Kvaak.fi - keskustelu

Sarjakuvantekijöiden keskustelut => Luomistyö, käsikirjoittaminen ja kääntäminen => Aiheen aloitti: Leo Loikkanen - 29.01.2004, klo 11:10:25



Otsikko: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Leo Loikkanen - 29.01.2004, klo 11:10:25
Juu... tota, mulla olis tälläinen idea sarjakuvax nimeltään "Herra Normaalin epänormaalin seikkaulut" Ongelma on siinä, etten oikein osaa tehdä käsiksiä pitkille sarjakuville. Joten miten se tulisi tehdä? Tuleeko paperille kirjoittaa mitä ruudussa tapahtuu ja mitä kukin henkilö sanoo?

Mikä on tehokkain tapa tehä käsis?


Otsikko: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: O.K. - 29.01.2004, klo 11:58:55
Tällaista threadia juuri kaipasinkin! Nyt kaikki käsiksiä vääntäneet neuvoja antamaan. Miten te käytännössä teette käsiksenne, mitä tietoja käsiksestä näkyy? Miten tehdään kunnollinen käsis toiselle piirtäjälle. Meillä kirjoittaja/piirtäjillä kun jää se käsikirjoituksen teko puolitiehen, kun luullaan, että kaikki pysyy järjestyksessä pään sisässä.

Itse olen omat "käsikirjoitukseni" kirjoittanut ensin lähinnä kaunokirjalliseen tyyliin, kuvitellut kirjoittavani vaikkapa novellia. Sillä tavalla saa hyvän inspiksen kirjoittamiseen. Sitten tämän "novellin" pohjalta olen rakentanut kuvakässärin, eli ruutuihin sovittaminen, lopulliset replat ym. on tullut vasta tässä vaiheessa. Tämä teettää kuitenkin melko paljon työtä, mukaanhan täytyy laskea vielä ideointi, suunnittelu, lähdeaineiston kokoaminen... :P

Vaihtoehtona on siis 1) että jo kirjoitusvaiheessa pohtii sivut, ruudut ja tekstit valmiiksi, mikä tuntuu ainakin minulla syövän innon kirjoittamiseen, tai 2) hyppää suoraan kuvakässäriin, mikä taas tuntuu mahdottomalta suurien kokonaisuuksien kanssa.

Vinkkejä? ???


Otsikko: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: J.Kantelinen - 29.01.2004, klo 12:23:47
Jaa-a. Nyt kaikki ideanikkarit paljastakaa salaisuutenne! Vaan taitaa olla aika vaikea kysymys vastata kenenkään kattavasti (toivottavasti joku yrittää kuitenkin). Jokainenhan tekee varmasti tapojensa mukaan. Mikäli olen ymmärtänyt oikein, esim. Petri Hiltunen ei tee minkäänlaista valmista käsikirjoitusta, mutta eiköhän kuolevaiset yleensä tarvitse useammankinlaista karttaa pitääkseen asiat kurissa.

Kuvakäsikirjoitus lienee minimivaatimus. Normaalissa aukeamassa on kuitenkin oltava joku balanssi ja sivun viimeisellä ruudulla voi pelata aika paljon. Vaikea on tehdä kuvakässäriä jos ei tiedä mitä henkilöt sanovat, minusta.

Idea olisi tietysti ihan jees olla aluksi. Sitten pitäisi olla aikaa sulatella vuosikymmen sitä. Ja valtavat perslihakset tietty.

Eikös hyvä juoni ala aika usein loppupuolelta tarinaa? Ja alun pitäisi olla mukaansatempaava, kysymyksiä herättävä varmaan.
Juonihan on periaatteessa kysymysten asettelua ja vastailua erilaisin tavoin. Eikös joo? Siitä kun lähtee, niin loppu on rallattelua.


Otsikko: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Otto Sinisalo - 29.01.2004, klo 12:40:27
Muutama lähdeteos kannattanee mainita.

Will Eisnerin Sequental Art -kirjassa on hyvältä kuulostavia neuvoja mm. sivujen sommitteluun ja ruutujakoon. Uusimmassa Sarjainfossa on käsikirjoittaja-teema. Esimerkiksi Pauli Kallio kertoo ideointiprosesseistaan. Sarjainfon juhlanumerossa #100 on muistaakseni hyvä juttu sivun sisäisestä "liikkeestä" Tape Koivistolta.

Netistä löytyy vanhan kunnon Kupla-Akatemian kässäriopas (http://www.kupla.net/akatemia/framet.html?/akatemia/kerros3/luokka3c/index.html).

Jenkkityylisessä käsikirjoituksessa - eli siis kirjoittaja ja kuvittaja ovat eri henkilö - kirjoittaja kirjoittaa ensin kuvauksen sivulle (montako ruutua, miten jaettu) ja sitten jokaiselle ruudulle erikseen (kuvakulma, puhekuplat, selitteet, efektit, sisältö). Kuvakässäriä harvemmin tehdään.

Esim:

SIVU 1 - yhdeksän ruudun ruudukko
RUUTU 1 - Tietokoneohjelmoija haaskaa kahvitaukoaan netin keskustelufoorumeilla. Hän näpyttää kiivaasti tekstiä, silmät päässä seisoen. Kuvakulma ohjelmoijan vasemmalta sivulta.

CAPTION: TAVALLINEN TORSTAIPÄIVÄ.
SFX: TAKATAKATAKATAK

Oikeasti asiasta jotain tietävät: teidän vuoronne.


Otsikko: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Hazart - 29.01.2004, klo 13:06:08
Tuolta näette kuinka huikean hienoa Luupäät sarjakuvaa tehdään: Siinä ensin kirjoitetaan tarinaa, sitten tehdään kuvakäsis, sitten luonnos ja lopulta tussautetaan. Ai, kun on kaunista!

http://www.boneville.com/cartoonbooks/drawingboard/bj-1.shtml

Katsokaa myös muut esmerkit tuosta linkin ryppäästä.


Otsikko: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Veli Loponen - 29.01.2004, klo 13:13:58
Jenkkityylisessä käsikirjoituksessa - eli siis kirjoittaja ja kuvittaja ovat eri henkilö - kirjoittaja kirjoittaa ensin kuvauksen sivulle (montako ruutua, miten jaettu) ja sitten jokaiselle ruudulle erikseen (kuvakulma, puhekuplat, selitteet, efektit, sisältö). Kuvakässäriä harvemmin tehdään.
Ja olen huomannut, että useasti käytetään Marvel -tyylin käsistä, eli käsikirjoittaja antaa piirtäjälle juonitiivistelmän (joskus vain sivun tai kaksi), jonka piirtäjä piirtää oman päänsä mukaan (tekee sivu- ja ruutujaot yms.) ja sitten taas käsikirjoittajalle, joka kirjoittaa dialogin. Näin toimi mm. Stan Lee, joka kirjoitti samanaikaisesti monta eri lehteä ja sysäsi samalla osan kirjoitusprosessista piirtäjälle. Samasta syystä esim. vanhoissa Lee/Romitan Hämiksissä on paljon toimintakohtauksia, joissa Hämis pohtii elämänsä kiemuroita yms. syvällistä.

Omasta kokemuksesta tiedän, että parhaiten juttu onnistuu, kun käsikirjoittaja ja piirtäjä löytävät sen parhaiten toimivan tyylin tehdä yhdessä sarjakuvaa. Eli jokainen tapaus on aika yksilöllinen.


Otsikko: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Tero Mäntylä - 29.01.2004, klo 14:35:21
Näistä on jo mainittu mutta kerrataan. Tunnetuimmat mallit taitaa olla Amerikkalaiset DC ja Marvel mallit. DC mallissa on jokaisesta kuvasta tarkka kuvaus siitä mitä siinä on. Kuvakulmia yms. Mitä enemmän piirtäjä ja käsikirjoittaja tuntevat toisiaan sitä vapaampia kuvaukset voivat olla. Eli kuten yllä mainittiin, tyyliin:

Sivu 1 (3 kuvaa)

Ruutu 1

Kuva yläkulmasta. Pekka kurkottaa kohti soivaa puhelinta.

SFX: Piiiirrrr!

jne...

Marvel tyyli kuten weltsu mainitsi. Piirtäjällä on yhteenveto tarinasta. Korkeintaan jonkinlainen sivujako. Esim. Hämis ja Mörkö tappelee. Piirtäjä piirtää tästä sivun ja sen jälkeen käsikirjoittaja tekee tekstit.

DC tyyliin kuuluu toki myös synopsis, yhteenveto tarinasta ja ehkä hahmokuvauksia sun muuta. Itse olen muille käyttänyt lähinnä DC tyyliä aika lyhyillä kuva kuvauksin. Sen lisäksi koitan saada jonkinlaisen tikku-ukko viritelmän aiheesta.

Manga oppaissa opetetaan seuraavaa: Tee Plotti. Siinä on sivuttain mitä tapahtuu (itse teen tämän "sivujakona ja hieman yksinkertaisemmin). Elis Sivu 1 Title page, Sivu 2 ja 3 Sankaritar saapuu kouluun aamulla. Poika törmää häneen ja pilkkaa kampausta. Sivu 4 ... jne. Sen jälkeen tehdään Storyboardi jossa on jo dialogi valmiina. Sen jälkeen sitten tehdäänkin tarkemmin kuva sommittelua ja kaikkea muuta sellaista ja lopulta saadaan valmis sarjis. Tämä on lähinnä sitä mitä teen jos yritän itse tuhertaa omat sarjakuvani. Tosin silloin helpommin tulee jätettyä koko käsis hyvin ylimalkaiseksi.

Niin ja storyboardista valmiiksi sivuksi tekeminen ei tietenkään ole ihan noin simppeli juttu. Siihen kuuluu sitten toki ruutujakoa, kuvien komposiota, erilaisia siirtymiä ruudusta toiseen, sivulta toiseen siirtymiä ja paljon muuta.

Edit: Lisättäköön vielä, että japanilainen tyyli sopinee parhaiten kun piirtäjä ja käsikirjoittaja ovat sama henkilö. Tosin jaappanissa ne taitaa käyttää paljon assistantteja apunaan tekemässä kaikki piirtämiseen liittyvät "rutiini" hommat.

Niin ja paras tapa tietty on, kuten jo mainittiin, se mikä sopii parhaiten piirtäjälle ja käsikirjoittajalle mikä kai yleensä tarkoittaa kaljalla istumista ensi alkuun ja ideoiden pyörittelyä.

Ja kai kun  tätäkin tuli jatkettua, niin voisi lisätä tähän ns. elävän käsikirjoituksen, joka elää koko sarjakuvan teko prosessin ajan vaikka piirtäjä ja käsikirjoittaja olisivat eri henkilö. Tämmöinen prosessi oli esim. Blaomen (http://koti.mbnet.fi/mrag/htmls/comics/blaomen1.html) joka lähti aika epämääräisestä tarinarungosta liikkeelle. Vaikka tarina on 6 sivun mittainen, niin "loppuratkaisu" eli aika pitkään.


Otsikko: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Esa - 29.01.2004, klo 14:41:32
En tiedä miten tulisi tehdä, mutta voin kai kertoa kuinka itse teen.

