Kvaak.fi - keskustelu

Voisitko selventää tätä hieman asiasta vähemmän perillä olevalle?

Mitäs tuossa on selvittämistä, Hanna-Barbaarithan olivat tuoneet Smurffit jo 1980-luvulla Amerikan markkinoille animaatiosarjana ja krääsänä - eli esmes "Kuusistrumffinen huilu" olisi varmasti myynyt paremmin kuin Musta Nuoli.

Firma ilmeisesti suunnitteli kohderyhmäksi vähän vanhempia sarjakuvaharrastajia. Ja ekalla albumilla ei haluttu sitten strumffiyhteyttä. Smurfs oli kersojen suosiossa, ja sitä snobit katsoivat Amerikassa kieroon.

Tai sitten eivät saaneet oikeuksia. Mutta onhan tuo Musta nuoli varsin mainio alppari. Kannattaa lukea.

Ruudussa ollut Aarnihovin valtias ja Non Stopin Jumalten lähdettä ei tullut sitten alppareina. Nekin ovat hyviä minusta.

Minulla on viidestä ensimmäisestä albumista neljä ruåttiksi, mutta ne nyt eivät kovin kummoisia ole. Ja Pirkaletta ei ole edes kahdessa vanhimmassa.

Olenko kertonut, että jos saan joskus pojan, sen nimeksi tulee Pirkale?

Otavalta on tulossa Johannes ja Pirkale: Kuusismurffinen huilu (http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=9789511232742) maaliskuussa 2009. Onkohan noita sitten aikomus julkaista enemmänkin?

Onkos tuota Strumffi - Smurffi historiaa koskaan tällä palstalla käsitelty?

Itselle tuo Kuusistrumffinen huilu kuulostaa paljon "oikeammalta" kuin kuusismurffinen huilu. Luultavasti myös muille Ruudun ja Nonstopin ajat eläneelle.

Strumffeille on täällä omakin ketjunsa (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,9436.0.html).

Dänks!

Kyllähän tuossa La flûte à six Schtroumpfs  on Strumffi T:llä joten kyllä
ne onneksi Strumffeja on.
Nyt voi mennä rauhassa strumffaamaan.

Onneksi mulla on jo KuusiSTRumffinen huilu, joten saavat pitää SMUrffisen huilunsa ja tunkee sen vaikka strumffiinsa....  ;D Sori. Näin vanhana en vaan siedä tuota smurffausta, kestämistä siinä oli jo aikoinaan kun tuli uusiopätkis hannabarbaari-smurffeineen telkusta.

Timo

Sama.

Toivottavasti joku kuitenkin ostaa jotta Otava tai joku muu julkaisee suomeksi vielä julkaisemattomat albumit.

dupuisilta on justiinsa alkanut ilmestyä johannes ja pirkale -integraali-sarja...

2 osaa tullut jo.

voisko otavan toivoa seuraavan perässä?

Timo, sä olet mun sankari!

Siis ihan oikeasti, allekirjoitan kommenttisi ihan kybällä räkänä.


Word!

En ymmärrä tätä Strumffit/Smurfit-väittelyä. Ne on MUFFEJA ja sillä hyvä!  ;)

 :laugh:

Strumffeja ne on vaikka ne miten muffaisivat.

-MTT

Muff on englanninkielistä slangia ja tarkoittaa naisen pillua.

Kyllä! Olin vielä lapsi itsekin kun vaihtoivat nimikkeen "smurffeiksi" ja olin tavattoman tuohtunut asiasta jo silloin - ja edelleen. Ne on STRumffeja, perkele! Noustaan kapinaan! >:D

Tarkempi käännös olisi kyllä tussu.
Sana viittaa enempi karvoitukseen kuin varsinaisiin ulkoisiin synnytyselimiin, mutta toisaalta kyllä sillä saatetaan viitata koko pakettiinkin.

Esim Muff diver:
http://imagecache2.allposters.com/images/pic/EPH/8142~Muff-Diver-Posters.jpg (http://imagecache2.allposters.com/images/pic/EPH/8142~Muff-Diver-Posters.jpg)


Mutta asiaan:
Ninni on kyllä oikeassa -Strumffataan kapinaan!

Suomalaisessa kirjakaupassa huomasin Smurffi-satukirjoja. Niissä on kamalat, vesitetyt versiot klassisista strumffi-tarinoista esim.:
-Kosmosstrumffi
-Toisenlainen strumffi
-Strumffin oppipoika jne...


Kamalaa!!!
Sanoisin jopa: Strumffia!!

Noita minäkin ihmettelin ja harmittelin kun ei merkkivuonna saatu Smu..Stru..Muf.. ( No niitä pieniä sinisiä..) sarjakuvina. Mutta jos Johannesta ja Pirkaletta on tulossa niin sitten ymmärrän strategian. Tässähän kasvatetaan ovelasti uutta sukupolvea sarjakuville!! Näinhän Sanoma on tehnyt vuosikymmenet Disney-kaman kanssa, on lasten kirjakerhoja ym. sälää. Loistavaa! Nyt sitten odotetaan kaikkia niitä sarjiksia... :P

Otavalta taitaa tulla lähiaikoina uusintapainos Kuusismurffisesta huilusta. Näytti olevan kovakantinen

Loistavaa mahtavuutta!! Hieno uutinen. Peyo on parhautta!  ;D

Voi voi, eikös olisi jo voinut niputtaa kunnon kirja noista tarinoista oheismateriaaleineen niinkuin eräistä.... 8]

Samaa mieltä, ohan noista muistakin jo tehty mm. Asterix, Niilo Pielinen, Luke L. jne

Ja voisi myös muista meillä julkaistuista euro-sarjakuvista julkaista kirjoja mm. Natasha, Spirou....

