystä, koska on "vain sarjakuvaa" tai "vain eskapismia" ja useimpia ei kosketa.
Joko heitä eivät edes kiinnosta nyanssit tai sitten tilanne on sama kuin minulla.
Laajemmassa tuttavapiirissä tehty huutokysely kun antoi tyrmäävän "pysyttelen alkukielisissä" vastauksen tähän mennessä äänin 5-0.
Sarjakuvaruutu: Miten sarjakuvia käännetään? (http://sarjakuvaruutu.fi/2015/11/miten-sarjakuvia-kaannetaan/)
Vaikeinta panelistien mukaan oli kääntää huonosti kirjoitettuja sarjakuvia.
mikäli olette lukeneet Tarun sormusten herrasta ja Harry Potterit suomeksi, ette ole lukeneet J.R.R. Tolkienin ja J.K. Rowlingin kirjoja, vaan Kersti Juvan ja Jaana Kapari-Jatan teokset.
Aika esikuviensa kaltaiset juonet ja kerronnalliset ratkaisut olivat kuitenkin noihin suomalaisiin teoksiinsa kehittäneet. Ihanko silkkaa sattumaa?
... mikäli olette lukeneet Tarun sormusten herrasta ja Harry Potterit suomeksi, ette ole lukeneet J.R.R. Tolkienin ja J.K. Rowlingin kirjoja, vaan Kersti Juvan ja Jaana Kapari-Jatan teokset.
Aika esikuviensa kaltaiset juonet ja kerronnalliset ratkaisut olivat kuitenkin noihin suomalaisiin teoksiinsa kehittäneet. Ihanko silkkaa sattumaa?
I once saw someone complain that a listing for Showa: A History of Japan had it “By Shigeru Mizuki and Zack Davisson.” They complained that Davisson (me) was only the translator, and so the series wasn’t “by” him. But I think that is an accurate listing. I am also a writer, and to me the translations I do are as much “mine” as the books I write. They are “my comics.”
Next time you read a manga you love, take a peek at who the translator is. Maybe check to see if you have any other comics by that translator. As an experiment, compare two works by the same original artist, but translated by different people (for example, my Satoshi Kon translations for Dark Horse and the ones by Vertical). See if the voice changes. See how different they are. And remember that what you are reading is always a collaboration. No matter what your favorite manga is, or who originally wrote it—translators are a part of your experience.
Väistämättä kääntäessä katoaa kirjoittajan ominaisääni, mutta juonivetoisissa kirjoissa se ei välttämättä ole niin oleellista. Lee Childin kirjan alkukielellä ja suomeksi lukeneet tyypit voivat kokolailla kokea lukeneensa saman kirjan. Hyvä kääntäjä voi löytää hyvin samantyyppisen oman äänen kirjalle, joka vetoaa lukijoihin samalla tavoin kuin alkuperäinen. Sarjakuvassa kertojan "ääni" ei ole välttämättä niin vahva, jotain Moorea ja Gaimania lukuunottamatta. Mutta esim. Azzarellon jatkuva sanaleikki on käytännössä mahdotonta kääntää.
Totta: Välttämättä onkin se operatiivinen sana.
Azzarellolla ei ole kyse vain sanaleikeistä(vaikket sitä varmasti tarkoittanutkaan) vaan mm. 100 Bulletsin kohdalla dialektia ja koulutustasoa myöten kunkin hahmon oma ääni. Ei vain se mitä sanotaan vaan miten sanotaan semantiikkaa ja kulttuuria myöten. Jotka ovat olennainen osa kerrottua tarinaa siinä kuin ne kuvatkin.
Huonot käännökset tekevät hallaa suomen kielelle aika laajalti. Suomen suurimpien iltapäivälehtien sivuilla on sanasta sanaan pöllittyjä juttuja anglismeineen ja vastaava mainitsemasi "hällävälismi" näkyy esim. tv-sarjojen käännöksissä, mutta ylipäätään kirjoitetun tekstin puolella. Osaksi kääntäjillä kyse on korvausten pienentymisestä, ehkä myös arvostuksen vähenemisen vaikutus motivaatioon tms. - mutta peräänkuuluttaisin jonkinlaista ammattiylpeyttä.
Jonkinasteinen idioluutio on käynnissä. Suomen kieli kesti 700 vuotta Ruotsin vallan alaisuudessa, mutta kymmenen vuotta Internetiä ja aspartaami-cokista tuntuu tekevän tehtävänsä.
Tämä on surullista kyllä totta. Osittain myös tahallista.
Kyse ei ole mistään pahanenteisestä hallinointimenetelmästä tai vehkeilystä: useampi tuntemani ammatti/puoliammattilaiskääntäjä on kertonut että kuvatallennepuolella on tullut palautetta: Käännät liian hyvin.
Työ on ollut liian tasokasta maksuun nähden ja jottei kuluttaja opi liian vaativaksi on oltava virheprosentti. Siis tietty määrä väärin käännettyä.
Kuvittelin alkuun että minua yritetään vetää höplästä, mutta kun toisiaan tuntemattomat tahot toistivat saman asian oli pakko ymmärtää että kaupallisuuden lainalaisuudet eivät ole kulttuurin ja loppukäyttäjän puolella.
Vaan sen idioluution.
No niin, nyt on oikein. Eli otetaan pätkä Davissonin tekstiä tähän:
Toki, tuota minäkin kysyin molemmilta erikseen.
Maksavat määrän mukaan, mutta varsinkin nämä tahot eivät halua "liian hyvää kääntämistä".
--
Itsekin suomennoshommia tehneenä en voi tätä uskoa. En sitten millään.
