Kvaak.fi - keskustelu

Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Kritiikki ja sarjakuva mediassa => Aiheen aloitti: Timo Ronkainen - 20.09.2017, klo 20:18:07



Otsikko: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 20.09.2017, klo 20:18:07
Tällä viisiin kirjoitettiin vuonna 1972 Viikkosanomissa, kun Sarjakuvaseura oli vasta perustettu. Niin on muuttunut sävy sarjakuva-asioista keskustellessa.

Sarjakuvaseuran puheenjohtajakin haluaa vastineessaan oikein korostaa, ettei tässä olla sarjakuvista - herra paratkoon - taidetta nyt sentään tekemässä, eikä edes muotia. Avot.
Mutta aikaansa kuvaa.

Olihan täällä kai jossain se Pirkka-lehdenkin vanha 1970-luvun puolivälin juttu sarjiksista. En löytänyt. Jos jossain on, niin vois liittää kaiketi tänne.

Ja sitten lisää vielä samasta aiheesta, jos joku löytää.

Timo


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: Veli Loponen - 20.09.2017, klo 21:04:58
Toikin oli kirjoittajalta jännä näkemys, että amerikkalainen sarjakuva olisi tuolloin hallinnut täysin suomalaisia sarjakuvamarkkinoita. Mutta kuinka paljon oikeesti vuonna 1972 julkaistiin nimenomaan Yhdysvalloissa tuotettua materiaalia? Sillon kuitenkin jyräsivät varmaankin Aku Ankka, Mustanaamio, Korkeajännitys, Tex Willer sekä ranskalais-belgialaiset sarjakuva-albumit. Eli vahvasti kuitenkin eurooppalaista tuotantoa. Ainakin mulla on se käsitys, että vasta 70-luvun loppua kohden mentäessä amerikkalaisen sarjakuvan osuus kasvoi, kun alkoi tulla Marvelin ja DC:n lehtiä.


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: Lurker - 20.09.2017, klo 21:24:21
Toikin oli kirjoittajalta jännä näkemys, että amerikkalainen sarjakuva olisi tuolloin hallinnut täysin suomalaisia sarjakuvamarkkinoita. Mutta kuinka paljon oikeesti vuonna 1972 julkaistiin nimenomaan Yhdysvalloissa tuotettua materiaalia? Sillon kuitenkin jyräsivät varmaankin Aku Ankka, Mustanaamio, Korkeajännitys, Tex Willer sekä ranskalais-belgialaiset sarjakuva-albumit. Eli vahvasti kuitenkin eurooppalaista tuotantoa. Ainakin mulla on se käsitys, että vasta 70-luvun loppua kohden mentäessä amerikkalaisen sarjakuvan osuus kasvoi, kun alkoi tulla Marvelin ja DC:n lehtiä.

Medialukutaito oli tuohon aikaan hyvin heikko, ja valmiiksi värittynyt; korkeajännityksiä, italo-disneyä, teamfantomia ja texwillereitä kirjoittaja todennäköisesti on luullut amerikkalaisiksi.


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: hdc - 20.09.2017, klo 21:32:33
No, ainakin jos vuoden 1972 tilanteesta katsoo vähän taaksepäin ja puhutaan 60-70-luvun vaihteesta niin Aku Ankassa enemmistö on vielä amerikkalaista, Tanska ja Italia olivat vasta tulossa, Ranska/Belgia-invaasio oli vielä aika yskähtelevää (oli ne pari Tinttiä jo tullut), ja lehtistripeistäkin taisi valtaosa olla amerikkalaisia...
Mutta varmasti on myös medialukutaidottomuutta että määritetään kioski-italialaiset yms. amerikkalaisiksi (ja voisi myös sanoa että niin Aku Ankka, Mustanaamio kuin länkkäritkin edustaa amerikkalaista kulttuuria riippumatta siitä missä ne tehdään...)


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 21.09.2017, klo 00:09:30
1972 oli ilmestynyt ranska-belgi -alueelta jo ainakin
Ahmed Ahne
Asterix
Haikaralaivue
Lucky Luke
Tintti
Trumf-alpparit

Brittiläisiä olivat ainakin Korkkarit, Kuvajännäri ja Agentti 13, vaikka piirtäjinä saattoi olla italialaisia ja espanjalaisia. Edit: Robin Hood.