Tietysti sillä rajoituksella että julkaistaisiin vain ko. sarjan luoneen mestarin jutut, ei niitä myöhempiä.

Ranskaksi on tullut kaksi Johannes ja Pirkale -integraalia.
Toisen kirjan viimeinen seikkailu on Jumalten lähde. Noita aikaisempia J&P-seikkailuja ei ole suomeksi kai tullutkaan. Tuskin Suomi-julkaisuja olisi kannattanut aloittaa ihan alusta. Mutta ehkäpä Otava olisi voinut odottaa hieman ja aloittaa siitä integraalista, jossa on Kuusistrumffinen huilu. Se taitaa olla jo tuossa kolmannessa, vielä ilmestymättömässä kirjassa.

http://www.bdnet.com/*Integrale%20Johan%20et%20Pirlouit/fiche_serie.htm

Jumalten lähde, varhaisin suomeksi julkaistu tarina on varsin mainio teos. Aarnihovin valtiastakaan ei ole albumina suomeksi.

Pirkale tuli mukaan vasta kolmannessa albumissa. Johannes on loppujen lopuksi tylsä tyyppi.

Mulla on noi integraalit, mutta en ole ehtinyt niitä lukea. Ehkä kesällä sitten.

Jumalten lähde on loistava sarjakuva minunkin mielestäni. Mutta Otavan varmaan kannattanee aloittaa sellaisella seikkailulla, missä on strumffit mukana. Luulisi noiden sinisten otusten herättävän pilttien huomion marketin hyllyssä.

Vähän epäilen, mahtaako Otava jatkaa... onneksi Kuusismurffisessa huilussa on sentään enimmäkseen säilytetty Soile Kaukorannan käännös. Tuota yhtä monisyistä sanaa lukuunottamati...

Joskus harvoin kun Johanneksen ilme tai habitus vähän muuttuu, se tuntuu aika dramaattiselta. Mikä on osa sarjan hienoutta.

Epäilen vahvasti samaa, eipä tuu jatkoa.

Minkä takia ne yleensä sitten julkaisee tämän Kuusistrumffisen huilun?

Koska siinä esitellään Strumffit. Ja koska Otavalla on vielä oikeudet tähän sarjaan, Smurffit (sarjakuva-albumit) taitavat olla Egmontin tontilla.

Otavalla taitaa mennä muutenkin huonosti. Sain juuri tiedusteluuni vastauksen, että he eivät toimita enää nettisivustoille arvostelukappaleita.

Tai sitten nettisivustoilla menee liiankin hyvin. Kappas keppos.

Arvostellaan sitten Otavan uutuusluetteloa :)

Johannes ja Pirkale: Kuusismurffinen huilu (http://poistyopoydalta.blogspot.com/2009/03/johannes-ja-pirkale-kuusismurffinen.html)

Katselin tuota Kuusismurffista huilua kaupassa. Aluksi olin totaalisen kauhuissani albumissa käytetyn fontin takia. Onneksi toisella silmäyksellä se ei tuntunut enää niiiiiiiiin pahalta.
Olen kuitenkin onnellinen, että minulla on jo aika iäkäs eka painos ihan lukukuntoisena hyllyssä.
Itse tarinahan on rautaa.

Minusta fontti näytti hyvältä kun eilen kaupassa vilkaisin. Luultavasti näissäkin on uusintapainoksissa pakko käyttää alkuperäistä tekstausta muistuttavaa fonttia, kuten Asterixeissa.

Arvostelujen kriittisyyttä ja vähän muutakin koskenut viesti siirretty palauteosioon (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,7925.0.html). Tätä aihetta se ei koskenut.

Lähetin monta viikkoa sitten tiedutelun, että aikooko Otava julkaista muita J&P sarjiksia, vastausta ei oo tullut vieläkään, eikä taida tullakaan, nooh ehkä niillä on niin kiire sitten?

Voihan olla että päätökset jatko painatuksista tehdään myöhemmin, mm. kun on nähty tekeekö tämä nyt painettu kauppansa. Jos näin on, niin ei sieltä vastata juuta eikä jaata kysymykseen koska ei itsekkään vielä tiedetä vastausta.

Aikaisemmin tässä viestiketjussa arvovaltainen taho antoi ymmärtää, että jatkoa ei ole luvassa Johanneksen ja Pirkaleen tiimoilta.
Mutta ainahan voi toivoa.

Otavallahan on selkeä aukko tällä hetkellä tarjonnassa "eurooppalaiset sarjakuvat". Jos J&P tekee kauppansa, niin luulisi että siihen jatkot tulee jos se oikeuksien puolesta on mahdollista. En usko että kustantajalla on mielenkiintoa alkaa tähän taantumaan ajamaan mitään uutta sarjaa sisään (olisiko sitä muutenkaan?). Mutta jotain pitäisi olla tarjolla? En myöskään usko että ihan viellä on Tintti pokkari versioiden aika  :-\ Minullahan ei ole valtaa ja arvokin on vähän niin ja näin, eli Tertsin viittaama arvovaltainen taho on taatusti tarkemmin kartalla mahdollisista jatkoista.

Nyt täytyy perua Otavasta sanoamiani pahoja sanoja, vastaus tuli kun tulikin, siitä iso hatun nosto Otavalle!

