Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Eurooppalaiset sarjakuvat => Aiheen aloitti: Samone - 12.06.2007 klo 12:13:06
-
Hölmöt julkaisivat albumin jossa ei ollut strumffeja, eli Mustan Nuolen (The Black Arrow).
Voisitko selventää tätä hieman asiasta vähemmän perillä olevalle?
-
Voisitko selventää tätä hieman asiasta vähemmän perillä olevalle?
Mitäs tuossa on selvittämistä, Hanna-Barbaarithan olivat tuoneet Smurffit jo 1980-luvulla Amerikan markkinoille animaatiosarjana ja krääsänä - eli esmes "Kuusistrumffinen huilu" olisi varmasti myynyt paremmin kuin Musta Nuoli.
-
Onkos tuota Strumffi - Smurffi historiaa koskaan tällä palstalla käsitelty?
Itselle tuo Kuusistrumffinen huilu kuulostaa paljon "oikeammalta" kuin kuusismurffinen huilu. Luultavasti myös muille Ruudun ja Nonstopin ajat eläneelle.
-
Strumffeille on täällä omakin ketjunsa (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,9436.0.html).
Dänks!
Kyllähän tuossa La flûte à six Schtroumpfs on Strumffi T:llä joten kyllä
ne onneksi Strumffeja on.
Nyt voi mennä rauhassa strumffaamaan.
-
Onneksi mulla on jo KuusiSTRumffinen huilu, joten saavat pitää SMUrffisen huilunsa ja tunkee sen vaikka strumffiinsa.... ;D Sori. Näin vanhana en vaan siedä tuota smurffausta, kestämistä siinä oli jo aikoinaan kun tuli uusiopätkis hannabarbaari-smurffeineen telkusta.
Timo
-
Onneksi mulla on jo KuusiSTRumffinen huilu, joten saavat pitää SMUrffisen huilunsa ja tunkee sen vaikka strumffiinsa....
Sama.
Toivottavasti joku kuitenkin ostaa jotta Otava tai joku muu julkaisee suomeksi vielä julkaisemattomat albumit.
-
dupuisilta on justiinsa alkanut ilmestyä johannes ja pirkale -integraali-sarja...
2 osaa tullut jo.
voisko otavan toivoa seuraavan perässä?
-
saavat pitää SMUrffisen huilunsa ja tunkee sen vaikka strumffiinsa.... ;D Sori. Näin vanhana en vaan siedä tuota smurffausta, kestämistä siinä oli jo aikoinaan kun tuli uusiopätkis hannabarbaari-smurffeineen telkusta.
Timo, sä olet mun sankari!
Siis ihan oikeasti, allekirjoitan kommenttisi ihan kybällä räkänä.
Word!
-
En ymmärrä tätä Strumffit/Smurfit-väittelyä. Ne on MUFFEJA ja sillä hyvä! ;)
-
En ymmärrä tätä Strumffit/Smrfit-väittelyä. Ne on MUFFEJA ja sillä hyvä!
:laugh:
Strumffeja ne on vaikka ne miten muffaisivat.
-MTT
-
Muff on englanninkielistä slangia ja tarkoittaa naisen pillua.
-
Timo, sä olet mun sankari!Siis ihan oikeasti, allekirjoitan kommenttisi ihan kybällä räkänä.Word!
Kyllä! Olin vielä lapsi itsekin kun vaihtoivat nimikkeen "smurffeiksi" ja olin tavattoman tuohtunut asiasta jo silloin - ja edelleen. Ne on STRumffeja, perkele! Noustaan kapinaan! >:D
-
Muff on englanninkielistä slangia ja tarkoittaa naisen pillua.
Tarkempi käännös olisi kyllä tussu.
Sana viittaa enempi karvoitukseen kuin varsinaisiin ulkoisiin synnytyselimiin, mutta toisaalta kyllä sillä saatetaan viitata koko pakettiinkin.
Esim Muff diver:
http://imagecache2.allposters.com/images/pic/EPH/8142~Muff-Diver-Posters.jpg (http://imagecache2.allposters.com/images/pic/EPH/8142~Muff-Diver-Posters.jpg)
Mutta asiaan:
Ninni on kyllä oikeassa -Strumffataan kapinaan!
-
Suomalaisessa kirjakaupassa huomasin Smurffi-satukirjoja. Niissä on kamalat, vesitetyt versiot klassisista strumffi-tarinoista esim.:
-Kosmosstrumffi
-Toisenlainen strumffi
-Strumffin oppipoika jne...
Kamalaa!!!
Sanoisin jopa: Strumffia!!
-
Suomalaisessa kirjakaupassa huomasin Smurffi-satukirjoja. Niissä on kamalat, vesitetyt versiot klassisista strumffi-tarinoista esim.:
-Kosmosstrumffi
-Toisenlainen strumffi
-Strumffin oppipoika jne.