Tai ehken vain halua uskoa...
Mutta siis kaikki kunnia ja kiitos hyville kääntäjille - ihan ilman, että tarvitsee omia koko teosta omakseen.
Käännös on aina tulkintaa, ja koska suomen kielessä on paljon pitempiä sanoja kuin esim. englannissa, on tarvittaessa tiivistettävä ja toisinaan myös paikallistettava eli lokalisoitava. Ruotsissa näköjään Jerekin tulee alkukielisellä nimellä "Zits", eikä yhdenkään hahmon nimeä ole ruotsinnettu.
Ratkaisu sekin, mutta millaista olisi lukea esimerkiksi Asterixia, jos hahmoilla olisi alkukieliset nimet?
Eihän Frendien kääntäjäkään keksinyt pääkuusikolle suomenkielisiä nimiä.
"He bane", "Dis bane", "We bane". Mikä tää bane-juttu on? Ei tunnu ruåtsalaiselta.
Unohtui:
Käännös: "Ette siis halua naida mustaa miestä". (En jaksa kaivaa kyseistä Non Stop -lehteä esille, joten voi olla ettei ole ihan sanatarkka lainaus, mutta ymmärtänette pointin)
Olen edelleenkin sitä mieltä että Kaukoranta tuskin tietoisesti ujutti tuohon kaksoismerkitystä.Ja tuo Natashan reaktio sopii kyllä paremmin alkuperäiseen suomennokseen.
Itse olisin varmuuden vuoksi kääntänyt "Ette siis halua astua vihille hänen kanssaan, koska hän on musta". Njaa, tuskin olisi mahtunut
Kyllä mä huomasin tän kaksoismerkityksen lukiessani Kuninkaallisen kosijan ensimmäisen kerran, silloin 70-luvulla.Teinillä Se on luonnollisesti mielessä koko ajan. Ja kaikki siihen viittaava aiheuttaa kiherrystä tai punastelua.
Ihme ois, jos kääntäjä ei ois moista huomannut.
Sulla on Tertsi kumma fiksaatio tähän kuninkaallisen kosijan tapaukseen...Tässä muuten oiva esimerkki Kvaakin keskustelukulttuurista. :)
OfftopicTässä muuten oiva esimerkki Kvaakin keskustelukulttuurista. :)
Sattuipa kohdalle tämmönen ankkasarjakuvan käännös (Bob Gregory ja Tony Strobl).Tuohon aikaan kuin tuo on ilmestynyt, ankkakäännöksiä ei tietenkään tehty yhtä suurella vaivalla kuin nyt. Mutta joo, mennyt kyllä suomentajalta ohi tuo kuplan ajatus. Huumoria rakennettu ihan eri tavalla. Alkuperäisessä viitataan alkuperäistä muistuttavaan (New Orleansin) musiikkikulttuuriin ja suomeksi lukijalle annetaan kuva että Roope hieman ansiotta nostaa omaa häntäänsä. Mutta kai tuollekin joku on nauranut. ;D
Tuohon aikaan myös sana "panna" oli paljon kätytetympi kuin nykyinen väkinäisen kuuloinen laittaa, jolla se usein pyritään korvaamaan. Suoritetaankohan "viattomia" panoja enää paljon muualla kuin pankeissa?
Mainittakoon, että tämän vuoksi yritän olla tarkkana ja käyttää panna-verbiä aina, kun se on asianmukainen. Eli en korvaa verbeillä "pistää" tai "laittaa". Ärsyttää moinen.
Kyllä minäkin panen auton talliin ja saunan päälle. Eiköhän tuolle höröttäminen jäänyt kun siirryttiin ylä-asteelle panemaan opettajat ojennukseen.
(Jos siis unohdetaan pienpanimoiden painonta. Tiesittekö, että tytötkin panee?)
Eiköhän tuolle höröttäminen jäänyt kun siirryttiin ylä-asteelle panemaan opettajat ojennukseen.
Karzan laittaa taas! ;D
Timo
Mistä?Parjataan joo, mutta "ei haukku haavaa tee". (Vaikka saattaa tehdäkin) :)
"yrittänyttä ei laiteta" on epäonnistuneimpia sanontoja ikinä, yrittävää muka ei moitittaisi tai parjattaisi.
Optimisti sanoo "Yrittänyttä ei laiteta" ja pessimisti "Joka kuuseen kurkottaa se katajaan kapsahtaa".
Runsas tavutus voi tehdä hankalaksi lukea ja/tai rumaksi.
Olisiko kuitenkin tavutus nykysarjakuvassa enemmin se, mikä pistää lukijan silmään. Vai kiinnittävätkö näihin lukijat lainkaan huomiota, ja se on enempi ammattilaisten ja kovimpien harrastajien rinki, joka edes tiedostaa asiaa?
Vieläkin karmivat nämä muistot, vaikka vanhojen syntien vatvomista ei ehkä tässä kaivattu.
Eli tyhjä tila itsessään ei tosiaan ole vihollinen.
En ole minäkään sellaisena pitänyt,
Minulla ei ole ruotsalaista alkuperäisnumeroa, mutta kumpikin suomennos lienee epätarkka.
Siis sellainen, jossa iso määrä asiaa voi tiivistyä muutamaan merkkiin.
--
Oma suuri oivallukseni suomentamisessa on, kuinka paljon teksti menettää painoarvoaan kun se ladotaan sivuille. Se saa vain osan lukijan huomiota, jonka jopa itse sivuuttaa, kun syventyy lukemaan.
On sekin tietenkin ansio, ettei suomennos "napsahtele" lukiessa korvaan.