Amerikkalaisia olivat ainakin
Hurja Länsi (DC)
Salama
Tarzanit
Tähti-Klassikko -alpparit
ja Mustanaamio osittain, samaten Aku Ankka, vaikka siinä alkoi jo olla tanskalaisten tuottamia juttuja paljonkin.
Shokit olivat periaatteessa amerikkalaista kamaa nekin, mutta piirtäjinä oli espanjalaisia ja filippiiniläisiä.

En minä näitä ulkoa muistanut, Moogin arkisto auttoi. Mutta kai tuosta jotain puuttuu.

Poikkeuksia olivat supisuomalainen Sarjis ja puolalainen Kapteeni Kloss.

Timo


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 21.09.2017, klo 00:15:17
Toikin oli kirjoittajalta jännä näkemys, että amerikkalainen sarjakuva olisi tuolloin hallinnut täysin suomalaisia sarjakuvamarkkinoita. Mutta kuinka paljon oikeesti vuonna 1972 julkaistiin nimenomaan Yhdysvalloissa tuotettua materiaalia? Sillon kuitenkin jyräsivät varmaankin Aku Ankka, Mustanaamio, Korkeajännitys, Tex Willer sekä ranskalais-belgialaiset sarjakuva-albumit. Eli vahvasti kuitenkin eurooppalaista tuotantoa. Ainakin mulla on se käsitys, että vasta 70-luvun loppua kohden mentäessä amerikkalaisen sarjakuvan osuus kasvoi, kun alkoi tulla Marvelin ja DC:n lehtiä.
Timo kerkes väliin. Kannattaa huomata että hänen listansa edustaa loppuvuoden tilannetta.  :)  Tuo keskustelu viitannee enemmänkin aikaan ENNEN vuotta -72! Sattumalta -72 taisi olla jonkinlainen vedenjakaja. Kyllä silloin lähes kaikki sanomalehtisarjat tulivat jenkeistä. (Etelä-Amerikasta oli Mafalda  :)) Sitä ennen B.D. (Ruutu, Zoom, Asterix albumit) ei ollut vielä saapunut, Sarjis aloitti vissiin kesällä?
 
Williams piti hallussaan lehtimarkkinaa. Iso osa Mustiksen sarjoistakin oli ollut Falkin Mustanaamioita ja Taika-JImiä. Seassa sitten myöys brittisarjoja. Hevoshullu aloitti julkaisemalla lähinnä brittiläistä. Eli ehkä väite, sarjakuvat olivat lähes 90%sesti usasta tai briteistä (korkkarit, Pyhimys(?)) piti paikkansa. Teräsmies ilmestyi taas (vai oliko siinä -69 tauko?) jonnekin -73:een asti. Ja eikös piraatti Kostajatkin tullut -72? Ihmesarja (Hämis ja Ihmeneloset) oli just jääny tauolle, samoin Batman, mutta Tarzan ja vissiin Korak ilmestyi. No, länkkärit Pecos Bill ja Buffalo Bill sekä Texit tuli kai Italiasta. Muttta sitten taas Robin Hoodia, Ohukaista ja Paksukaista, Viki Vesseliä, Ville Vallatonta, Kasper kummitusta, Charlie Chaplinia, Masia, Tenavia, Kuvitettuja klassikoita, Nakkea, Akkaria tuli jenkeistä. Itse asiassa oisko Ruotsi tosiaan ollut neljänneksi suurin tuontimaa Usan, Englannin ja Italian jälkeen? Tulihan sieltä sit aika pian -72 jälkeen Maailman vahvin nalle, niitä Mustiksia ja hevossarjoja. Olikos Mokkeri -lehti tuolloin jo?

