Kvaak.fi - keskustelu

Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Muut sarjakuva-aiheet => Aiheen aloitti: Markku Myllymäki - 26.08.2004, klo 11:09:41



Otsikko: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 26.08.2004, klo 11:09:41
Luin sattumalta tekstejä Ranskan, Italian, Quebecin(!) ja USA:n sarjakuvamarkkinoista. Koska lähteet oli melko epämääräisiä, ja asia oli lähinnä historiaa 60-luvulta tähän päivään, moni asia jäi epäselväksi.

Nyt olisi kiintoisaa saada jotain kokonaiskuvaa. On ihan mielenkiintoista tajuta että maailmanlaajuisesti tämäkin markkina-alue on melkoisen iso. Kun mukaan laskee isot kustantajat, sarjakuvan painajat, myyjät, markkinoijat ja jakelijat, sarjakuvan parissa työskentelee suuri määrä väkeä, joka ei itse sitä tuota.

Myös rahallisesti jonkinlainen kuva olisi kiva saada. Tiedän että rahapuoli on miltei mahdoton löytää -- siitä tiedosta ilmeisesti pitäisi maksaa.  ;)

En ole nähnyt edes arvioita siitä kuinka suuri sarjakuvamarkkinan koko (rahallisesti) on Suomessa. Saati sitten Pohjoismaissa, Euroopassa, USA:ssa tai Japanissa...

Onko tämmöistä tietoa missään?

Edit: Selaamalla Kvaakia sun muita saitteja lävitse näin mainintoja että jenkkisarjakuvan markkina olisi reilu 200 miljoonaa ja mangan yli sata miljoonaa... Onko parempaa tietoa? Entäs Ranska ja Italia...?  ???


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jukka Laine - 26.08.2004, klo 12:11:50
Marvel Agessa julkaistun Mark Gruenwaldin kolumnin mukaan Marvelin neljä suurta vierasta kielialuetta ovat espanja, ranska, saksa ja portugali (vai oliko viimeinen italia, muisti pätkii).


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 26.08.2004, klo 12:29:36
Marvel Agessa julkaistun Mark Gruenwaldin kolumnin mukaan Marvelin neljä suurta vierasta kielialuetta ovat espanja, ranska, saksa ja portugali (vai oliko viimeinen italia, muisti pätkii).

Jeps, Espanja ja Saksa tahtoo aina unohtua, ne on jotenkin sisäänpäin kääntyneitä -- näin taannoin pari saksalaista lehteä, jotka vaikuttivat lupaavilta, mutta niitä ei ilmeisesti millään muulla kielellä edes aioita julkaista...  ::)


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: VesaK - 26.08.2004, klo 12:44:00
Mangan markkinat voivat Japanin ulkopuolella olla 100 miljoonaa, mutta Japanin sisämarkkinoilla kyllä takuulla isommat. Kuinka paljon, en tiedä kun en taida japaniaa. 300 miljoonaa dollaria? 500 miljoonaa?



Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Paalujuntta-S. - 26.08.2004, klo 13:11:24
Marvelin neljä suurta vierasta kielialuetta ovat espanja, ranska, saksa ja portugali (vai oliko viimeinen italia, muisti pätkii).

Minkälainen sarjakuvakulttuuri mahtaa olla Etelä-Amerikassa? Jos Brasiliassa sarjikset tekevät kauppansa, niin portugalinkieliselle matskulle on melko mittava markkina-alue (eikös brasseja ole lähemmäs 200 miljoonaa, tai sinne päin?)

Espanjaa puhuvia lattareita on tietysti vielä enemmän.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jukka Laine - 26.08.2004, klo 13:33:23
On muuten kannattavaa lyödä vetoa, kumpaa Etelä-Amerikassa on enemmän, espanjan- vai portugalinkielistä populaa.

Brasiliassa on enemmän väkeä kuin muissa yhteensä. Tietenkin on oltava tarkkana, ettei sano "Latinalaisessa Amerikassa" Meksiko on maailman suurin espanjankielinen maa, yli 100 miljoonaa.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 26.08.2004, klo 13:35:30
Suomesta ei paljon muuta lausuttu kuin vasta vajaa vuosi sitten: http://www.kvaak.fi/naytauutinen.php?articleID=168

Angoulemen jälkeen näkyy usein juttua (hajatietoja) sikäläisistä markkinoista.
Braseihin liittyen, sanoisin että väkiluku ei vielä merkkaa. Kuvittelisin Marvel jyrää siellä.

Markkinat on tehtävä, suurin piirtein joka vuosi uudelleen. Sykli, eli julkaisujen elinkaari, on yhä nopeampi. Sarjakuvalla ei ole automaattisia markkinoita. Tämä näkyy ennen muuta Japanissa ja Etelä-Koreassa, missä kuluttajien sieluista kilpailee monta muutakin kivaa juttua.
Pyydän huomioimaan numeroita pyörittäessä myös valuuttamuunnokset, esim. dollarikerrannaisissa tämä on parinkin vuoden säteellä iso asia. Valuutta heikkeni suhteessa euroon noin 40%. Eikä se jenikään näin vakaa (alamaissa) ole aina ollut.

Itse todella kaipaisin myös tietoa varsinkin kotimaan markkinoista. Sen haaliminen kuitenkin maksaa (aikaa!) jos edes on mahdollista. Kustantajille levikki ja iikevaihtotiedot tuntuu olevan aika hys hys -juttuja.

Se piti vielä sanoa, että monestihan nämä ovat tosiaan arvioita. Joku jolla on oma lehmä ojassa sanoo. Eli virhemarginaaleissakin löytyy. Mutta mistä toteen päin kallellaan olevaa tietoa?!


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 26.08.2004, klo 14:06:02
Suomesta ei paljon muuta lausuttu kuin vasta vajaa vuosi sitten: http://www.kvaak.fi/naytauutinen.php?articleID=168

Kaksi miljoonaa euroa... Ja siihen on laskettu jo Disney-tuotokset. Ei ole paljon.

Ei taida tänne koskaan syntyä mitään Heavy Metal-tyyppista lehdykkää.

Eikä eurosarjakuva koskaan muutu koko Euroopan kattavaksi kielimuurien vuoksi... Harmi.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 27.08.2004, klo 08:53:49
Jep, sarjakuva on nappikauppaa. Muutama sillä tulee toimeen. Vast ikään keksin sellaisen asian, että sarjakuva ei Suomessa siksi ole tämän isompi juttu, kun sen myyminen ei kannata. Tarkoitan tuolla yksinkertaisen kuuloisella lauseella sitä, että kenenkään ei kannata oikein leipätöikseen markkinoida tai kaupitella ostajille sarjakuvatekeleitä.
Toki on olemassa muutama sarjakuvakauppa, mutta noin yleensä, sarjakuva tuntuu kaipaavan kylkeensä muutakin myytävää tai sitten jopa niin, että sarjakuva on vain jonkun brändin yksi oheistuote.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 27.08.2004, klo 09:07:27
Jep, sarjakuva on nappikauppaa. Muutama sillä tulee toimeen. Vast ikään keksin sellaisen asian, että sarjakuva ei Suomessa siksi ole tämän isompi juttu, kun sen myyminen ei kannata. Tarkoitan tuolla yksinkertaisen kuuloisella lauseella sitä, että kenenkään ei kannata oikein leipätöikseen markkinoida tai kaupitella ostajille sarjakuvatekeleitä.
Toki on olemassa muutama sarjakuvakauppa, mutta noin yleensä, sarjakuva tuntuu kaipaavan kylkeensä muutakin myytävää tai sitten jopa niin, että sarjakuva on vain jonkun brändin yksi oheistuote.

Viisaasti ajateltu. Tämä on sillä tavalla myös itseään ruokkiva juttu, että kun kukaan ei rummuta sarjakuvaa äänekkäästi, uusia lukijoita ei synny ja kuvio pienenee tai ainakin pysyy hyvin pienenä. Joten taas ei kannata markkinoida.

Olen sen verran naiivi että uskon tässä maassa olevan paljon enemmän kaupallisesti tuottavaa markkinaa sarjakuvalle kuin nyt on hyödynnetty. Mutta millaiselle sarjakuvalle?


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: tertsi - 27.08.2004, klo 09:21:15
Oisko markkinoita tällaiselle sarjakuvalle.

Jos piti Ankardosta niin ehkäpä myös tästä.

Aikuisille:  LES INNOMMABLES.

http://www.bdnet.com/Conrad/fiche_auteur.htm


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jukka Laine - 27.08.2004, klo 10:25:59
Mutta millaiselle sarjakuvalle?

Se on nähty jo että tytöille suunnatuilla sarjakuvilla oli markkinarako. Itse näkisin että aikuisille suunnatulla sarjakuvalla olisi markkinoita jos niitä markkinoitaisiin. Esimerkiksi kun aloin lukemaan Preacheria (silloin ilmestynyt vasta puolet) sauhusin siitä tutuilleni jotka eivät ole juuri kiinnostuneita sarjakuvista, mutta kirjoista ja elokuvista kyllä. Joka ainoa kiinnostui asiasta.

Aikuisille suunnattu sarjis ei saisi olla liian taiteellinen eikä myöskään liian lapselliselta vaikuttava. Sitten se pitäisi markkinoida oikein. Suomessahan ei sarjakuvaa käytännössä markkinoida mitenkään. Tuotteet tulevat kauppoihin sarjakuvahyllyille ja asiasta valmiiksi kiinnostunet käyvät niitä ostamassa. Pointti onkin siinä miten ne muut saadaan kiinnostumaan.

Esimerkkejä nykyisin hyvin kaupaksi käyvistä: Viivi ja Wagner, B.Virtanen, Jere, Baby Blues. Näitä kirjakaupat tilaavat. Kaksi viimeksimainittua kolisevat kovaa sellaisille joilla on sopivan ikäisiä lapsia.

Eivät Jereä osta ne, jotka samaistuvat Jereen. Jereen ei kukaan samaistu. Jere-sarjakuvan fanit samaistuvat Jeren vanhempiin. Jerry Scott on oivaltanut asian.

Monsieur Jean näyttää liian taiteelliselta edellämainittujen ostajille ja Jussi Jänis näyttää liian lapselliselta. Siis näyttävät. Vaikkeivat sitä olekaan.

Nämäkin menisivät hyvin jos niitä markkinoitaisiin. Kun Asterix lanseerattiin Suomeen, sitä todella mainostettiin. Ja homma onnistui. En näe mitään syytä miksei homma onnistuisi nytkin. Asiantuntijat sanoivat silloinkin etukäteen että Asterix on liian ranskalainen eikä mene läpi.

Monsieur Jean ja Jussi Jänis ovat vähemmän leimallisesti ranskalaisia ja ne eivät myy Asterixin määriä. Silti ne voisivat mennä läpi sellaiselle lukijalle joka ostaa tavan vuoksi aina uuden Asterixin tai Lucky Luken vaikkei niitä toista kertaa luekaan.

Markkinointi on kallista eikä haluta ottaa riskejä. Lasketaan vain mikä voisi kannattaa kun tietty sarjakuvaväki ostaa nämä.

Englannista käännetyt eivät mene kaupaksi edes sarjakuvaväelle toivotussa määrin koska sarjakuvaväki on ostanut ne jo aikoja sitten alkukielellä. En minäkään ole ostanut yhtään suomennettua Sandmania tai Preacheria. Jos nykyinen lempparini Fables alkaisi ilmestyä suomeksi, en ostaisi sitäkään.

Japanilaisen aikuisten sarjakuvan läpilyönnin aika ei ole vieläkään Suomessa. Kun nykyisillä mangoilla saavutetaan laaja fanipohja, kymmenen vuoden päästä on mahdollisuuksia.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Lurker - 27.08.2004, klo 12:48:23
Eivät sarjakuvat "nappikauppaa"  ole.
Levikkivoittajat vain ovat ihan muita lehtiä kuin mistä tällä palstalla keskustellaan.

Barbie voittaa Wolverinen!
Bamse voittaa Mustanaamion!
Prinsessa voittaa X-Ryhmän!
Nalle Puh voittaa Spidermanin!

Egmontin sarjakuvat

Jos levikkiä ei ole ilmoitettu, ilmoitetaan painosmäärä.

Bamse Levikki 5971 kpl
Barbie Levikki 11150 kpl
Digimon Painos 15500 kpl
Karvinen Levikki 11922 kpl
Korkeajännitys Painos 11000 kpl
Mad Painos 4000 kpl
Mega Painos 7000 kpl
Mustanaamio Painos 4500 kpl
Muumi Levikki 13251 kpl
Ryhmä-X/X-Men Painos 8000 kpl
Spider-Man Painos 10000 kpl
Tex Willer Painos 16500 kpl

Tiedot sivulta:
http://www.aikakaus.fi/com/jasenet/jasen.asp?kustantaja_id=164&vuosi=2004&lang=fin

Aku Ankan kuukauden sarjisextra Levikki 37612
Aku Ankka Levikki 294125
Hevoshullu Levikki 11793
Karvinen Levikki 11922
Nalle Puh Levikki 53503
Prinsessa Levikki 29218
Roope-setä Levikki 65645
Star Wars Levikki 4447
Tom & Jerry Levikki 8559
Villivarsa Levikki 13538
Witch Levikki 13244

Tiedot sivulta:
http://www.levikintarkastus.fi/Levikintarkastus/tilastot/Aikakauslehdet.pdf


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Veli Loponen - 27.08.2004, klo 13:05:20
Suomesta ei paljon muuta lausuttu kuin vasta vajaa vuosi sitten: http://www.kvaak.fi/naytauutinen.php?articleID=168
Onkohan tässä muuten puhe vaan albumeista? Egmont ilmoittaa, että sen liikevaihto oli viime vuonna 16,5 miljoonaa euroa. Tietenkin tässä on mukana kaikki tuotteet (mukana ei taida olla edes videoita?), mutta luulisi, että siitä silti lohkeaa mukava osa sarjakuvista. http://www.egmont-kustannus.fi/yhtio.phtml


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: tertsi - 27.08.2004, klo 13:12:59
Eivät sarjakuvat "nappikauppaa"  ole.
Levikkivoittajat vain ovat ihan muita lehtiä kuin mistä tällä palstalla keskustellaan.


Mä oon vähän ihmetellytkin, että missä ovat näiden lehtien lukijat?
On valitettavaa jos tää Kvaak on pienen elitistisen piirin pyörimistä. Itse ainakin toivotan näiden suosituimpien sarjakuvien lukijat lämpimästi tänne jutskaamaan.

Olisi kiva kuulla nurison mielipiteitä sarjakuvista eikä vain vanhojen huru-ukkojen ja -akkojen.

Sillä sarjakuvat ovat pohjimmiltaan lasten juttu, mielestäni.

Mukavaa, että sentään Leo ja Ville ovat täällä seuranamme.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 27.08.2004, klo 13:14:30
Onkohan tässä muuten puhe vaan albumeista? Egmont ilmoittaa, että sen liikevaihto oli viime vuonna 16,5 miljoonaa euroa. Tietenkin tässä on mukana kaikki tuotteet (mukana ei taida olla edes videoita?), mutta luulisi, että siitä silti lohkeaa mukava osa sarjakuvista. http://www.egmont-kustannus.fi/yhtio.phtml

Olet muuten oikeassa, tuskin nuo urheilulehdet ja kännylogot tuottaa sen kummemmin kuin sarjakuva... Jos tuosta laskisi että albumit on pari miljoonaa, niin sarjakuvalehtien osuuden kyllä laskisi olevan ainakin 8-10 miljoonaa.

Ellei sitten Egmont puuhaa sellaista mikä ei näy tuotevalikoimassa (saako esim. tuotelisenssien välittämisestä rahaa?).


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: tertsi - 27.08.2004, klo 13:16:12
Katselin tossa tota Kvaakin etusivua. Eipä taida näyttää kovin houkuttelevalta Nalle Puhin, Witchin, Ineksen tai Karvisen lukijoista.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 27.08.2004, klo 13:19:53
On valitettavaa jos tää Kvaak on pienen elitistisen piirin pyörimistä.