Noita minäkin ihmettelin ja harmittelin kun ei merkkivuonna saatu Smu..Stru..Muf.. ( No niitä pieniä sinisiä..) sarjakuvina. Mutta jos Johannesta ja Pirkaletta on tulossa niin sitten ymmärrän strategian. Tässähän kasvatetaan ovelasti uutta sukupolvea sarjakuville!! Näinhän Sanoma on tehnyt vuosikymmenet Disney-kaman kanssa, on lasten kirjakerhoja ym. sälää. Loistavaa! Nyt sitten odotetaan kaikkia niitä sarjiksia... :P
-
Otavalta taitaa tulla lähiaikoina uusintapainos Kuusismurffisesta huilusta. Näytti olevan kovakantinen
-
Otavalta taitaa tulla lähiaikoina uusintapainos Kuusismurffisesta huilusta. Näytti olevan kovakantinen
Loistavaa mahtavuutta!! Hieno uutinen. Peyo on parhautta! ;D
-
Voi voi, eikös olisi jo voinut niputtaa kunnon kirja noista tarinoista oheismateriaaleineen niinkuin eräistä.... 8]
-
Voi voi, eikös olisi jo voinut niputtaa kunnon kirja noista tarinoista oheismateriaaleineen niinkuin eräistä.... 8]
Samaa mieltä, ohan noista muistakin jo tehty mm. Asterix, Niilo Pielinen, Luke L. jne
Ja voisi myös muista meillä julkaistuista euro-sarjakuvista julkaista kirjoja mm. Natasha, Spirou....
Tietysti sillä rajoituksella että julkaistaisiin vain ko. sarjan luoneen mestarin jutut, ei niitä myöhempiä.
-
Ranskaksi on tullut kaksi Johannes ja Pirkale -integraalia.
Toisen kirjan viimeinen seikkailu on Jumalten lähde. Noita aikaisempia J&P-seikkailuja ei ole suomeksi kai tullutkaan. Tuskin Suomi-julkaisuja olisi kannattanut aloittaa ihan alusta. Mutta ehkäpä Otava olisi voinut odottaa hieman ja aloittaa siitä integraalista, jossa on Kuusistrumffinen huilu. Se taitaa olla jo tuossa kolmannessa, vielä ilmestymättömässä kirjassa.
http://www.bdnet.com/*Integrale%20Johan%20et%20Pirlouit/fiche_serie.htm
-
Jumalten lähde, varhaisin suomeksi julkaistu tarina on varsin mainio teos. Aarnihovin valtiastakaan ei ole albumina suomeksi.
Pirkale tuli mukaan vasta kolmannessa albumissa. Johannes on loppujen lopuksi tylsä tyyppi.
Mulla on noi integraalit, mutta en ole ehtinyt niitä lukea. Ehkä kesällä sitten.
Jumalten lähde on loistava sarjakuva minunkin mielestäni. Mutta Otavan varmaan kannattanee aloittaa sellaisella seikkailulla, missä on strumffit mukana. Luulisi noiden sinisten otusten herättävän pilttien huomion marketin hyllyssä.
-
Vähän epäilen, mahtaako Otava jatkaa... onneksi Kuusismurffisessa huilussa on sentään enimmäkseen säilytetty Soile Kaukorannan käännös. Tuota yhtä monisyistä sanaa lukuunottamati...
-
Pirkale tuli mukaan vasta kolmannessa albumissa. Johannes on loppujen lopuksi tylsä tyyppi.
Joskus harvoin kun Johanneksen ilme tai habitus vähän muuttuu, se tuntuu aika dramaattiselta. Mikä on osa sarjan hienoutta.
-
Vähän epäilen, mahtaako Otava jatkaa... onneksi Kuusismurffisessa huilussa on sentään enimmäkseen säilytetty Soile Kaukorannan käännös. Tuota yhtä monisyistä sanaa lukuunottamati...
Epäilen vahvasti samaa, eipä tuu jatkoa.
-
Epäilen vahvasti samaa, eipä tuu jatkoa.
Minkä takia ne yleensä sitten julkaisee tämän Kuusistrumffisen huilun?
-
Minkä takia ne yleensä sitten julkaisee tämän Kuusistrumffisen huilun?
Koska siinä esitellään Strumffit. Ja koska Otavalla on vielä oikeudet tähän sarjaan, Smurffit (sarjakuva-albumit) taitavat olla Egmontin tontilla.
-
Otavalla taitaa mennä muutenkin huonosti. Sain juuri tiedusteluuni vastauksen, että he eivät toimita enää nettisivustoille arvostelukappaleita.
Tai sitten nettisivustoilla menee liiankin hyvin. Kappas keppos.
-
Otavalla taitaa mennä muutenkin huonosti. Sain juuri tiedusteluuni vastauksen, että he eivät toimita enää nettisivustoille arvostelukappaleita.