Ehkä virallinen lehtilista jostain löytyisi. Siitä voisi ihan laskea. Kaukoranta - Kemppinen ilmestyi 1972, siitäkin voi katsoa. Muistaakseni siinä lueteltiin näitä. Mutta todellakin, sarjikset olivat voittopuolisesti aika heikkotasoisia ja sitä viihdettä. Aika huono Sarjakuvaseuran olisi ollut muuta väittää. Sitten 5 vuotta eteenpäin tilanne oli alkanut hitaasti korjaantua ja taso nousta. -82 tilanne oli jo aika toinen. Näistä puhuttiin kyllä jo joskus kun väiteltiin siitä milloin oli sarjakuvan kultakausi Suomessa. :)


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 21.09.2017, klo 00:49:45
Kaikki nuo mainitsemani BD:t alkoivat jo 1971. Trumfista en oo ihan varma.

Timo


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: SkTV - 21.09.2017, klo 08:28:34
Asterix ja Kleopatra ilmestyi 1969.


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 21.09.2017, klo 14:27:49
Selevä. Mutta mielikuva muuttuu hitaammin kuin todellisuus. Yksikään B.D. sarja ei käsittääkseni ollut mikään instant -hitti eikä vetänyt vertoja sanomalehtisarjojen tai kioskilehtien näkyvyydelle. Tinttikin oli näköjään ehtinyt kyllä jo -72 ainakiin kahdeksanteen alppariin.


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 21.09.2017, klo 16:59:59
Hesarin aikakone -arkisto on ihana. Jukka Rislakki kirjoitti kokosivun jutussaan näin 1969:

"Amerikkalainen pääoma on hallinnut maailman sarjakuvamarkkinoita lähes täysin jo puoli vuosisataa.[....] Piirtäjän on turha uskoa pystyvänsä yksin piirtämään sarjaansa teknisesti ja taiteellisesti, kehittämään juonta ja myymään tuotteitaan. Hän myy itsensä suurteollisuudelle, joka ottaa sarjan tekijänoikeudet ja yleensä 50% sen myyntituloista. Nyt syndikaatti saa vapaasti muuttaa, sensuroida ja leikellä sarjakuvaa. Jos alkuperäinen tekijä kuolee tai kyllästyy, työryhmä jatkaa valmistusta kuin kone[...]"

Väliotsikoita:
Tasapäisyyttä; Pyhä omaisuus; Väkivaltaa; Paha on aina paha; Sock, blahh, bleah.

"Amerikkalaisen teknokratian kylmän laskelmoidut tuotteet saavat vapaasti rönsyillä lehtiemme sarjakuvasivuilla. Miksi? Koska niitä ei arvostella eikä niistä keskustella. Miksei? Koska vaihtoehtoa, suomalaista sarjakuvaa ei ole kuitenkaan antaa tilalle; meillä ei tuoteta sarjakuvia. Miksi ei?"

Timo


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 21.09.2017, klo 19:25:45
"Sarjakuvan suosio vain kasvaa television kuvan haalistuessa" Niinpä niin.

Muistan nuoruudestani tämän saman "laulun".
Lainaus
Piirtäjän on turha uskoa pystyvänsä yksin piirtämään sarjaansa teknisesti ja taiteellisesti, kehittämään juonta ja myymään tuotteitaan. Hän myy itsensä suurteollisuudelle, joka ottaa sarjan tekijänoikeudet ja yleensä 50% sen myyntituloista.
Sarjainfohan toisti sitä myös uskollisesti. Nyt olen sitten alkanut miettiä että onkohan sen taustalla lopulta Joonaksen ikävät kokemukset Erkon, Tekstikuvan ja Bullsin kanssa. Näistähän on juttua Joonas Pariisissa -videossa (https://www.youtube.com/watch?v=lFl3oF5cokw&t=1s).

Lopultahan tuossa fifty fifty diilissä on kyse siitä että näkeekö lasin puoliksi tyhjänä vai täysinäisenä. Joka tapauksessa Sarjainfon perusteella myös Tolvanen toisti tätä ideaa. Ainakin meikäläisen oli se myös helppo uskoa ja oikeastaan vasta vuosituhannen vaihteessa Heilä ja Juba todistivat että asia ei ole ihan niin.


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: Veli Loponen - 21.09.2017, klo 21:54:10
Toi amerikkavastaisuus tai -krittikki on hauska ajankuva. Mun nuoruudesta 80-90-lukujen vaihteessa USA oli kuitenkin jo fanituksen kohde. Mutta toisaalta sarjakuvankin tilanne oli jo paljon parempi, vaikka eivät todennäköisesti liity toisiinsa.