Tarinean perusidea on päässä jo valmiina. Otan A4 ja alan piirtää. Lisäilen kaikkia yksityiskohtia ja uusia juttuja. Eli improvisoin paljon. Kun on tarina A4 piirrän sen isommalle, tätä A4:lle piirrettyä tarinaa avuksi käyttäen, mutta voin lisäillä siihen sitten kaikkia uusia ideoita ja parannella kuvakulmia yms. Mä kuitenkin piirrän jo A4:lle siististi, enkä vain sutaise. Eli tätä mun tyyliä kai kutsutaan kuvakäsikirjoitukseksi?!


Otsikko: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Tero Mäntylä - 29.01.2004, klo 15:00:45
Tässä olisi 3 sivua esimerkkiä DC tyylisestä sarjakuvakäsikirjoituksesta jonka tein kun aloin harjoitella puhtaasti käsikirjoituksen tekoa. Silloin sain aika paljon ohjeita Dark Horsen sivuilta. Siellä kerrottiin mitä heille lähetetyn käsikirjoituksen tulisi sisältää. Sarjakuvaa ei ole piirretty. Se perustuu yhteen live-roolipeliin mikä minun piti järjestää ja larp taas perustui hyvin löyhästi George A Romeron zombi klassikkoon
Day of the Dead. Tarinan nimi on Night of the Mechanical Zombies ja kun lähdin tarinaa käsikirjoittamaan, niin huomasin, että se vaatisi useamman lehden verran tavaraa. Jos joku hirveesti tahtoo piirtää mekaanisia (cyber) zombeja Alaskassa (+ amerikkalaisia solttuja) niin lähettäköön mulle postia (tepema@saunalahti.fi)

Tästä on muutoin jossain oikeastikin englannin kielinen versio mutta en nyt ehtinyt sitä kaivaa esiin ja tarinan synopsis käsitteli tarinaa niin paljon eteenpäin, etten viitsinyt laittaa sitä esille.

Edit: kash. Larpin kotisivu on vielä tallella: http://www.saunalahti.fi/tepema/nmz/

----------------------------------------------------

Page 1 (5 panels) of Issue 1

Panel 1
People are gathered to square. There’s big clock or millennium counter on background and everyone is watching it. Sybill and Andre are standing on the hill nearby, foreground of picture. Sybill is in Andre’s arms.  Sybill have a bottle of red wine in her hand. Everyone is waiting.

CAP:    EVERYONE IN THIS SMALL ALASKAN VILLAGE HAS GATHERED TO CELEBRATE A CHANGING OF MILLENNIA.

Panel 2
Sybill and Adnre watches to right. The Louis and Katharina is approaching them.

ANDRE:    ARE YOU AT WORK?

KATHARINA:   NO. WE GET REST OF THE DAY FREE. EVEN WE SCIENTIST NEED SOME SPARE TIME.

SYBILL:   THAT’S SO TRUE.

Panel 3
Closer to Louis

LOUIS: WHAT GOING ON.

ANDRE: THE MOMENT IS AT OUR HAND.

Panel 4
Picture of square. Someone is yelling.

SOMEONE: WHAT’S THAT?

Panel 5
Some sort of ball is dropping from sky. Everyone is watching. Also our heroes.
 Page 2 (6 panels)

Panel 1
One of the ball is landed on the street. People are gathered around it.

CROWN:   WHAT’S THAT ?
Panel 2
Small panel. Ball is opening

CROWN:   IS THAT ROCKET?

CROWN:   
Panel 3
Small panel. Cyber lizard is hatch from ball that is little opened. Young girl is crouching near ball.
Panel  4
Small panel. Cyber lizard stands on the ground. Girl tires to touch it.

GIRL:   WHAT ARE YOU ?
Panel 5
Sybill, Andre, Katharina and Luois are approaching the crown. Behind more balls are raining.

Panel 6
People start to yell.

SFX:    AAAAAAAAAHH
 Page 3 (5 Panels)

Panel 1
People are running away, four scientist stand watching. Girl is in middle and creature in eating her neck. More and more balls are raining.
Panel 2
Medium shot of girl. She trying to fight.

Panel 3
Close to girl and lizard eating her neck. There’s wires everywhere and girl start to change to cyborg.

Panel 4
Girl is turned to zombie.

Panel 5
Girl zombie is approaching the bystanders.

GIRLZOMBIE:   HUUAAAAARGGGHHH! BRRAAAAAIIINNNNSSSSS!!!!

KATHARINA: HELP!

ANDRE:   LET’S GET OUT OF HERE.


Otsikko: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: kaltsu - 29.01.2004, klo 16:49:37
Jees piirtäjän kanssa on aina hyvä sopia missä muodossa hän käsikirjotukset haluaa. Tää vaihtelee hirmusesti. Ainoita oikeita tapoja ei oo. Pääasia että informaatio välittyy.

Mä teen hommat itsekseni näin - ensin mietin tarinan mielessäni hyvin tarkkaan läpi. Vääntelen ja kääntelen. Yritän keksiä vaihtoehtoisia juonenkäänteitä, lopetuksia jne... kun lopulta olen saanut jutun päässäni ojennukseen ja mielestäni tarpeeksi hyväksi, teen siitä pikaisen muistiinpanon lähinnä jotta näen miten ruudut jakautuu sivulle ja miten puhekuplat ruutuihin. Nää ensimmäiset muistiinpanot on jotakuinkin 2x3 sentin kokosia. Repliikeistä on vain avainsanat sillä ne ovat yleensä päässäni aika hyvin tallessa ja piirustukset ovat korkeintaan tuommoista tikku-ukkotasoa. Jos juttu on pitkä, kirjotan repliikit tarkemmin ylös sillä niillä on tapana helposti haihtua mielestä vaikka tietää suurinpiirtein mistä henkilöt puhuvat.

(http://www.kotiposti.net/kaltsukallio/viite.gif)

Sitten tehdään toinen versio. Tässä repliikit ovat jo kokonaisuudessaan ja kuvallinen puoli on kans hahmoteltu kasaan. Nää ensimmäiset huopakynäversiot toimii mulla oikeastaan luonnoksinakin. Näistä mä sit vaan piirrän kaiken puhtaaksi valopöydällä.

(http://www.kotiposti.net/kaltsukallio/luonnos.gif)

Sit koneelle skannaus ja viimestely. Sivu valmis.

(http://www.kotiposti.net/kaltsukallio/valmis.gif)


Otsikko: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: JJ Naas - 29.01.2004, klo 18:35:26
Jees! Mulla on sama systeemi kuin Kaltsulla, paitsi että kakkosluonnosteluvaiheen jälkeen on yleensä aika todeta kriittisesti että tämähän on ihan p*stä, jolloin työ joutuu kansioon nimeltä: "Kamaa". Loppujen lopuksi noin kymmenestä kakkosvaiheeseen päässeestä kyhäelmästä tiivistetään 2-3 valmista juttua.

Niinkuin nyt sitten vaikka näitä. (http://epilogi.ungroup.net/)

Lyhyitä juttuja kirjoittaessa teen usein niin, että keksin viimeisen ruudun ensin, ja sen jälkeen koitan hahmottaa, että miten kyseisen ruudun esittämään tilanteeseen oikein päästiin. Mielestäni helpompaa työstää lopusta alkuun, kuin keksiä hyvä aloitus, ja sitten pähkäillä että mitenkähän tämän jutun lopettaisi.


Otsikko: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Hazart - 29.01.2004, klo 18:55:52

Lyhyitä juttuja kirjoittaessa teen usein niin, että keksin viimeisen ruudun ensin, ja sen jälkeen koitan hahmottaa, että miten kyseisen ruudun esittämään tilanteeseen oikein päästiin. Mielestäni helpompaa työstää lopusta alkuun, kuin keksiä hyvä aloitus, ja sitten pähkäillä että mitenkähän tämän jutun lopettaisi.

Juu tuo on hauska juttu. Ja sitten kun yleensä aluksi jaksaa piirtää paremmin niin piirtämisen taso nousee alusta loppuun, eikä toisinpäin. Viimeisestä kuvasta tulee siis hienoin!


Otsikko: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Veli Loponen - 29.01.2004, klo 21:45:22
Uusimmassa sarjassani piirsin viimeisen sivun (eli 20) ensimmäisenä. Tosin tällä kertaa tiesin melko tarkalleen, mitä tarinassa tapahtuu, joten oli helpompaa sovittää keskiosuus, kun oli selkeästi alku ja loppu jo kuvattu.
Minä harvoin kirjoittelen itselleni käsistä. Ja sillon kun niin teen on se useimmiten miniatyyrikuvakäsiksiä Kaltsun tyyliin ja ehkä muutaman sanan juonitiivistelmä.
Kuvakäsiksenkin ideana on lähinnä vain pohtia ruutusommittelua eikä itse tarinaa...
Loppujen lopuks mulla tulee varsin vähän "ylimääräistä" materiaalia valmiin sarjakuvan lisäksi (esim. hahmoluonnoksia tai just kuvakäsiksiä).


Otsikko: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Leo Loikkanen - 30.01.2004, klo 10:09:12
Kiitos näistä neuvvoista!

Olenj jo itse ruvennut tekemään käsistä Wordillä tekstimuodossa. Kun se on valmis, alan tekemään kuvakäsistä, "Siistin" sen ja tussaan. Käyttäisin valopöytää, mutta kun ihminen on köyhä opisekija (Lukiossa) ei hänellä ole varaa valopöytään.

Sivukysymys:

Mistä saisi HALVALLA laadukkaan valopöydän USB 1.0/1.1 porttiin?


Otsikko: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Hege - 30.01.2004, klo 11:06:07
Sivukysymys:

Mistä saisi HALVALLA laadukkaan valopöydän USB 1.0/1.1 porttiin?

No voe perikles, käytetään sitä searchiä tai kelaillaan noita sivuja, ei niitä ole kuin kuusi.

valopöydistä on juttua ainakin seuraavissa

http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?board=12;action=display;threadid=198;start=0

ja

http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?board=12;action=display;threadid=504;start=75

Mutta tietokoneeseen kytkettävistä valopyödistä en ole ikinä kuullut, ettet vain puhuisi piirtopöydistä, niitä voi kyllä kytkeä tietokoneeseen. Ja eiköhän ne hinnat selviä katselemalla tietokoneliikkeiden hintoja vaikka netistä.

http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?board=12;action=display;threadid=586

hintoja:
 http://www.bdog.fi/cgi-bin/netstore/tuotehaku.pl?tuoteryhma=15



Otsikko: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Jurpop - 30.01.2004, klo 14:47:33
Mulle opetti yks espanjalainen sarjakuvapiirtäjä kässärintekoa niin, että tämmönen ranskalaisbelgialainen sarjakuvaalbumi on 48 sivua pitkä. Ekan seittemän aikana esitellään päähenkilö ja ongelma. Sitten tulee pahisten esittely, juonenkuljetusta, lisää ongelmia ja viimeisen 7 sivun aikana kliimaksi, loppuratkaisu ja loppu hyvin kaikki hyvin yhteenveto.

En tiedä miten hyvin toi toimii, kun en oo koskaan käsikirjoittanu mitään vastaavaa.
Kuulostaa aika pahalta että juonet kulkee jopa sivujen mukaan samalla kaavalla, mutta tommosen ohjeen se on saanu Dargaudilta ja sen mukaan se niitä sarjakuviaan piirteli.