Arvostellaan sitten Otavan uutuusluetteloa :)
Johannes ja Pirkale: Kuusismurffinen huilu (http://poistyopoydalta.blogspot.com/2009/03/johannes-ja-pirkale-kuusismurffinen.html)
-
Katselin tuota Kuusismurffista huilua kaupassa. Aluksi olin totaalisen kauhuissani albumissa käytetyn fontin takia. Onneksi toisella silmäyksellä se ei tuntunut enää niiiiiiiiin pahalta.
Olen kuitenkin onnellinen, että minulla on jo aika iäkäs eka painos ihan lukukuntoisena hyllyssä.
Itse tarinahan on rautaa.
-
Lähetin monta viikkoa sitten tiedutelun, että aikooko Otava julkaista muita J&P sarjiksia, vastausta ei oo tullut vieläkään, eikä taida tullakaan, nooh ehkä niillä on niin kiire sitten?
-
Lähetin monta viikkoa sitten tiedutelun, että aikooko Otava julkaista muita J&P sarjiksia
Voihan olla että päätökset jatko painatuksista tehdään myöhemmin, mm. kun on nähty tekeekö tämä nyt painettu kauppansa. Jos näin on, niin ei sieltä vastata juuta eikä jaata kysymykseen koska ei itsekkään vielä tiedetä vastausta.
-
Aikaisemmin tässä viestiketjussa arvovaltainen taho antoi ymmärtää, että jatkoa ei ole luvassa Johanneksen ja Pirkaleen tiimoilta.
Mutta ainahan voi toivoa.
-
Otavallahan on selkeä aukko tällä hetkellä tarjonnassa "eurooppalaiset sarjakuvat". Jos J&P tekee kauppansa, niin luulisi että siihen jatkot tulee jos se oikeuksien puolesta on mahdollista. En usko että kustantajalla on mielenkiintoa alkaa tähän taantumaan ajamaan mitään uutta sarjaa sisään (olisiko sitä muutenkaan?). Mutta jotain pitäisi olla tarjolla? En myöskään usko että ihan viellä on Tintti pokkari versioiden aika :-\ Minullahan ei ole valtaa ja arvokin on vähän niin ja näin, eli Tertsin viittaama arvovaltainen taho on taatusti tarkemmin kartalla mahdollisista jatkoista.
-
Nyt täytyy perua Otavasta sanoamiani pahoja sanoja, vastaus tuli kun tulikin, siitä iso hatun nosto Otavalle!
Se vastaus on se mitä täällä on arvailtukin:
"Näillä näkymin ei ole ilmestymässä useampia Johannes & Pirkale -sarjiksia, mutta jatkosta ei ole vielä täyttä varmuutta."
-
Oikein hieno luksuspainoshan tämä uusi on ainakin tuohon vanhaan verrattuna, marginaalit reilummat, väritkin on uusittu taiten ja sarjaa kunnioittavasti, erottuu edukseen varsinkin yöruuduissa. Fonttikin on ihan hyvä, kaikkeen vanhaan vaan tapaa tottua. Sekään ei ole paha asia.
-
Aika pienellä fontilla ovat latoneet.
-
Aika pienellä fontilla ovat latoneet.
No, se on totta. Aika samankokoista kuin näissä uusissa Alixeissa. Miksi ei meitä vanhoja ajatella ollenkaan. ???
-
Nyt tajusin, mikä tuossa fontissa mua ottaa silmään.
Rivinväli on aivan tajuttoman iso fontin pistekokoon nähden.
Häiritsee varsinkin jos tekstiä on vain vähän.
Tänään postiluukusta putosi uusin J&P integraali.
Järjestyksessään kolmas. Olishan nää aika tyylikkäitä suomeksikin. Mukana myös pikkuisen ekstroja ja ainakin yksi lyhyt Suomessa julkaisematon tarina.
-
Onko noissa ranskankielisissä samankokoinen fontti? Jos tuossa on haluttu noudattaa samaa tyyliä? Ymmärrän kyllä että että tekstiä on vähän, alunperinhän sarja on nuorille lukijoille tehty. Nykyään voisi käyttää ehkä sitten isompaa fonttia jos on tilaakin käytettävissä.
-
Tässä esimerkki alkuperäisestä fontista.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8430.0;attach=11974;image)
Toinen esimerkki:
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8430.0;attach=11976;image)
-
Tuo olikin mielenkiintoinen juttu. Ranskalainen fontti on paljon tasaisempi, suomalaisessa tekstissä nousevat l,t ja esim.k korkeammalle, mutta n,m, ja vaikka s ovat pienempiä kuin ranskalaisessa fontissa. Eivät ole muutenkaan lopulta kovin samannäköisiä. Ranskankieliset puhekuplat todella näyttävät täydemmiltä. Harmi ettei ole skanneria jotta voisin laittaa tuosta suomenkielisestä esimerkkejä. Mutta kiitos näytteistä!