Se vastaus on se mitä täällä on arvailtukin:

"Näillä näkymin ei ole ilmestymässä useampia Johannes & Pirkale -sarjiksia, mutta jatkosta ei ole vielä täyttä varmuutta."

Oikein hieno luksuspainoshan tämä uusi on ainakin tuohon vanhaan verrattuna, marginaalit reilummat, väritkin on uusittu taiten ja sarjaa kunnioittavasti, erottuu edukseen varsinkin yöruuduissa. Fonttikin on ihan hyvä, kaikkeen vanhaan vaan tapaa tottua. Sekään ei ole paha asia.

Aika pienellä fontilla ovat latoneet.

No, se on totta. Aika samankokoista kuin näissä uusissa Alixeissa. Miksi ei meitä vanhoja ajatella ollenkaan. ???

Nyt tajusin, mikä tuossa fontissa mua ottaa silmään.
Rivinväli on aivan tajuttoman iso fontin pistekokoon nähden.

Häiritsee varsinkin jos tekstiä on vain vähän.

Tänään postiluukusta putosi uusin J&P integraali.
Järjestyksessään kolmas. Olishan nää aika tyylikkäitä suomeksikin. Mukana myös pikkuisen ekstroja ja ainakin yksi lyhyt Suomessa julkaisematon tarina.


 

Onko noissa ranskankielisissä samankokoinen fontti? Jos tuossa on haluttu noudattaa samaa tyyliä? Ymmärrän kyllä että että tekstiä on vähän, alunperinhän sarja on nuorille lukijoille tehty. Nykyään voisi käyttää ehkä sitten isompaa fonttia jos on tilaakin käytettävissä.

Tässä esimerkki alkuperäisestä fontista.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8430.0;attach=11974;image)

Toinen esimerkki:
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8430.0;attach=11976;image)

Tuo olikin mielenkiintoinen juttu. Ranskalainen fontti on paljon tasaisempi, suomalaisessa tekstissä nousevat l,t ja esim.k korkeammalle, mutta n,m, ja vaikka s ovat pienempiä kuin ranskalaisessa fontissa. Eivät ole muutenkaan lopulta kovin samannäköisiä. Ranskankieliset puhekuplat todella näyttävät täydemmiltä. Harmi ettei ole skanneria jotta voisin laittaa tuosta suomenkielisestä esimerkkejä. Mutta kiitos näytteistä!

Tässä suomi-tekstit:
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8430.0;attach=11978;image)

(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8430.0;attach=11980;image)

Aikaisemmassa viestissä viitattiin Alixin tekstaukseen.
Se on mielestäni todella uskollinen alkuperäiselle fontille ja hyvän näköistäkin vielä!
Kympin arvoinen suoritus.

Aika nahkean näköistä tuo tekstaus Tertsin suomiesimerkeissä...

Kovakantinen albumi, jossa kaikki Peyon Johannes ja Pirkale-tarinat kronologisessa järjestyksessä, ja strumffit strumffeina; ostaisin varmasti, vaikka olisi kalliskin. Olivat ne sentään parhaita sarjakuvia, joita lapsena luin.

Strumffit strumffeina, potut pottuina ja senga sengana.  :D

Timo

Luin näitä taas, ja ihastelin ensimmäisen kerran näiden vuosien jälkeen että kuinka ihmeen toimivia suomenkielisiä nimiä sivuhahmoille on keksitty.

Vähäsarvi, Sysivuori, Lähteensilmä, Vuorentaka, Tyrmäholvi, Aarnihovi...

Jep,
äidinkielemme voi usein olla eri kaunista vaikka kovasti monet välillä natisevat ettei sarja X toimisi suomeksi kun se on kielelllä Y niin paljon mageempaa.

Johtuu siitäkin, että J&P-sarjakuvissa tapahtumat on sijoitettu kuvitteelliseen valtioon, jonka nimeä ei ikinä mainita, vaikka maan kuningas esiintyy usein. Eli yleismaallista.

Ja ihan fantsutavaraahan tämä on, vaikkei sellaisesta oltu tekoaikaan kuultukaan. Soile Kaukoranta kertoi Ruudun ja NonStopin palstoilla että sijoittuu keskiaikaan. Eikä sijoitu. Ei ole ollenkaan mitään historiallisia viittauksia. Mukana on noitia ja lohikäärmeitä. Ja tietysti strumffeja.

Onkohan Korpin lauman "Vuorentaan paroni" sama hahmo kuin Mustassa nuolessa? Aiemminhan hän asui kuninkaan linnassa, Korpin laumassa omassaan. Eikä näytä ihan samaltakaan, nenä on pienempi ja näyttää nuoremmalta.

Alunperin nimi on kreivi Trémaine, ja hän esiintyy ihan ensimmäisessä albumissa, jossa hän on Johanneksen ohella toinen päähenkilö. Lisäksi hahmo on mukana kuulemma neljännessä albumissa La pierre de lune, jota minulla ei ole.

Jaa pälisen yksikseni?

Joka tapauksessa, onko olemassakaan tuollaista Pirkaleen luuttua, jossa on pitkä varsi?

Tai jos on, niin mikä se on oikeasti?

Voisi olla vaikkapa arabialainen luuttu, tanbur, semmosessa on pitkä kaula. Sitten mulla on Suuressa Musiikkikirjassa valokuva luutusta, jossa on ihan hillittömän pitkä kaula. Kuvatekstinä pelkkä "Luuttu 1600-luvulta".

Timo

Kaula tietysti eikä varsi. Olenpas minä.