Otsikko: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: VesaK - 30.01.2004, klo 15:05:57
Tuo on aika klassinen kaava ja keskitason semiootikko pystyy sen löytämään esimerkiksi Tintti-albumeista tai varsinkin Asterixeista. Elokuvakäsiksissä puhutaan näytelmiä mukaellen näytöksistä.

1. Ensimmäinen näytös: Muukalainen saapuu gallialaiskylään.

2. Näytös: Asterix ja Obelix lähtevät muukalaisen mukana maailmalle TAI muukalainen asettuu kylään ja aiheuttaa reaktioita.

3. Näytös: Ensimmäinen iso konflikti roomalaisten tms. kanssa.

4. Näytös: Tunnelma tiivistyy, gallit alakynnessä, suuri konflikti, voitokas ratkaisu.

5. Loppunäytös: Juhlat gallialaisessa kylässä.

Hyvät hahmot käsikirjoittavat itsensä, kunhan niiden luonne on ensin rakennettu tarpeeksi valmiiksi. Kuka enää kuvittelee Jaska Jokusen, Lassin, Asterixin, Tintin tai Wagnerin olevan vain piirretty. Ne elävät omaa elämäänsä parhaissa jutuissaan, sarjakuvantekijän täytyy vain pistää se paperille.


Otsikko: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: O.K. - 30.01.2004, klo 16:07:51
Jos suunnitelmissa on pitempi juttu, say, sarjakuvaromaani, niin suunnitteluvaiheessa hyvä käytännön idea on korkkitaulu, nastoja ja lappuja!

Ensimmäisessä vaiheessa, joka kestää viikkoja, lapuille kirjoitellaan ja piirrellään ideoita, henkilöitä, teemoja, yksittäisiä repliikkejä yms... tökitään ne tauluun ikään kuin mindmapiksi. Tämä auttaa huonomuistista tekijää ja lapuilla näkee kaikki "loistavat ideat" niiden lopullisessa kontekstissaan, jolloin on paljon helpompaa erotella tarinaan sopimattomat jutut ja kronologiset probleemat pois, niitähän yleensä runsasideaisilla tekijöillä tulee.

Toisessa vaiheessa kirjoitellaan lapuille tapahtumat - tai kohtaukset, jos niin haluaa - ja tökitään ne aikajärjestykseen. Nyt, tässä vaiheessa, jos tarina seuraa useampia henkilöitä, joiden tapahtumat risteävät tarinan eri vaiheissa, on niiden rytmitys helpompaa.

Mikäli tarina ei etene kronologisesti, voi lopuksi laput siirrellä siihen järjestykseen miten lopullinen tarina kulkee. Ja sitten ei kun kirjoittamaan käsistä!

Tällä tavalla pysyy langat ja ideat päässä muchos paremmin kasassa, eikä suunnitelmat toisaalta ole siellä lipaston laatikon pohjalla. Taulua on mukava tuijotella ja kehitellä ajatuksia ja tapahtumajärjestystä.

Tajusitteko, ei se mitään.  ;DTämä suunnitteluhärdelli toimii vasta kun kertomus on about romaanin mittainen, kuten niistä minulla usein meinaa tulla, ja joita siksi en koskaan saa valmiiksi. :P


Otsikko: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Hazart - 30.01.2004, klo 16:15:43
Hei tuo lapputaulu voisi auttaa minuakin, kun tuntuu välillä pitkän stoorin kanssa, että ajatuskapasiteetti ei riitä ja pelkän tekstin kirjoittaminen on mälsää (mälsä on hieno sana). Miksei tätä kukaan aikaisemmin kertonut. MAHTAVAA! Taulukauppaan matka käy...

Varmaan aloittelejien tarinankertojien kannattaa aloittaa lyhyemmistä stooreista. Ensin yksi tai kaksi sivua, sitten viisi, sitten 15 jne... Ei turhaudu niin nopiaan ja matkalla oppii monta asiaa.

Tsemppiä tekijöille! (Ja eipä kestä Stormy... Avatarin tekeminen päivässä pitää kynän terässä ja mielen virkeänä.)



Otsikko: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: VesaK - 31.01.2004, klo 11:14:04
Tuommosella lappusysteemillä Dave McKean kertoi kirjoittaneensa Cagesin. Hänellä oli tarinan joka kohta valmiina lapulla ensimmäisestä viimeiseen ruutuun ennen kuin varsinainen piirrostyö alkoi, joukko juonellisia pisteitä jotka kaikki tulisivat tarinaan mukaan, mutta täysi vapaus päättää miten päästään pisteestä toiseen.

"Aiemmin  en koskaan ollut saanut lukijapalautetta, Gaiman kyllä sai. Asia muuttui kun Cages alkoi. Sarjan ilmestymisen puolivälissä sain vaikka kuinka paljon kirjeitä joissa ihmeteltiin että mitä Cagesissa oikein tapahtuu? Se rupesi ahdistamaan niin paljon, että sijoitin mukaan jakson (kuvia kukkakedosta) jossa ei ole mitään tolkkua."  

On se Taavi hauska mies!


Otsikko: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: [kivi] - 31.01.2004, klo 15:42:04
Mikäli olen ymmärtänyt oikein, esim. Petri Hiltunen ei tee minkäänlaista valmista käsikirjoitusta, mutta eiköhän kuolevaiset yleensä tarvitse useammankinlaista karttaa pitääkseen asiat kurissa.

Sua on misinformoitu. Petri tekee hyvinkin valmiin kässärin ruutupaperivihkoon, siinä on hahmot karkeasti piirrettynä ja koko dialogi.

Hm. Mä teen samoin kuin Kaltsu. Ensin kirjoitan pelkän dialogin suunnilleen oikeille paikoille, sitten siitä luonnostelen. Pitkää albumia tehdessä tarvitaan näiden lisäksi synopsis, joka jaetaan kynällä sivuihin, että saadaan käsitys missä vaiheessa mitäkin tapahtuu, ja synopsiksen pohjalta sitten treatment/kohtauslista, jossa on jokaiselle sivulle tai aukeamalle listattuna asiat, jotka pitää saada esiteltyä ja tapahtumaan juuri sillä kohdin.


Otsikko: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Hazart - 31.01.2004, klo 15:45:20
Mikäs tuo synopsis nyt sit olikaan kansantajuisesti?  :-[ (Hazart hiljenee ja peittää punastuneet kasvonsa.)


Otsikko: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Tero Mäntylä - 31.01.2004, klo 15:59:17
Mikäs tuo synopsis nyt sit olikaan kansantajuisesti?  :-[ (Hazart hiljenee ja peittää punastuneet kasvonsa.)

Semmoinen lyhennelmä sun käsikirjoituksesta. Antaa nopeasti kuvan siitä mitä sarjakuvassa / elokuvassa / kirjassa jne tapahtuu ja mistä se kertoo. Yleensä pyrkien vastaamaan miten tämä tarina tulee etenemään.

Kirjallisuuspuolelta tämmöinen linkki osui silmiin:

http://www.eclectics.com/articles/synopsis.html

Itse näkisin, että synopsis on aika tärkeä silloin kun annetaan valmis käsikirjoitus jonkun muun toteutettavaksi koska siinä pitäisi olla lyhyesti ja ytimekkäästi se mitä oikeastaan lähdetään tekemään.


Otsikko: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 31.01.2004, klo 23:09:23
Minä en tiedä miten käsis pitäisi tehdä, koskapa sitä ei tiedä kukaan muukaan.  ;D

Vaan oikeesti; tapoja ja tyylejä on yhtä monta kuin tekijöitäkin tahi kustantamoja. (kuten threadissa on kyllä jo ilmi tullut).

Mutta homma riippuu vähän siitäkin, tekeekö käsistä itselleen vai jollekulle toiselle. Omaan käyttöön riittää ylimalkainenkin ja sekava muistiinpanosepustus, toiselle tehdessä pitää olla tarkempi, ettei piirtäjän tarvitse tuhlata aikaansa turhaan miettimiseen.

Yleisiä tapoja ovat kuvakäsikirjoitus, eli tikku-ukkomalli ruutuineen; sekä puhtaasti tekstiin pohjaava sarakemallinen kässäri, jossa on yhdessä sarakkeessa dialogi, toisessa selostusta ruudun sisällöstä ja kuvakulmat ja sen semmoiset.

Joskus kuvakäsikirjoitus on melkein valmis sarjakuva. Kari Korhosen käsikirjoitukset on hyvä esimerkki, aika vähän piirtäjälle jää mietittävää kuvakulmista jne. Eikä tuo ole poikkeus. Egmontilla käytetään paljon kuvakäsikirjoituksia, tosin kaikki eivät ole yhtä pitkälle mietittyjä. Pitää vielä muistaa että ennen kuvakässäriä on tehty paljon työtä, synopsiksesta kuvakässäriin on pitkä matka. Paljon roskiin heitettyjä lippusia ja lappuja, uudelleen kirjoittamista jne.

Mielestäni puhtaan novellimainen (suorasanainen) tapa kirjoittaa ei toimi. Silloin pitää tehdä se novelli tai romaani. Käsikirjoitusta tulee miettiä heti sarjakuvalliset ilmaisutavat mielessä pitäen. Kuvailevaa tekstiä on sarjakuvissa vähän ja sitä pitääkin välttää. Dialogia on paljon, mutta ei niin paljon kuin elokuvissa tai näytelmissä (ruudut täyttävä monologi on raskasta luettavaa, mutta onpa semmoisiakin nähty). Hiottu teksti ei käsikirjoituksessa ole oleellista tai tarpeellista. Tärkeämpää (IMO) on miettiä miten tarinan saa kerrottua sujuvasti kuvien avulla, mitä kuvakulmia valita ja miten siirtymät ovat mahdollisimman nopeasti tajuttavissa. Ainakin itsellä tämä on melkein heti ensimmäisenä käsikirjoitusagendassa idean ja juonen tyngän tai jutun pointin keksimisen jälkeen. Eli menevät käsikädessä. Silleen jotenkin.

Timo


Otsikko: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: [kivi] - 01.02.2004, klo 03:09:52
Hiottu teksti ei käsikirjoituksessa ole oleellista tai tarpeellista. Tärkeämpää (IMO) on miettiä miten tarinan saa kerrottua sujuvasti kuvien avulla, mitä kuvakulmia valita ja miten siirtymät ovat mahdollisimman nopeasti tajuttavissa. Ainakin itsellä tämä on melkein heti ensimmäisenä käsikirjoitusagendassa idean ja juonen tyngän tai jutun pointin keksimisen jälkeen.

Jep. Kaikkein vaikeinta mun mielestäni on pyörittää kuvakerrontaa sillä tavalla, että kaikkien puhekuplat tulevat luontevasti järjestyksessä vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas, ilman että kuvaussuunta muuttuu. Ristinuolia tms. trikkejä en varmaan ole kertaakaan aikuisiällä joutunut käyttämään.