-
Tässä suomi-tekstit:
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8430.0;attach=11978;image)
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8430.0;attach=11980;image)
-
Aikaisemmassa viestissä viitattiin Alixin tekstaukseen.
Se on mielestäni todella uskollinen alkuperäiselle fontille ja hyvän näköistäkin vielä!
Kympin arvoinen suoritus.
-
Aika nahkean näköistä tuo tekstaus Tertsin suomiesimerkeissä...
-
Kovakantinen albumi, jossa kaikki Peyon Johannes ja Pirkale-tarinat kronologisessa järjestyksessä, ja strumffit strumffeina; ostaisin varmasti, vaikka olisi kalliskin. Olivat ne sentään parhaita sarjakuvia, joita lapsena luin.
-
Strumffit strumffeina, potut pottuina ja senga sengana. :D
Timo
-
Jep,
äidinkielemme voi usein olla eri kaunista vaikka kovasti monet välillä natisevat ettei sarja X toimisi suomeksi kun se on kielelllä Y niin paljon mageempaa.
-
Voisi olla vaikkapa arabialainen luuttu, tanbur, semmosessa on pitkä kaula. Sitten mulla on Suuressa Musiikkikirjassa valokuva luutusta, jossa on ihan hillittömän pitkä kaula. Kuvatekstinä pelkkä "Luuttu 1600-luvulta".
Timo
-
Strumffasin viimen kirjastosta "Johannes ja Pirkale : Kuusismurffisen huilun", sillä ensi kuun puolivälissä olisi tarkoitus strumffata pirkanmaalaisille kirjastoihmisille vuonna 2009 ilmestynyttä, lapsille ja nuorille strumffattua sarjakuvasatoa.
En muista lukeneeni edes kakarana aikaisempaa painosta, joten tarina oli niiltä osin minulle ihan uusi. Ja kylläpä se olikin hyvä! Juuri tämäntapaista lastensarjakuvaa toivoisi tarjottavan entistä enemmän. Seikkailua, jännitystä ja huumoria ilman väkivaltaa. Lukukokemuksen erinomaisuus korostui vielä entisestään kun sitä vertasi edelliseen lukemaani koko perheen euroseikkailuun, eli uuteen ja übersurkeaan "Asterixiin".
Jos pitäisi antaa pisteitä elokuvakriitikon tapaan, niin maskuloisin pisteet jonnekin 4/5 tietämille.
-
Väkivallatonta? Eikö uudessa painoksessa ole: "Missä sinä olet että saan halkaista vatsasi?" "Isken sinusta veren kuin jäniksestä"
Onhan siinä, mutta ymmärtänet silti mitä tarkoitin. Se, että joku heiluu kiukuspäissään tapparan kanssa ja huitoo huonekaluja, ei vielä tee tästä sarjakuvasta väkivaltaista.
-
Kyllä se minulla 12-vuotiaana pani mielikuvituksen valloilleen.
... mutta ei, siitä huolimatta "Kuusistrumffinen huilu" ei ole väkivaltainen sarjakuva.
-
Onko Johannesta ja Pirkaletta tulossa lisää? Ja jos on, niin milloin?
-
Kuusismurffisen huilun ilmestymisen aikoihin kyselin ihan samaa.
Asiantuntevat tahot sanoivat täällä, että ei ole tulossa lisää.
Harmi. Nämä loppupään J&P-sarjakuvat ovat parhautta (Ne joissa Peyo oli itse mukana teossa). Hienoa tarinan kerrontaa.
Omat suosikkini: Seitsemän lähteen sota ja Jumalten lähde.
edit:
Ostin Kuusismurffisen huilun kaverin 8-vuotiaalle pojalle. Ei ollut aluksi kovin innostunut, hän lukee enimmäkseen tinttiä ja akuankkoja.
Mutta viimeksi heillä käydessäni kundi oli jo keksinyt albumin ansiot. Pari kuukautta siihen meni.
-
Albumi loppuu hieman töksähtämällä, ja yllättäen [spoiler]pääkonna kuolee[/spoiler], vaikka näin ei usein tuon ajan albumeissa tapahdukaan.
[spoiler]Onneksi tuo kuolema on varsin pehmeästi esitettynä ja mitään draamaa graaffisesti näyttäen[/spoiler]
Minusta tarinassa Hieronymuksen sekoilut ovat ihan hauskoja. Seuraavana sarjassa tullut viikinkialbumi "Le Serment Des Vikings" Viikinkien Vala, on parempi. Peyo on nimenomaan Pirkalleelle kehittänyt siinä enempi komiikkaa.
-
jostain luin että Peyo teki kaikki J&P:t itse, ilman apulaisia.
Muistaakseni ainakin Walthery on ollut piirtämässä Johannesta ja Pirkaletta, eikä ihan pienessä roolissa. Mutta Viikinkien valan aikaan Walthery taisi vielä leikkiä hiekkakakuilla.