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 21.09.2017, klo 22:22:26
Amerikanvastaisuus taisi olla osa 60-luvun lopun "nuorison" meininkiä. Niiden taistolaisten ja muiden partadikaalien. Jo 50-vulta vallalla ollut sarjakuvanvastaisuus sitten jotenkin sai lisää pontta siitä. Manninenhan näkee paljon vaivaa todistellessaan väitöskirjassaan sitä miten kouluissa karsastettiin sarjakuvaa. Siihen aikaan kun väitös oli, tämäkin asia taisi olla murroksessa. Muistan väitöstilaisuudesta, miten juuri tästä asiasta pyydettiin todistelemaan lisää.
Saapa nähdä mitä Severi kirjoittaa näistä Wanhoista ajoista sensuurikirjassaan, mielenkiintoisempi aihe kuitenkin ku, jotkut sensuurin yksittäistapaukset.


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: Jiksi - 22.09.2017, klo 00:08:21
Vietnamin sota oli epäsuositumpi kuin Trump.

Olisiko sitten 1968 ollut se taitekohta, kun sosialismin sädekehä putosi Euroopassa.

Tällaisia on aina vaikea hahmottaa, kun ei ole itse elänyt ja kokenut.


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: Lurker - 23.09.2017, klo 12:05:01
Vuonna 1955 Suomessa oli Parasta Lapsille -järjestön Tampereen osaston avattu sarjakuvanäyttely "Piirrettyä julmuutta" Kirjastotalossa, jossa oli amerikkalaisten sarjakuvien esittelyä.

Ja ei siis tosiaankaan missään positiivisessa hengessä... liittyiköhän Comics Codeen? Valokuvista päätellen on ollut todella hieno ja iso näyttely, jossa lukuisia suurennettuja ruutuja täynnä tappamista ja perversioita - ja vitriineissä sarjakuvia. Tuon kun olisi päässyt näkemään!

Lähde: Finna (https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Piirretty%C3%A4+julmuutta&type=AllFields&limit=20&sort=)

Näyttelyn seinällä näyttää lukeneen jotain siihen suuntaan kuin: raakuutta, julmuutta, seksuaalisuutta, seurauksia vastustamaan.
(https://pbs.twimg.com/media/DKU_ZoGW4AEZDjl.jpg)


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: Darzee - 23.09.2017, klo 12:44:21
Parasta Lapsille ry:n juuret ovat kansandemokraattisessa liikkeessä, joten olisiko noina kylmän sodan kuumina vuosina suhtautumiseen vaikuttanut myös nimenomaisesti käsiteltyjen sarjakuvien amerikkalaisuus. Mene ja tiedä.


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 23.09.2017, klo 13:03:30
Tuosta näyttelystä ja tietysti paljon muustakin saamme lukea Severi Nygårdin tulevasta Sarjakuvasensuuri-kirjasta.
Sitten oli kuusi vuotta sitten tämä näyttely (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1397). Vähän eri klangilla tietty, vaikka järjestäjä vähän samalta suunnalta tulikin.

Timo


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 23.09.2017, klo 15:11:21
Valokuvista päätellen on ollut todella hieno ja iso näyttely, jossa lukuisia suurennettuja ruutuja täynnä tappamista ja perversioita - ja vitriineissä sarjakuvia. Tuon kun olisi päässyt näkemään!
Jostakin ymmärsin että Severi olisi jäljittänyt noita näyttelyssä olleita sarjakuvia valokuvien perusteella.

Sitten oli kuusi vuotta sitten tämä näyttely (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1397). Vähän eri klangilla tietty, vaikka järjestäjä vähän samalta suunnalta tulikin.
Hauska tuo juttu, jonka kirjoittaja kauhistelee mm. Rämeitten korkeajännitystä.  :)


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: hdc - 23.09.2017, klo 15:59:22
Tuon tulevan Sarjakuvasensuuri-kirjan aiheista oli keskustelu sarjisfestareilla, ja ilmeisesti näyttelyn kuvia yms on kirjassa tunnistettu ja siitä muutenkin ollut juttua. Ja kuulemma taustoissa oli tosiaan vasemmistolaisuutta (ja jotain kirkollisia toimijoita kai myös) joten "amerikkalaisuus" on epäilemättä ollut myös tuomittavana ja on ehkä antanut leimansa koko suhtautumiseen kaupalliseen sarjakuvaan myös vuoden 1972 lehtikirjoittelussa...