(http://www.sakinkafa.com/images/tanbur-150x150.jpg)

Ei tuo samalta näytä, ja muutenkin täytyy olla entusiasti jos muutenkin pitkäkaulaisella luutulla soittaa Ontuvan ritarin balladin, joka kestää kaksi tuntia. Ajalta ennen single-levyn (45 rpm) keksimistä.

Strumffasin viimen kirjastosta "Johannes ja Pirkale : Kuusismurffisen huilun", sillä ensi kuun puolivälissä olisi tarkoitus strumffata pirkanmaalaisille kirjastoihmisille vuonna 2009 ilmestynyttä, lapsille ja nuorille strumffattua sarjakuvasatoa.

En muista lukeneeni edes kakarana aikaisempaa painosta, joten tarina oli niiltä osin minulle ihan uusi. Ja kylläpä se olikin hyvä! Juuri tämäntapaista lastensarjakuvaa toivoisi tarjottavan entistä enemmän. Seikkailua, jännitystä ja huumoria ilman väkivaltaa. Lukukokemuksen erinomaisuus korostui vielä entisestään kun sitä vertasi edelliseen lukemaani koko perheen euroseikkailuun, eli uuteen ja übersurkeaan "Asterixiin".

Jos pitäisi antaa pisteitä elokuvakriitikon tapaan, niin maskuloisin pisteet jonnekin 4/5 tietämille.

Väkivallatonta?

Eikö uudessa painoksessa ole:
"Missä sinä olet että saan halkaista vatsasi?"
"Isken sinusta veren kuin jäniksestä"

Onhan siinä, mutta ymmärtänet silti mitä tarkoitin. Se, että joku heiluu kiukuspäissään tapparan kanssa ja huitoo huonekaluja, ei vielä tee tästä sarjakuvasta väkivaltaista.

Kyllä se minulla 12-vuotiaana pani mielikuvituksen valloilleen.

... mutta ei, siitä huolimatta "Kuusistrumffinen huilu" ei ole väkivaltainen sarjakuva.

Kirveen kanssa riehuva sekopää ei ole väkivaltaa, jos tielle sattuu vain huonekaluja. Kohtaus on nimenomaan sitä varten, että lukija pääsee kuvittelemaan, mitä Pussinkäännölle oikeasti tapahtuisi, jos sattuisi olemaan paikalla.

Näin 50-luvulla alan sisäisiä sääntöjä kierrettiin.

Onko Johannesta ja Pirkaletta tulossa lisää? Ja jos on, niin milloin?

Kuusismurffisen huilun ilmestymisen aikoihin kyselin ihan samaa.
Asiantuntevat tahot sanoivat täällä, että ei ole tulossa lisää.

Harmi. Nämä loppupään J&P-sarjakuvat ovat parhautta (Ne joissa Peyo oli itse mukana teossa). Hienoa tarinan kerrontaa.

Omat suosikkini: Seitsemän lähteen sota ja Jumalten lähde.

edit:
Ostin Kuusismurffisen huilun kaverin 8-vuotiaalle pojalle. Ei ollut aluksi kovin innostunut, hän lukee enimmäkseen tinttiä ja akuankkoja.
Mutta viimeksi heillä käydessäni kundi oli jo keksinyt albumin ansiot. Pari kuukautta siihen meni.

Spiroussa on 60-70-luvulla näköjään tullut muutama 3-4-sivuinen sarja joita ei ole albumeissa. Lieneekö integraaleissa? Todennäköisesti osassa jossa ovat viimeiset Peyon tekemät.

Sain nyt tuon "Kuukivenkin" käsiini ja luettua. Tuossakin kreivi asuu omassa linnassaan, mutta näemmä yöpyy joskus kuninkaan luona. Albumin konnakin pyytää kuninkaan vieraanvaraisuutta.

Albumissa on Hieronymuksen ja Olivierin ensiesiintymiset. Velho Hieronymus saa albumissa pari tälliä päähänsä eikä ole aivan yhtä mukava persoona minä myöhemmin on esiintynyt. Hahmot ovat esiintyneet suomeksi tulemattomissa Strumffi-alppareissa useampaan kertaan. Olin pettynyt että albumissa ei ollut kovin näyttäviä taikatemppuja, vaikka kuukivi oli tavoiteltu taikakalu.

Albumi loppuu hieman töksähtämällä, ja yllättäen , vaikka näin ei usein tuon ajan albumeissa tapahdukaan.

Piirrostyyli on vielä karua, eikä ole ihme että tämä jätettiin suomeksi julkaisematta. Tämä olisi mennyt läpi vain jos julkaistut olisivat olleet menestys.

Minusta tarinassa Hieronymuksen sekoilut ovat ihan hauskoja. Seuraavana sarjassa tullut viikinkialbumi "Le Serment Des Vikings" Viikinkien Vala, on parempi. Peyo on nimenomaan Pirkalleelle kehittänyt siinä enempi komiikkaa.

Satuinpa lukemaan Viikinkien valan sitten tänään. Se oli tosin entuudestaankin tuttu. Piirrostyyli on kehittynyt edellisestä huomattavasti, vai olisivatko apulaiset tulleet mukaan, jostain luin että Peyo teki kaikki J&P:t itse, ilman apulaisia. Joka tapauksessa jälki on jo samanlaista kuin seuraava, eli Jumalten lähde.

Viikinkien valan juoni on vain turhan ohut. Siksi sitäkään ei varmaan nähty suomeksi. Ehtiipä Pirkale vaan monta kertaa tulla merisairaaksi. Se, että Pirkaleen meritauti paranee myrskyssä, tuli esiin vasta Jumalten lähteessä.

