Tarkoitatko nyt Sarjakuva-aiheista (kauno)kirjallisuutta vai sarjakuva-aiheisia (tieto)kirjoja?
Teki mieli kommentoida Howen kirjaa, mutta ei sille kannata omaa ketjua omistaa, tuskin sitä kukaan muu täällä on lukenut, mahtaako edes kiinnostaa.
Luulet vaan.
Tuokin on luettu ja löytyy hyllystä.
Kertomus oman aikansa moraalipaniikista, Fredric Werthamista ja William Gainesista ja muista sensellaisista.
Luulet vaan.
No mitä se Adam sitten sano?
Eipä virkkanut paljon mitään, kunhan murahti ja mulkaisi.
Olen vähän kerrassaan lukenut Grant Morrisonin kirjaa Supergods (2011).
So it is disappointing to watch as “Supergods,” which never stays with a particular point for very long, comes increasingly unraveled in its final chapters, forgoing thoughtful examination in favor of shout-outs to Mr. Morrison’s industry colleagues and an unnecessary, 16-page summary of the “Batman” movie franchise.
Ikinä ennen ajatellut että internet ja digitaalisuus loi nykyvenäjän sarjiskentän.
Kiitos hyvästä kirjavinkistä. Löytyisikö aiheen tiimoilta joitakin vinkkejä netistä löytyviin venäläissarjakuviin?
Venäjän sarjakuvakentän historia ennen ja jälkeen sekä Neuvostoliiton aikoina oli hämmentävän ristiriitainen ja rikaskin teos.
silloinhan noita naistekijöihin keskittyviä osioita ei lainkaan olisi
Teoksessa mainitaan muutamakin linkki joita en tietenkään fiksuna sällinä ole vielä tsekannut niitä kaikkia.
Kun kirjan parissa koetan postata vaikka tähän.
Itse olen pitänyt mm. Artyom Trakhanovin Mad Blade sarjasta
http://oxothuk.deviantart.com/gallery/30377416/MAD-BLADE-COMICS-russian-version
Onkohan muuten suomalaista sarjakuvaa käännetty paljon venäjän kielelle?
Kelly Sue deConnick ja Becky Cloonan tulevat heti mieleen alle puolen minuutin sisään.
Marguerite Bennett heti perään. Mutta nämä ovatkin juuri nyt.
Kyllähän noita naistekijöitä Marvelilla ja DCllä oli 1974 enemmänkin. Esimerkiksi Tatjana Wood ja Ramona Fradon.
Sean Kleefeldin Webcomics (https://www.goodreads.com/book/show/52392444-webcomics) (2020) osui vahingossa kohdalle, mutta jäin oikein lukemaan.Tuolla kaupan kommenteissa joku luonnehtii: serious academic study into the online comic industry.
Nyt olen uusintalukemassa sitä, ja tämähän on varsinainen aarrearkku!
Sanoisin että noista 1001-formaatin teoksista kirjaversio (niin aikuisten- kuin lasten-) on kyllä kanssa varsin mallikas valikoima, ihan eka painos 1001 Books -kirjasta oli hyvin anglofonipainotteinen, mutta myöhemmät painokset laajensivat valikoimaa mallikkaasti maailmalle, toki yhä englanninkielisille markkinoille tarkoitettuna (mutta kaikkia listattuja teoksia ei oltu käännetty englanniksi) ja lastenkirjaversio oli ihan ekassa painoksessaan jo laaja. Samoin 1001 Films vaikutti selailun perusteella mallikkaan monipuoliselta.Myönnän ettei tuosta tiiliskivestä aivan kaikkia mainetta keränneitä sarjoja löydy sen painatusajankohtaan 2012, mutta likipitäen jokainen arvostettu tekijä jollain teoksellaan. Haastankin ihmiset täällä mainitsemaan jonkun timanttisen muttei ihan valtavirtaa olevan taiteilijan, niin kerron kyllä löytyykö vai ei. Kyllä ainakin tämä painos pursuilee eurooppalaista- ja maailmansarjakuvaa, vaikka tietysti varmaan puolet on englannin kielialueelta.
Yksittäisten esittelytekstien taso toki vaihtelee paljon.
Mites on, löytyykö seuraavat:Comes ja Silence, niin ikään F'murrin Spirit of the Mountain Pastures löytyvät.