Kyllä mä tykkään erilliseltä käsikirjoittajaltakin saada melko simppelin "ostoslistan" ilman turhia kuvauksia. Hän saa sitten jälkikäteen arvioida, ovatko ratkaisuni olleet oikeita ja onko tarina tullut hyvin kerrotuksi. Vaikka välillä kyllä tuntuu, että käsikirjoittaja on mulle henk koht yhtä tärkeä kuin polkupyörä kalalle, viimeistään kustannustoimittajan edessä on kultaa kalliimpaa, että on joku jonka voi heittää ensin susille.
:-)


Otsikko: Vs: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: noir - 26.09.2007, klo 14:49:19
Minä ainakin aloitan kässärin näin:

                          [SARJAKUVAN NIMI]

Kuva 1:
Äänet: RITIN RÄTIN <- (sateen ääni)
Tapahtumat: Tumma mies juoksee kadulla. Sade ropisee jalkakäytävällä.

Ja tuolla tavalla eteen päin vaan.


Otsikko: Vs: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Ron2079 - 01.12.2007, klo 23:43:25
Olen kirjoittanut omaa tarinaa n. 300 sivua A4- kokoisiin vihkoihin. Tarina on hyvin dialogipainotteinen ja lisäksi repliikit ovat yleensä aika pitkiä. Kuvailevaa tekstiä on myös melko paljon, koska olen kiinnostunut jutun visuaalisesta ilmeestä. Itse en kuitenkaan ole kovin kaksinen piirtäjä. Tarina tulee jatkumaan vielä todella pitkään noiden 300 sivun jälkeen. Se on kuitenkin paloiteltu erillisiksi, joskin toisiaan jatkaviksi tarinoiksi.

Miten tämäntyylisen käsiksen muuttaminen sarjakuvaksi käytännössä onnistuisi? Kuvailunhan voisi muuttaa tarvittaessa toisenlaiseen muotoon, mutta runsas dialogi voi varmaan olla ongelma.:( Animetyyli kiinnostaa eniten, sillä se sopisi tarinaan.



Otsikko: Vs: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 02.12.2007, klo 12:21:04
...Miten tämäntyylisen käsiksen muuttaminen sarjakuvaksi käytännössä onnistuisi? Kuvailunhan voisi muuttaa tarvittaessa toisenlaiseen muotoon, mutta runsas dialogi voi varmaan olla ongelma.

Kuvailevaa tekstiä tarvitaan vain kerrottaessa piirtäjälle, mitä kuvissa pitää tapahtua: sitä ei silloin enää tarvitse kirjoittaa tekstinä itse sarjikseen.

Runsaassa dialogissa ei sinänsä ole vikaa.
Ei tietenkään.
Se vain pitää pätkiä suuhunmahtuviksi repliikeiksi.
Ja lisätä välitokaisuja.
Näin säilyy sellainen luontevan keskustelun fiilis.

Tämä kuitenkin saattaa johtaa ruutumäärän kasvuun aika lailla, joten tarvitset joko nopean piirtäjän, joka jaksaa omistautua tuhatsivuisen eepoksen työstöön seuraaviksi vuosiksi, tai työryhmän, jossa kuusi tai kahdeksantoista piirtäjää innostuvat tavoittelemaan samaa päämäärää... seuraaviksi vuosiksi.


Otsikko: Vs: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Ron2079 - 02.12.2007, klo 21:41:14
Koko jutun olen muuten kirjoittanut englanniksi. Onko siitä jotain haittaa tai hyötyä?


Otsikko: Vs: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Anssi Rauhala - 02.12.2007, klo 21:52:33
Koko jutun olen muuten kirjoittanut englanniksi. Onko siitä jotain haittaa tai hyötyä?

Ain't no big thing. Ehkä sen nojalla onnistut koukuttamaan tekijätiimiin mukaan kansainvälisempääkin porukkaa. Mutta tietenkin se on hyvin suuri "ehkä".


Otsikko: Vs: Millä tyylillä kannattaisi tehdä käsikirjoitus?
Kirjoitti: Curtvile - 26.08.2010, klo 20:18:48
Sori jos tämmöinen aihe on jo. Mutta millä tyylillä on helpoin tehdä sarjiskässäri.

yhdistin tähän ketjuun josta uskoakseni löytyy osa vastauksista.

Itse käytän mieluusti tuota DC/elokuvakäsikirjoitusmetodia
sivu 2
Ruutu 1:hahmo a loikkaa auton kyytiin vauhdissa.
Hahmo a : "Lisää vauhtia Pertsa!"


Otsikko: Vs: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: judea - 02.01.2011, klo 14:51:32

Hyvät hahmot käsikirjoittavat itsensä, kunhan niiden luonne on ensin rakennettu tarpeeksi valmiiksi. Kuka enää kuvittelee Jaska Jokusen, Lassin, Asterixin, Tintin tai Wagnerin olevan vain piirretty. Ne elävät omaa elämäänsä parhaissa jutuissaan, sarjakuvantekijän täytyy vain pistää se paperille.

Toi on hyvin kuvailtu, ja tosi asiaa.


Otsikko: Vs: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: [kivi] - 02.01.2011, klo 15:40:12
Toi on hyvin kuvailtu, ja tosi asiaa.

Olen huomannut että aloittaessani uutta säännöllistä sarjaa, olen ensimmäiset kymmenkunta jaksoa ikään kuin tuuliajolla, arvaillen mitä tarinan puitteissa saa tehdä ja mitä ei. Tänä aikana rakentuu sarjan formaatti, tai dogma jonka mukaan sen lainalaisuus toimii. Tämä formaatti toimii myöhemmin ikäänkuin automaattina, johon tarvitsee vain kaataa sisään aihe ja sen vastavoima, loppukaneetti tms, ja ulos virtaa valmis sarjakuva. Näin pystyy vaivatta ideoimaan parhaimmillaan jopa 50 - 100 kässäriä päivässä ja valitsemaan niistä parhaat. Aina monipuolisuus ei siis ole eduksi, rajat nopeuttavat työtä.

Aloin käyttää formaattia tietoisesti hyväksi "Saippuaa" -sarjani kanssa noin 1994. Saippuaa oli hyvin tekstipainotteinen arki-puolisivu, joka olisi ollut suoraan piirrettynä pelkkiä puhuvia päitä = tylsä. Niinpä keskustelut piti sijoittaa liikkeeseen, rakentaa kuvakulmista rinnakkaistarina ja sijoittaa useimpiin episodeihin toinen, kissojen näyttelemä sivudraama.

"Kansanmiehen" formaatti on vasta kehittymässä, mutta jo nyt on selvää, että liian monimutkaisia rakenteita pitää välttää, Kansanmies on hengeltään verrattain yksinkertainen mutta ruumiiltaan iso: hän ei koskaan aivan mahdu ruutuun vaan leikkaa siitä ulos. Kulloisenkin vastustajan on pahimmillaan pedattava oma kohtalonsa lähes rautalangasta vääntäen, koska Kansanmiehellä on vaikkakin järkkymätön oikeudentunto, heikko nyanssien taju.

Muistan että ihan ensimmäisiä "oikeita" eli kaupalliseen julkaisuun meneviä pääasiassa yksisivuisia sarjakuviani piirtäessäni (80-luvun alussa) tavoitteeni oli saada joka sivulle yksi ruutu joka olisi näkökulmaltaan uusi, graafisesti näyttävä, ja mielellään kertoisi koko tarinan mikrokosmoksessa kokosivun makrokosmoksen rinnalla; muut kuvat saisivat tarvittaessa vaikka jäädä luonnoksiksi kunhan ne tukisivat samaa rytmiä ja kerronnan virtausta. Se ei ollut huono lähtökohta, koska se pakotti kerronnan subjektiivisuuteen, rakensi dynamiikan ja ennen kaikkea teki lopputuloksesta erinäköistä kuin useimmat muut ajan piirtäjät tekivät.

Ei ole samantekevää, miten käsikirjoituksen tekee. Käsikirjoituksen tulee olla suhteessa tarinaan, kertojaan ja kerrontaan. Muuten syntyy ristiriita.

Hyvä esimerkki tällaisesta ristiriitaisuudesta on vaikkapa Alan Mooren myöhempi tuotanto. Kaikki varmasti myöntävät että A Small Killing ja From Hell ovat jo nyt ei kauheaa kuraa, niin kumminkin aika hämäriä opuksia joissa mikään ei aivan osu kohdalleen. Molempien piirtäjien aiemmat teokset, Zaraten Geoffrey the Tube Train and the Fat Comedian ja Campbellin Alec osuivat kuitenkin samalla tyylillä naulan kantaan. Mikä on muuttunut ainesosa - Moore on valinnut piirtäjät suhteellisesta tuntemattomuudesta, koska he ovat tehneet samantapaisia sarjoja kuin hänellä on mielessä, mutta osaako (tai viitsiikö) hän sittenkään samaistua piirtäjään? Eivät Swamp Thingitkään heti olleet nerokkaita, nerous löytyi kun piirtäjät oppivat lukemaan Moorea. Mutta toisaalta, mitä sanot jos itse Alan Moore antaa sinulle kässärin? Et ainakaan jätä piirtämättä, oli vaikeaa tai ei.
:)

Kivi


Otsikko: Vs: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Curtvile - 02.01.2011, klo 16:18:25
Kivellä on hyviä näkökulmia joskin:

Hyvä esimerkki tällaisesta ristiriitaisuudesta on vaikkapa Alan Mooren myöhempi tuotanto. Kaikki varmasti myöntävät että A Small Killing ja From Hell ovat jo nyt ei kauheaa kuraa, niin kumminkin aika hämäriä opuksia joissa mikään ei aivan osu kohdalleen. Molempien piirtäjien aiemmat teokset, Zaraten Geoffrey the Tube Train and the Fat Comedian ja Campbellin Alec osuivat kuitenkin samalla tyylillä naulan kantaan. Mikä on muuttunut ainesosa - Moore on valinnut piirtäjät suhteellisesta tuntemattomuudesta, koska he ovat tehneet samantapaisia sarjoja kuin hänellä on mielessä, mutta osaako (tai viitsiikö) hän sittenkään samaistua piirtäjään? Eivät Swamp Thingitkään heti olleet nerokkaita, nerous löytyi kun piirtäjät oppivat lukemaan Moorea. Mutta toisaalta, mitä sanot jos itse Alan Moore antaa sinulle kässärin? Et ainakaan jätä piirtämättä, oli vaikeaa tai ei.
:)

Kivi

tämähän se niillä meistä jotka "vain" käsikirjoittavat. eritoten:
Lainaus
Moore on valinnut piirtäjät suhteellisesta tuntemattomuudesta, koska he ovat tehneet samantapaisia sarjoja kuin hänellä on mielessä, mutta osaako (tai viitsiikö) hän sittenkään samaistua piirtäjään?
tämä nimittäin toimii molempiin suuntiin.

pitäisi tietää piirtäjän vahvuudet ja heikkoudet ja tehdä sarjakuvan käsikirjoitus sitä vastaavaksi, piirtäjän kykyjen mukaan mutta ehdottomasti tarinan ehdoilla.
Tarina ei lähde piirroksesta. Ei ilman käsikirjoitusta.


Otsikko: Vs: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: [kivi] - 02.01.2011, klo 16:34:56
Kivellä on hyviä näkökulmia joskin:
...
Tarina ei lähde piirroksesta. Ei ilman käsikirjoitusta.