"Laisse-moi mourir en paix"

Muistaakseni ainakin Walthery on ollut piirtämässä Johannesta ja Pirkaletta, eikä ihan pienessä roolissa. Mutta Viikinkien valan aikaan Walthery taisi vielä leikkiä hiekkakakuilla.

Minäkin epäilin tuota väitettä. Peyon studion aikana tehdyissä J&P:eissa on aika paljon yksityiskohtaisemmat taustat kuin vaikka vielä Kuusistrumffisessa huilussa.

Mutta tässä viikinkijutussa (mulla on vaan juuri hankkimani ruåtsi-versio, suomalaiset käännökset on hauskempia ehdottomasti) niitataan että tapahtuu vuoden 911 jälkeen jolloin Viikingit riehui Pariisissa ja Normandia mainitaan. Kaarle Yksinkertainen on todennäköisesti hallitsija jota ei kannata hakea wikipediasta.

Miksei? (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_Yksinkertainen)

Antti Yksinkertaiselle ei tullut mieleen että Ranskassa voi olla tollainenkin hallitsija helposti.

Jesh, Ranskassa harrastettiin joitain varsin tylyjäkin lisänimiä (mm. se Kaarlen isä, Ludvig Änkyttäjä, ja Pipin Pieni, ja Kaarle VI Rakastettu, myöhemmin Mielipuoli...)

Johanneksessa ja Pirkaleessa kiroiltiin yllättävän paljon. Siitä ilmeisesti valitettiin, koska 60-luvulla kiroilut hävisivät, vaikka Monulf pantiinkin kiroilemaan jiddishiksi.

Kies'avita oli ranskaksi morbleu (=mort de Dieu, Jumalan kuolema). Suomalainen etymologia on tietysti jumal'auta jota on oivallisesti pehmennetty. Luulin ennen että kies'avita on oikea keskiaikainen manaus.

Johanneksen usein toistuva kirosana on "Bon sang" (=hyvä veri), joka ainakin 6-strumffisessa huilussa on käännetty muotoon "hyvä tavaton".

Heh, juuri jenkkilässä ilmestyneessä Strumffi-alpparissa Smurfs and the Magic Flute, Johannes (engl. Johan) heittää sivulla 62 seuraavan kirosanan:
"Blistering Barnacles!"

Kääntäjältä ilmiselvä nyökkäys Tintin suuntaan.

Ei tuossa sarjakuvassa ole noin montaa sivua, mutta sivulla 56, juuri ennen Pussinkäännön kohtaamista ja loppusotaa Johannes (ransk. Johan) sanoo "tonnerre" (ukkonen).

Suomennoksessa "turkanen".

Johannes tekee cameot Benjaminin albumeissa 8 ja 9. Ensin hän on luksushotellin vieras kahdessa peräkkäisessä ruudussa, tummennetut lasit päässään. Seuraavassa albumissa nähdään sanomalehdessä juttu uudesta elokuvasta Johan II: The Return. Eli ensimmäisesta esiintymisestä voi päätellä että kyseessä oli Johannes-elokuvan tähti. Ruskea pusero ja punaiset housut.

Jälkimmäisessä albumissa käväisee myös Esmeralda. Tosin Esmeraldan alkuperäinen nimi "Biquette" tarkoittaa vain vuohta, joksi tätä myös Benjaminissa kutsutaan.

Eli zoukki viittaa varmaan "Kuusistrumffinen huilu" -animaatioelokuvan menestykseen.

Siitä oli kulunut tuolloin aikaa jo lähemmäs 20 vuotta. Veikkaisin että mainostettiin uudelleen tuohon aikaan lanseerattua sarjakuvaa Johanneksesta ja Pirkaleesta.

Ok. Tehtiinkö Johanneksesta ja Pirkaleesta omaa animaatiosarjaa? On joku aavistus että olisin nähnyt Strumffittoman esittelypätkän, mutta...

Ei tietääkseni. Strumffisarjassa he kyllä esiintyivät, samoin muita sarjakuvasta tuttuja hahmoja, joita joitakin kehitettiin eteenpäin. Esim. kuninkaan veljentytär, jonka J & P pelastivat kolmannessa albumissa, lopetti hienohelmailun ja rupesi seikkailemaan poikain kanssa.

Käyttämäni sivunnumero oli uuden jenkkialpun numerointien mukainen (ykkössivu on alpun sivu 5). Alkuperäinen numerointi tuolle sivulle siis on 58 jonka viidennestä paneelista oli kyse.

Eli ruutujen sisällä oleva numerointi on 56. Täsmää.

Vielä 60-luvulla kuningas sanoi "bon sang" Strumffien maassa, joka oli myös käännetty suomeksi kies'avitaksi. Ilmeisesti bon sang on lievempi kuin morbleu.

Ei vaan ruutujen sisällä oleva alkuerperäinen numerointi 58.
Aina sä säädät...  :P

Väitin tässä tai jossain muussa ketjussa, että Walthery olisi piirtänyt Seitsemän lähteen sota -seikkailua. Ei ollut.
Sorry.

Vastaan itselleni. Korpin lauman nuori paroni on alkuperäiseltä nimeltään Joël, eikä tämä ole ennen esiintynyt. Pirkaleen kanssa nuo ovat silti tässä valmiiksi kavereita.