-
. Ei ole ollenkaan mitään historiallisia viittauksia. Mukana on noitia ja lohikäärmeitä. Ja tietysti strumffeja.
Mutta tässä viikinkijutussa (mulla on vaan juuri hankkimani ruåtsi-versio, suomalaiset käännökset on hauskempia ehdottomasti) niitataan että tapahtuu vuoden 911 jälkeen jolloin Viikingit riehui Pariisissa ja Normandia mainitaan. Kaarle Yksinkertainen on todennäköisesti hallitsija jota ei kannata hakea wikipediasta.
-
Kaarle Yksinkertainen on todennäköisesti hallitsija jota ei kannata hakea wikipediasta.
Miksei? (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_Yksinkertainen)
-
Miksei? (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_Yksinkertainen)
Antti Yksinkertaiselle ei tullut mieleen että Ranskassa voi olla tollainenkin hallitsija helposti.
-
Jesh, Ranskassa harrastettiin joitain varsin tylyjäkin lisänimiä (mm. se Kaarlen isä, Ludvig Änkyttäjä, ja Pipin Pieni, ja Kaarle VI Rakastettu, myöhemmin Mielipuoli...)
-
Johanneksessa ja Pirkaleessa kiroiltiin yllättävän paljon.
Heh, juuri jenkkilässä ilmestyneessä Strumffi-alpparissa Smurfs and the Magic Flute, Johannes (engl. Johan) heittää sivulla 62 seuraavan kirosanan:
"Blistering Barnacles!"
Kääntäjältä ilmiselvä nyökkäys Tintin suuntaan.
-
Johannes tekee cameot Benjaminin albumeissa 8 ja 9. Ensin hän on luksushotellin vieras kahdessa peräkkäisessä ruudussa, tummennetut lasit päässään. Seuraavassa albumissa nähdään sanomalehdessä juttu uudesta elokuvasta Johan II: The Return. Eli ensimmäisesta esiintymisestä voi päätellä että kyseessä oli Johannes-elokuvan tähti. Ruskea pusero ja punaiset housut.
Eli zoukki viittaa varmaan "Kuusistrumffinen huilu" -animaatioelokuvan menestykseen.
-
Ok. Tehtiinkö Johanneksesta ja Pirkaleesta omaa animaatiosarjaa? On joku aavistus että olisin nähnyt Strumffittoman esittelypätkän, mutta...
-
Ei tuossa sarjakuvassa ole noin montaa sivua, mutta sivulla 56,
Käyttämäni sivunnumero oli uuden jenkkialpun numerointien mukainen (ykkössivu on alpun sivu 5). Alkuperäinen numerointi tuolle sivulle siis on 58 jonka viidennestä paneelista oli kyse.
-
Eli ruutujen sisällä oleva numerointi on 56. Täsmää.
Ei vaan ruutujen sisällä oleva alkuerperäinen numerointi 58.
Aina sä säädät... :P
-
Väitin tässä tai jossain muussa ketjussa, että Walthery olisi piirtänyt Seitsemän lähteen sota -seikkailua. Ei ollut.
Sorry.
-
Montakos näitä Johannes ja Pirkale albumeita on suomeksi ilmestynyt??
-
http://koti.welho.com/z14/sarjakuvat/johannes_ja_pirkale.html
En tajunnutkaan, että Suomeksi on tullut noinkin monta albumia.
Ovat aikoinaan menneet multa ihan ohi. Varmaan siksi, että Non Stopit oli vielä hyvässä kunnossa. Ainakin Seitsemän lähteen sota pitäisi hankkia oikein albuminakin.
-
Tietääkö joku sire- ja messire-sanojen merkityksen? Kuningasta tituleerataan aina "sire" (suom. majesteetti) ja muita herroja "messire" (suom. herrani).
Katsoin sanakirjoistani.
"Messire" on niiden mukaan keskiajalta peräisin oleva ylimmän aateliston titteli.
"Sire" on sitten, ymmärtääkseni, oikeastaan kuka vain, joka on itseä ylempänä ja jolle osoitetaan alamaisuutta. Mutta ainakin toki kuningas.
-
Messire on arkaainen muoto "mon signoresta", "herrani" my lord. Eikä kai kaukana ole mösjöökään. Taitaapa englannissakin olla milord.
Timo
-
Suosittelenpa teille teosta:
Pierre Culliford, dit PEYO
La vie et l'oeuvre d'un conteur merveilleux
Älkää peljästykö, tässä hienossa kirjassa on ranskalaisten tekstien lisäksi myös
englanninkieliset tekstit!! Ovh 35€. About 250 sivua.
-
(http://www.bedetheque.com/thb_couv/Couv_135895.jpg)
Kirjassa on paljon kuvia ja tekstin osuus verrattuna kuvien määrään on melko pieni.