Ei, mutta tarina voidaan kertoa piirroksella, jos piirtäjä saa tarpeeksi vahvan vision. Ja sen vision pitää olla piirtäjän oma. Käsikirjoittaja on tällöin kuin kätilö auttamassa tarinaa ulos, hänen täytyy ohjata mutta ei väkisin vaikuttaa siihen, millainen syntyvä lapsi on. Käsikirjoittaja vastaa kokonaisuudesta ja siitä että tarinassa pysytään, saattaa ehdottaa kuviakin, mutta lopullinen ratkaisu kuvan sisällön suhteen pitää aina olla piirtäjällä.

Ongelmansa mukaan tuo, että ihmisen psyyke toimii niin että pienikin oma rooli kasvaa ajan mittaan merkittävyydessä. Jokaista avun tarjoajaa pitää harkita vakavasti, koska lopulliselle työlle kyllä löytyy jakajia.


Otsikko: Vs: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Emppu - 02.01.2011, klo 17:01:00
Kyllähän piirtäjä päätyy enemmän suorittajan asemaan, kun vääntövipua käsikirjoittajalle antaa se, että työstää kuvakäsiksen ilman piirtäjää. Tosin aika luksukseksi taitaa jäädä ainakin Suomen mittakaavassa...?


Otsikko: Vs: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Curtvile - 02.01.2011, klo 17:01:25
Ei, mutta tarina voidaan kertoa piirroksella, jos piirtäjä saa tarpeeksi vahvan vision. Ja sen vision pitää olla piirtäjän oma. Käsikirjoittaja on tällöin kuin kätilö auttamassa tarinaa ulos, hänen täytyy ohjata mutta ei väkisin vaikuttaa siihen, millainen syntyvä lapsi on. Käsikirjoittaja vastaa kokonaisuudesta ja siitä että tarinassa pysytään, saattaa ehdottaa kuviakin, mutta lopullinen ratkaisu kuvan sisällön suhteen pitää aina olla piirtäjällä.


joo ja ei. Tätä mieltä ovat kaikki piirtäjät, Tampereella tätä tolkutti Marcos Martin, mutta eivät läheskään kaikki käsikirjoittajat.
Kätilö ei päätä tuleeko lapsesta rokkitähti vai merkonomi mutta aina kun on erilliset käsikirjoittaja ja piirtäjä tullaan tähän "muna vai kana?" kysymykseen.

Paras tulos syntyy kun käsikirjoittaja tietää mitä voi kertoa ja tietää riittävätkö piirtäjän rahkeet esimerkiksi siten että miljöö välittyy tarpeeksi vahvasti, hahmot oikeasti välittävät tunnetiloja ja ajatuskia myös elekielellä ja ilmein eikä vain kirjoitetulla toiminnalla ja dialogialla/monologilla/ajatus-tekstilaatikoin.

itsellä on ollut ilo ja riemu työskennellä piirtäjien kanssa jotka oikeasti ymmärtävät mitä sarjakuvan kuvakerronta on.
Ja se ei ole mitenkään kiveen kirjoitettua(tahaton pun).
Olen näet nähnyt paljon niitäkin missä tämä menee metsään juurikin tästä syystä ja silloin fiksu ratkaisu on neuvotella käydä läpi toimiiko homma näin, onko valittuihin ratkaisuihin syy vai ei.
Eikä ole kyse siitä onko kirjoittaja Alan Moore vai Tommi Tyrnävältä vaan siitä että  vaikka nimi on sarjakuva tarina taustalla vaatii käsikirjoituksen.
Elokuvissakin on käsikirjoitus ja osassa huonoja elokuvia on huono käsikirjoitus, osassa huonoja elokuvia on väärät näyttelijät ja väärä ohjaaja(=piirtäjä).
Osassa tietty molemmat ovat kehnoja tai loistavia.
Myönnän sama pätee (reippaasti) toisin päinkin, monia omista räpellyksistä on pelastanut ammattimainen ja nerokas kuvitus joka on lisännyt tasoja kerrontaan mutta normi se ei ole.

tämä siis kun kysytään miten käsikirjoitus tulisi tehdä. Minusta niin  että sitä voi muokata tarpeen ja tekijöiden mukaan, niin että molemmat ovat samalla viivalla.
Mikäli piirtäjä ja käsikirjoittaja ovat yksi ja sama sillä ei ole suurtakaan väliä mutta kerronta ei ole riippuvainen vain toisesta.
vaan Molemmista.


Otsikko: Vs: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: [kivi] - 02.01.2011, klo 17:07:05
joo ja ei.
...
itsellä on ollut ilo ja riemu työskennellä piirtäjien kanssa jotka oikeasti ymmärtävät mitä sarjakuvan kuvakerronta on.

Tuota, kukas sä olet?
Olenko mä joskus nähnyt jotain minkä olet käsikirjoittanut?

Anteeksi vain, mutta jos toinen ei oo omalla nimellä netissä niin ei voi tietää...

Kivi


Otsikko: Vs: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Curtvile - 02.01.2011, klo 17:17:42
tällä samalla nimellä olen käsikirjoittanut lähinnä kaikenlaista lähinnä MKKlle ja pariin muuhun paikkaan jos kohta osa piirtäjistä sitten kreditoi sillä passista löytyvällä nimellä.
enimmäkseen kirjoitellut scifi/seikkailu/supersankari/kauhu/materiaalia joita on sitten piirtäneet mm. Anssi Rauhala, Marko Keränen, JHO yms.
 
niitä käsikirjoituksia on sitten muuallakin maailmalla piirtäjillä, osa ties monettako vuotta....


Otsikko: Vs: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: [kivi] - 02.01.2011, klo 17:20:49
tällä samalla nimellä olen käsikirjoittanut lähinnä kaikenlaista lähinnä MKKlle ja pariin muuhun paikkaan jos kohta osa piirtäjistä sitten kreditoi sillä passista löytyvällä nimellä.
enimmäkseen kirjoitellut scifi/seikkailu/supersankari/kauhu/materiaalia joita on sitten piirtäneet mm. Anssi Rauhala, Marko Keränen, JHO yms.
 
niitä käsikirjoituksia on sitten muuallakin maailmalla piirtäjillä, osa ties monettako vuotta....

Hmm. Ei soita kelloa. En oo varmaan sitten nähnyt.

Kivi



Otsikko: Vs: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Mikael Mäkinen - 02.01.2011, klo 17:36:31
Hmm. Ei soita kelloa. En oo varmaan sitten nähnyt.

Kivi

Ja koska se tyyliini kuuluu, tuppaan keskusteluun mainostamaan. Curtvilen käsikirjoittamia sarjakuvia voi tilata helposti osoitteesta http://www.mkkentertainment.com/Tilaus.php (http://www.mkkentertainment.com/Tilaus.php)

Kuvittajina
Anssi (http://www.mkkentertainment.com/mkk207.php) Rauhala (http://www.mkkentertainment.com/MKK14.php), Marko Keränen (http://www.mkkentertainment.com/page13.php) ja JHO (http://www.mkkentertainment.com/SPL2.php), suosittelen tutustumaan!

Tämä vain siksi, ettei ketään sanoisi "En ole varmaan sitten nähnyt/kuullut"


Otsikko: Vs: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: [kivi] - 02.01.2011, klo 17:59:36

Tämä vain siksi, ettei ketään sanoisi "En ole varmaan sitten nähnyt/kuullut"

Tuota, mä olen kyllä katsellut teidän tuotantonne noin niinkuin kursorisesti läpi aika moneen kertaan. Aapo Kukon kaksi ekaa sukellusveneromaania ostinkin, mutta en ole vielä saanut luettua.

En haluaisi loukata ketään, mutta kun kerran ammattimielessä näytte olevan liikkeellä (ja MKKK nousee esille teemana vähän joka sivulla Kvaakia, kiitos aktiivisuutesi): nuo julkaisut ei oo kokonaisuuksina vielä ammattitasoa. Matkaa sujuvuudessa jo esimerkiksi Kiroilevaan siiliin on pitkälti, esikuvana toimivaan amerikkalaiseen bulkkiin vielä enemmän. Joko juonet tai piirrokset jäävät järjestään jäykiksi. Sormiväreillä tehdyn näköiset kannet ja tietty äärioikeistolainen henki kaikessa tematiikassanne (harva haluaa antaa rahaa jos tuntuu että se menee uusnatsien tukemiseen) eivät paranna vaikutelmaa, vaikka kyse olisikin huumorista.

Anteeksi, mutta voi olla parempi että sanoo suoraan. Hymistely ei auta ketään.

Kivi


Otsikko: Vs: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Curtvile - 02.01.2011, klo 19:03:46

En haluaisi loukata ketään, mutta kun kerran ammattimielessä näytte olevan liikkeellä (ja MKKK nousee esille teemana vähän joka sivulla Kvaakia, kiitos aktiivisuutesi): nuo julkaisut ei oo kokonaisuuksina vielä ammattitasoa. Matkaa sujuvuudessa jo esimerkiksi Kiroilevaan siiliin on pitkälti, esikuvana toimivaan amerikkalaiseen bulkkiin vielä enemmän. Joko juonet tai piirrokset jäävät järjestään jäykiksi. Sormiväreillä tehdyn näköiset kannet ja tietty äärioikeistolainen henki kaikessa tematiikassanne (harva haluaa antaa rahaa jos tuntuu että se menee uusnatsien tukemiseen) eivät paranna vaikutelmaa, vaikka kyse olisikin huumorista.

Anteeksi, mutta voi olla parempi että sanoo suoraan. Hymistely ei auta ketään.

Kivi

se onkin parempi kuin hymistely, mutta ihan mielenkiinnosta mistä repäisit äärioikeistolaisen hengen? Tai huumorin?

vaikka tietysti tuolta pohjaltahan juuri vakuutit että olen oikeassa: kuvitusvalintaa ei voi silloin jättää yksin kuvittajalle.


Otsikko: Vs: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Mikael Mäkinen - 02.01.2011, klo 19:04:36
Tuota, mä olen kyllä katsellut teidän tuotantonne noin niinkuin kursorisesti läpi aika moneen kertaan. Aapo Kukon kaksi ekaa sukellusveneromaania ostinkin, mutta en ole vielä saanut luettua.

Kolmas osa ilmestyy pian, vinkkinä vaan!

Lainaus
En haluaisi loukata ketään, mutta kun kerran ammattimielessä näytte olevan liikkeellä (ja MKKK nousee esille teemana vähän joka sivulla Kvaakia, kiitos aktiivisuutesi): nuo julkaisut ei oo kokonaisuuksina vielä ammattitasoa. Matkaa sujuvuudessa jo esimerkiksi Kiroilevaan siiliin on pitkälti, esikuvana toimivaan amerikkalaiseen bulkkiin vielä enemmän. Joko juonet tai piirrokset jäävät järjestään jäykiksi. Sormiväreillä tehdyn näköiset kannet ja tietty äärioikeistolainen henki kaikessa tematiikassanne (harva haluaa antaa rahaa jos tuntuu että se menee uusnatsien tukemiseen) eivät paranna vaikutelmaa, vaikka kyse olisikin huumorista.

Eli et ole lukenut tuotoksiamme yhtään, mutta tiedät juonet ja piirrokset? Mukavaa että teitä löytyy useampikin.