Tuskin sentään.  ;D

Mutta sama kuvio on kaikilla alueilla. Ei jokainen tieteiskirjallisuuden ystävä heilu SF/F saiteilla. Eikä jokainen elokuvien ystävä kuulu elokuvakerhoon.

Kyllä tänne näkyy lisää porukkaa tulevan koko ajan, mutta nuorisolla taitaa olla omat kuviot...   Nuorille on tärkeää sauhuta omissa yhteisöissään, sarjakuva on heille ehkä vain yksi kiinnostuksen aihe monien joukossa.  ;)


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: tertsi - 27.08.2004, klo 13:27:51
 Musta ois vaan niin piristävää lukea täältä vaikka joku väittely Barbien tai Karvisen tiimoilta. Tai oikeestaan mistä vaan, joka ois lasten kirjoittamaa sarjakuvan tiimoilta.

Itsestäni kun vaan tuntuu että nää sarjakuvan lukijat on kolmekymmentä ja risat -ihmisiä. Eli katoava luonnonvara. Uusia ei oikeen tuu.

Belgian sarjakuvakaupoissakin saa turhaan etsiä lapsia. Mutta nuhraantuneissa pikkutakeissa liikkuvia rillipäitä kyllä piisaa.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Veli Loponen - 27.08.2004, klo 15:01:39
Tuli vielä mieleen, että eikö jo pelkästään Aku Ankka lehden tuotto ole aikamoinen? Melkein 300 000 tilaajaa tuottaa sen 2 miljoonaa jo parin kuukauden aikana (kun menoja ei ole vähennetty).

Mutta joo, tosta levikkilistastakin näkee aika hyvin, että ketkä on vieläkin sarjakuvien suurimmat kuluttajat. Vähemmän kuitenkin nuoriin ja lapsiin panostetaan ihan sarjakuvapiireissä. Toisaalta kyllähän mm. Korkkari ja Tex Willer näyttävät myyvän ja ne taitavat olla sitten enempi aikuiseen makuun (vai?).

Tota listaa on muuten kiva kattoo, kun siitä moni pääsis aika hyville sijoituksille jenkkien Diamondin listalla ja Aku Ankka oli aina ykkösenä.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 27.08.2004, klo 15:09:22
Aivan oikein!

Mutta joo, tosta levikkilistastakin näkee aika hyvin, että ketkä on vieläkin sarjakuvien suurimmat kuluttajat. Vähemmän kuitenkin nuoriin ja lapsiin panostetaan ihan sarjakuvapiireissä.

Miten niin? Eihän "sarjakuvapiireissa" panosteta mihinkään -- eihän tällä alueella raha edes liiku.  ??? Ja koulutuspuolella kaikki näkemäni kurssit on nimenomaan nuorille.

Me vanhat kääkät tässä paitsioon jäädään.  ;D

Tota listaa on muuten kiva kattoo, kun siitä moni pääsis aika hyville sijoituksille jenkkien Diamondin listalla ja Aku Ankka oli aina ykkösenä.

Löytyykö se Diamondin lista jostain...? Olen vaan utelias...  ;)


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jukka Laine - 27.08.2004, klo 15:15:59
Laitoin nuo nyt järjestykseen, jotta saisi paremman kuvan mikä on kova sana ja mikä ei. Tex Willer ja Korkkari taitavat kulua pelkästään ÄIJIEN käsissä.

Sitten korostan että Prinsessa on tämän päivän Jippo-lehti tytöille. Lelu ja muu krääsä on tärkeämpi kuin sarjakuva joita en ensin tajunnut tuossa olevankaan.

1.  Aku Ankka  
2.  Roope-setä
3.  Nalle Puh  
4.  Aku Ankan kuukauden sarjisextra  
5.  Prinsessa    
6.  Tex Willer  
7.  Digimon        
8.  Villivarsa      
9.  Muumi          
10. W.I.T.C.H.  
11. Karvinen      
12. Hevoshullu    
13. Barbie          
14. Korkeajännitys  
15. Spider-Man  
16. Tom & Jerry    
17. X-Men        
18. Mega          
19. Bamse           
20. Mustanaamio
21. Star Wars    
22. Mad              

Ainakin Iineksen, Ranman ja Dragonballin tiedot puuttuvat. Ja on joitakin tänä vuonna alkaneita joiden nimiä en edes muista.

Aku Ankan Taskukirja olisi kakkonen jos se olisi mukana. Mutta se lasketaan eri alv-sarjaankin albumina. On kuitenkin säännöllinen julkaisu.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: tompelo - 27.08.2004, klo 15:37:35
Kuka ns. laatusarjakuvaa itse asiassa lukee? Tämän palstan sukupuolijakauma on vahvasti miehinen, ikäjakaumasta en osaa sanoa mitään tarkempaa, uusi jäsen kun olen Kvaakissa. Tästä voisi päätellä, että miehet lukevat enemmän, mutta joidenkin sarjakuvakustantajien haastattelu MTV3:n kymppiuutisissa jokin aika sitten antoi kuvan, että tyypillinen sarjakuvan lukija on hyvin koulutettu nainen... Kommentteja siitä!

Uskoisin, että tuolla tarkoitettiin lähinnä sarjakuvaa, josta on pois luettu niin sanotut lasten lehdet.



Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Veli Loponen - 27.08.2004, klo 15:39:48
Löytyykö se Diamondin lista jostain...? Olen vaan utelias...  ;)
No vaikka tästä: http://www.icv2.com/articles/news/1850.html
Viime kuun top lista on:
http://www.icv2.com/articles/home/5523.html

Listan ykkönen, Superman & Batman #11, olisi tuon arvion (nuo myyntiluvut ovat puhtaita arvioita) mukaan myynyt 143,712 kappaletta. Tai nuohan on jälleenmyyjien tilausmääriä. Se ei siis ole edes todellinen myynti eikä määrässä ole lainkaan mukana lehtipisteissä (juu, niissäkin jenkeissä vielä sarjakuvia myydään, vaikkakin vain vähän) myytyjä.
Tuolla listalla Roope Setä olisi 16. vain vähän Teen Titans #13:a jäljessä. Nalle Puh olisi sijalla 23 ja löisi Daredevil #62:n.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 27.08.2004, klo 15:54:53
No vaikka tästä: http://www.icv2.com/articles/news/1850.html
Viime kuun top lista on:
http://www.icv2.com/articles/home/5523.html

Kiinnittää huomiota moni juttu! Ensinnäkin, tavaraa puuttuu (missä on Heavy Metal?).

Toiseksi, kärkiluvut ovat isoja, mutta aika pieniä meikäläiseen Aku Ankkaan verrattuna. Tietysti on otettava huomioon, että nimikkeitä on paljon -- jos jenkkilässä ilmestyisi Suomen tapaan vain 30 sarjakuvalehteä, numerot lieneisivät vaikuttavampia...

Kolmanneksi, loppupäästä löytyy järkyttävän pieniä lukuja sellaisilla lehdillä, jotka kuitenkin ovat maailmanlaajuisesti tunnettuja...


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 27.08.2004, klo 16:01:51
Barbie voittaa Wolverinen!

Tässä olisi muuten aivan sairaan hyvä sarjis-idea -- harmi vaan copyrightit taitaa olla hiukan esteenä.  ;D

(Siitä tulikin mieleeni jokin vanha omakustannesarjakuva, jossa sanottiin jotain tähän malliin: "Hitto, Frank, sinä olet aivan liian kova ja sairas!" Mikähän sarjakuva tuokin mahtoi olla...)


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Veli Loponen - 27.08.2004, klo 16:03:19
Loppupään pienillä lehdillä (esim. Disneyn ja Archien ja myös moni manganimike) on pieni myynti, koska suurin osa niiden myynnistä tapahtuu lehtipisteiden kautta. Esim. Archie on joskus ilmoittanut, että niillä lehdet myy vakiona n. 100 000 kpl/nro. Viime vuonna Shonen Jump -mangalehden myynniksi sanottiin peräti 300 000.
Siellä graphic novelien listallakin luvut ovat pieniä, mutta nekin luvut ovat vain sarjakuvakauppojen tilauksia. Listassa ei ole kirjakauppojen yms. tilauksia, ellei ne ole tilannu Diamondin kautta.
Byrnen Doom Patrol 1 myi Diamondin listan mukaan n. 45 000. Kuitenkin Byrne sanoi, että palkkio (se saa provikkaa) oli n. 60 000 myydystä lehdestä.
Puuttuvat lehdet selittyy myös sillä, että niitä myydään lehtipisteissä tai sitten niillä on joku muu jakelija kuin Diamond (tämä saattaa olla Heavy Metallin tapauksessa).


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 27.08.2004, klo 16:10:53
Muuten, Welzu, eikös irtonumerot julkaista jenkeissä parikin kuukautta ennen kannessa olevaa ilmestymiskuukautta? Joten voisiko olla että irtonumero on myynnissä enemmän kuin kuukauden? Silloin nuo luvut olisi 'vajaita'. Ainakin Graphic Novelien kohdalla myyntiaikaa on varmaankin enemmän kuin kuukausi, paitsi supermarketeilla jotka träshää lehdet ja kirjat parin viikon myyntijakson jälkeen...


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jukka Laine - 27.08.2004, klo 16:11:52
Minäkään en oikein usko tuohon Diamondin listaan. Jenkeissä Archie Comicsin markkinaosuus on Diamondin mukaan alle prosentin ja silti niitä lehtiä myydään kaikkialla, supersankareita ei.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Veli Loponen - 27.08.2004, klo 17:28:07
Kuten sanoin, niin Diamondin lista perustuu siihen, mitä jälleenmyyjät ovat tilanneet. Se ei siis kerro mitään siitä, mitä on myyty. Diamondin kautta tilatuilla tuotteilla ei ole palautusoikeutta, joten kustantajan kannalta nuo on myytyjä, mutta saattavat jäädä sarjakuvakaupassa hyllylle pidemmäksikin aikaa.

Nuo todelliset luvut on myös arvioita. Tarkkoja lukuja ei yleensäkään ole tiedossa. Kuitenkin noi prosentit yms. jotka lasketaan Batmanin tilausten mukaan on sitten virallisia Diamondin lukuja. Eli index-numero tulee sen mukaan miten mitäkin on tilattu suhteessa Batman-lehteen (joka kuulemma on suht tasainen myynniltään). Batman on siis aina 100. MK Spider-man #4:n indeksi on 109.39 eli sitä on tilattu 9.39 % enemmän kuin Batmania. Jne.

Usein monista lehdistä on myös sitten uusinta tilauksia. Esim. uusimman listan lopulla löytyy Superman/Batman 9, Another nail 1, Doom Patrol 1(!), jotka on uusintatilauksia. Sarjakuvakaupat on siis tilannut lisää, kun kysyntä onkin ollut odotettua suurempi.

Irtonumeroiden kansipäivämäärä taitaa olla kolme kuukautta edellä. Se juontaa siitä, kun irtonumerot vielä myytiin lehtikioskeilla ja noin kustantamot sai pidettyä lehdet pidemmän aikaa myynnissä.

Diamondin lista on siis lähinnä suuntaa-antava, eikä paljoa edes sitäkään, koska se vääristää suuresti monia asioita (esim. juuri Archie).


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Palonen - 28.08.2004, klo 01:48:13
Itsestäni kun vaan tuntuu että nää sarjakuvan lukijat on kolmekymmentä ja risat -ihmisiä. Eli katoava luonnonvara. Uusia ei oikeen tuu.

Kiitos. Ennen ajatellukkaa itteäni katoavana luonnonvarana.

Yx asia joka pikkasen kai vaikuttaa siihen, ostaako kukaan ja mitään on tuo markkinointi. Eipä pahemmin ollu näkyny mainintaa missään, että Judge Dredd Megazineä on Suomessa myynnissä. Täältä siitä luin ja silloinki liian myöhään. Jäi ostamatta, kun tuo Länsi-Vantaa ei kuulu joka päiväiseen peuhuukenttääni. Ollaan sitten ilman.

Huomasiko kukaan, minäkin vain puolikoomassa surffaillessani, että TV7, tuo uskossa mulaavien oma peuhuukenttä, oli tehny jutun noituudesta. Ihme kyllä, jättivät Harry Potterin rauhaan, mutta Witch lehti on nyt se joka ajaa lapset pahoille teille ja (suora lainaus) "jopa laitoshoitoon".

Ugh.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: xml - 28.08.2004, klo 19:43:02
Kiinnittää huomiota moni juttu! Ensinnäkin, tavaraa puuttuu (missä on Heavy Metal?).

Heavy Metal:ssa julkaistaan vuosittain levikkiluvut, otsikon "Statement of Ownership" alla. Tuossa lukee vielä, että "Required by 39 U.S.C 3685". Eikö noita levikkilukuja ole muissa amerikkalaisissa lehdissä?

Tässä osa luvuista poimittuna January 2004 -numerosta:
Viimeisen 12 kuukauden keskiarvot:
Total Copies:                                      157 682
Paid and/or Requested Circulation:          57 009
Mail Subscriptions:                               18 255
Total Paid and/or Requested Circulation:  72 264
Total Free Distribution:                           1 854
Total Distribution:                                 74 118
Return from News Agents:                      82 255


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Veli Loponen - 29.08.2004, klo 20:17:13
Yhdessä vaiheessa jenkkilehdissä oli usein listattu painosmäärä, levikki yms. Ehkä toi laki koskee vain lehtipistemyyntiä ja DC:n ja Marvelin useimmat lehdet on puhtaasti sarjakuvakauppamyyntiin.

Ennen vanhaan lehden lopettamisen syynä jenkeissä oli se, että palautuksia tuli yli puolet painoksesta. Heavy Metallilla näyttää palautukset olevan yli puolet. Kuitenkin toi yli 72 000 myytyä lehteä on aika hyvä tulos.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Ruzaccho - 29.08.2004, klo 23:43:19
Mutu-pohjalta...

Suomessa sarjakuvalehtien myyntimäärissä vaikuttavat monetkin tekijät. Trendit näyttävät suosivan strippisarjakuvaa ja albumeita. Ymmärrettävää toki, sillä strippi syntyy yhden hengen voimin päivässä, mutta käsikirjoitettu sarjakuva vaatii monta työntekijää ja pitkän ajan. Albumit puolestaan ymmärretään kirjoiksi, joihin pätevät lahjamarkkinoinnin säännöt. Vaikka olisi millainen talouskasvu, niin sarjakuvassa köyhäillään.

Muuten, yksi paha juttu suomalaisessa sarjisbisneksessä on ollut tamperelaisten kustantajien yritys- ja rahoitusrakenteiden vaihtelevuus.

Kustannus Oy Semic ei koskaan näyttänyt keikkuvan hirveän kaukana konkurssista. Se pantiinkin jossain vaiheessa lihoiksi ja toimintaa jatkoi Egmont, vanhalla henkilöstöllä ja vanhoilla julkaisuilla. Uudet omistajat, SanomaWSOY etunenässä, ovat satsanneet kustannusyhtiössä selvästi enemmän uusiin nimikkeisiin kuin vanhojen markkinointiin.

Mustanaamion ja Bamsen ("Maailman Vahvin Nalle") tapaisissa pohjoismaisissa julkaisuissa on synergiasäästöt vedetty tappiinsa jättämällä suomalaiseen osuuteen oikeastaan vain käännättäminen, painaminen ja jakelu. (Kaukana ovat ne 80-luvun aktiivisen toimituspolitiikan vuodet, jolloin Mustiksen ja Nallen sivuilla julkaistiin innokkaimpien lukijoiden valokuvia, omia piirroksia ja kirjeenvaihtoilmoituksia.)

Kun tässä viimeisten viiden kuuden vuoden aikana Semic-Egmont-Sanoma Magazines-kuvio on yrittänyt vakiintua, olen ollut toiveikkaalla mielellä... Erkon miljardi-imperiumin rahoilla pitäisi pystyä julkaisemaan laadukkaita sarjakuvia ja tukemaan myös niiden vanhojen kulttuuriaarteiden levittämistä. Toistaiseksi tulokset ovat olleet heikonlaiset ja Egmontin Tampereen-konttori ei ole juuri saanut "banaania" markkinointibudjettiinsa.