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 24.09.2017, klo 16:04:37
Tämä esimerkki voitaisiin ehkä nähdä jonkinlaisena varhaisena keskustelun avauksena. Suomen Kuvalehti 8-9/1920. Veli Giovanni ottaa sarjakuva sanan käyttöön puhuessaan sarjakuvasta. Aikaisemminhan sillä on usein viitattu mm. jatkuvajuonisiin teatteri- tai elokuvaesityksiin. Toki pilalehtien mainoksissa näki sarjakuva sanaa käytettävän jo ennen tätä, mutta Giovannin ansioksi kai sanan tuominen nykykäyttöön lasketaan.


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: Lurker - 24.09.2017, klo 16:43:27
Tokihan sarjakuvasanaa oli käytetty aikaisemmin sarjakuvista, mutta eriyttämättä sitä näistä muista sarjakuvakäsitteen alla olevista kuvasarjoista. Giovannikin käyttää vaihtoehtoista sanaa kuvasarjat sarjakuvan rinnalla.

Kurikka-lehden numerossa 18 oli O. Fogelbergilta sarjakuwa.
Oulun Sanomat 20.9.1916 (https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1216768?page=3&term=sarjakuwa)

Veli Giovanni ei siis mielestäni mitenkään keksinyt sanaa sarjakuva nykytyyppistä sarjakuvaa kuvaavana sanana.






Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 24.09.2017, klo 18:07:31
Tästä sarjakuvatermin tulosta on kyllä keskusteltu jo ennenkin... (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,11619.msg395867.html#msg395867)

Nuori voima näyttää julkaisseen sarjakuvia kymmenluvulla ja sen toimittaja Ilmari Jäämaa on ilmeisesti kirjoitellut tekstit, joissa niitä seuraavien numeroiden sarjiksia puffataan. Tuulispään mainokset ovat toinen "paikka", jossa sanaa on käytetty säännöllisesti kymmenluvun alusta asti.

Olisiko kunniaa sana tuomisesta Suomeen sitten jaettu aikaisemmin Giovannille (en muista onko Kaukoranta -Kemppisessä, Sarjainfossa ainakin) tietämättättä paljoa näistä varhaisista maininnoista, vai painaisiko siinä se että Kuvalehdellä oli niin iso levikki (50 000 vai mitähän?) että se sitä kautta vakiintui. Giovannihan toi sanaristikot Suomeen vähän samaan tyyliin. Vaikka jotain hieman vastaavia sanatehtäviä oli aiemminkin lehdissä julkaistu, Suomen Kuvalehden ajanvietesivu oli kuitenkin niin valtava media, että sitä kautta homma vakiintui ja sitä alettiin matkia ja omiakin ristikkotyyppejä kehittää?


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: Lurker - 24.09.2017, klo 18:39:06
Eiköhän tuo sana tullut suomeen saksan kautta, Die Bilderserien, joka sitten hiljalleen vakiintui kuvasarjasta sarjakuvaksi, kun muut mediumit, joista sanaa sarjakuvat käytettiin, kuolivat pois.


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: VesaK - 24.09.2017, klo 18:59:25
Sensuurihalukkuus on ollut yhteistä kirkollisille ja vasemmistolaisille. Ilmeisesti kumpikin omalla tahollaan pelkäsi, että sarjakuvat viettelisivät lapset ja nuoret pois heidän omasta sanomastaan.

Paljon on ainakin ollut puhetta sensuurin tarpeesta heti toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina. Comics Coden ohella vastaavia säännöstöjä ja jopa sensuuritoimistoja on ylläpidetty useissa maissa.