Varsinkin jos lisää tuon kolmannen koon MKK:n perään, niin siitähän saa aika fasistisen kuvan. Ja jos vielä ottaa mukaan minun ulkonäköni, niin siitähän vasta soppa syntyykin! Kalju mies myy suomenlippuja!
(Varoitus, edellinen oli ironiaa tai sarkasmia, ihan miten sen haluaa ottaa)

Piirrosjälki on tietysti makuasia, mutta pidän itse enemmän tästä "jäykästä" jäljestä, mitä meiltä tulee, kuin "suoraan tussilla ilman hahmottelu" ja "ei, en käytä viivoitinta" jäljestä.

Lainaus
Anteeksi, mutta voi olla parempi että sanoo suoraan. Hymistely ei auta ketään.

Minulle voi aina sanoa suoraan. Vihjauksia kun en ymmärrä...


Otsikko: Vs: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: [kivi] - 02.01.2011, klo 19:13:46
Eli et ole lukenut tuotoksiamme yhtään, mutta tiedät juonet ja piirrokset? Mukavaa että teitä löytyy useampikin.

Stereotyypittäminen auttaa, ja se että on joskus perehtynyt V. Vitikaisen (Sirkkeli, Mikkelin sarjakuva-akatemia) tuotantoon.
 ;)
Ei vaan, olen useamman kerran selannut julkaisujanne myyntitilaisuuksissa. Hinnasta vain ei olla päästy yksimielisyyteen, tai raha on ollut niin vähissä että on ollut pakko valita tarkkaan mitä ostaa.

Ja tosiasiat tosiasioina, jos nimessä esiintyy isänmaa, Suomi, sota tai kristillisyys niin todennäköisesti en ole kohderyhmää. Ongelma on omani.
 :)

Kivi


Otsikko: Vs: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Mikael Mäkinen - 02.01.2011, klo 19:26:02
Stereotyypittäminen auttaa, ja se että on joskus perehtynyt V. Vitikaisen (Sirkkeli, Mikkelin sarjakuva-akatemia) tuotantoon.
 ;)

Ei oikeastaan. Sirkkeli oli lopultakin huumori-julkaisu, vaikka vakavampaakin aihetta oli. Sama koskee kersantti Napalmia, joka oli alusta asti parodiaa. Yksikään meidän hahmoistamme ei ole ollut.

Lainaus
Ei vaan, olen useamman kerran selannut julkaisujanne myyntitilaisuuksissa. Hinnasta vain ei olla päästy yksimielisyyteen, tai raha on ollut niin vähissä että on ollut pakko valita tarkkaan mitä ostaa.

Laatu maksaa.

Lainaus
Ja tosiasiat tosiasioina, jos nimessä esiintyy isänmaa, suomi, sota tai kristillisyys niin todennäköisesti en ole kohderyhmää. Ongelma on omani.
 :)

Tällä tyhjensit meidän pöydän melko täydellisesti, mutta en olisi oma itseni, jollen jotain olisi keksinyt. Rautasarjat #1 ja #2 eivät sisällä miehiä pukeutuneena suomen lippuun, yhtään sotaa, ellei sotaa rikollisuutta vastaan lasketa, ja myös kristillisyys loistaa poissaolollaan.

Ja mikä tärkeintä, juonet on kirjoitettu hyvin.


Otsikko: Vs: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Curtvile - 02.01.2011, klo 19:30:37
myönnän että tähän kohtaan:
Ja tosiasiat tosiasioina, jos nimessä esiintyy isänmaa, Suomi, sota tai kristillisyys niin todennäköisesti en ole kohderyhmää. Ongelma on omani.
 :)

liittyy perusteitakin mutta toisaalta kun itse ei ole kristitty ja vihaa oikeistoa, vasemmistoa ja keskustaa tunteella niin hiukan huvittaa.
Mutta tajuan, tuttu on kalju geenien takia ja on hyvin tarkka että yllä on aina Unicefin tai Amnestyn t-paita ettei ole epäselvää tatuoidusta miehestä omien ennakkoluulojen takia.

tämä on myös sitä mikä vaikuttaa käsiksen tekemiseen: käsikirjoituksessa olisi hyvä olla riittävä määrä infoa piirtäjälle.
tatuoitu kaljupää voi olla maalariduunari, skini, rasistiskini, muusikko tai lääkäri.
Piirtäjä antaa ensivaikutelman jota voi pelata joko twistinä tai ennakkoasenteen pohjustana.

Sama tyylin kanssa. tismalleen sama käsikirjoitus muuttuu valitun piirrostyylin myötä, valaistus, varjojen käyttö, realismi/ekspressionismi linjaus jne.

Ne olisi hyvä olla jo siinä vaiheessa kun laatii käsikirjoitusta.


Otsikko: Vs: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: [kivi] - 02.01.2011, klo 19:37:43

tämä on myös sitä mikä vaikuttaa käsiksen tekemiseen: käsikirjoituksessa olisi hyvä olla riittävä määrä infoa piirtäjälle.
tatuoitu kaljupää voi olla maalariduunari, skini, rasistiskini, muusikko tai lääkäri.
Piirtäjä antaa ensivaikutelman jota voi pelata joko twistinä tai ennakkoasenteen pohjustana.

Sama tyylin kanssa. tismalleen sama käsikirjoitus muuttuu valitun piirrostyylin myötä, valaistus, varjojen käyttö, realismi/ekspressionismi linjaus jne.

Ne olisi hyvä olla jo siinä vaiheessa kun laatii käsikirjoitusta.

Alamme lähestyä samaa kantaa samasta aiheesta. Olisiko niin että totuuteen on monta ovea?
:)

Ja edelleenkin: kaikkea hyvää vain MKKE:lle, se, etten ehkä ole kohderyhmää ei mitenkään tarkoita etteikö joku muu olisi...

Kivi


Otsikko: Vs: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Curtvile - 02.01.2011, klo 19:46:26
Alamme lähestyä samaa kantaa samasta aiheesta. Olisiko niin että totuuteen on monta ovea?
:)

minusta totuuksia on yhtä monia kuin ihmisiä, mutta kerronnassa rajataan vaihtoehtoja ja tulkintoja joita lukija sitten omista lähtökohdistaan purkaa.
Se miten olemassaolevaa merkistöä käyttää on itsestä ja olosuhteista kiinni. Se miten se luetaan on puhtaasti kiinni vastaanottajan medialukutaidosta.

samasta aiheesta voi tehdä eri henkilöiden kanssa aivan eri näköisiä sarjakuvia.


Otsikko: Vs: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: [kivi] - 02.01.2011, klo 20:20:38
minusta totuuksia on yhtä monia kuin ihmisiä,
...
Se miten olemassaolevaa merkistöä käyttää on itsestä ja olosuhteista kiinni. Se miten se luetaan on puhtaasti kiinni vastaanottajan medialukutaidosta.

Totuus on totuus, se ei ole uskonasia. Subjektiivisia todellisuuksia voi olla eri, mutta yhdessä todellisuudessa on aina totuutensa joka on niin eksakti kuin olosuhteiden toleranssi sallii.

Medialukutaidonkin itsessään kiistäisin koska se on vain väline ilman omaa sisältöä ja määrettä, ja korvaisin sanalla näkemys, ehkä myös kokemuspohja (sikäli kuin lukijan auteur astuu kuvaan) ja osaaminen.

Lainaus
samasta aiheesta voi tehdä eri henkilöiden kanssa aivan eri näköisiä sarjakuvia.

Varmasti. Mikä häviävän pieni mahdollisuus olisikaan, että ne olisivat täysin identtisiä.
:)

Kivi


Otsikko: Vs: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Curtvile - 02.01.2011, klo 21:05:39
Totuus on totuus, se ei ole uskonasia. Subjektiivisia todellisuuksia voi olla eri, mutta yhdessä todellisuudessa on aina totuutensa joka on niin eksakti kuin olosuhteiden toleranssi sallii.

Medialukutaidonkin itsessään kiistäisin koska se on vain väline ilman omaa sisältöä ja määrettä, ja korvaisin sanalla näkemys, ehkä myös kokemuspohja (sikäli kuin lukijan auteur astuu kuvaan) ja osaaminen.

ensimmäisen asian objektiiviisuus on liian subjektiivista, mutta siinä olen samaa mieltä että kerronnan kannalta rajaus on pakollinen.
medialukutaidon suhteen pistit pahan sillä vaikka näkemys on hyvä suomennos medialukutaidolle se ei vastaa mediakriittisyyttä tai pyrkimystä objektiivisuuteen.

Toimittajakoulutuksessa painotetaan juuri objektiivisuutta vaikka käytäntö osoittaa sen tarkoittavan juuri aiheeseen liittyvää rajausta l. mitkä elementit ovat parhaiten todennettavissa ja mitä tietoa vastaan.

Aivan samoin kuin piirtäjän on rajattava kuva-ala, kuvakulma ja kuvan elementit on sama tehtävä käsikirjoituksessa koska se vaikuttaa luonnollisesti myös itse sarjakuvaan.
eli mikä on ympäristön merkitys, miljöö, tunnelma jne myös kuvalliset konnotaatiot.
ja ennen muuta että teksti ja piirros ovat samalla aaltopituudella.

kauhein tilanne on jos tehdään samasta materiaalista aivan eri sarjakuvaa, toinen vakavaa eeppistä seikkailusarjakuvaa ja toinen tulkitsee sen parodiaksi tai päinvastoin.
Tai jos kirjoittajalle on selvää että nyt jätetyksi tullut mies/nainen on epätoivoissaan mutta tunne ei välity kuvittajalle asti niin miten sitten lukijallekaan?

mutta se onkin silloin käsikirjoittajan ongelma ja hänen kyvyttömyyttään välittää tarinan ydintä eteenpäin.

Siinä olen samaa mieltä että kuvalle on jätettävä tilaa kertoa, jotta lukija voi oman kokemuspohjansa tai käsitystensä mukaan tulkita ja eläytyä.
Muussa tapauksessa kannattaa harkita ihan silkkaa proosaa ilman kuvia.


Otsikko: Vs: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Curtvile - 02.01.2011, klo 23:01:54
ja koska olen kroonisesti kykenemätön pitämään päätäni kiinni jäin jopa miettimään käytyä keskustelua.

Siinä olen samaa mieltä että yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä käsikirjoitus ei ole, tämä on selvää.
strippisarjaa tehdään eri periaattein kuin albumia tai lehteä, mutta kutakin strippisarjaa/albumia/lehteä tehdään tekijänsä/tekijöidensä ehdoilla.

Mutta jään aina kiinni siihen mitä [kivi] sanoi:
Käsikirjoittaja vastaa kokonaisuudesta ja siitä että tarinassa pysytään, saattaa ehdottaa kuviakin, mutta lopullinen ratkaisu kuvan sisällön suhteen pitää aina olla piirtäjällä.

se on tuo lause AINA.

totta, sarjakuva toimii kuvan ehdoilla suuresti ja olisin aivokuollut jos inttäisin että piirtäjä on vain toteuttava osapuoli(erittäin vakavasti aivokuollut), mutta käännetään tilanne toisinpäin (kuten sarjakuvissa on toisinaan käynyt)
eli ensin on käsikirjoitus johon piirtäjä valuttaa tietotaitonsa ja laatii rakkaudella ja ammattitaidolla ruutujaot, kuvakulmat, kultaisen leikkauksen ja "kamera-ajot".
Fiilistelee, laveeraa, photoshoppaa, luonnostelee, kokeilee ja vääntää ja kääntää ja lähettää valmiin työn kustantajalle koska on valmis.