Albumi numero 16, Le nuit des sorciers (Velhojen yö) oli paljon parempi kuin pari edellistä, jotka tulivat suomeksikin. Jännitystä ja huumoria riitti. Ja paljon maagisia olentoja. Eräällä noidalla ei ilmeisesti ollut muita taikoja kuin hikan aiheuttaminen. Ja Pirkale saa hikan kolmeen kertaan. Pahis oli oikein vakuuttava. Strumffeja on mukana, joskin Suurstrumffi lähettää pikku strumffinsa kotikylään siinä vaiheessa kun velhot kokoontuvat. Kakkulastrumffi on ainoan kerran mukana Johannes ja PIrkale -albumissa.

Pirkaleen ikään viitattiin. "J'ai HICante-HIC ans". Eli PIrkale on vähintään 41-vuotias. Ensiesiintymisessään kerrottiin että Pirkale on kääpiö. Tässä lapsia syövä jättiläinen luulee Pirkaletta lapseksi.

Johanneshan on nuori poika. Ensimmäisessä albumissa hän haluaa isona ritariksi ja ihailee Vuorentaan kreiviä.

Toistaiseksi viimeisin albumi, La rose des sables (Aavikon ruusu) on myös tasokas. Edelliseen verrattuna vain toisen lajityypin tarina. Nyt on kyseessä romanttinen seikkailu ilman taikuutta, ja mukana on petturi joka pitää selvittää.

Alussa palataan muutaman vuosikymmenen taakse, kun kuningas on nuorempana sotimassa arabien mailla. Ristiretkistä tai muslimeista ei puhuta mitään, mutta siihenhän tuo viittaa. Kuninkaan silloinen aseveli Godefrey saapuu hakemaan apua kuninkaalta, joka on ensin itsekin lähdössä mukaan, mutta noidannuoli iskee. Johannes ilmoittautuu tietysti vapaaehtoiseksi uudella sotaretkelle, ja ilmoittaa samalla vastahakoisen Pirkaleenkin.

Komiikasta vastaa tietysti Pirkale, mutta huumori on entistä. Pirkale musisoi, on merikipeä ja hölöttää sivu suunsa kännissä. Tässä tulee ruumiita melko paljonkin, mikä on aivan poikkeuksellista Johanneksen ja Pirkaleen seikkailuissa.

Nimihenkilö on kaunis Aïccha, emiirin tytär ja Godefreyn rakastettu, mutta onko Godefrey petturi vai ei? Kaikki todisteet viittaavat siihen että on. En paljasta.

Delporte ei ole enää kirjoittajana tässä.

Ikävästihän sarjan suomentaminen jäi kesken viimeksi, kun kaksi seuraavaa olisivat olleet parempia kuin suomennetut Peyon jälkeiset albumit. Alain Maury piirtää järjestään Pirkaleelle liian ison nenän. Ja onhan Pirkale osoittanut olevansa perso viinalle myös Peyon aikana, mutta näissä uudemmissa niin on jokaisessa. Velhojen yössä ei sentään kännejä vedetty, mutta Hieronymuksen vadelmaliköörin himoitsemisesta Johannes piti saarnan. Suomennetuissahan Pirkale heiluu hiprakassa kummassakin.

Montakos näitä Johannes ja Pirkale albumeita on suomeksi ilmestynyt??

Kahdeksan, lisäksi yksi Ruutu-lehden jatkiksena jota ei ole tullut albumeissa, ja yksi Non Stopin. Näissä tuli jatkiksina myös kuusi tarinaa jotka tulivat Otavan albumeina.

http://koti.welho.com/z14/sarjakuvat/johannes_ja_pirkale.html

Tietääkö joku sire- ja messire-sanojen merkityksen? Kuningasta tituleerataan aina "sire" (suom. majesteetti) ja muita herroja "messire" (suom. herrani).

En tajunnutkaan, että Suomeksi on tullut noinkin monta albumia.
Ovat aikoinaan menneet multa ihan ohi. Varmaan siksi, että Non Stopit oli vielä hyvässä kunnossa. Ainakin Seitsemän lähteen sota pitäisi hankkia oikein albuminakin.

Katsoin sanakirjoistani.
"Messire" on niiden mukaan keskiajalta peräisin oleva ylimmän aateliston titteli.
"Sire" on sitten, ymmärtääkseni, oikeastaan kuka vain, joka on itseä ylempänä ja jolle osoitetaan alamaisuutta. Mutta ainakin toki kuningas.

Messire on arkaainen muoto "mon signoresta", "herrani" my lord. Eikä kai kaukana ole mösjöökään. Taitaapa englannissakin olla milord.

Timo

Messiren etymologia on selvä, mutta miksi kuningas on vain "sire"? Sitä minä ihmettelin.

"Messire" on myös käytössä Mustassa nuolessa kun Vuorentaka puhuttelee Pirkaletta kavereiden kesken. Eli se on huumorii. Toistuu myös suomennoksessa.

Suosittelenpa teille teosta:
Pierre Culliford, dit PEYO
La vie et l'oeuvre d'un conteur merveilleux

Älkää peljästykö, tässä hienossa kirjassa on ranskalaisten tekstien lisäksi myös
englanninkieliset tekstit!!  Ovh 35€. About 250 sivua.

(http://www.bedetheque.com/thb_couv/Couv_135895.jpg)
Kirjassa  on paljon kuvia ja tekstin osuus verrattuna kuvien määrään on melko pieni.