-
Tässä on kaikista Peyon piirtämistä J&P-seikkailuista lyhyt esittely ruotsiksi, sekä ruotsalaisten albumien kannet.
http://www.lysator.liu.se/~ingemar/serier/johan.html
-
Voinen olla hieman ylpeä siitä, että ne kaksi ruotsinkielistä J&P-albumia jotka vanhempani joskus 80-luvulla minulle lahjaksi hankkivat olivat juuri Vilden i Klippiga Skogen (Le lutin du Bois aux Roches) ja Hertigens ring (Järvilinnain sormus). Ensinmainitussa Johannes tapaa Pirkaleen ensimmäisen kerran eikä tätä seikkailua ole suomennettu. Onkin aika ikimuistoinen kohtaaminen, kannattaa kerätä vaikka itselle hankalammallakin kielellä. Jälkimmäinen taas on ruotsinkielisistä se kaikkein hankalin löytää, koska tuorein painos on Carlsen Comicsin kakkospainos vuodelta 1980. Minulla on juuri se.
Tintins äventyrsklubb (Tintin seikkailukerho) julkaisi useimmat albumit uudemman kerran vuosina 1985-1991, mutta Hertigens ring ja pari Johanneksen varhaisinta seikkailua ilman Pirkaletta jätettiin väliin.
Pari muuta suomentamatonta albumia eli Kuukiven ja Viikinkien valan tilasin Ranskan Amazonista. Niissä J ja P seikkailevat toisen ja kolmannen kerran yhdessä. Kumpikaan ei kuulu kaksikon parhaisiin alppareihin, mutta aivan lukukelpoisia ovat. Pirkaleen toilailut pitävät viihdearvoa yllä ja vauhtia on juuri ja juuri tarpeeksi.
-
http://www.lysator.liu.se/~ingemar/serier/johan.html
Verkkosivua ei voi ladata, koska palvelin ei lähetä tietoja.
Virhekoodi: ERR_EMPTY_RESPONSE
???
Timo
-
???
Timo
Ilmeisesti tilapäinen häiriö. Nyt linkki toimii.
-
Sillä reseptillä sarja ei olisi välttämättä elänyt näin pitkään, joten hyvä, että Pirkale tuli mukaan. Temaattisella tasolla se raivasi tietä myös smurffien menestykselle.
Aivan aluksi sarja ilmestyi sanomalehdissä ja Johannes oli vaaleatukkainen. Liekö noita esiaikojen juttuja koottu mihinkään?
-
Huumori tulee koko sarjaan mukaan vasta Pirkaleen myötä. Alunperin Johanneksen seikkailut olivat suoraselkäistä ja totista seikkailua.
Eli siis avoimemmin eurokopio Prinssi Rohkeasta?
-
Muistan joskus pienenä luulleeni Pirkaleen olevan lyhyt nuoren ikänsä vuoksi ja vähän ihmetelleeni, kuinka viini maistuu sille niin hyvin. Mutta eihän Pirkale tietenkään lapsi ole, vaan muuten vain lyhyenläntä, ihan niin kuin Asterix ja Joe Dalton. Ehkä vallaton otsatöyhtö hämäsi.
Onhan siinä kaiketi vähän tosipohjaakin, että keskiajan narreilla saattoi olla jokin fyysinen poikkeavuus, Pirkaleen tapauksessa siis lyhytkasvuisuus.
-
Le Soirissa ainakin. Lambiekin Peyo-artikkelissa on kuvanäyte. En vain saa linkitettyä tällä rämällä Windows-puhelimella.
-
Ja ihan fantsutavaraahan tämä on, vaikkei sellaisesta oltu tekoaikaan kuultukaan. Soile Kaukoranta kertoi Ruudun ja NonStopin palstoilla että sijoittuu keskiaikaan. Eikä sijoitu. Ei ole ollenkaan mitään historiallisia viittauksia. Mukana on noitia ja lohikäärmeitä. Ja tietysti strumffeja.
Joo, ei Johannes ja Pirkale nyt varsinaisesti historiallista sarjakuvaa ole, vaikka etäisiä viittauksia todellisiin historiallisiin ilmiöihin ja tapahtumiin on. Viikinkejä tavataan, ja "Korpin lauman" vieraat sotajoukot vievät ajatukset hunneihin tai mongolivalloittajiin, kun maahantunkeutujien päälliköitä tituleerataan kaaneiksi ja ulkonäössä on aasialaispiirteitä. Ja ihan viimeisimmässä albumissa "La rose des sables" (kääntyisiköhän se suomeksi vähän vapaasti vaikka "Erämaan ruusuksi") ollaan ristiretkitunnelmissa. Mitään oikeita valtioita tai muita paikkoja ei tietenkään koskaan nimetä.
Mutta kuten noista esimerkeistä ilmenee, mihinkään kronologiaan ei tosiaan olla sidottuja. Onhan hunnien, viikinkiretkien, ristiretkien ja mongolivalloitusten välillä osin pitkiäkin aikoja.