Kulttuuribisnes on siitä erikoinen toimiala, että markkinoita ei oikeastaan voi tukkia. Kilpailijan myymä sarjakuva ei ole pois minun sarjakuvakaupastani. Mitä enemmän sarjakuvia saadaan myyntiin, sitä enemmän niitä ostetaan. Sen koneen kun vain saisi käyntiin! Mutta mikään moottori ei pelaa ilman starttia. Tässä sillä Sanoma Magazinesin isolla rahalla olisi käyttöä.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jukka Laine - 30.08.2004, klo 07:32:51
julkaistiin innokkaimpien lukijoiden valokuvia, omia piirroksia

Mustiksessa oli 70-luvun alussa joensuulaisen Ismo Alangon kuva. Ja samaan numeroon oli sopinut vähän myöhemmin kitaristi Costello Hautamäki ja näyttelijä Janne Auvinen, molemmat Tampereelta.

Keiden nykyisten sarjakuvantekijöiden varhaistöitä on muuten julkaistu sarjislehtien lukijanpalstalla? Mattipekka Ratian useampikin piirros näkyi 80-luvun alun Marvel-lehtien sivuilla ja Jukka Murtosaari oli piirtänyt Teris vs. Tappajahai -sarjakuvan. Niin, Non Stopissahan oli montakin myöhempää supertähteä...


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: VesaK - 30.08.2004, klo 09:27:30
Niin, Non Stopissahan oli montakin myöhempää supertähteä...

No niihä ol: http://www.kvaak.fi/naytaartikkeli.php?articleID=293


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jukka Laine - 30.08.2004, klo 10:20:21
Non Stop lienee kartoitettu, mutta muiden lehtien tuttuja?


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Veli Loponen - 30.08.2004, klo 10:32:38
Teräsmiehessä on ollut ainakin Jukka Murtosaaren piiroksia. Ihmenelosissa oli Petri Hiltusen piirros (voitti muistaakseni jonkun piirustuskilpailun).


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 30.08.2004, klo 12:28:32
Trendit näyttävät suosivan strippisarjakuvaa ja albumeita.

SanomaWSOY etunenässä, ovat satsanneet kustannusyhtiössä selvästi enemmän uusiin nimikkeisiin kuin vanhojen markkinointiin.

Erkon miljardi-imperiumin rahoilla pitäisi pystyä julkaisemaan laadukkaita sarjakuvia ja tukemaan myös niiden vanhojen kulttuuriaarteiden levittämistä.

Kulttuuribisnes on siitä erikoinen toimiala, että markkinoita ei oikeastaan voi tukkia. Kilpailijan myymä sarjakuva ei ole pois minun sarjakuvakaupastani. Mitä enemmän sarjakuvia saadaan myyntiin, sitä enemmän niitä ostetaan.

Tuossa joitakin väitteitä joista olen eri mieltä. Toidettakoon, että olen edelleen myös sitä mieltä, että sarjakuva on nappikauppaa. Perusteluna nimen omaan se, että sen parissa ei monikaan elätä itseään.

Sarjakuvamarkkinat voi tukkia. Näin kävi mm. 90-luvun puolivälissä ainakin kotimaisen osalta (mahdollisesti myös viime vuonna?!). Mutta tarjonta lisää toki myyntiä, siitä olen yhtä mieltä kirjoittajan kanssa.

Erkon imperiumi julkaisi sitkeästi mm. Punaniskaa. Mitähän uusia nimikkeitä on tuotu. Minusta tuntuu, että pikemminkin vanhat Natashat, Sammy Dayt ja Piko&Fantasiot sekä tietenkin Akun brändi on puristettu niin kuiviin kuin voi, eikä uusia myyntihittejä ole yritetty luoda. Tämä asia lienee kumminkin kaikkea muuta kuin mustavalkoinen.

Trendien ohella strippien julkaisemista suosii myös bisnesajattelu. Se on ainoa kaupallisesti ajatellen tolkullinen toimintamalli.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 30.08.2004, klo 14:47:50
Tämä on ollut hyvin valaisevaa, kiitoksia kaikille!  Olen saanut tästä paljon ajateltavaa. ;D

Toidettakoon, että olen edelleen myös sitä mieltä, että sarjakuva on nappikauppaa. Perusteluna nimen omaan se, että sen parissa ei monikaan elätä itseään.

Ihan mielenkiinnosta: onko Suomessa jokin (piirros- tai maalaus-) taiteen osa-alue (mainonnan kuvitusten lisäksi) joka ei ole nappikauppaa? Siis onko esim. piirrostaidolla yleensä muuta hyötysovellusta kuin kuvittaa mainoksia?


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 30.08.2004, klo 15:18:55
On myös taiteilu. Kuvataiteilijoita on aika paljon ja se elättää lisäksi mm. kehystäjiä galleristeja, tutkijoita yms. vaikkeivat taiteilijat itse niin leveästi usein eläkään.
Sarjakuva on kuitenkin nähdäkseni enemmän bisneslähtöistä toiminttaa kuin esimerkiksi taide. Ja eipähän se kirjan- ja lehtien kustantaminenkaan suomessa niin hirmuisen suurta teollisuutta ole. TÄllä alueella varmaankin sanomalehdet jyräävät!? Kukahan tietäisi siitä, kuinka iso osa sarjakuva on kirjojen- (albumit) ja lehtien tuotannosta/markkinoista. Mahdollisesti jotain 30%luokkaa? Sivumäärinä, nimikkeinä, yksittäisinä julkaisuina, myynniltään...?! On tässä näitä muuttujia, huh.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 30.08.2004, klo 20:06:42
On myös taiteilu. Kuvataiteilijoita on aika paljon ja se elättää lisäksi mm. kehystäjiä galleristeja, tutkijoita yms. vaikkeivat taiteilijat itse niin leveästi usein eläkään.
Sarjakuva on kuitenkin nähdäkseni enemmän bisneslähtöistä toiminttaa kuin esimerkiksi taide.

Jeps. Eikös kuvataiteilijoiden tuloista suurin osa tule apurahoista?  ??? Siis tunnen yhden 'aidon' kuvataiteilijan, ja kuvittelisin, että kaveri ei kyllä taulumyynnillä pärjää. Mutta kuten tavallista en oikeasti mitään tiedä. (Itse työskentelen ihan muulla alalla.) Mutta aina on sanottu että taiteilijat elää köyhyysrajalla. Siis useimmat, en tiedä paljonko näitä Palmuja on.

Minulla on ollut aina se kuva, että piirustus- tai maalaustaito ovat tässä maassa jotain jolla ei leipää saa... Mutta mitäs minä tiedän.  ;D


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko... "nappikauppaa"
Kirjoitti: Lurker - 31.08.2004, klo 12:09:51
"Nappikaupasta"... ulkomailla ja kotomaan kamaralla.

Ulkomaalaiset ystäväni eivät ikinä ole kuulleetkaan mistään Waltarista tai Linnasta tai Kivestä, mutta muumit ovat heille kyllä lähes aina tuttuja, samaten Mauri Kunnaksen kuvakirjat, jotka usein ovat hyvin sarjakuvamaisia.

Suomalainen sarjakuva ei ole koskaan myynyt niin hyvin kuin nyt (Viivi & Wagner, Naisen kanssa, B. Virtanen jne.) Aina kuulutetaan sitä nykyajan suurta romaania; harva on huomannut, että se ilmestyi jo: Mämmilä! Loppuhuipennuksena (?) oli komea albumi www.mammila.fi, josta itse nautin enemmän kuin mistään käännösalbumista.

Mitä Suomi lukee -lista Kotimainen kaunokirjallisuus (tammikuu 2004)
 
1  Nopola Sinikka: Ei tehrä tästä ny numeroo
2  Saisio Pirkko  Punainen erokirja
3  Remes Ilkka  Ikiyö
4  Tuomola Juba Viivi ja Wagner: Viriili vesipeto

Se, että supersankarit ovat Suomessa aivan marginaalista (onneksi?) sarjakuvaa, on antanut meillä tilaa muulle, ehkä paremmalle ja laadukkaammalle kotimaiselle tuotannolle.

Sekä Nalle Puhissa että Aku Ankassa on alkanut olla myös kotimaisia tekijöitä!

Mauri Kunnas Amazonissa:
http://www.amazon.co.uk/exec/obidos/search-handle-url/index=books-uk&field-author=Kunnas%2C%20Mauri/026-6611837-0466069 (http://www.amazon.co.uk/exec/obidos/search-handle-url/index=books-uk&field-author=Kunnas%2C%20Mauri/026-6611837-0466069)

Tove Jansson Amazonissa:
http://www.amazon.co.uk/exec/obidos/search-handle-url/index=books-uk&field-author=Jansson%2C%20Tove/026-6611837-0466069 (http://www.amazon.co.uk/exec/obidos/search-handle-url/index=books-uk&field-author=Jansson%2C%20Tove/026-6611837-0466069)



Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: VesaK - 31.08.2004, klo 13:36:55
Mitä Suomi lukee - lista ei ole kovin luotettava, niinkuin eivät listat noin yleensäkään. Kun katsoo kotimaisen kaunokirjallisuuden kymmentä kärjessä, Juban albbari tipahtaa välillä pois, ollen seuraavassa kuussa taas listan neljäntenä... eli kuka kulloinkin listaa on koonnut, ja päättänyt onko sarjakuva kaunokirjallisuutta.
Mutta hemmetisti kyllä myydään Jubaa ja Kunnasta, varsin hyvin myös Sami Toivosen & Aino Havukaisen lastenkirjoja.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: xml - 31.08.2004, klo 19:35:23
Ennen vanhaan lehden lopettamisen syynä jenkeissä oli se, että palautuksia tuli yli puolet painoksesta. Heavy Metallilla näyttää palautukset olevan yli puolet. Kuitenkin toi yli 72 000 myytyä lehteä on aika hyvä tulos.

Huonompaan suuntaan näyttää luvut menevän:
12 kuukauden keskiarvot:
Vuosi   Total       Total Paid/      Return from
         Copies      Requested       News Agent
                     Circulation
-----------------------------------------------------------
2004   157 682    72 264   46 %    82 135   52 %   
2003   166 436    82 636   50 %    80 834   49 %   
2002   175 135    89 164   51 %    82 784   47 %   
2001   193 530    92 043   48 %    98 192   51 %   
2000   214 169    96 536   45 %   113 655   53 %   
1999   229 703   104 866   46 %   120 646   53 %   
1998   248 417   115 011   46 %   126 994   51 %   
1997   260 077   127 917   49 %   125 648   48 %   
1996   272 492   141 827   52 %   124 009   46 %   
1995   251 229   142 958   57 %   102 347   41 %   
1994   235 332   130 264   55 %   103 137   44 %   
1993   233 083   114 887   49 %   115 788   50 %   
1992   230 284   114 856   50 %   112 476   49 %   
1991   232 746   115 883   50 %   113 897   49 %   
1990   229 708   111 479   49 %   114 077   50 %   
1989   232 645   114 923   49 %   113 434   49 %   
-----------------------------------------------------------



Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: VesaK - 31.08.2004, klo 19:43:15
Witch lehti on nyt se joka ajaa lapset pahoille teille ja (suora lainaus) "jopa laitoshoitoon".

Kashos perkleps. Onpi jäänyt huomaamati, vaikka ilolla ko. kanavaa lähes joka ilta vilkuilen samalla kuunnellen harrasta "kabbala kabbala hey" -musiikkia. Pitääkin huomenissa kertoa Witchi-lehden toimittajille minkä kätyreitä ovat, tietänevätkö harhaanjohdetut itsekään. Vai mihin laitoshoitoon? Hammashoitolaan ilmelien tarinoiden takia?

(En ole koskaan lukenut yhtään W.I.T.C.H. -tarinaa, eli en joudu ainakaan niiden takia laitokseen... armeijakin tuli jo vahingossa käytyä...)


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: xml - 31.08.2004, klo 19:45:53
SanomaWSOY etunenässä, ovat satsanneet kustannusyhtiössä selvästi enemmän uusiin nimikkeisiin kuin vanhojen markkinointiin.
Erkon imperiumi julkaisi sitkeästi mm. Punaniskaa. Mitähän uusia nimikkeitä on tuotu. Minusta tuntuu, että pikemminkin vanhat Natashat, Sammy Dayt ja Piko&Fantasiot sekä tietenkin Akun brändi on puristettu niin kuiviin kuin voi, eikä uusia myyntihittejä ole yritetty luoda. Tämä asia lienee kumminkin kaikkea muuta kuin mustavalkoinen.

Tulihan viime vuonna uusia nimikkeitä WSOY:n kautta: Jussi Jänis, Jeanin elämää yms.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: VesaK - 31.08.2004, klo 19:53:40
Lissee tulee, malttakee: Trondheimia sekä WSOYlta että Asemalta, Joe Saccon Palestiina WSOYlta sekä Isac le Pirate, Otavalta Persepolis ja Kekkonen, Jassoa Tammelta, Sfarin Pikku vampyyri, Timppa Mäkelän Rooma jne. Arktiselta Banaanilta...  Ostakaa nyt kun niitä saatte! Jos ostatte niin jatkossa kustantajien valikoima eiku kasvaa. Lyökää lujasti niitä pellejä jotka pöllivät sarjiksensa kirjakaupoista tai kirjastoista!  


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jari Lehtinen - 13.10.2004, klo 01:35:48
Antoisa aihe.

Olen sorvailemassa pientä poikkitieteellistaiteellis (juu, kutsukaa vain höpsismiksi, sitä se on) -tyylistä taulukointia.

Etsiskelen vastausta kysymykseen:
Kuinka monta sarjakuvajulkaisua myydään vuodessa Suomessa per nenä?

Sovitaan käytännön syistä, että levikki saa olla yhtä kuin painosmäärä, ettei tarvitse halkoa yhtään enempää hiuksia kuin mitä muissa vertailumaissa.

Lurker antoi arvokkaat ja vieläpä tuoreet tilastot Egmontilta ja Sanomalta. Mutta siinä ei ole kaikki. Minulla on kyllä Sarjakuvakataloogi 2003, jossa on edustettuna 14 kustantajaa. Ei siinäkään ole kuitenkaan kaikki.

Onko jossakin joku jo tehnyt tämän laskelman, ja mistä sen löytäisi?


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 13.10.2004, klo 16:19:18
Olen sorvailemassa pientä poikkitieteellistaiteellis (juu, kutsukaa vain höpsismiksi, sitä se on) -tyylistä taulukointia.

Etsiskelen vastausta kysymykseen:
Kuinka monta sarjakuvajulkaisua myydään vuodessa Suomessa per nenä?

...jos saat tutkimusprojektin päätökseen, ole ystävä ja julkaise tulos Kvaakissa. Nämä tiedot ovat tavallaan aina hyvää pohjaa kaiken tämän kaaoksen keskellä ymmärtää, miksi asioita oikeasti tapahtuu.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: VesaK - 13.10.2004, klo 16:30:03
Kannattaapi kaivella esille Heikki Jokisen teos:

14/2001
Jokinen Heikki
Tuolien välistä omalle pallille
Sarjakuva valtion taidepolitiikassa
Helsinki, Edita, 2001
ISBN 952-442-427-4

Siitä valottuupi hiukan asioita, vaikka tilanne onkin muuttunut hipppuraisen positiivisempaan suuntaan.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Lurker - 14.10.2004, klo 14:38:40
<snip>
Etsiskelen vastausta kysymykseen:
Kuinka monta sarjakuvajulkaisua myydään vuodessa Suomessa per nenä?
<snip>

Toinen mielenkiintoinen aihe olisi, että miksi suomalainen sarjakuva ei myy maailmalla.

Suomen Kuvalehden sarjisliite sai palautetta lehden seuraavassa numerossa, että Muumien jälkeen ei ole tehty mitään "myyvää" . Muumihan suunniteltiin yhdessä brittien kanssa.  

SK:lla on muuten palautesivu sarjisliitteelleen:

http://www.suomenkuvalehti.fi/sarjis/ (http://www.suomenkuvalehti.fi/sarjis/)


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 14.10.2004, klo 14:47:55
Toinen mielenkiintoinen aihe olisi, että miksi suomalainen sarjakuva ei myy maailmalla.