Ja sitten työ menisi takaisin käsikirjoittajalle joka leikkaa ja liimaa ruudut uudestaan ja vaihtaa dialogit mielestään paremmiksi muuttaen samalla sisällön.
tätä lienee tarkoitettu myös tällä repliikillä:

Ongelmansa mukaan tuo, että ihmisen psyyke toimii niin että pienikin oma rooli kasvaa ajan mittaan merkittävyydessä. Jokaista avun tarjoajaa pitää harkita vakavasti, koska lopulliselle työlle kyllä löytyy jakajia.

en väitä etteikö tässäkin olisi tietenkin oma lehmä ojassa, suomen piireissä on ehkä Pauli Kallio jota arvostetaan käsikirjoittajana ja muut taas eivät ole sarjankuvantekijöitä kun eivät piirrä itse(oikeassa elämässä kuultu lause) kun taas muuanna maailmankolkilla molemmat painavat vaakakupissa yhtä paljon.

Piirros ilman käsikirjoitusta on juuri se: piirros. Käsikirjoitus ilman piirrosta on vain tekstiä ja molemmissa tulisi olla jonkin asteinen tasapaino, se ettei vetovastuu ole vain piirtäjän harteilla.

itse olen niin kiinni sarjakuvan muotokielessä että ilman ruutujakoa tai ehdotuksia mitä ruudussa on olisi vaikea kirjoittaa pelkkää "sitten toi tekisi noin ja tää teksi näin"

itsellä on ollut järjetön tuuri tekijöiden suhteen ja osan kohdalla piirtäjän tekemät muutokset ja muutosehdotukset ovat olleet joskus vaikeakin niellä.
ilokseen voi myöntää että yhdeksän kertaa kymmenestä se on parantanut tarinaa ja joka kerta kun on syntynyt tekijäin välistä dialogia on tarinan taso noussut ja skarppaantunut.


Otsikko: Vs: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 03.01.2011, klo 08:59:27
Mielenkiintoisia sivupolkuja tässä ketjussa, mutta yritän nyt pysyä lähempänä aihetta ja kerron miten olen itse päätynyt työstämään uusinta hankettani.

Olen piirtämässä ensimmäistä sarjakuvaani, jossa on sellainen oikea itse tehty käsikirjoitus ja jossa olen muutenkin käynyt huolella läpi useita työvaiheita joiden katsotaan yleisesti kuuluvan sarjakuvan tekemiseen. Olen joskus käsikirjoittanut muillekin, mutta itselle ei oikein aina jaksa kirjoittamalla kirjoittaa vaan työ etenee pitkälle muistiinpanojen, pikkuluonnosten ja mielikuvien varassa. Varsinaisen käsikirjoittamisen lisäksi on monesti tullut skipattua iso osa mm. alustavasta hahmo- ja detaljisuunnittelusta. Puolustuksekseni esitän sen että mielestäni riippuu paljon tarinoiden luonteesta ja pituudesta miten ”kankea koneisto” sinne taakse tarvitaan. Mutta siis näin:

 Ensin suunnittelin/kirjoitin juonen. Tässä vaiheessa hahmottelin hieman rakennetta (alku, keskikohtauksia, loppu =synopsis). Sitten tein käsikirjoituksen, joka koostuu enimmäkseen dialogista. Piirtämisvaiheessa käsikirjoitan hieman uusiksi samalla kun teen ruutujakoa eli suunnittelen kohtausten visuaalista puolta. Vielä tässä luovuin mm. ajatuksesta jakaa tarina lukuihin.
Piirtämisen jälkeen (kun se visuaalisuus on lyötynä lukkoon) hion ja tiivistän dialogia vielä kerran. …Ja vielä kerran saatuani kommentteja kohtauksien toimivuudesta esilukijoilta.

Näin huomaan tulleeni käsikirjoittaneeksi tarinan ainakin kolmeen neljään kertaan. En voi kuvitellakaan miten tämä prosessi, jossa tapahtuu mielestäni positiivista kehitystä onnistuisi, jos tekisin käsikirjoituksen jonkun toisen piirrettäväksi.
Varmaa on että lopputulos olisi aika erilainen. Ehkä jopa jollain tapaa parempi. Olisin kuitenkin tullut luovuttaneeksi kässän hieman raakana ja piirtäjä olisi tehnyt mahdollisesti siihen muokkauksia oman makunsa mukaan. Painotukset muuttuisivat. Ja minä haluaisin todennäköisesti sittenkin vielä viilata lopuksi dialogia.
Tämmöinen aikaa vievä nysvääminen ei tietenkään onnistuisi ns. ammattimaisessa tekemisessä. Kun pitää olla tehokas, toimitaan kuten Japanissa, missä on sarjakuvalla toimittaja, joka katsoo päältä sekä hioo ja korjaa. Alan myös ymmärtää Marvelin systeemiä (siitäkin huolimatta että se aluksi tuotti aika pökkelöä sarjakuvaa) jossa käsikirjoitus oli aluksi vain tarinan runko, jonka piirtäjä toteutti ja johon Stan Lee sitten lätki dialogin päälle.


Otsikko: Vs: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: [kivi] - 03.01.2011, klo 17:31:54
Näin huomaan tulleeni käsikirjoittaneeksi tarinan ainakin kolmeen neljään kertaan. En voi kuvitellakaan miten tämä prosessi, jossa tapahtuu mielestäni positiivista kehitystä onnistuisi, jos tekisin käsikirjoituksen jonkun toisen piirrettäväksi.
...
Tämmöinen aikaa vievä nysvääminen ei tietenkään onnistuisi ns. ammattimaisessa tekemisessä. Kun pitää olla tehokas, toimitaan kuten Japanissa, missä on sarjakuvalla toimittaja, joka katsoo päältä sekä hioo ja korjaa. Alan myös ymmärtää Marvelin systeemiä (siitäkin huolimatta että se aluksi tuotti aika pökkelöä sarjakuvaa) jossa käsikirjoitus oli aluksi vain tarinan runko, jonka piirtäjä toteutti ja johon Stan Lee sitten lätki dialogin päälle.

Hmm. Kuulostaa koko prosessisi aika lailla samalta kuin mitä mä teen, paitsi että (ja koska oon tehnyt näin jo kauan aikaa) homma on virtaviivaistunut seuraavalla tavalla (huomatkaa, että albumi on mulle aina tasan 64 sivua, tää on se ideaalimitta johon pitää osua):
1) Synopsis
Tässä vaiheessa tarina on vasta suullinen kertomus, jonka kertominen vie noin 10 minuuttia. Kerron sen jokaiselle joka osuu kysymään: "Mitä sulla nyt on työn alla?" Samalla tarina hioutuu, kasvaa ja turhat käänteet jäävät pois. Mutta siis: kerron juonen erilaisille ihmisille, otan kommentteja vastaan, muokkaan ja kuuntelen.

Kun tarina kuulostaa valmiille eikä enää herätä yllätyksiä, kirjoitan sen aikajanalle. Tähän janaan merkitsen myös suunnilleen missä kohden kokonaisuutta asiat tapahtuvat.

2) Käsikirjoitus
Piirrän ja kirjoitan albumin alusta loppuun muistikirjaan tai -vihkoon. Tarvittaessa lisäilen irtosivuja väliin. Nyt syntyy dialogi, ja sitä myös korjaillaan ja hiotaan kautta linjan ja edestakaisin kunnes yhtään turhaa sanaa ei näy. Toinen vahdittava asia on, että jokaisen aukeaman oikeassa alalaidassa pitää olla jotain mikä innostaa jatkamaan, ja muutenkin, oikeanpuoleisille sivuille varataan näyttävä grafiikka, tylsä mutta pakollinen tarinankuljetus jää aina vasemmalle.

3) Piirrostyö
Piirrettyäni vaakarivipalkit, tekstaan suoraan kuitukärkikynällä 1-5 sivun erissä. Tekstauksessa en käytä apuviivoja eikä sivua ole vielä luonnosteltu, tekstauksen itsessään on muodostettava dynaaminen rytmi vaikkei sivulla ole hahmoja.
Sitten luonnostelen hahmot ja taustat ja tussaan ne vasta kun olen varma että ne eivät ole kaksiuloitteisia, vaan kuvassa on aina kun mahdollista myös syvyyssuuntainen liike ja joka viivalla oma jännitteensä. Tiedän koko ajan, käsikirjoituksen perusteella, mitä kuvassa on. Kässäreitäni on nähtävissä mm. Saippuaa- ja Kissoja, hiiriä ja ihmisiä -albumien etu- ja takalehdillä, kyllä niistä tietää mitä kuvassa tapahtuu vaikka lisäyksiä, poistoja ja korjauksia onkin joskus monessa kerroksessa.

4) Korjailu, leikkaus, väritys ja taitto tapahtuu koneessa. Jotain voi tulla lisääkin.

Kivi


Otsikko: Vs: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: judea - 19.07.2011, klo 22:05:57
Netistä löytyy vanhan kunnon Kupla-Akatemian kässäriopas (http://www.kupla.net/akatemia/framet.html?/akatemia/kerros3/luokka3c/index.html).

Onko tuo vielä jossain olemassa?


Otsikko: Vs: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: kaltsu - 23.07.2011, klo 09:40:19
Onko tuo vielä jossain olemassa?

http://lmgtfy.com/?q=kupla-akatemia


Otsikko: Vs: Re:Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: judea - 23.07.2011, klo 12:35:10
http://lmgtfy.com/?q=kupla-akatemia

Kiitos!


Otsikko: Vs: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Teräskäsine - 31.07.2011, klo 19:08:08
Omalla kohdalla olen huomannut yksityiskohtaisen käsikirjoituksen kirjoittamisen sulaksi mahdottomuudeksi.

Teräskäsine: Sokeat Lesbot-sarjakuvan oli tarkoitus olla yksi pikku stoori muiden joukossa. Kehittelin ensin omaksi huviksi ideaa sarjakuva-albumista, joka sisältäisi viisi tarinaa. Tarinat eivät varsinaisesti toisiinsa liittyneet, ne olivat ennemminkin kohtaamisia sarjakuvahahmojen kanssa ja paskan puhumista. Kehittelin kuitenkin ideaa yhdestä tarinasta, joka erottuisi joukosta ja siinä keskittäisiin vain yhteen hahmoon, josta pidin eniten. Halusin hieman rajun tarinan ja keksin lisätä sarjakuvaan tapahtumapaikaksi stripteasebaarin, jonne päähenkilö menee seuraamaan kahden naisen esitystä. Muistaakseni keksin heti, että naiset tanssivat sokkoina, josta nimi Sokeat Lesbot kehkeytyi.