-
Paitsi ainakin kerran. Pirkale ei uskonut että rääsyläinen on Järvilinnain herttua. Itse ilmoitti olevansa siinä tapauksessa Ranskan kuningas.
Poikkeus siis vahvistaa säännön. Onko kukaan koskaan bongannut sarjasta karttaa, joka kuvaisi oikeasti olemassa olevia paikkoja (esim. Eurooppaa)? En tiedä, ajatteliko Peyo sarjan sijoittuvan oman maailmamme myyttiseen menneisyyteen vai kokonaan mielikuvitusmaailmaan, eikä sillä nyt kokonaistunnelman kannalta tietysti ole väliäkään. Kaikki trivia vain kiehtoo.
-
Ja ehkä Ranska on J&P-maailmassa joku tunnettu fantasiavaltakunta josta kerrotaan saduissa :)
-
Vaan onhan suomennoksen Taivaanäärelä englanniksi Skyrim, josta saa taas ihan hauskoja mielleyhtymiä.
-
Mitään oikeita valtioita tai muita paikkoja ei tietenkään koskaan nimetä.
Seitsemän lähteen sodassa nuoren linnanherra Lähteensilmän Juhanin (Jean de Baufort) asuinpaikaksi ilmoitetaan Besdorf naapurimaassa Germaniassa. (Alkutekstissä Besdorf, en Germanie voisine). Saksahan on ranskaksi Allemagne, mutta Germanie-nimitystä voidaan käyttää leikkimielessä.
https://fr.wikipedia.org/wiki/La_Guerre_des_sept_fontaines
https://fr.wiktionary.org/wiki/Germanie
Schleswig-Holsteinissa on Besdorf-niminen paikka.
https://de.wikipedia.org/wiki/Besdorf
Aarnihovin valtias on alkukielellä Le Sire de Montrésor, ja Loiren varrella kököttää sen niminen linna ja kylä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Montr%C3%A9sor
http://www.village-montresor.fr/
http://www.chateaudemontresor.fr/
-
Taustaselitystä:
http://www.europecomics.com/behind-blue-story-peyo-part-1/?fbclid=IwAR2af-jkmz_YzMjvOlH0KMqXrCguK_s_l6fe_5Wpf62AacWnFdjH7a0RDSQ
-
Joo, kyllä olivat. Taikavarpu saatiin strumffeilta.
-
Mutta tässä viikinkijutussa (mulla on vaan juuri hankkimani ruåtsi-versio, suomalaiset käännökset on hauskempia ehdottomasti) niitataan että tapahtuu vuoden 911 jälkeen jolloin Viikingit riehui Pariisissa ja Normandia mainitaan. Kaarle Yksinkertainen on todennäköisesti hallitsija jota ei kannata hakea wikipediasta.
Kyllähän siinä puhutaan vuoden 911 tapahtumista, mutta aivan selvästi niistä on jo kulunut rutkasti aikaa.
http://www.fafnir.fr/le-serment-des-vikings
Pirkale kysyy: Viikinki? Siis niitä rosvoja, jotka aikoinaan hävittivät maata? Johannes vastaa: Kyllä! He tulivat pohjoisesta lohikäärmelaivoillaan ja nousivat maihin suurten jokien suissa! He jopa piirittivät Pariisia! Heidän sotaretkensä loppuivat vuonna 911, kun Kaarle Yksinkertainen luovutti osan maataan Rollolle, heidän päällikölleen! Mutta heissä elää edelleen halu tehdä kaukoretkiä!
Onko tämä ainoa kerta (Peyon piirtämissä) Johanneksen ja Pirkaleen seikkailussa, kun tietty vuosiluku mainitaan, ja oikea kaupunki sen lisäksi?
-
Hei jäbät!
Hankin hiljattain Otavan Benjamin ja Smurffi integraalit (erittäin hienoja kirjoja) ja kova Peyo-kuume iski! Huomasin että ranskaksi on ainakin viisi Johannes ja Pirkale integraalia ja monta Benjamin ja Smurffi integraalia.
Tietääkö kukaan täällä olisiko Otavalla suunnitelmia julkaista lisää integraaleja? Onhan minulla näitä albumeja aika paljon ennestään, mutta tuo integraali-formaatti puhuttelee. Olisi aika unelma saada kaikki nuo suomeksi. Hienoja myös nämä tim ja tom, attila ja gil jourdan, toivottavasti tulisi myös lisää Peyo kamaa.
Olen ihan muksusta asti ihannoinut vähän vauhdikkaampaa tyyliä, missä tussaus on ehkä vähän "energisempää" ja hahmot "dynaamisempia"/"vauhdikkaampia" kun Peyon tyylissä (esim Uderzon tyyli tai Franquinin myöhäinen tyyli), mutta nyt viimeisten 15 vuoden aikana olen ruvennut tykkäämään jopa enemmän myös selkeistä, "yksinkertaisista"/pelkistetyistä tyyleistä, Peyon kypsä tyyli tai Hanna Barberan parhaat 50-60-luvun jutut on hyviä esimerkkejä.