Onko sitä edes kukaan tarjoamassa?

Kun täällä ei ole edes isoa sarjakuvien kustantajaa, keneltä ulkomaan elävät sitä edes kyselisivät?

Sanotaan että ranskikset tai jenkit jostain kumman syystä haluaisivat tietää mitä täällä on tarjolla. Mistä ne sen tiedon löytää?

Myynti ja markkinointi on vaikeita ja kalliita asioita. Suurilla markkinoilla on suuret pelaajat, jotka lähinnä varmaankin kiinnostuvat sellaisista tarjoajista joilla on jo merkittävää näyttöä. Jos joku saa pään auki, uskon että samaa latua pääsisi monta perässähiihtäjää.

Tässä maassa on ehkä puoli tusinaa piirtäjää, jotka voisivat oikein markkinoituna olla menestyksekkäitä. Mutta sitä alkua ei helpolla kukaan tee.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 14.10.2004, klo 18:05:49
SK:lla on muuten palautesivu sarjisliitteelleen:

Mutta noita palautteita ei voi lukea mistään online? Ei ainakaan tuolta löytynyt.

Timo


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jukka Laine - 15.10.2004, klo 07:37:58
Minusta tuntuu että B.Virtanen voisi mennä läpi Ruotsissa. Onko yritetty?


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: VesaK - 15.10.2004, klo 13:06:51
Onhan toki. (http://www.bullspress.com/bullsSweden/go.wiz?doc=1002158&sid=3652435910151220178018613425041015122030) Mutta kun ei Ruåtsissa ole vastaavia työyhteisöjä kuin Suomessa, ts. huutavia pomoja. Jos svenskafirmassa jokin juttu mättää, niin sitten istutaan saman pöydän ääreen ja diskuteerataan lite.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 15.10.2004, klo 13:11:44
Onhan toki. (http://www.bullspress.com/bullsSweden/go.wiz?doc=1002158&sid=3652435910151220178018613425041015122030)

No, höh... olis kai tuo pitäny kääntää ruåtsiksi. B. Svensson tai jotain.

Timo


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Paalujuntta - 15.10.2004, klo 13:13:35
Jessus...hahmojen nimet jätetty kääntämättä...kuka kumiaivo tuonkin on mahtanut söhliä?


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: tertsi - 15.10.2004, klo 13:15:47
Onhan toki. (http://www.bullspress.com/bullsSweden/go.wiz?doc=1002158&sid=3652435910151220178018613425041015122030) Mutta kun ei Ruåtsissa ole vastaavia työyhteisöjä kuin Suomessa, ts. huutavia pomoja. Jos svenskafirmassa jokin juttu mättää, niin sitten istutaan saman pöydän ääreen ja diskuteerataan lite.

Harmi, jos ruottalaisia ei naurata  se, miten Suomessa asioita hoidetaan. Eli jos markkinoiskin B. Virtasta jotenkin nimenomaan SUOMALAISENA juttuna, eikä yrittäiskään tehdä siitä B. Svenssonia.

Itse ainakin olen nauranut makeasti Arne Ankalle, vaikka se kuvaa nimenomaan ruotsalaisia eikä mitenkään heijastele suomalaista elämää.


Mutta jos ei käy kaupaksi, niin ei sitten!
Hulluja nuo ruotsalaiset!!!

Äh. Timo ehti taas sillä välin, kun mä sommittelin sanomisiani.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: tertsi - 15.10.2004, klo 13:19:01
Mutta jos siis on tarkoitus ollut tarjota B. Virtasta ikään kuin ruotsalaisia työpaikkaoloja sivaltelemaan, niin totta kai olisi pitänyt nimet ruotsintaa!!!!!!!!!!


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jukka Laine - 15.10.2004, klo 17:29:46
Vesa puhuu nyt maasta jossa Masi on ykkössarjisten joukossa. Jos Kessu menee läpi niin menee Murikkakin. Ja Nilkén on ihan kuin ruotsalaispomo.

Ruotsissa ruotsinnetaan kaikkien amerikkalaisten vastaavien strippien hahmot joten olisi Virtanenkin pitänyt.

Ja ruotsalaiset suomennetaan meillä. Täälläkin Aamupostissa ilmestyvät ruotsalaiset Helge ja Maisteri Jaatinen.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Paalujuntta-Jorma - 15.10.2004, klo 18:46:52
Siis pitääkö tämä oikeasti tulkita niin, että B. Virtasen hahmojen nime jätettiin kääntämättä siksi, ettei niitä viitsitty tai osattu käntää tai ei tultu ajatelleeksi koko asiaa? Voiko olla totta? :o

Antaa vaikutelman uskomattoman ammattitaidottomasta markkinoinnista! Mistä kiikastaa?


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 15.10.2004, klo 19:06:57
Mutta kun ei Ruåtsissa ole vastaavia työyhteisöjä kuin Suomessa, ts. huutavia pomoja.

No mutta, maa joka tuottaa Roy Andersonin kaltaisen elokuvaohjaajan... Kyllä siellä varmaan B. Virtanen menisi B. Svenssonina? (Ko. Roy voisi muuten ohjata mainiosti ko. sarjakuvasta leffan).

Timo


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: jokela - 15.10.2004, klo 19:53:08
Onhan toki. (http://www.bullspress.com/bullsSweden/go.wiz?doc=1002158&sid=3652435910151220178018613425041015122030) Mutta kun ei Ruåtsissa ole vastaavia työyhteisöjä kuin Suomessa ...
.. Mutta jos ei käy kaupaksi, niin ei sitten! Hulluja nuo ruotsalaiset!!! ..

Niin duoda .. ovat joo. Tai sitten jotenkin huumorittomia ja yksinkertaisia.

Mutta noin lonkalta, vientisarjaa on rutosti enempi suomeen mitä tuontia. Ruåtsista tuttuja onkin kai Arne Ankka, Helge, Rocky, Bamse ja mitä kaikkia niitä onkaan ..

Mutta mites toisippäin? Lehti- tai strippisarkjakuvista Viivi & Wagner meni Full Stop´in lehdessä, Ponduksessa ajan (Vivi & Wagner´inä, 2002) nyt sitä julkaisee kai Egmont´in lehti Bizarro. Siitä onkin sitten pitkä harppaus .. pelkkään tyhjyyteen ..

Suomen Egmont´han tekee yhteistyötä kollegojensa kanssa (kirjapuolella) mutta ei vaikuta että olisivat  pahemmin suomalaisia sarjiksia yrittäneet tyrkyttää julkaistavaksi.

Niin Vesa, onhan toi B. Virtanen joo Bull´s´in jakelussa samoin kuin V & W, jos ostajia löytyisi mutta kun niitä ei vaikuta olevan!! Kuinkas on omassa firmassa, kuka myy ja kuinka ahkeraan kaupitellaan tuotteitanne?
Ja onkos niitä kukaan ´puhemies´ tosissaan yrittänyt itsepäisesti tyrkyttäen myydä mitään ulkomaille??

Vaikuttaa siltä ett norja-ruåtsi-yhteistyö menee aivan mainiosti, enpä kuitenkaan tiedä miksi.

Albumien kanssa asia on hiukan parempi mutta ei sekään päätä huimaa. Julkaisijat ja kustantajat ei tietenkään pistä rahojaan likoon epävarmoihin, outoihin projekteihin.
Kaikenlaisten avustuksien tukemana niitä on julkaistu mitä on tullut. Kati Kovács se kai on eniten tuttu nimi, niitä jo julkaistu neljä albumia. Ja Matti Hagelberg´in Kekkonen julkaistaan ensi vuonna, toinen häneltä.

Voisihan niitä hyviä albumeja ja sarjoja pistää riviin vaikka kuinka, ehkä ne lopulta lukijansa löytävät mutta se kustantajan löytäminen on taasen kiven takana ..

Kirjapuolellahan esim. Schildt julkaisee teoksiaan suomessa SEKÄ ruåtsissa! Ja yhteispainatusta harjoitetaan jo kaiketi aikas paljon. (Esim. tuleva Lucky Luke-sarja). Oliskos siinä järkeä ja kuka sen sitten maksaisi?
Mutta, sitten voikin olla (pienemällä kustantajalla) vaikeutena löytää ostajat, alkaa myynti- ja markkinakanavien ruotiminen ..  

-- j --

ps. Olis toi B. Virtanen ihan hyvä esim. B. Strömberg ..


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jukka Laine - 15.10.2004, klo 20:09:55
B. Lilleström olisi parempi valinta.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: jokela - 15.10.2004, klo 20:26:25
Niinpä on  ;D

Joo ja vielä että ainahan sitä saa kaikenlaista toivoa niinkö joulupukilta, mutta jos ei elettäisi missään parallelli-universumissa ..

Kuinka moni suomalainen sarjis-tekijä on saavuttanut kuuluisuutta ulkomailla?!? Taitaa jäädä melkein yhden käden sormiin luvut ..

-- j --


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jukka Laine - 15.10.2004, klo 23:20:12
Joonasta julkaistiin jonkin verran aikoinaan maailmalla, Tape Koivistolta on jotain tullut saksaksi ja Timo Kokkilalta viroksi.

Sitten minulla on jostain kumman syystä käsitys että 30-luvulla on jotain päässyt maailmalle asti.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: xml - 17.10.2004, klo 18:27:28
Kannattaapi kaivella esille Heikki Jokisen teos:

14/2001
Jokinen Heikki
Tuolien välistä omalle pallille
Sarjakuva valtion taidepolitiikassa
Helsinki, Edita, 2001
ISBN 952-442-427-4

Siitä valottuupi hiukan asioita, vaikka tilanne onkin muuttunut hipppuraisen positiivisempaan suuntaan.

Siis, tuo selvityshän käsittelee enemmän sarjakuvan tukimuotoja kuin sarjakuvamarkkinoita. Mikä lienee sen tarkoituskin. Miten sen pitäisi valottaa asiota?

"Selvitys etsii keinoja, joilla sarjakuva voitaisiin liittää muiden taiteiden lailla tasa-arvoisena taidehallinon tukitoimien piiriin."

Tässä kuitenkin muutamia lainauksia, ovatko nämä asiat muuttuneet positiivisempaan suuntaan?

Luvussa 3 "Sarjakuvan julkaiseminen ja levitys Suomessa" käsitellään myös markkinaongelmia.

"Entäs nyt?"

"Kustannus Jalava on leikannut nimikemääränsä vähiin..." "Keskisuureksi kustantamoksi kasvanut Like Kustannus panosti aiemmin vahvasti sarjakuvaan tarjoen laatua ja määrää. Sen viime vuosien ohjelmassa on enää muutamia sarjakuvia... Sarjakuvalla oli aiemmin suuri merkitys yhtiön kassavirran takaajana, nyt sitä ei enää tähän tarvita." "Egmont Kustannus on perinteinen sarjakuvakustantamo, joka on pyrkinyt suurilevikkiseen tuotantoon." "Helsinki Media keskittyy Disney-tuotantoon." "Kotimaisen sarjakuvan puolella on viime vuosina kunnostautunut Otava... Vakiintuneimmat kotimaiset tekijät etsiytyvät Otavalle..." "Kotimaisen sarjakuvan toinen keskeinen tekijä on Valiosarjat (Arktinen Banaani) ... panostaa levitykseen ja markkinointiin."

"Julkaisemisen ja levityksen pulmat"

"... käännösalbumien julkaiseminen on kuivunut kasaan. Yksikään kustantaja ei ole tällä hetkellä halukas lanseeraamaan laajasti uusia tekijöitä ja töitä..."

"Eräs kustantaja määrittelee tilanteen siten, että sarjakuvakustantamoissa on ennemmin ollut henkilöitä, joilla on omia mieltymyksiä, kuin että taloilla olisi ollut oma selkeä linja ja profiili. Siten henkilöiden vaihtuessa kustannuspolitiikan muutokset näkyvät helposti."

"Levityskanavat ovat myös pulma." " Erityisesti korkealaatuisen sarjakuvan kustantajien suuri määrä, osittainen kustannustekninen amatöörimäisyys ja pienuus tekee heidän tuotteistaan kirjakaupoille hankalia, koska niille ei ole odotettavissa markkinointitukea ja kirjojen toimitukset saattavat viipyä."

"Laatusarjakuvan myynti keskittyy isojen kirjakauppojen lisäksi sarjakuvan erikoiskauppoihin, ... sekä myös uusia kirjoja myyviin antikvariaatteihin, ... lähinnä yliopistopaikkakunnille. Muuta maata palvelee postimyynti, joka on sarjakuvan osalta melko suurta..." "Sarjakuvan lukeminen hajoaa tasaisesti koko maahan, mutta levitys ei." "Massasarjakuvaa myydään lähinnä kioskien kautta, mutta se edellyttää suurta painosta, markkinointia ja ammatttimaisen tehokasta logistiikkaa."

"Miten tukea?"

"Kustantajat eivät lämmenneet ajatukselle suorasta tuotantotuesta, koska pelkäsivät sen vääristävän julkaisupolitiikkaa." "Taiteilijatukea kannatettiin,..." "... kustantajat lämpenivät markkinointiin ja levitykseen liittyville tukimahdollisuuksille..." "Monet julkaistuista albumeista eivät löydä tietään myyntiin ja lukijoille, koska niitä ei markkinoida oikeastaan mitenkään. Kirjakauppalevityksen logiikka tukee myös jo valmiiksi isolevikkisiä teoksia, kioskilevityksestä puhumattakaan."

"Omakustanteista ... saattaa puuttua kirjakaupan edellyttämä viivakoodi."

"Markkinointikampanjan minimihinnaksi voi arviopida 30-50 000 markkaa, se edellyttää ilmoittelua, tilaisuuksia ja näytevaraston toimittamista kirjakauppohin." "...korkealaatuisen ja/tai vähälevikkisen sarjakuvan markkinointi ja levitys on kallista suhteessa teoksen odotettavissa olevaan tuottoon."


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: VesaK - 18.10.2004, klo 10:35:34
Lukekaapas Ilkka Kalliomäen mielipide (viime)viikon Suomen Kuvalehdestä. Se on kaikessa "radikaaliudessaan" varsin totuudenmukainen, ytimenä se, että ensin suomalaisten sarjakuvien pitäisi mennä kaupaksi Suomessa, sitten vasta ulkomaille ovia koputtelemaan.
Aihepiiri on sitten yksi kivi kantona kaskessa. Kemin kilpailun tuomaristossa istuneet ruotsalaiset eivät ollenkaan tajunneet suomalaissarjoja, varsinkaan huumori ei auennut. Mämmilä tuskin menee kaupaksi New Yorkerin kirjallisuusliitteeseen vaikka Rikhard Ronkaisesta tehtäisiin Rudolf Reindeer.
Joo, Virtasen, Viivin ja Wagnerin Suomen-menestyksessä on tuskin enää mitään paikkailemista, ja kyllä, on niitä kaupattu ulkomaille useampia vuosia. Se se vasta kärsivällisyytttä vaaatiikin, tuloksia esmes Viivin ja Wagnerin kohdalla alkaa näkyä vasta nyt (Bizarro Ruåtsissa, Pask-in -lehti Virossa).

Jokisen selvityksessä mainituista asioista sangen moni on edelleen kuin kolme vuotta sitten. Pistäkää mummonnekin ostamaan sarjakuvia niin ehkä sarjistilanne paranee vähitellen niinkin hyväksi kuin vaikka Norjassa. Nemi, Pondus & Rocky-kauppias Håkon Strand on ihmemies alallaan, sellaisia sarjakuva kaipaa.  


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Lurker - 18.10.2004, klo 10:56:44
Viimeksi Ärrällä käydessäni jäin hetkeksi juttelemaan myyjättären kanssa (tummat silmät ja ruskea tukka) ja kysäisin (hitaasti maksaessani), että mikä sarjakuva tällä hetkellä myy parhaiten.

Vastaus tuli kuin kaupan (lehti)hyllyltä: W.i.t.c.h ja Dragonlords.