- Didier Comès
- F'Murrr
Haastankin ihmiset täällä mainitsemaan jonkun timanttisen muttei ihan valtavirtaa olevan taiteilijan, niin kerron kyllä löytyykö vai ei.Kyllähän Gravetti näistä kartalla on ollut. Suomeksikin tuli se Sarjakuvaromaani -esittelyteos samoihin aikoihin mangan historiakatsauksen kanssa joskus 15v sitten. Varsin kattavia nuokin, mutta alaa pitkään harrastaneelle tuttua huttua. Tuhanteen mahtuu vielä sitten aika monta nimikettä lisää. Erityisesti sellaisille aikuisille olen suositellut, joille sarjakuva ei ole tuttu, mutta jotka haluaisivat tsekkailla "hyviä sarjakuvia", olen sitä suositellut. Pitkän listan vaikeus lienee ehkä siinä, että jos mietitään että halutaan mukaan tasapuolisesti eri genrejä, uutta ja vanhaa, niin myös se "hyvyys" ja "laatu" alkaa olla aika venyvä käsite.
Täällä pitäisi olla (lähes) kaikki listatut sarjakuvat.
https://www.listchallenges.com/1001-comics-you-must-read-before-you-die/list/2
Aika yllättävää, että jopa Alix sekä Micheluzzin Air Mail olivat päässeet listalle.
Aika yllättävää, että jopa Alix sekä Micheluzzin Air Mail olivat päässeet listalle.Aikas hämmentävä monenkin listalle päässeen osalta. Mitä esim. Howard the Duck tekee tuolla?! Mukana useampia aika umpisurkeitakin ja mangapuolella valinnat oli tehty mielestäni kyllä melko randomina. Monia japanilaisa klassikkosarjoja ei ollut vielä joskus 10-15 vuotta sitten saatavissa länsimaisista kielistä kuin ranskaksi jos sitäkään. Tuskin on kaikkia noista on vieläkään englanniksi käännetty? Nopealla googlaamisella Ashita no Joe, ei löytynyt. Omistan ekan pokkarin, mutta en ruksinut, kun ei pysty lukemaan. Kuvia vain olen zoomaillut. :-)
Hyllyssä on vielä muutamia tuolla listalla olleita odottelemassa.Sama. Aika montakin. Ollut jo monta vuotta. :)
Hongkongin ja Taiwanin -sarjat näyttivät puuttuvan kokonaan.Ehkäpä näitä ei sitten ole käännetty länsi-euroopaksi. Ei minunkaanlaisen yleisneron repertuaariin kuulu sujuva kiina. ;D
Kyllähän Gerberin Howard the Duck on ainakin genrensä piirissä huomattava teos, merkittävä osa 70-luvun "supersankareita aikuisemmille lukijoille"-kehitystä ja siinä satiirisin, metatietoisin ja eksistentialistisin.
Parhaidenkin teosten sisältöön mahtuu ns. fillereitä. Ja jotain jää puuttumaan kiireen, huolimattomuuden tai jopa makuasioiden takia.Isoin puute tuossa mielestäni on se että se on vain yhden ihmisen laatima. (Kun kirjan nimi ei kuitenkaan puhu Gravettin suosikeista vaan tyyliin absoluuttisesti tärkeimmistä.)
Ehkäpä näitä ei sitten ole käännetty länsi-euroopaksi. Ei minunkaanlaisen yleisneron repertuaariin kuulu sujuva kiina. ;DOlihan siellä listassa nopeastikin katsoen ainakin 5 Etelä-Korealaista. Jotenkin ne meni ohi koska valitut sarjat eivät olleet mitenkään kansallisia klassikoita. Nyt tarkemmalla katsomalla huomasin joukossa yhden "vanhan mestarin" Kim Dong Hwan The Color of Earth lunastaa kyllä paikkansa listalla - näin uskallan sanoa, vaikka en olekaan sitä lukenut.
--
Isoin puute tuossa mielestäni on se että se on vain yhden ihmisen laatima. (Kun kirjan nimi ei kuitenkaan puhu Gravettin suosikeista vaan tyyliin absoluuttisesti tärkeimmistä.)
--
Täällä pitäisi olla (lähes) kaikki listatut sarjakuvat.
https://www.listchallenges.com/1001-comics-you-must-read-before-you-die/list/2
Olisipa kiva kuulla mitä Gravett on sitten Reijon ja Harrin kontribuutioista valinnut ja editoinut pois. Ja miksi ihmeessä tarvittiin kaksi suomalaista?
No miksi sitten tarvittiin esim. useampia englantilaisia tai amerikkalaisia skribenttejä?Ehkä tuohon oli jokin proosallinen syy kuten aikataulu, raha tai työmäärän pilkkominen. Mutta siis pointtina se että tuolla metodilla se on jo lähellä äänestämistä eikä niinkään tiettyjen makujen/näkökulmien esiin tuomista.