Juuri tällä hetkellä Peyon tyyli on ihan ykköslemppari! Ai saakeli mitä sommitelmia ja tyylin helppolukuisuus iskee lujaa! <3
Osaako joku muuten vihjata onko muita francobelgialaisia piirtäjia lähellä Peyon tyyliä? Jotka piirtäisivät hieman "pelkistetymmin"? Itse asiassa kun ajattelee asiaa niin Peyon "varttunut" tyyli voisi melkein pistää Marcinelle koulukunnan ja Ligne Clairen välimaastoon. Löysin jo kvaakin avulla ainakin yhden uuden kiinostavan francobelgialaisen taiteijlian, nimittäin Raymond Macherotin. Pitänee tutkiskella lisää.
-
Hei jäbät!
Hankin hiljattain Otavan Benjamin ja Smurffi integraalit (erittäin hienoja kirjoja) ja kova Peyo-kuume iski! Huomasin että ranskaksi on ainakin viisi Johannes ja Pirkale integraalia ja monta Benjamin ja Smurffi integraalia.
Tietääkö kukaan täällä olisiko Otavalla suunnitelmia julkaista lisää integraaleja? Onhan minulla näitä albumeja aika paljon ennestään, mutta tuo integraali-formaatti puhuttelee. Olisi aika unelma saada kaikki nuo suomeksi. Hienoja myös nämä tim ja tom, attila ja gil jourdan, toivottavasti tulisi myös lisää Peyo kamaa.
Olen ihan muksusta asti ihannoinut vähän vauhdikkaampaa tyyliä, missä tussaus on ehkä vähän "energisempää" ja hahmot "dynaamisempia"/"vauhdikkaampia" kun Peyon tyylissä (esim Uderzon tyyli tai Franquinin myöhäinen tyyli), mutta nyt viimeisten 15 vuoden aikana olen ruvennut tykkäämään jopa enemmän myös selkeistä, "yksinkertaisista"/pelkistetyistä tyyleistä, Peyon kypsä tyyli tai Hanna Barberan parhaat 50-60-luvun jutut on hyviä esimerkkejä.
Juuri tällä hetkellä Peyon tyyli on ihan ykköslemppari! Ai saakeli mitä sommitelmia ja tyylin helppolukuisuus iskee lujaa! <3
Osaako joku muuten vihjata onko muita francobelgialaisia piirtäjia lähellä Peyon tyyliä? Jotka piirtäisivät hieman "pelkistetymmin"? Itse asiassa kun ajattelee asiaa niin Peyon "varttunut" tyyli voisi melkein pistää Marcinelle koulukunnan ja Ligne Clairen välimaastoon. Löysin jo kvaakin avulla ainakin yhden uuden kiinostavan francobelgialaisen taiteijlian, nimittäin Raymond Macherotin. Pitänee tutkiskella lisää.
No ainakin Sinitakkeja piirtävä Willy Lambil on aika lähellä Peyon Tyyliä.
-
No ainakin Sinitakkeja piirtävä Willy Lambil on aika lähellä Peyon Tyyliä.
Jep, minulla on niitä pieni pino. Erittäin selkeä tyyli tosiaan, kuten Peyolla. North & Southia tuli pelattua paljon Amiga 500:lla aikoinaan. Ottaa vastaan tuo sota aiheena nykyään, vaikka ne on tosi "kevyitä". Huomasin tässä että ennen Lambillia sinitakkeja piirteli Salverius, ihan uusi tuttavuus. Pitänee harkita hankkia ranskaksi noita ekoja albumeja integraalimuodossa. Tykkäsin Salvériuksen vielä "sarjakuvamaisemmasta", hauskasta piirrustustyylistä.
Onhan noita Peyon oppilaita enemmänkin. Osa on siirtynyt uransa myöhemmässä vaiheessa erilaisempaan. Lucien de Gieterin Papyrus esimerkkinä.
Jep, kaikki Peyon oppilaat mitä itse muistan suoralta kädeltä siirtyi "luonnollisempaan/dynaamisempaan" tyyliin, mutta samalla omasta mielestä vähemmän selkeämpään tyyliin. Olen onneksi löytänyt jo monta "uutta" kiinnostavaa francobelgialaispirtääjää kun olen etsinyt. Esim. juuri Macherot, Salvérius, Berckin aikaisempi tuotanto ynnä muita. :)
-
Noista paikannimistä vielä. Ensimmäinen ruutu kuvaa torikauppaa paikkakunnalla nimeltä Villers, ja sellaisia on Belgiassa ja Ranskassa yllin kyllin.
https://fr.wikipedia.org/wiki/Villers#Toponymie