Disneyn vastaisku (kuten uumoilin jo aikaisemmin tällä palstalla) mangaa vastaan onnistui. Italian Disney on se, mikä Suomessa nyt jyllää.

Veikkaan, että sittenkin, suurista odotuksista huolimatta, manga "lässähtää" ja jaa Suomessa pienemmän fanipiirin suosikiksi (kuten supersankarit). Mangan ongelma on se, että kukaan ei oikein tiedä, onko se suunnattu aikuisille vai lapsille vai molemmille... Kyse lienee kulttuurierosta.

Witchin kasvu, 43 %,  oli muuten aikauslehdistä kolmanneksi suurin 2002 - 2003 (voiton veivät Kultaristikot Extra ja Katso).

Levikkitietoa:
http://www.aikakaus.fi/com/jasenet/show_details.asp?luokka=a.1.6&vuosi=2004&lang=fin (http://www.aikakaus.fi/com/jasenet/show_details.asp?luokka=a.1.6&vuosi=2004&lang=fin)


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: xml - 31.10.2004, klo 19:46:00
WSOY näkyy panostavan sarjakuvien markkinointiin, lauantaina 30.10 oli Helsingin Sanomissa (sivulla D-4) koko sivun väri-ilmoitus otsikkolla "Sarjakuvien uudet klassikot".  Tuossa mainostetut sarjakuvat olivat: Jussi Jäniksen ihmeelliset seikkailut, Jeanin elämää, Kadonneiden nummien valitus, Maalari ja merirosvo, Palestiina, Maus ja Muumipeikko.

Hesarin ilmoitushinnaston mukaan tuollaiselle ilmoitukselle tulee hintaa yli 21 000 euroa (alv 0%). Sekä WSOY että Hesari kuuluvat toki molemmat SanomaWSOY-konserniin, joten rahaa ei oikeasti liiku.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jukka Laine - 01.11.2004, klo 09:39:12
Ilmeisesti Dragonlords menee hyvin kun en löydä mistään kun uteliaisuuteni heräsi vähän myöhään.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Antti Peltola - 01.11.2004, klo 12:17:22
mikä sarjakuva tällä hetkellä myy parhaiten.

Vastaus tuli kuin kaupan (lehti)hyllyltä: W.i.t.c.h ja Dragonlords.

Tarkoitat varmaan Dragon Ballia. Dragonlordsia ei saa lehtipisteistä.

Ilmeisesti Dragonlords menee hyvin kun en löydä mistään kun uteliaisuuteni heräsi vähän myöhään.

Katso kirjakaupoista, sieltä pitäisi löytyä.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: VesaK - 01.11.2004, klo 13:32:48
Dragonlordsia on niin pirkaleesti kirjakaupoissa, Erickson ja Cavazzano tuli tavattua, mukavia miehiä... mutta aika kamala se D-lords on, valitettavasti...


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jukka Laine - 01.11.2004, klo 13:38:34
Lurker väitti tuossa ylempänä että Ärrältä saisi...


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: VesaK - 01.11.2004, klo 16:15:26
Sekä että, Ärrältä ja kirjakaupoista. Yksi ongelma teoksessa tosin on, en kerro sitä julkisesti, mutta kaikki teoksen hankkijat asian kyllä havainnoivat.


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 01.11.2004, klo 19:08:29
mutta aika kamala se D-lords on, valitettavasti...

Ei ollenkaan niin paha mitä pelkäsin. Taskareissa on ollut kymmenen kertaa pahempaa fantsukuraa kuin tämä. Ei tämä tietystikään mikään huippumestariteos ole, yllätti varmaan kun odotin pahempaa. Sujuva rutiinikässäri, ammattipulpparisenttarin työtä ja ihan hyvä piirrostyö.

Timo


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: VesaK - 01.11.2004, klo 19:39:56
Se on kyllä totta, että Cavazzano on piirtänyt juttua ihan tosissaan, mutta jotenkin vaan eivät ankat istu tuohon systeemiin. Mutta jos siinä ei olisi ankkoja, olisikohan mokomaa edes julkaistu?
Cavazzano on muuten tehnyt hämmästyttävän paljon juttuja, muistatteko esim. Peter Pencilin Super-Ässä-sarjiksesta? Onkohan muuta Cavaa julkaistu suomeksi (ei-ankkajuttuja)?


Otsikko: Re:Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 01.11.2004, klo 21:51:23
Onkohan muuta Cavaa julkaistu suomeksi (ei-ankkajuttuja)?

Capitan Rogersia tuli parisen alpparia Parhaat sarjat kirjakerhon kovakantisessa sarjassa.

Timo


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Lurker - 04.10.2014, klo 22:37:11
Mediatoimialan luvut 22.7.2014 (http://Mediatoimialan luvut
22.7.2014)

Tolppa sarjakuvamyynnistä on enää nysä, näyttää lähes puolittuneen kuudessa vuodessa.

(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=1527.0;attach=28953)


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: tertsi - 05.10.2014, klo 09:23:20
Tää on kyllä varsin kuvaava taulukko. Ja hyytävä.
Taitaa sarjakuva lähestyä jo runoutta näin niin kuin kaupallisessa mielessä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Lurker - 05.10.2014, klo 09:44:22
Tää on kyllä varsin kuvaava taulukko. Ja hyytävä.
Taitaa sarjakuva lähestyä jo runoutta näin niin kuin kaupallisessa mielessä.

Jos tuosta nysästä poistettaisiin Aku Ankan taskukirjat, niin näin varmasti olisi.

Älykkäällä markkinoilla olisi voitu hyödyntää sarjakuvaelokuvien ja TV-sarjojen tuoma noste, ehkä.

Toivottavasti trendikäyrä tuosta tasoittuu. Jotenkin vain sarjakuvaan ei jakseta satsata ja tämä negatiivisuus ruokkii negatiivisuutta. Onneksi on poikkeuksia ja aina silloin tällöin suomalaiseen sarjakuvaan syttyy uusi tähti.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Dennis - 05.10.2014, klo 11:33:10
Niinpä, kierre on valmis, riskejä kartetaan jne.....Kuitenkin suomalaisella sarjakuvalla menee mielestäni hyvin, sen sijaan käännössarjakuva on alamäessä, varsinkin ns perinteinen eli klassinen sarjakuva.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jiksi - 05.10.2014, klo 16:35:02
Älykkäällä markkinoilla olisi voitu hyödyntää sarjakuvaelokuvien ja TV-sarjojen tuoma noste, ehkä.

Tuota valittelin jo 2007 kirjoittaessani etusivulle Aliens vs. Predator -sarjakuvista: Suomessa vain ei tartuta tällaisiin koppeihin, edes kokeilumielessä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Petteri Oja - 05.10.2014, klo 17:48:08
Tuota valittelin jo 2007 kirjoittaessani etusivulle Aliens vs. Predator -sarjakuvista: Suomessa vain ei tartuta tällaisiin koppeihin, edes kokeilumielessä.

Erikoinen väite sikäli, että Egmont julkaisee lähes järjestään supersankarielokuvan tullessa markkinoille myös kyseistä sarjakuvaa. Watchmen, V for Vendetta, Kick-Ass jne. on tuotu Suomeen nimenomaan elokuvien myötä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jiksi - 05.10.2014, klo 18:32:11
Watchmen, V for Vendetta, Kick-Ass jne. on tuotu Suomeen nimenomaan elokuvien myötä.

On toki, ja onhan näitä Tähtien sodasta lähtien.

Tosin tekijät ja julkaisun status ovat varmasti vaikuttaneet valintoihin vähintään yhtä kovasti: Moore, Millar ja JR JR tunnetaan varsin hyvin.

Mahtaisiko Buffy olla rohkein "omin avuin" sarjakuvahyllylle ponnistanut julkaisu lähimenneisyydestä.

Vastaavasti vieläkin kaivelee, ettei Trimpen Hulkia valittu Ihmesarja-pokkareihin edes elokuvien nosteessa.

EDIT: Trimpe kovalla p-kirjaimella.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jukka Laine - 05.10.2014, klo 22:49:21
Olisi ollut kyllä asiallista. Suomalaista versiota oli leikelty rankasti ja numeroita hypittiin yli.

Se tosin johtui siitä että Vihreä Mies Hulk perustui Marvel Super Heroes -uusintajulkaisuun. SIksi kannetkin ovat erilaisia kuin alkuperäisissä.

Ja nimi oli Trimpe.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Lurker - 05.10.2014, klo 22:53:02
Erikoinen väite sikäli, että Egmont julkaisee lähes järjestään supersankarielokuvan tullessa markkinoille myös kyseistä sarjakuvaa--

Ja itseltäkin unohtui vallan Walking Dead, joka tuli Suomeen tv-sarjan myötä! Hmm, ehkä se onkin niin, ettei ilman muun median nostetta suomeksi saataisi ulkomaista sarjakuvaa sitäkään vertaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jiksi - 06.10.2014, klo 06:13:02
Tosiaan, kyllä se pitää paikkansa, että ihmismieli tarttuu aina niihin negatiivisiin puoliin.

Kun tosiaan alkaa oikein miettimään, niin onhan näitä vaikka mitä, ja kun manga lasketaan mukaan, tulee nimikkeitä jo hulvaton määrä.

Aivan viime vuosia ei näin ulkomailta hahmotakaan, mutta unohtui minultakin Walking Dead. Ihan viimeisiä aikoja Suomessa asuessani ainakin Scott Pilgrim tuli aivan siinä elokuvan nosteessa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 13.05.2015, klo 16:06:07
Minulta kysyttiin, löytyykö jostain tietoa, mitkä sarjakuvat isoissa eurooppalaisissa sarjakuvan kuluttajamaissa myyvät armon vuonna 2015. Oletan, että listalle kuuluvat Ranska, Belgia, Italia, Espanja, mutta oikeaa tilannetta en tiedä. Esimerkiksi Saksan ja Iso-Britannian tilanne on minulle aivan arvoitus.

Onko mitään lähdettä tällaiselle tiedolle?

Jos jollakulla on vastaavaa dataa USA:sta tai Jaappanilasta, kiinnostaa sekin toki, mutta kysyjää ei kuulemma kiinnostanut tavalliset supersankarit tai perus-manga, joten...

Mutta ei taida tämmöisestä hyvää tietolähdettä ainakaan ilman rahaa löytyä, arvaan minä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 13.05.2015, klo 16:45:29
Minulta kysyttiin, löytyykö jostain tietoa, mitkä sarjakuvat isoissa eurooppalaisissa sarjakuvan kuluttajamaissa myyvät armon vuonna 2015. Oletan, että listalle kuuluvat Ranska, Belgia, Italia, Espanja, mutta oikeaa tilannetta en tiedä. Esimerkiksi Saksan ja Iso-Britannian tilanne on minulle aivan arvoitus.

Onko mitään lähdettä tällaiselle tiedolle?

Jos jollakulla on vastaavaa dataa USA:sta tai Jaappanilasta, kiinnostaa sekin toki, mutta kysyjää ei kuulemma kiinnostanut tavalliset supersankarit tai perus-manga, joten...

Mutta ei taida tämmöisestä hyvää tietolähdettä ainakaan ilman rahaa löytyä, arvaan minä.
Belgian markkinoista en tiedä mutta jos väkiluku on alle tuplat suomesta niin tuskin sitä voi isoksi laskea. Silloin markkina on varmaan jotain Ruotsin kokoa? Toisaalta Ranska ja Belgia varmaan niputetaan usein. Hieman epämääräinen oli tuo kysyjän kysymys  :)
Englantia ja Saksaakaan ei oikein osaa pitää minään isoina markkinoina, vaikka kai ne euromääräisesti hieman isompia ovat kuin Suomi. Väkilukuun suhteutettuna Suomi lienee kuitenkin myyntimäärissä TOP 3:ssa (?) Vaikka en tiedä miten sitten Islanti, menisikö meistä ohi...  

Tuolla rajauksella tosin vastaus on aika helppokin sillä listalle kuuluvat vain Ranska ja Italia ja jos supersankareita ja mangaa ei lasketa mukaan, parhaiten myyvät Asterixit, Tintit, Pikot ja Fantasiot, Tieteuf(?), Blake & Mortimer, Tex Willer, Topolino (muut disneyt), joku voinee vielä jatkaa hieman listaa(?). On siellä varmaan muutama muu satunnaisempi albumikin, mutta mistä niitä tietää vielä mitä ilmestyy tunnetuimmilta tekijänimiltä? :)

Jotain tietolähteitä varmaan netistä löytyisi tämän vuosikymmenenkin myynneistä, mutta eipä jaksa kaivaa.  :)

EDIT: Japanissa listalle mahtuu vain japanilaista sarjakuvaa ja USA:ssa kotimaisen lisäksi japanilaista, joten tässäkin kysyjä rajasi kaiken olennaisen pois.  ;D Vaikea sanoa mitä hittejä mahdollisesti jenkeissä ilmestyy supersanterigenren ulkopuolelta.

Ai juu. Tietenkin Walking Dead pitää ottaa mukaan. Se myynee USA:n lisäksi myös Ranskassa ja Italiassa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: tertsi - 13.05.2015, klo 17:11:23
BdZoomissa on osio, Parhaat myynnit (http://bdzoom.com/meilleures-ventes/).
Joku sanoi joskus, että tuolla olevat luvut eivät ole myyntilukuja, vaan painosmääriä. Eniveis, antaa se painosmäärä ainakin jotain osviittaa myynnstä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 13.05.2015, klo 17:16:17
BdZoomissa on osio, Parhaat myynnit (http://bdzoom.com/meilleures-ventes/).
Joku sanoi joskus, että tuolla olevat luvut eivät ole myyntilukuja, vaan painosmääriä. Eniveis, antaa se painosmäärä ainakin jotain osviittaa myynnstä.
Juu, kuukausimyynnit. Eli isompien nimikkeiden kohdalla täytyy vielä ottaa huomioon että niiden "myyntipiikki" kestää usein niin että se ulottuu kahden vuoden puolelle. Ja tulevan Asterixinkin voi varmaan ennustaa myyvän kuukaudessa enemmän kuin moni muu albumi vuodessa.  :)

Edelliseen Ranskan listaan lisäyksenä vielä Lucky Luke.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: tertsi - 13.05.2015, klo 17:19:43
Strumffitkin lienevät menestystuote, vaikka varmaan jäävät kauas Asterixista.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: tertsi - 13.05.2015, klo 17:36:28
Tässä tulee nyt aika hurjia lukuja:
On peut dès aujourd’hui communiquer sur le fait qu’il y a déjà eu 1 704 livres de bandes dessinées proposés en librairies entre le 1er janvier et le 30 avril 2015 – dont 1 330 véritables nouveautés —, contre 1 828 au total sur la même période en 2014 (dont 1 359 véritables nouveautés) : soit 124 titres de moins !

1 704 eri sarjakuvakirjaa välillä 1.1-30.4.2015 tullut myyntiin kirjakauppoihin, joista uutuuksia (ilmeisesti integraalit yms. vähennetty) 1 330 kpl. Kaiken kukkuraksi nuo luvut ovat vielä hiukan laskeneet vuodentakaisista luvuista.

Kuka nuo kaikki sarjikset oikein ostaa?

... ehkä ei kukaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 13.05.2015, klo 19:32:31
1 704 eri sarjakuvakirjaa välillä 1.1-30.4.2015 tuulut myyntiin kirjakauppoihin, joista uutuuksia (ilmeisesti integraalit yms. vähennetty) 1330 kpl. Kaiken kukkuraksi nuo luvut ovat vielä hiukan laskeneet vuodentakaisista luvuista.

Kuka nuo kaikki sarjikset oikein ostaa?
Ranskan väkiluku on kuitenkin abaut 13 kertaa suomen väkiluku, jos lasketaan mukaan myös muut Euroopan ranskaa puhuvat päästään jonnekin 15 kertaiseen kielialueen kokoon. Jonkinlainen vastaavuus syntyisi siis jos meillä olisi nyt ilmestynyt tänä vuonna semmoiset 115 sarjakuvakirjaa... Tuo luku taitaa kuitenkin jäädä alle sadan?