Tässä on kaikista Peyon piirtämistä J&P-seikkailuista lyhyt esittely ruotsiksi, sekä ruotsalaisten albumien kannet.

http://www.lysator.liu.se/~ingemar/serier/johan.html

Voinen olla hieman ylpeä siitä, että ne kaksi ruotsinkielistä J&P-albumia jotka vanhempani joskus 80-luvulla minulle lahjaksi hankkivat olivat juuri Vilden i Klippiga Skogen (Le lutin du Bois aux Roches) ja Hertigens ring (Järvilinnain sormus). Ensinmainitussa Johannes tapaa Pirkaleen ensimmäisen kerran eikä tätä seikkailua ole suomennettu. Onkin aika ikimuistoinen kohtaaminen, kannattaa kerätä vaikka itselle hankalammallakin kielellä. Jälkimmäinen taas on ruotsinkielisistä se kaikkein hankalin löytää, koska tuorein painos on Carlsen Comicsin kakkospainos vuodelta 1980. Minulla on juuri se.

Tintins äventyrsklubb (Tintin seikkailukerho) julkaisi useimmat albumit uudemman kerran vuosina 1985-1991, mutta Hertigens ring ja pari Johanneksen varhaisinta seikkailua ilman Pirkaletta jätettiin väliin.

Pari muuta suomentamatonta albumia eli Kuukiven ja Viikinkien valan tilasin Ranskan Amazonista. Niissä J ja P seikkailevat toisen ja kolmannen kerran yhdessä. Kumpikaan ei kuulu kaksikon parhaisiin alppareihin, mutta aivan lukukelpoisia ovat. Pirkaleen toilailut pitävät viihdearvoa yllä ja vauhtia on juuri ja juuri tarpeeksi.

???

Timo

Ilmeisesti tilapäinen häiriö. Nyt linkki toimii.

Jos teillä on ruotsalainen albumi Vilden i klippiga skogen, teillä on vajaa albumi. Kyseessä on siis alkuperäisen sarjan kolmas, jossa Pirkale (ja Esmeralda) tekee ensiesiintymisensä.

Ranskankielisessä albumissa on lisänä peräti neljä lyhyempää tarinaa. Tyylistä päätellen kaikki on tehty ennen Jumalten lähdettä, mutta päätarinan jälkeen, koska Pirkale on kaikissa mukana.

No, eivät nuo niin ihmeellisiä ole. Päätarina on oikein hyvä ja vauhdikas seikkailu. Huumori tulee koko sarjaan mukaan vasta Pirkaleen myötä. Alunperin Johanneksen seikkailut olivat suoraselkäistä ja totista seikkailua.

Sillä reseptillä sarja ei olisi välttämättä elänyt näin pitkään, joten hyvä, että Pirkale tuli mukaan. Temaattisella tasolla se raivasi tietä myös smurffien menestykselle.

Aivan aluksi sarja ilmestyi sanomalehdissä ja Johannes oli vaaleatukkainen. Liekö noita esiaikojen juttuja koottu mihinkään?

Eli siis avoimemmin eurokopio Prinssi Rohkeasta?

Muistan joskus pienenä luulleeni Pirkaleen olevan lyhyt nuoren ikänsä vuoksi ja vähän ihmetelleeni, kuinka viini maistuu sille niin hyvin. Mutta eihän Pirkale tietenkään lapsi ole, vaan muuten vain lyhyenläntä, ihan niin kuin Asterix ja Joe Dalton. Ehkä vallaton otsatöyhtö hämäsi.

Onhan siinä kaiketi vähän tosipohjaakin, että keskiajan narreilla saattoi olla jokin fyysinen poikkeavuus, Pirkaleen tapauksessa siis lyhytkasvuisuus.

Johan-sarjakuva (alk. 1952) muistutti aluksi enemmän toista belgialaista sarjakuvaa eli Alixia (alk. 1947), ei Prinssi Rohkeaa. Johannes oli nuori poika, josta tuli pian Vuorentaan kreivin ja kuninkaan luottomies. Ekan tarinan alussa Johannes kulki koko ajan Vuorentaan perässä, sitten Peyo taisi tajuta että nyt Vuorentaka näyttää päähenkilöltä, eikä se ole tarkoitus. Johannes ratsasti seuraavaksi yksin selvittämään kuka on tarinan petturi.

Pirkale on päälle nelikymppinen. "Velhojen yössä" hän kertoi ikänsä lapsia syövälle jättiläiselle. Pirkaleella oli vain hikka, joten tarkasta iästä ei saanut selvää. "Je suis (hic)ante-(hic) ans". Ranskan lukusanat tuntevat tietävät, että 40 on pienin ante-päätteinen kymmenluku.

Vaaleatukkaista Johannesta en ole nähnytkään. Missä lehdessä tämä oli?

Le Soirissa ainakin. Lambiekin Peyo-artikkelissa on kuvanäyte. En vain saa linkitettyä tällä rämällä Windows-puhelimella.

Sieltähän se löytyi.

https://www.lambiek.net/artists/p/peyo.htm

Ja Poussy (Mustonen) on vanhempi hahmo kuin Johannes. Non Stopissa kerrottiin että Johannes oli ensimmäinen. Ja onhan tuo intiaanihahmo kattiakin vanhempi. Karua jälkeä.

Joo, ei Johannes ja Pirkale nyt varsinaisesti historiallista sarjakuvaa ole, vaikka etäisiä viittauksia todellisiin historiallisiin ilmiöihin ja tapahtumiin on. Viikinkejä tavataan, ja "Korpin lauman" vieraat sotajoukot vievät ajatukset hunneihin tai mongolivalloittajiin, kun maahantunkeutujien päälliköitä tituleerataan kaaneiksi ja ulkonäössä on aasialaispiirteitä. Ja ihan viimeisimmässä albumissa "La rose des sables" (kääntyisiköhän se suomeksi vähän vapaasti vaikka "Erämaan ruusuksi") ollaan ristiretkitunnelmissa. Mitään oikeita valtioita tai muita paikkoja ei tietenkään koskaan nimetä.