Koska pidin ideasta, päätin, että teen tästä pienestä stoorista ison jutun, joka toimisi yksittäisena tarinana. Tarina kasvoi sitä mukaan kun piirtelin muita pikku sarjiksia. Tämä on omassa tapauksessa tärkein asia käsiksen teossa: rauhassa suunnittelu ja ideoiden tulvahtaminen mieleen.

Käsikirjoitin tarinan tietokoneella, mutta en tee mitään sellaista kässäriä, jossa tarkoin mietitty mitä milläkin sivulla tapahtuu. Teen käsiksen leffojen käsikirjoitusten tavoin, jossa keskitytään paljolti dialogiin ja kuvaillaan tarvittaessa tapahtumia.


Olen jakanut Teräskäsine: Sokeat Lesbot seitsemään lukuun, joista joka toinen liittyy jonkun hahmon menneisyyteen. Käsikirjoitin sarjakuvan päätarinan varsin yksityiskohtaisesti, mutta jossain vaiheessa huomasin tarinan joidenkin hahmojen jäävän niin taka-alalle, että päätin keksiä lukuja näille. Näitä takautumia en kirjoita kovin yksityiskohtaisesti, koska minulle itsellenikin hahmot saavat olla hieman mysteerejä. Tiedän kuitenkin silmän räpäyksessä tarinan pääkohtaukset jo ennen varsinaista ideointivaihetta.

Kirjoitan sarjakuvan alun, tärkeimmät tapahtumat ja lopun, mutta jätän näiden välissä tapahtuvat asiat sitten piirtämisen aikana keksittäväksi. Tämä tapa sopii minulle, sillä näin koen tarinan työstämisen huomattavasti mielenkiintoisemmaksi, kun en tiedä 100% yksikohtaisesti mitä seuraavalla sivulla tapahtuu ja sanotaan.


Tälläinen työskentelytapa sopii omiin projektiin. Eri asia on sitten jos minulta pyydetään tiettyä sivumäärää, niin silloin yksityiskohtaisemman käsikirjoituksen tekeminen on aika pakollista.


Otsikko: Vs: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Curtvile - 07.08.2011, klo 17:20:42
otetaan yksi esimerkki miten se menee.

Syyskuussa Jeff Lemiren käsikirjoittama ja Travis Foremanin kuvittama Animal man#1 on näet DCn omassa blogissa ja saattaa kiinnostaa.

ensin on kustantajalle tehty ehdotus sarjasta, konsepti (http://dcu.blog.dccomics.com/2011/08/01/behind-the-scenes-of-dc-comics-the-new-52-the-animal-man-proposal/)
tässä vaiheessa ei ole tietoa kuka piirtää.
tämä joko hyväksytään ja näytetään vihreää valoa tai sitten torpataan kohteliaasti ja kerrotaan että yritä uudestaan toiste(tai ei) tai ohjataan toisaalle

tämä hyväksyttiin joten:
Numeron yksi käsiksen sivut 9-12 (http://dcu.blog.dccomics.com/2011/08/02/behind-the-scenes-of-dc-comics-the-new-52-script-pages-from-animal-man-1/)

sitten etsitään piirtäjä(tai sitten piirretään itse.Toimii joskus, tuhoaa kaiken mitä on saavutettu joskus) elikkä
vaihe 3: lyikkärit sivut 9-12 (http://dcu.blog.dccomics.com/2011/08/03/behind-the-scenes-of-dc-comics-the-new-52-pencilled-pages-from-animal-man-1/)

tussatut sivut 9-12 (http://dcu.blog.dccomics.com/2011/08/03/behind-the-scenes-of-dc-comics-the-new-52-inked-pages-from-animal-man-1/)

nämä sitten lähetetään värittäjä Lovern Kindzierskille (http://dcu.blog.dccomics.com/2011/08/04/behind-the-scenes-of-dc-comics-the-new-52-colored-pages-from-animal-man-1/)
blogi ei sitä mainitse mutta kaikki tekevät yhteistyötä, mitkä värit mitkä sävyt, kuka on minkäkin näköinen jne.


näistä tuleekin ensimmäinen previkka näyte, eli valmis jälki(kunhan siihen lisätään dialogi yms teksitittäjän toimesta) (http://dcu.blog.dccomics.com/2011/08/05/exclusive-first-preview-of-animal-man-1/)

onko tämä sitten autuaaksi tekevä tapa?
ei.
Kaltsu Kallio laittoi Hiskin käsiksen näin (http://hiski.sarjakuvablogit.com/?p=30)

jollekin käsis on samalla viivalla kuin synopsis :"tää on poromies joka tulee naisen perässä Helsinkiin mutta ei mene kuten Strömsössä" ja alkaa piirtää siitä.

Itse noudatan tuota ylempänä mainittua mallia jossa jaetaan sivut, ruudut, dialogi jne ja pyrin olemaan piirtäjän kanssa yhteydessä miltä mikäkin näyttää.



Otsikko: Vs: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Omenapoika - 22.08.2011, klo 15:56:11
Oon huomannu että yksi tärkeimpiä asioita kässäröinnissä on hyvä kaveri tai työkumppani jonka kanssa ideoita peilaillaan (niinkuin tuo Marvel-kaava homma, että piirtäjä saa osan urakasta).
Vaikka itse hoitaisi koko sarjakuvan, niin auttaa todella paljon käydä se läpi jonkun kanssa. Silloin saa mittaamattoman arvokkaita "miksi"jä  ja "en tajunnu"ja. Itsellä kun on aina oma kuva asioista, niin ei osaa ajatella kulman taakse.
Reilusti aikaa kypsyttelyyn ja jonkinlainen kirjanpito on tärkeää. Jos joskus tulee idea, niin kirjoittaa ylös vaikka koko tarinan vaikkei toteuttamiseen olis aikaa. Jos kuukausien tai vuosien päästä kaivaa sen esille niin sen lukee kuin uutena työnä ja voi rakentaa mökistä kirkon, tai ainaki tajuaa laittaa huussin pihalle.


Otsikko: Vs: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: Curtvile - 05.10.2011, klo 23:23:16
Haluatteko hyvän käytännön esimerkin?
tsekatkaapa tuoreehko mutta erinomainen Lady Sabre & the pirates of the Ineffable Aether (http://www.ineffableaether.com/)
tekijöinään arvon Greg Rucka ja Rick Burchett.

Aloittakaa alusta ja lukekaa sarjakuvan kera ko. sarjakuvan käsikirjoitus sivun alta.


Otsikko: Vs: Miten käsis tulisi tehdä?
Kirjoitti: VilleL - 09.12.2011, klo 15:07:38
Vedän tässä vaiheessa nostalgiatripin ja muistelen ekaa kertaa kun varsinaisesti tein käsikirjoituksen sarjakuvaa varten. Tämä tapahtui yläkoulun eräänlaisena "lopputyönä", ja tekele piti sitten ylpeästi esitellä koko koululle.

Tein yhteistyötä kaverini kanssa, eli kyseessä oli siis parityö. Loppujen lopuksi kaveri ei ottanut osaa koko sarjakuvaan muutoin kuin keksimällä nimen yhdelle sarjiksessa esiintyneelle bändille, joten homma kaatui vastuulleni. Varsinainen pääaihe sarjakuvalle oli jo olemassa, hahmot ja asetelma oli kopioitu suurimmaksi osaksi yhdestä vanhemmasta strippisarjakuvastani jota olin tehnyt aiemmin. Tästä lopputyöstä piti kuitenkin tehdä monisivuinen tuotos, joten jouduin tosissani pohtimaan miten venyttää muutaman ruudun lyhäreitä kaksikymmentäsivuiseksi tarinaksi, jossa olisi vielä jotain ideaakin.

Aloitin sitten käsikirjoitus- ja luonnostelutavan, jota olen itsepintaisesti käyttänyt tähän asti. Koska varsinainen pohjatyö oli jo käytännössä tehty (jo valmiiden hahmojen suunnittelussa ei paljon aikaa tarvinnut tuhlata), aloin miettiä itse tarinaa. Helpottaakseni rytmitystä päätin, että jokainen sivu tulisi päättymään joko punchlineen tai muutoin erottautumaan seuraavasta sivusta kertoen kuitenkin yhtenäisen tarinan.

Tämän jälkeen ryhdyin kirjoittamaan yleistä diipadaapaa siitä, miten ajattelin tarinan kokonaisuudessaan menevän. Seuraavaksi aloin muokkailla tuota yleistä linjaa ja sovittaa sitä yhdelle sivukokonaisuudelle mahtuvaksi. Lopulta aloitin tekstin pilkunviilaamisen ja aloin myös jakaa kässäriä sarjakuvaruutuihin ja miettiä, miten hahmot toimisivat visuaalisesti ruudussa.

Kun kässäri oli kutakuinkin raameissaan ja SFX:t ja muut myös merkattuna, tein pienimuotoisia luonnoksia tarinankulusta hieman sieltä sun täältä. Yleensä raapustin pikapikaa muutaman ruudun suunnitelman jostain vitsikkäästä tai toiminnallisesta kohtauksesta. Koetin myös jo tässä vaiheessa miettiä kuvakulmia ja käytettävän tekstinmäärää, koska aika alkoi käydä vähiin.

Luonnosteltuani kyllikseni aloitin tekemään varsinaista kuvakäsikirjoitusta, jonka pohjana toimivat paitsi kirjoitettu tarina myös pikaluonnokset. Kuvakäsikirjoitusta luodessa sivujen tekojärjestyksellä ei ollut suuremmin väliä, koska aioin pitää sivumäärän vakiona ja jokainen sivu tulisi joka tapauksessa olemaan oma kokonaisuutensa. Keskityin siis tekemään kokonaisen sivun alusta loppuun ja sitten siirtymään seuraavaan.

Kuvakäsis oli viimein valmis, ja jessus, aika oli jo todella vähissä, joten aloitin vaan suoraan tussaamaan päälle, enkä ryhtynyt enää sen radikaalimpiin muutoksiin piirrosten suhteen. Sain kuin sainkin sarjiksen valmiiksi, pakotin saamattoman kaverini pitämään siitä parin minuutin esittelyn kouluväelle, kerroin itse kuulijoille jotain tuubaa tekovaiheesta ja kulutetuista lyijykynistä ja pokkasimme yleiset kehut onnistuneesta sarjiksestamme.

Lyhyesti sanottuna tykkään siis itse
a) kirjoittaa tarinan ylös kuten jos tekisin esim. novellia
b) viilailla tuota "novellia" muuttaen sen kässäriksi toimintakuvauksineen ja äänitehosteineen
c) tehdä pikaisia luonnoksia tarinan "avainkohdista" nähdäkseni miten homma voisi toimia visuaalisesti
d) tehdä kuvakäsikirjoituksen (jota ei toivon mukaan tarvitse enää paljon muutella jälkikäteen) em. pohjalta
e) piirtää puhtaaksi suhteellisen orjallisesti kuvakäsistä seuraten

Esimerkkitarinan ja oman työskentelyni suhteen on toki huomioitava, että toimin koko ajan yksin, amatööripohjalta ja verkkaisella aikataululla, joten demokraattisemmalle ja sosiaallisemmalle henkilölle voi toimia paremmin aivan toisenlainen lähestymistapa. Kuka tietää? Erilaisia tyylejä on niin maan tuhottomasti, pitää vaan löytää se itselleen sopiva.