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: pappa-sami - 15.05.2015, klo 12:01:19
ABCD (Ranskan sarjakuvakriitikoiden liitto tms) julkaisee vuosittain raportin sarjakuvatuotannon tilasta:

http://www.acbd.fr/ (http://www.acbd.fr/)

Osio: Actualites
Aihe: Rapport Ratier 2014 sur la production de bandes dessinées
Linkki: Rapport ACBD 2014 : l’année des contradictions

PDF-tiedosto sisältää riihikuivan yhteenvedon vuoden 2014 tilanteesta ja vertailun aiempiin vuosiin. Yhteenvetona todetaan, että nimikkeiden määrä kasvoi mutta painosmäärät laskivat. Sivulta 16 alkaa albumien painosmäärien (tirage) listaus:

Ranskalaisten albumien ykkönen on Blake & Mortimer: 430 000 kpl
Comics-osaston ykkönen on Walking Dead osa 20: 120 000 kpl
Manga-osaston ykkönen on Naruto osa 62: 180 000 kpl

Sivulla 26 listataan sarjakuvalehtien painosmääriä:

Ykkönen on Roope Setä (Super Picsou geant): 204 500 kpl
Spirou on kuudentena: 85 000 kpl

Sivulla 30 kerrotaan sarjakuvan tekijöiden tilanteesta:

1411 henkilöä saa elantonsa sarjakuvan tekemisestä
Ranskassa 50 % tienestit jäivät alle vähimmäispalkan (SMIC)
1589 henkilöä julkaisi ainakin yhden albumin

Sivulla 32 on yhteenvetoa myyntimääristä. Tiedot on saatu Livres Hebdo -lehdeltä.

Sivulla 35 on 50 kriitikkojen liiton suosittelemaa albumia. Meikäläinen on lukenut listatuista ainoastaan Larcenetin Blastin.






Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: pappa-sami - 15.05.2015, klo 12:06:46
BdZoomissa on osio,Parhaat myynnit[/url].
Joku sanoi joskus, että tuolla olevat luvut eivät ole myyntilukuja, vaan painosmääriä.

Käsittääkseni nuo ovat myyntimääriä, mutta numerotiedot puuttuvat. Tiedot on saatu osoitteesta (sama paikka kuin ABCD:n raportissa):

http://www.livreshebdo.fr/

Tuon sivun kautta saa tietoa kaikenlaisten kirjojen ajantasaisista myyntimääristä, mutta ne ilmeisesti näkyvät vain "tilaajille".


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 15.05.2015, klo 18:36:32
Täältähän löytyy parempaa dataa kuin osattiin toivoakaan.  ;D

Se Italian data taitaa olla vaikeampi löytää?


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 15.05.2015, klo 23:43:36
Kappas kappas. Bonellin 2014 myyntejä (http://www.fumettologica.it/2014/06/quanto-vendono-i-fumetti-bonelli-i-dati-2014/). Kärjessä yllätysnimi Tex Willer.  :) Panini on kans iso talo, mutta olisko katalogi pääasiassa tai kokonaan mangaa? Disney sitten tietysti myös.

Löytyi vuoden 2006 lista/arvio, onko tuo joku blogi (?) (http://prontoallaresa.blogspot.fi/2007/02/top-ten-dei-fumetti-pi-venduti-in.html) ja oisko lista kaikkien aikojen myydyimmät, mutta kumminkin:

Top Ten dei fumetti più venduti in Italia.

1
IL RITORNO DEL GEPPO OSCURO
6.000000 copie
(Geppo (https://comicsando.wordpress.com/2008/06/02/geppo/), paholainen tuonut hyvää menestystä Edizioni Bianconi lähes 40 vuotta, on nähnyt syntymän lyijykynä Giulio Chierchini joka suunnitteli puolivälissä 50s yhdessä ja sama juttu.)

2
NONNA ABELARDA COLPISCE ANCORA
400.000
Abelard isoäiti ja legendaarinen kakkuja (http://ramath.forumup.it/about3237-1080.html)
"Nonna Abelarda" on yksi CREATIONS menestyksekkäimmistä Giovan Battista Carpi: päähenkilö monia humoristisia tarinoita lapsille ominaista väärinkäyttöä hauska mielettömyyksien ja paradokseja merkki on saavuttanut suurta suosiota ympäri kuusikymmentäluvun, niin että hänen nimensä oli usein lainasi kun halusi näyttää klassinen "vanha rouva erittäin pirteä." Erittäin vahva, lähes voittamaton, Abelard on rakastava isoäiti Soldino, nuori hallitsija Konkurssi, pienen valtion jatkuvassa rahoitusalijäämä (myös siksi, että epäpätevä ministeri Scartoffia). Ongelmista huolimatta ylitsepääsemättömiä vaaroja ja vihollisia vaarallisempia (Nero, bumbling bandit), sankaritar Carpi onnistuu nokkeluutta ja vaientaa soittaa aina asioita paikallaan, puhumattakaan sen rooli kasvattajana ja kokki (sananlaskun hänen kakkuja).


3
TOPOLINO
300.000
4
TEX
300.000
5
DYLAN DOG
250.000
6
WITCH
150.000
7
DIABOLIK
101.000
8
JOHN DOE
100.000
9
NATHAN NEVER
70.000
10
JULIA
60.000


Vuoden 2012 Luccan festivaalien sivuilla  (http://lucca2012.luccacomicsandgames.com/it/comics/news/comics-ecco-le-novita-editoriali/1812/)on linkki kustantamoihin ja sitä kautta listoja ilmestyneistä alppareista. Pöydässä näkyy mm. Sin City, jonka kuvittelis myyneen.

Täältä löytyy linkin takaa Luccan viime vuoden voittajat (http://www.luccacomicsandgames.com/en/lcg/home/). Tuskin sielläkään kyllä taidepalkinnot takaa myyntiä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Petteri Oja - 16.05.2015, klo 03:13:58
Ranskan väkiluku on kuitenkin abaut 13 kertaa suomen väkiluku, jos lasketaan mukaan myös muut Euroopan ranskaa puhuvat päästään jonnekin 15 kertaiseen kielialueen kokoon. Jonkinlainen vastaavuus syntyisi siis jos meillä olisi nyt ilmestynyt tänä vuonna semmoiset 115 sarjakuvakirjaa... Tuo luku taitaa kuitenkin jäädä alle sadan?

Aika lähellä oikeaa on tuo 115 sarjakuva-albumia.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: tertsi - 16.05.2015, klo 07:22:53
115 viistoista sarjakuva-albumia/-kirjaa neljässä kuukaudessa. Enpä ois uskonut!
No, erona Ranskaan lienee se, että ei noita sarjiksia kyllä kirjakaupoissa näe.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 16.05.2015, klo 12:53:19
115 viistoista sarjakuva-albumia/-kirjaa neljässä kuukaudessa. Enpä ois uskonut!
No, erona Ranskaan lienee se, että ei noita sarjiksia kyllä kirjakaupoissa näe.
Osa onkin lehtipisteissä.  :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: tertsi - 07.08.2015, klo 19:56:11
Tänään klahti postiluukusta uusin Casemate.
Lehden mukaan Ranskassa ilmestyy syyskuussa 288 sarjakuvaa (albumia?)


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jiksi - 20.07.2017, klo 19:34:59
Kvaakin Twitter-tili linkkasi Variety-artikkelin (http://variety.com/2017/film/news/comic-book-sales-superhero-movies-1202499029/), jossa esitetään markkinoiden olevan lähellä vuoden 1993 (inflaatiokorjattua) tasoa.

Käytännössä markkinat siis olisivat palautumassa huippuvuosien tasolle. Tässä tarkastellaan kokonaismarkkinoita, siis dollareita, mutta silti tuo jätti pohtimaan, paljonko tuosta nyt jakautuu kustantajakohtaisesti.

Suurimmat erot varmasti vuoteen 1993 nähden ovat korkeammat yksikköhinnat, kokoelmajulkaisut ja manga. Sitten jää vielä auki, onko sähköistä sarjakuvaa huomioitu lainkaan, vai onko tämä pelkkää printtiä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 21.07.2017, klo 11:22:04
Kvaakin Twitter-tili linkkasi Variety-artikkelin (http://variety.com/2017/film/news/comic-book-sales-superhero-movies-1202499029/), jossa esitetään markkinoiden olevan lähellä vuoden 1993 (inflaatiokorjattua) tasoa.
Onko 1,1 lähellä 1,4:ää? Minusta ei. :-) Ei tosin kauhean kaukanakaan.
Jutusta käy ilmi että paine hyvien uutisten saamiseen julkaisualalta on ollut olemassa ja veikkaukseni on että digi olisi mukana, vaikka jutussa puhutaankin vain printistä.

Sehän on hieman makuasia että miten lasketaan. Tilattavia lehtiähän tuolla ei taida paljon olla, mutta se kun houkutellaan asiakasta menemään kauppaan tai tutustumaan lehtitarinoihin leffojen vanavedessä voi minusta tarkoittaa sekä kivijalkaa että digimatskupaikkaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Curtvile - 21.07.2017, klo 11:32:59
Onko 1,1 lähellä 1,4:ää? Minusta ei. :-) Ei tosin kauhean kaukanakaan.
Jutusta käy ilmi että paine hyvien uutisten saamiseen julkaisualalta on ollut olemassa ja veikkaukseni on että digi olisi mukana, vaikka jutussa puhutaankin vain printistä.

paine hyvien uutisten saamiseen lienee monesta fakta, mutta tasainen hillitty kasvu on tosiasiaa.
Ainakin maailmalla, ei välttämättä täällä.

1,1 miljardia on toki lähempänä 1,4miljardia(inflaatiokorjattu arvo) kuin 1, 0 miljardi on. Moinen kasvu on taloudellisesti jo merkittävä.
Taide ja talous ovat kaksi eri asiaa, mutta yhteenliitettyjä.
Vertauksena: Suomen BKT kasvoi samassa ajassa 1,1%  (https://www.eurojatalous.fi/fi/2016/3/suomi-on-palaamassa-kasvu-uralle/)ja maailmantalous ~3% (https://www.eurojatalous.fi/fi/2017/1/maailmantalous-kasvaa-vakaasti/) Suomen Pankin arvioiden mukaan.

Sarjismyynti kasvoi 5%.

Tämä on parempi koska se ei ole ns. kuplakasvua.

Itselle se tärkein diversiteetin ohella vanhaa toistavassa artikkelissa on loppu:
Lainaus
But Alonso notes that even that PR setback meant that comics, long thought to be fading into irrelevance, have gone wide. “Long term,” he says, “that’s a good thing, isn’t it?”


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jiksi - 21.07.2017, klo 17:42:41
Onko 1,1 lähellä 1,4:ää? Minusta ei. :-) Ei tosin kauhean kaukanakaan.

Eroa on sellainen viidennes.

Kuinka paljon tuosta erosta sitten muodostuu siitä, että aikanaan oli paljon enemmän keräilyä investointimielessä. Harhojen vallassa ostettiin samaa lehteä monta kappaletta, kun luultiin että hinnat nousevat.

Toki samaa julkaisua on eri kansilla tänä päivänäkin, mutta ostaako niitä muu kuin se innokkain, pieni keräilijäjoukko.

Tämän päivän luvut taitavat olla puhtaasti luettavaksi ostamista, vaikka onhan niitä eri kansiversioita tänäänkin. Siinä mielessä tuo pieneltä vaikuttava nousu on todellisuudessa hyvä luku.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jiksi - 21.07.2017, klo 19:07:23
Unohtui kirjoittaa, että onko edes järkeä verrata aina tuohon "juuri ennen romahdusta" -hetkeen.

Comichron-arviot (http://www.comichron.com/yearlycomicssales.html) ovat käsittääkseni verrattain luotettuja. Sen mukaan vuodesta 1991 vuoteen 1993 hyppäys oli 300-350 miljoonasta 800-850 miljoonaan (joka indeksikorjattuna olisi nyt se 1,4 miljardia).

Tämä tarkoittaisi sitä, että vuoteen 1991 verrattuna kokonaismarkkinat ovat tänään kaksinkertaiset. Samalla hakuja tehdessä silmään osui otsikkoja vuodelta 2015, jolloin uutisoitiin kokonaismarkkinoiden saavuttaneen 20 vuoden kaudella huippulukeman.

Mistä sellainen alavireinen tunnelma näihin sarjakuva-alan uutisiin tulee?


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Curtvile - 21.07.2017, klo 19:50:37
Mistä sellainen alavireinen tunnelma näihin sarjakuva-alan uutisiin tulee?

Se on se sama kuin "ihmiset kyllästyvät supersankarielokuviin, tulee saturaatio"-fiksaatio.
Sillä ei ole faktapohjaa, mutta sopii  etsittyyn narratiiviin.



Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jiksi - 21.07.2017, klo 20:38:37
Tuo Comichron on siitä harmillinen sivu, että se on webbisuunnittelun osalta jostain kahdenkymmenen vuoden takaa. Minua kiinnostaisi esim. indeksikorjatut graafit ja kustantajakohtaisten lukujen pyöritteleminen, mutta ei kuitenkaan niin paljon että ryhtyisin lukuja itse koostamaan ja pivotoimaan.

Etusivun graafeista näkyy selkeästi, että kokoelmajulkaisut vetävät kovasti. Samoin tuo kirjakauppamyynti (ei kai "book channel" muuta voi tarkoittaa) on tervettä kehitystä ts. sarjakuvat tulevat sinne valtavirtaan kadun tallaajien ulottuville.

Kirjakauppamyynnissä on oltava muutakin kuin uudelleenpaketoitua supersankaria. Myydäänkö manga kirjakaupoissa, se ainakin näyttää olevan samassa "graphic novel" -kategoriassa.

Kun noita julkaisukohtaisia listoja pyörittelee, niin kyllähän Marvel ja DC tietyllä tavoin onnistuvat tukahduttamaan markkinat vyöryttämällä omia julkaisujaan. On sinne vaikea pienempien puskea läpi. Etsikää vaikka, mistä tulevat vastaan ensimmäiset Valiant-julkaisut...

Hieno homma, että Image-sarjat myyvät kokoelmina hienosti.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Curtvile - 21.07.2017, klo 21:32:29

Etusivun graafeista näkyy selkeästi, että kokoelmajulkaisut vetävät kovasti. Samoin tuo kirjakauppamyynti (ei kai "book channel" muuta voi tarkoittaa) on tervettä kehitystä ts. sarjakuvat tulevat sinne valtavirtaan kadun tallaajien ulottuville.
...
Hieno homma, että Image-sarjat myyvät kokoelmina hienosti.

Ja lehdet.
Ilman lehtiä -ei kokoelmajulkaisuja.

Toiston uhalla , etsitty narratiivi


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 30.07.2017, klo 18:45:32
Kirjakauppamyynnissä on oltava muutakin kuin uudelleenpaketoitua supersankaria. Myydäänkö manga kirjakaupoissa, se ainakin näyttää olevan samassa "graphic novel" -kategoriassa.
Ja lehdet.
Ilman lehtiä -ei kokoelmajulkaisuja.
Mangahan kirjamuotonsa kautta nimen omaan "salakuljetti" jenkeissä sarjikset "oikeiden kirjojen" sekaan kirjakauppoihin. Huomattiin että on markkinaa kirjamuotoiselle ja naisyleisön sarjoille ja lehtien julkaisijat alkoivat pakata lehdet kokoelmiksi. Kirjakaupat alkoivat hyväksyä sarjakuvan ja perustaa sarjakuvaosastoja. (Samaan aikaan se lehtien myynti kulmakaupoissa kuihtui ja siirtyi erikoisliikkeisiin).
 
En nyt katsonut tilastoa, johon Curt viittaa, mutta mulla oli semmoinen mielikuva että markkinoiden kasvu tulisi USAssakin siitä että lehtien sijaan julkaistaan paljon suhteellisen kalliita kokoelmakirjoja ja että ylipäätään lehtien hinta olisi noussut enemmän kuin inflaatiokorjaus antaisi aihetta. Toki tähän mielikuvaan vaikuttaa se että kehitys on meillä mennyt näin. Mutta siis pointtina, että vaikka markkina on toipumassa tai toipunut, niin lukijamäärä ei ole suhteessa kasvanut yhtä paljon.