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: Lurker - 24.09.2017, klo 19:07:01
Sensuurihalukkuus on ollut yhteistä kirkollisille ja vasemmistolaisille. Ilmeisesti kumpikin omalla tahollaan pelkäsi, että sarjakuvat viettelisivät lapset ja nuoret pois heidän omasta sanomastaan.

Paljon on ainakin ollut puhetta sensuurin tarpeesta heti toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina. Comics Coden ohella vastaavia säännöstöjä ja jopa sensuuritoimistoja on ylläpidetty useissa maissa.

Populaarikulttuuri aiheuttaa usein näitä paniikkihäiriöitä kansan löyhää moraalia valvovissa elimissä.

Jake Nymanin Kielletyt levyt (https://www.sttinfo.fi/tiedote/mediatiedote-jake-nyman-perkaa-arkistojen-salat-ja-sensuroidut-levyt-uudessa-kirjassaan?publisherId=3579&releaseId=62680130) on samoilla jäljillä. "Arkistolöydöt paljastavat, kuinka itsevaltaisesti kappaleiden esittäminen kiellettiin. Suomessa sensuurin vaikuttimena oli paitsi yleinen moralismi myös ulkopolitiikka."


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: Darzee - 24.09.2017, klo 22:03:35
Sensuurihalukkuus on ollut yhteistä kirkollisille ja vasemmistolaisille.

Kiinnostavaa olisi tietää, onko poliittisen kentän eri laidoilla ollut yhteishankkeita sarjakuvaturmeluksen ehkäisemiseksi. Pikkuisen samanlaista retoriikkaa viljeli porvarillisella puolella mm. Moraalinen varustautuminen -liikkeen ajatuksia Suomessa tutuiksi tehnyt kokoomuspoliitikko Margit Borg-Sundman, joka muistetaan parhaiten Hannu Salaman jumalanpilkkaoikeudenkäynnin yhteydestä. Yhtään nimenomaisesti sarjakuviin viittavaa kommenttia en nyt tähään hätään häneltä valitettavasti löytänyt, mutta kerron, jos tulee vastaan.


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: Jukka Laine - 02.10.2017, klo 14:17:16
Vietnamin sota oli epäsuositumpi kuin Trump.


Me lapset suhtauduimme Vietnamin sotaan 70-luvulla ihan samalla lailla kuin Mafalda-sarjakuvan lapset. Ei täysin tajuttu mistä oli kyse, mutta huojentuneita oltiin kun se loppui.


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: J Lehto - 02.10.2017, klo 15:33:34
Lopultahan tuossa fifty fifty diilissä on kyse siitä että näkeekö lasin puoliksi tyhjänä vai täysinäisenä. Joka tapauksessa Sarjainfon perusteella myös Tolvanen toisti tätä ideaa. Ainakin meikäläisen oli se myös helppo uskoa ja oikeastaan vasta vuosituhannen vaihteessa Heilä ja Juba todistivat että asia ei ole ihan niin.

Lars Jansson piirsi Muumia vielä kun nyt puheena oleva artikkeli ilmestyi.


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 03.10.2017, klo 12:56:08
Lars Jansson piirsi Muumia vielä kun nyt puheena oleva artikkeli ilmestyi.
Monessakohan lehdessä se Suomessa silloin 60-luvun lopulla ilmestyi? Silloin sarja tai edes Muumit ei ollut lähellekään yhtä suosittu kuin nyt. Järvenpääläisten "kopio" Peikkomaailmakin taisi olla tuohon aikaan paaaljon isompi juttu kuin Muumit. Ja semmoinen mitä ei arvosteta (sarjakuva) unohtuu siinä kun haluataan vain ajaa omaa agendaa ja lietsoa omaa halveksuntaa amerikkalaisesta sarjakuvaa kohtaan.


Otsikko: Vs: Wanha keskustelu sarjakuvista
Kirjoitti: Jukka Laine - 03.10.2017, klo 19:10:36
Muumipeikko ilmestyi maailmalla melko monessa maassa. Ruudunkin palstalla kerrottiin sen olevan maailman suosituin pohjoismainen sarjakuva tjsp.

Suomessa se ilmestyi Iltasanomissa. Jonka kanssa saattoi olla yksinoikeussopimus silloin.