Mutta kuten noista esimerkeistä ilmenee, mihinkään kronologiaan ei tosiaan olla sidottuja. Onhan hunnien, viikinkiretkien, ristiretkien ja mongolivalloitusten välillä osin pitkiäkin aikoja.

Paitsi ainakin kerran. Pirkale ei uskonut että rääsyläinen on Järvilinnain herttua. Itse ilmoitti olevansa siinä tapauksessa Ranskan kuningas.

Poikkeus siis vahvistaa säännön. Onko kukaan koskaan bongannut sarjasta karttaa, joka kuvaisi oikeasti olemassa olevia paikkoja (esim. Eurooppaa)? En tiedä, ajatteliko Peyo sarjan sijoittuvan oman maailmamme myyttiseen menneisyyteen vai kokonaan mielikuvitusmaailmaan, eikä sillä nyt kokonaistunnelman kannalta tietysti ole väliäkään. Kaikki trivia vain kiehtoo.

Ja ehkä Ranska on J&P-maailmassa joku tunnettu fantasiavaltakunta josta kerrotaan saduissa :)

Strumffien maan nimi olisi pitänyt olla oikein, eli Kirottu maa. Ruotsalainen albumi on Unohdettu maa.

Ruotsiksi Kuusistrumffinen huilu on Noiduttu huilu. Samoin kun se tuli Spiroussa jatkiksena. Albumin nimeen Belgiassa otettiin Strumffit, koska ne löivät läpi jo jatkiksen aikana.

Ja heti jatkiksen päätyttyä Strumffit alkoivat ilmestyä erillisinä Spiroun liitteinä, ja liitteet olivat pienikokoisempia kuin itse lehti. Ehkä haluttiin korostaa että nämä ovat pieniä otuksia.

Vaan onhan suomennoksen Taivaanäärelä englanniksi Skyrim, josta saa taas ihan hauskoja mielleyhtymiä.

Seitsemän lähteen sodassa nuoren linnanherra Lähteensilman Juhanin (Jean de Baufort) asuinpaikaksi ilmoitetaan Besdorf naapurimaassa Germaniassa. (Alkutekstissä Besdorf, en Germanie voisine). Saksahan on ranskaksi Allemagne, mutta Germanie-nimitystä voidaan käyttää leikkimielessä.

https://fr.wikipedia.org/wiki/La_Guerre_des_sept_fontaines
https://fr.wiktionary.org/wiki/Germanie

Schleswig-Holsteinissa on Besdorf-niminen paikka.

https://de.wikipedia.org/wiki/Besdorf

Aarnihovin valtias on alkukielellä Le Sire de Montrésor, ja Loiren varrella kököttää sen niminen linna ja kylä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Montr%C3%A9sor
http://www.village-montresor.fr/
http://www.chateaudemontresor.fr/

Nämä kaikki ovat ilmestyneet Dupuisin julkaisemassa Risque-Tout-lehdessä, joka ilmestyi vain vuoden päivät.
https://fr.wikipedia.org/wiki/Risque-Tout

Spiroussa ilmestyi vielä kolme lyhyttä joulutarinaa, viimeisin niinkin myöhään kuin 1977. Plus yksi lyhäri Spiroun tuhannennessa numerossa 1957.

Taustaselitystä:

http://www.europecomics.com/behind-blue-story-peyo-part-1/?fbclid=IwAR2af-jkmz_YzMjvOlH0KMqXrCguK_s_l6fe_5Wpf62AacWnFdjH7a0RDSQ

Tuolla väitetään että strumffeja ei olisi ollut Seitsemän lähteen sodassa. Minusta ne olivat siellä. Eivät pääosassa, mutta auttoivat lähteen löytymisessä.

Joo, kyllä olivat. Taikavarpu saatiin strumffeilta.

Kirjoittajan idea oli varmaan että Peyo siirtyi Kuusistrumffisen huilun tarinasta seuraavaan ilman strumffeja, ja luultavasti ne päätettiin ottaa pikaiselle vierailulle vasta kun jatkosarja oli jo menossa.

Oli tuolla useita muitakin epätarkkuuksia, mutta eivät liittyneet aivan tämän ketjun aiheeseen. Mutta siitä etsimään.

Sysivuoren kirojen Klaus-ritari oli alkukielellä nimeltään Thierry. Liekö ristitty Peyon teini-ikäisen pojan mukaan. Ei ole ainakaan samaa näköä.

Kyllähän siinä puhutaan vuoden 911 tapahtumista, mutta aivan selvästi niistä on jo kulunut rutkasti aikaa.

http://www.fafnir.fr/le-serment-des-vikings

Pirkale kysyy: Viikinki? Siis niitä rosvoja, jotka aikoinaan hävittivät maata? Johannes vastaa: Kyllä! He tulivat pohjoisesta lohikäärmelaivoillaan ja nousivat maihin suurten jokien suissa! He jopa piirittivät Pariisia! Heidän sotaretkensä loppuivat vuonna 911, kun Kaarle Yksinkertainen luovutti osan maataan Rollolle, heidän päällikölleen! Mutta heissä elää edelleen halu tehdä kaukoretkiä!

Onko tämä ainoa kerta (Peyon piirtämissä) Johanneksen ja Pirkaleen seikkailussa, kun tietty vuosiluku mainitaan, ja oikea kaupunki sen lisäksi?