Olen kyllä toisaalta valmis myöntämään että nettisarjakuva on kasvattanut sarjakuvien lukijamäärää ja varmaankin myös laajentanut yleisöä juurikin naisten suuntaan, mutta minkä verran tämä uusi yleisö näkyy myynnissä ja minkä verran se on ilmaissarjisten lukemisena tai portaalien ja yksittäisten piirtäjien tukemisena?


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 23.01.2018, klo 17:12:20
Hyllyy-blogi: Nostalgia toimii, liikkumavara on kaventunut, tulevaisuutta on – Käännössarjakuvan julkaiseminen Suomessa kustantajan näkökulmasta (https://hyllyy.wordpress.com/2018/01/23/nostalgia-toimii-liikkumavara-on-kaventunut-tulevaisuutta-on-kaannossarjakuvan-julkaiseminen-suomessa-kustantajan-nakokulmasta/)

Timo


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 15.02.2018, klo 12:18:55
Hyllyy-blogi: Nostalgia toimii, liikkumavara on kaventunut, tulevaisuutta on – Käännössarjakuvan julkaiseminen Suomessa kustantajan näkökulmasta (https://hyllyy.wordpress.com/2018/01/23/nostalgia-toimii-liikkumavara-on-kaventunut-tulevaisuutta-on-kaannossarjakuvan-julkaiseminen-suomessa-kustantajan-nakokulmasta/)

Timo
Mielenkiintoinen blogaus, varsinkin kun lukee kustantajien vastauksia vielä hieman rivien välistä.  :)


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Lurker - 26.02.2018, klo 18:57:07
Nyt on luettu sellaiset madonluvut sarjakuvalle, että voiko tämä edes olla totta...?

Kauppalehti (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/alamaki-kirjamarkkinoilla-jatkuu-oppikirjat-kannattelevat--sarjakuvat-kummastuttavat/AXxX7jTk?ref=twitter:bd7d): -- sarjakuvien myynnin voimakas lasku on suuri mysteeri, jolle emme ole löytäneet selitystä”, Julkunen ihmettelee.

Sarjakuvien myynti laski vuodesta 2012 vuoteen 2016 lähes 45 prosenttia. Samaan aikaan kaunokirjallisuus laski noin 22 prosenttia.




Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Toni - 26.02.2018, klo 19:07:35
Nyt on luettu sellaiset madonluvut sarjakuvalle, että voiko tämä edes olla totta...?

Kauppalehti (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/alamaki-kirjamarkkinoilla-jatkuu-oppikirjat-kannattelevat--sarjakuvat-kummastuttavat/AXxX7jTk?ref=twitter:bd7d): -- sarjakuvien myynnin voimakas lasku on suuri mysteeri, jolle emme ole löytäneet selitystä”, Julkunen ihmettelee.

Sarjakuvien myynti laski vuodesta 2012 vuoteen 2016 lähes 45 prosenttia. Samaan aikaan kaunokirjallisuus laski noin 22 prosenttia.



Eiköhän tuota selitä aika pitkälti jo ihan yksistään Aku Ankan Taskukirjojen laskevat myyntikäyrät? Laskuprossa on ainakin hyvin samansuuntainen. Vaikka toki varmaan muukin myynti on laskussa.

http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,1710.msg488416.html#msg488416 (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,1710.msg488416.html#msg488416)


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Curtvile - 26.02.2018, klo 19:21:02
Muistetaan myös tilastolliset virheet: tietokirjathan laskivat kun värityskirjatrendi hiipui ja ne luokiteltiin mystisesti tietokirjoiksi.
Sarjakuva on entisestään = aku ankka.

Moni kvaakissakin kiittelee integraaleja ja kirjakauppatarjontaa mutta lähikaupassa ei ole kovakantishyllyä.
Aku Ankka sen sijaan usein on.

Kannattaa myös muistaa että jos kotimaisen tai käännöskirjallisuuden myyntiluvut olisivat sellaisia kuin disneyn ankoilla kustantajat saisivat orgasmin.

Osaltaan kyseessä on myös sähkökirjojen ja muiden kilpailevien populaarikulttuurimuotojen viemä tila.

Itse en tästä menetä uniani saati julista kriisin paikkaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Miqz - 26.02.2018, klo 19:26:23
Moni kvaakissakin kiittelee integraaleja ja kirjakauppatarjontaa mutta lähikaupassa ei ole kovakantishyllyä.
Aku Ankka sen sijaan usein on.

...

Itse en tästä menetä uniani saati julista kriisin paikkaa.

Samaa mieltä, niin ikävää kuin se onkin. Onneksi maailmalla vielä tehdään ja kustannetaan laadukasta sarjakuvaa, uutta ja vanhaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Lurker - 26.02.2018, klo 19:29:17
Täydennyksenä vielä: Kustannusyhdistyksen piirakassa sarjakuvien osuus on 2,8 prosenttia. (http://kustantajat.fi/sivut/57/tilastot) Raha näyttää tulevan oppimateriaaleista.

(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=1527.0;attach=36911;image)


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Curtvile - 26.02.2018, klo 19:42:11
Ihmisenä jolla on lukioikäinen jälkikasvu :totta munassa se raha tulee oppimateriaaleista.
Joudun ajattelemaan että työllistää kuvittajia jotten entisestään pidä tätä laillistettuna rikollisena toimintana.

Kiitos Lurkerin diagrammin nyt aiheen asia on helpommin käsiteltävissä: Kaunokirjallisuuden myynti on siis niiannut ~7 miljoonaa euroa ja sarjakuvan 3 miljoonaa euroa.
Osa varmasti myös noususuhdanteen aiheuttamaa ongelmaa, vaikka kulttuuri ja sivistys ovat taloudellisenkin menestyksen kulmakiviä ja immateriaaliarvoltaan korvaamattomia ne tapaavat notkahtaa aina kun talous alkaa "elpyä" lamojen välillä.

Sarjakuvallehan lamat ovat taloudellisesti ja taiteellisesti kultakausia.

Siltikin viivan alle laitettuna selitän sarjakuvan nostamisen kauniina savuverhona medialle ja osakkeenomistajille.

Piskuisessa ympyrässämme ei ole tavallista enempää ongelmia, mutta 45% notkahdus kuulostaa paljon pahemmalta kuin mitä on ja vie huomion kaunokirjallisuuden vapaapudotuksesta.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Lurker - 26.02.2018, klo 19:47:04
Tuo pikkiriikkinen siivu piirakasta saa entisestään arvostamaan kustantajia, jotka sitkeästi yrittävät tuoda sarjakuvaa erilailla paketoituna markkinoille - kuten Otavan Nonari-integraaleja tai pienkustantajien huolellisesti eri kohderyhmille julkaisemia albumeja.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Curtvile - 26.02.2018, klo 19:55:11
Totta, mutta yhtä lailla niitä jotka pitävät vanhat formaatit saatavilla.

Jatkuvuus ja saatavuus ovat vieläkin olennaisia uusien sarjakuvaharrastajien synnyssä koska muutoin väestöjakaumapiirakka syö tuon pienenkin sarjakuvaosuuden.



Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jiksi - 05.03.2018, klo 18:47:09
Aivot sammuvat, kun puhutaan jenkkilehtien myyntitilastoista.

Silti Comicsbeat heittää ilmaan hyvän huomion (http://www.comicsbeat.com/the-terrifics-make-a-splash-comixology-sales-ranks-for-the-week-of-2-28/): miksi ihmeessä digimyynti vastaisi kivijalkamyyntiä (digimyynti on lähempänä B2C-suoramyyntiä, ei ennakkotilauksiin perustuvaa oletusmyyntiä).


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jukka Laine - 05.03.2018, klo 21:02:04
Muistetaan myös tilastolliset virheet: tietokirjathan laskivat kun värityskirjatrendi hiipui ja ne luokiteltiin mystisesti tietokirjoiksi.



Englanninkielinen jako on fiction - non-fiction.

Suomeksi kaunokirjallisuus - tietokirjallisuus.

Eli kaikki mikä ei ole fiktiota, on tietokirjallisuutta.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Curtvile - 05.03.2018, klo 23:23:21
Englanninkielinen jako on fiction - non-fiction.

Suomeksi kaunokirjallisuus - tietokirjallisuus.

Eli kaikki mikä ei ole fiktiota, on tietokirjallisuutta.

Totta muttei varsinaisesti muuta tuota tilastollista virhettä.
Sama syy kuin miksi täytyy tietää otanta ja miten kysymys on esitetty tai tässä tapauksessa mikä sisältyy mihinkin kategoriaan.

tilastotiede kun pahimmillaan muistuttaa kirjanpitoa: faktat kyllä on mutta niiden esitystapa voi olla...luova.

Trendi mandaloiden värityksestä ja zenkuvioiden täyttämisestä lähti konmarituksella kuin sukupuolitautien klinikka Töölöstä.

tämä on se ikivanha "ennen uusi autokin maksoi vain kaksi tonnia" unohtaen inflaation ja yhteiskunnan muutoksen muutenkin eikä yksinomaan palkkatasossa (joka tosin on osalla laahannut indeksikorotusten jäljessä)

Parhaiten keskustelu nousee aina kun puhuu elokuvista ja lipputuloistaan sekä tuotosta(kaksi eri asiaa) mutta vertautuu tässäkin:
inflaatio vaikuttaa toki lipputuloihin mutta niinpä myös tarjontakin. Kilpailiko Tuulen viemää Game of Thronesin kanssa? Oliko laajakaistawaretus mahdollista?
Montako viikkoa ja kuukautta elokuvat kiersivät?

Totta kyllä ennenhän kaikki hiihtivät 47 kilometriä kouluun kesät talvet susia potkien ja eväänä oli kivistä pettuleipää ja oikeita merkkareita joihin nykynuoret tukehtuvat heti.Onneksi Kekkonen pelasti kaiken yksin.

Mutta sarjakuvien osalta kyse ei olekaan siitä miten markkinat säilyvät tai miten kovakantinen integraali vastaa sitä että nykyisin 55 tuuman plasmaTVn saa silti halvemmalla kuin ennen 28 tuuman putkitelevision vaan siitä että sarjakuvien aktiivikuluttajakunta ikääntyy

https://www.newsarama.com/33006-is-the-average-age-of-comic-book-readers-increasing-retailers-talk-state-of-the-business-2017.html

tuo on toki jenkkilän tilastointia mutta enemmän täälläkin on harmaapartoja ja viinin lailla kysyneitä leidejä kuin untuvikkoja nupullaan.

Tilanne ei ole vielä huolestuttava varsinkaan amerikoissa joka tekee tilanteella jotain ja jolla on muutakin tilastotietoa:
https://www.statisticbrain.com/comic-book-statistics/

USAn palkkataso on jotain 38-40 000$ vuodessa joten lähdetään todella optimistisesta arvioista että 5% olisi aktiiveja ja ostaisi edes 8 sarjakuvaa keskiviikkoisin(USAn sarjisjulkaisupäivä) eli 24-27 sarjakuvaa kuussa tuolla linkin keskihinnalla 3,44$ pyöristäen suuntaansa.
sarjakuvia myydään siis kuussa 10 000 000 kpl jaetaan nyt vaan aktiiveilla kun kerran faktat saa olla sinnepäin täällä muutenkin.
Kymmenen miljoonaa jaettuna 25 on 400 000.

400 000 on melkoinen suurkaupunki mutta yläkanttiin ja siis vain  sen 24-26 sarjakuvaa kuussa ostavien aktiivien myötä.
Mikäs olikaan USAn väkiluku?
326 788 748 plus miinus pari koulu/poliisin tekemää ammuntaa.
Ja ai niin siinä luvussa on muunkin maailman ostamat kääntämättömät amerikkalaissarjakuvat.

Amerikkalaisilla on toki etu: sarjakuvafilmatisoinnit joiden tuhoa osa täälläkin odottaa kuin kuuta nousevaksi.
Nyt tuorein on Black Panther joka kellottaa nyt noin puolta miljardia dollaria ennen kuin on päätynyt edes sellaisten pikkuriikkisten markkina-alueiden kuin Kiina ja Japani teattereihin.
Lippuhinnoista on mediaanivertailussa heittoa mutta varovaisinkin arvio asettaa sillä jakamalla pykälän noin 55 000 000n katsojaan.

kerrataan: sarjakuvia optimistisesti laskien 400 000 lukijaa, elokuvalla 55 000 000 katsojaa.

Muistetaan hetken ajan etteivät ole suoraan verrattavissa keskenään mutta karkeana suunnnannäyttäjänä tuo on ero.

Voi vain toivoa että Suomessakin Fingerpori elokuva avaa uuden sarjakuvan kulta-ajan ja saa nostetta ja elokuvasäätiökin tajuaa että tämä ei ole ihan huono veto.
en usko että MCu vapisee mutta se olisi yksi askel oikeaan suuntaan.

Koska meilläkään ei ole itse taidetuotteessa sitä sarjakuva on kuitenkin, sekä taidetta että tuote.
Mutta meillä rakenteellinen kulttuuri on rajaantunut kestämättömälle pohjalle.
Digitalisaatio on toki yksi voimavara jota voi myös hyöduyntää ja nuoriso ja lapset ovat paljon etevämpiä siinä kuin foorumimme luddiitit jonkun facebookin säälittävistä vanhuksista puhumattakaan.

Mutta kun internet ja digitalisaatio tarjoaa myös niin paljon muutakin kuin ne sarjakuvat ja säälittävän somen. Se on täynnä pelejä, videoita ja muuta vanhahtavaa termiä interaktiivisemman oloista kuin sarjakuva.
Tietty nörttiporukka säilyy ja uudistuu tuoden uusia sukupolvia peliin mutta sarjakuvakentän koko verrattuna koko mediakenttään on ns. miniskuuppeli mutta sen laskeuma on suunnaton.

Tämä kuulostaa pahemmalta tuomiopäivän airuen sotahuudolta joka kiroaa pienen kielialueemme tyhjyyteen mutta pakollista se ei ole.

Vaikka suuremmat toimijat ovatkin olleet varovaisempia jopa arkuuteen ja YTneuvotteluihin ja lakkautuksiin asti on löytynyt Zoom Teufeleita, Sinisiä Jäniksiä, Kumioravia ja ja.
Ja vaikka moni on joutunut lopettamaan sarjoja kesken tai kauppojaan ja kustantamoitaan on syntynyt uusia.

Luovuttaminen on helppoa ja vaikka olen itsekin joskus joillekin ehdottanut varovaisuutta ennen hyppyä syvään päähän niillä on suurempi vaikutus.

Kielialue on pieni ja rahaa ja mainetta hakevat saavat pettyä(epäilytävä maine posilukien) niin sarjakuvalla on täällä kiitos ärsytystä minussa herättävän Aku ankan, pohjaa ja miten tämä kehittyy on kiinni meistä.

Pienet ja keskisuuret kustantajat eivät jaksa iän kaiken tehdä kultttuuritekoja omasta selkänahastaan jos ei synny kuluttajakuntaa ja siinä on turha luottaa kirjakauppamyyntiin fyysisissä nimikkeissä eikä digitaalisuus ainakaan kotimaisia sarjakuvia pelasta. myyntiluvut ovta surkeita liki-ilmaisinakin.

Mutta hyviä tarinoita tarvitaan aina. Ja niissä on turha kuunnella markkinointisegementtejä. Jos Henry Ford olisi kuunnellut niitä meillä olisi parempia hevosia ja vähemmän tärisevät kiesit muttei autoja.

Jos kuuntelee kustannusalaa muuten turhan monelle sarjakuva on yhä vaan aku ankkaa ja siis sen myynti on jotenkin "pois" niiltä "oikeilta" kirjoilta.
Turha pelko: Lukeva ihminen lukee kaikkea ja kyseenalaistaa lukemansa.

Mutta pelottelumallilla ruokkii vain tappiomielialaa.
Itse en arvotsa isoa osaa julakistusta sarjakuvasta, mutta kuten musiikissa ja elokuvissa minulle riittäää että sitä hyvääkin on josta nautin ja voin jättää ne huionot muolle joille ne ovat parasta ikinä.
Mutta niitäkin tarvitaan sillä kulttuuri ei ole tyhjiö.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 05.03.2018, klo 23:25:21
Eli kaikki mikä ei ole fiktiota, on tietokirjallisuutta.

Piirretyt, väritettäviksi tarkoitetut abstraktit viivakuviot eivät ole siis fiktiota?

Timo


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jukka Laine - 06.03.2018, klo 09:49:19
Sen täytyy olla kolmas kirjastopääluokka. Non-non-fiction. Vaikka en ole havainnut että kirjastossa olisi värityskirjoja.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 06.03.2018, klo 09:57:14
Tuo pikkiriikkinen siivu piirakasta saa entisestään arvostamaan kustantajia, jotka sitkeästi yrittävät tuoda sarjakuvaa erilailla paketoituna markkinoille - kuten Otavan Nonari-integraaleja tai pienkustantajien huolellisesti eri kohderyhmille julkaisemia albumeja.
Onpahan piirakka! Ensimäisenä tulee mieleen, että siitä pitäisi kokonaan siivota pois oppikirjat (koska niiden tulonmuodostus toimii täysin eri markkinalogiikalla kuin piirakan muiden siivujen). Toisena tulee mieleen, että tuossahan tosiaan on dataa vain Kustannusyhdistyksen jäseniltä. Rinnalla saisi kernaasti olla muitakin piirakoita. Varsinkin nimekkeiden määrä, jo pelkästään Kustannusyhdistyksen jäsenten osalta, voisi kertoa paljon markkinasta. Mutta kun ei ole muita piirakoita niin...

Just vajaa viikko sitten oli Hesarissa joku graffa aikakauslehtein lukijamääristä. Unohdin leikata. Mielenkiintoisen siitä teki Akkari. Katon jos löytyisi vielä.

EDIT: Näkyi olevan Kansallinen mediatutkimus (KMT, torstain 1.3. lehdessä). Ja tuossa oli katottu nimen omaan lukijoita. Ilmeisesti myös sähköisen näköislehden lukijat oli laskettu mukaan. Ainakin sanomalehtien osalta oli näin. 


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Dennis - 13.03.2018, klo 17:04:58
Odotan mielenkiinnolla tilastotietoja sarjakuvan myyntiluvuista vuodelta 2017, mielestäni ko. vuosi oli hyvä vuosi mitä tulee julkaisujen määrään.

Luulisi että jonkin luvut paranevat.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 13.03.2018, klo 17:19:09
Oho. Huippuvuosinahan Ankan lukijamäärä oli mitattu miljoonaksi.

Timo


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Lurker - 16.04.2018, klo 20:17:23
Täydennyksenä vielä: Kustannusyhdistyksen piirakassa sarjakuvien osuus on 2,8 prosenttia. (http://kustantajat.fi/sivut/57/tilastot) Raha näyttää tulevan oppimateriaaleista.

(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=1527.0;attach=36911;image)

Myynnin jakautuminen kirjallisuuslajeittain 2017, arvonlisäveroton nettomyynti 256,6 m€
 (http://tilastointi.kustantajat.fi/PublicReporting/Yearly.aspx?specialReport=InANutshell&language=FIN)
No voi sun vietävä. Kaunokirjallisuus lähti nousuun, mutta sarjakuva...

(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=1527.0;attach=37176;image)
...laskuun. Osuus enää 2,2 prosenttia (5,6 M€)

Sarjakuvien myynti laski siis 16,5 %. Yhdessä vuodessa.

Kaunokirjallisuuden myynti nousi +10,3 %, ja sähkökirjat nostivat prosentteja mukavasti. Sarjakuvien osalta sähköisiä julkaisuja ei ole mukana ollenkaan. Lataamokin lie palvelu, ei julkaisu?

Painetut kirjat ja sähköiset julkaisut yhteensä. (http://tilastointi.kustantajat.fi/PublicReporting/Yearly.aspx?reportName=SalesHistoryGenresPrintAndDigital-C.xml&language=FIN)



Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Lurker - 16.04.2018, klo 20:38:26
Kun katselee lukuja taaksepäin, kuuden vuoden aikana sarjakuvien myynti on laskenut n. 60 prosentilla Kustannusyhdistyksen mittaustavalla.

(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=1527.0;attach=37178)


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: STD - 16.04.2018, klo 21:41:09
Todella harmillista.
Tilanne näyttää minusta siltä, että tässä ei ole enää julkaisupäätöksillä mitään merkitystä, vaan kyseessä on  kuoleva taidemuoto.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Curtvile - 16.04.2018, klo 22:00:14
Todella harmillista.
Tilanne näyttää minusta siltä, että tässä ei ole enää julkaisupäätöksillä mitään merkitystä, vaan kyseessä on kuoleva taidemuoto.

ymmärrän kannan, itse en jaa käsitystä.

ensinnäkin maan sisällä tuo ei edes kata kaikkia suomalaisia sarjakuvakustantajia, jäsenluettolostaan uupuu mm Arktinen banaani, lempo, Zoom Teufel, Sininen Jänis, Sammakko...no oikeastaan valtaosa sarjakuvaan keskittyneistä kustantamoista.

Voi pikkiriikkisen vaikuttaa tilastoon.

sitten jos tämän tavan tilastoa unohtaa on kyseessä kuitenkin kansainvälinen taiteenlaji.
Jos jotain ei juuri suomeksi julkaista ei riisin hinta Kiinassa muutu.
Sama kuin jos maastamme poistettaisiin elokuvateatterit tai kotimainen elokuvatuotanto, globaalisti kukaan ei huomaisi mitään.
Ei elokuva taiteenlajina katoaisi eikä kyllä pahemmin kärsisikään.

Kulttuurisesti toki kyseessä on pienen kriisin paikka mutta pienen, ei katastrofin.

Sillai toinen osapuoli pussasi työpaikan pikkujouluissa jotain vierasta huppelissa, ei että on palannut yhteiset rahat salaa ja omaa kolme muuta perhettä muitten tahojen kanssa(osa lapsilla) käyttäen suonensisäisiä jota kautta hankkinut sukupuolitauteja ja toimii palkkatappajana mutta nyt on venäjän järjestäytyneen rikollisuuden kanssa sodassa.

Perspektiivi.

Syyt supistumiseen ovat ilmeisiä mm lehtikulttuurin kuolema, suomalaisen ja rautakirjan monopoliaseman väärinkäyttö ja idioottimainen merkonomimalli joka ei sovellu kulttuuripuoleen ylsiestikin.
Mutta tässä mitään peruuttamatonta ole tapahtunut.

Ei lähestytä tätä tyylillä "talon pintamaalaus on rapissut ja vaatii laittoa. Poltetaan talo"


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: VesaK - 17.04.2018, klo 14:44:04
ensinnäkin maan sisällä tuo ei edes kata kaikkia suomalaisia sarjakuvakustantajia, jäsenluettolostaan uupuu mm Arktinen Banaani, lempo, Zoom Teufel, Sininen Jänis, Sammakko...no oikeastaan valtaosa sarjakuvaan keskittyneistä kustantamoista.

ABanaani kylläkin kuuluu kustannusyhdistykseen. Jos tilastoja vuodesta 2017 kaipaa, niin ne löytyvät tästä:

https://kustantajat.fi/files/output/1826/bestsellerit-2017.pdf


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Lurker - 17.04.2018, klo 18:25:18
Sarjakuvien myynti kappalemääräisesti näyttää laskeneen lähes viidenneksellä, 19,1 % (http://tilastointi.kustantajat.fi/WebReport.aspx?manualreport=85x47&language=FIN).

Koska euromääräinen lasku (http://tilastointi.kustantajat.fi/WebReport.aspx?manualreport=85x46&language=FIN) on pienempi, niin voisi arvata sarjakuvien myynnin siirtyneen aikaisempaa kalliimpiin tuotteisiin, kokoomiin ja kirjoihin.

ABanaani kylläkin kuuluu kustannusyhdistykseen. Jos tilastoja vuodesta 2017 kaipaa, niin ne löytyvät tästä:

https://kustantajat.fi/files/output/1826/bestsellerit-2017.pdf

Fingerpori ja Disney ovat Suomessa julkaistun sarjakuvan "kasvot".

Oho, Asterix rikkoi Disney-suoran käännössarjakuvassa!



Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: STD - 17.04.2018, klo 19:09:54
Tuo Asterixin myyntimäärä on aika yllättävä. Vanha maine kantaa vielä hämmästyttävän hyvin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Lurker - 17.04.2018, klo 19:32:21
Jos jotain positiivista: pienille ja keskisuurille sarjakuvan kustantajille on tullut tilaa toimia.

Jos muutaman sadan kappaleen käännössarjakuvan painos on kuluteknisesti mahdottomuus isolle kustantajalle, pienelle se saattaa olla juuri sopiva. Tämä on kai sitten se paljon puhuttu markkinarako.

Tuo Asterixin myyntimäärä on aika yllättävä. Vanha maine kantaa vielä hämmästyttävän hyvin.

Mutta Tinttejä ei näy missään?!


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: STD - 17.04.2018, klo 20:02:58
Kuinkahan halukkaita ulkomaalaiset isot kustantamot ovat uhraamaan aikaansa suomalaisen toimijan kanssa kun käy ilmi että painos on 500 kpl?


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Lurker - 17.04.2018, klo 20:24:01
Kuinkahan halukkaita ulkomaalaiset isot kustantamot ovat uhraamaan aikaansa suomalaisen toimijan kanssa kun käy ilmi että painos on 500 kpl?

Eikös täällä noista käännössarjakuvan painosmääristä keskusteltu, ja pienimmillään taisivat olla ihan kahdensadan luokkaa. Sen verran tosin nykyään usein painetaan jotain LP-levyn vinyylipainostakin Suomessa. Marginaalia ovat, mutta pieni joukko uskollisia harrastajia ostaa.

Fingerporin myyntiluvutkin näyttivät puolittuneen, yleisen trendin mukaisesti, sitten parhaiden vuosien.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Veli Loponen - 18.04.2018, klo 09:47:33
Oho, Asterix rikkoi Disney-suoran käännössarjakuvassa!
Tää oiskin mielenkiintoista tietää, että myikö tuo uusi Asterix jotenkin erikoisen paljon verrattuna aikaisempiin. Disneyllähän on mennyt huonosti ja esimerkiksi edellisessä, vuoden 2016 listassa Asterix ei olisi tuolla reilun 12 000 kappaleen myynnillä edes päässyt top-20-listaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Czaba - 19.04.2018, klo 11:50:07
Tutkin nopeasti tilastoja tuolta kustantajat.fi -sivustolta. Vuodesta 2001 asti näkyi olevan sarjakuvankin tilastoja, eikä tuona aikana 20 eniten myydyimmän ulkomaisen sarjakuvan listalla ollut kuin Disney -kamaa. Poikkeuksena tuo viimevuotinen Asterix. Nopea päätelmä on että Asterixin myynti olisi laskenut vähemmän tai hitaammin kuin taskarien. Ei ole siis välttämättä kasvanut.

Tosi pitkään 20 -listalla vähitenkin myynyt oli siellä noin 20 000 -24 000 määrissä. Tällä vuosikymmenellä sitten on luisuttu tasaiseen tahtiin. Huippuvuosina, eli viime vuosikymmenen vaihteessa listalla olleita Disney -sarjakuvia myytiin yhteensä n. miljoona kappaletta. Viime vuonna reilut 400 000. Toki tämä koskee vain listalla olleita, kokonaismäärät ovat vielä isompia.

Ihan kaikki listoilla olleet eivät varsinkaan viime vuosikymmenellä olleet taskareita, listalla oli joitakin Jumboja, ja esim. joku Don Rosan kirja jota oli myyty lähes 30 000 kpl. Viime vuosina muut kuin taskarit ovat kadonneet.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 19.04.2018, klo 13:38:45
Olisi hauskaa, jos saisi pidemmät listat. Jokin top 40 tai jopa top 100 olis kiinnostavaa nähtävää. Mutta semmoista ei kai saa edes rahalla tilaamalla. Ja jos joitakin sarjakuvakustantajia puuttuu yhdistyksestä, niin...

Timo


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: VesaK - 19.04.2018, klo 13:47:19
Olisihan se kiva jos olisi niin pitkä lista. Kustannusyhdistyksen listojen lähin mahdollinen pitempi vastine on Turun Sarjakuvakaupan myydyimmät -listaus.

http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=13558.0;prev_next=prev
 


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Petteri Oja - 19.04.2018, klo 14:40:06
Kuinkahan halukkaita ulkomaalaiset isot kustantamot ovat uhraamaan aikaansa suomalaisen toimijan kanssa kun käy ilmi että painos on 500 kpl?

Ovat halukkaita.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: STD - 19.04.2018, klo 14:54:36
Ovat halukkaita.
Aika erikoista. Luulis että 500 kpl:n myynnistä ei paljoa alkuperäiselle kustantajalle lohkea vaivanpalkkaa.

Toki vaivanpalkkaa lohkeaa enemmän, jos yhdellä kertaa sovitaan useamman maan yhteispainatuksesta, mutta siitähän ei nyt ole kysymys.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Lurker - 19.04.2018, klo 19:47:18
Ovat halukkaita.

10 eri albumia on jo yhteensä 5000 kpl!

--
Ihan kaikki listoilla olleet eivät varsinkaan viime vuosikymmenellä olleet taskareita, listalla oli joitakin Jumboja, ja esim. joku Don Rosan kirja jota oli myyty lähes 30 000 kpl. Viime vuosina muut kuin taskarit ovat kadonneet.

Aku Ankan taskukirjojen jakelu on varmaan parempi kuin minkään muun sarjakuvan Suomessa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: STD - 19.04.2018, klo 20:24:38
10 eri albumia on jo yhteensä 5000 kpl!
Aivan.
Samalla kertaa voi neuvotella useammasta opuksesta!


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Lurker - 25.04.2018, klo 19:06:28
Marketin sarjakuvahylly: ankkaa ja mankkaa.

(https://pbs.twimg.com/media/DboX--RW0AAnUog.jpg)

Tex Willer ja Korkeajännitys olivat sijoitettu toisaalle, piiloon pylvään taakse kaikkein huonoimmalle paikalle.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 25.04.2018, klo 19:25:31
Marketin sarjakuvahylly: ankkaa ja mankkaa.

(https://pbs.twimg.com/media/DboX--RW0AAnUog.jpg)

Tex Willer ja Korkeajännitys olivat sijoitettu toisaalle, piiloon pylvään taakse kaikkein huonoimmalle paikalle.
Jännästi tuossa on oikein räntätty hyllyn reunaan että mankkaa. Tämä lienee myymälä- tai myymäläketjukohtainen asia. Omassa lähikaupassa näkyi tänään kolme texiä pullistelemassa kannet esillä ja mankkaa myydään selkämys asiakkaaseen päin. Taskareistakin oli kyllä kannet näkyvissä. Mutta kun lehtiä ei enää ole, niin onhan se sarjakuvan näkyvyys vähän niin ja näin. Ylähyllyllä tuppaavat olemaan eli eipä niitä alle 12 vuotias edes yltäisi sieltä ostamaan.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Lurker - 25.04.2018, klo 19:29:04
Jännästi tuossa on oikein räntätty hyllyn reunaan että mankkaa. Tämä lienee myymälä- tai myymäläketjukohtainen asia. --

K-Marketista on kyse. Ja plussana siis, että nuo hyllyt ovat todella hyvällä ja näkyvällä paikalla, linjalla, joka vie kassojen luo.

Sarjakuvan "monokulttuuri" tosin jyllää. Jos joku kustantaja nyt yrittäisi tuoda uutta sarjakuvalehteä markkinoille, mitenkähän kävisi näkyvyyden kanssa?


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 25.04.2018, klo 23:31:23
Ei sitä, mitenkään poikkeuksellista, näkyvyyttä taida ainakaan aluksi saada muuta kuin rahalla. Pitäisi olla syvät taskut.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: STD - 25.04.2018, klo 23:43:59
Lehden sisältö pitäis olla sellasta, joka tuottaa lööppitilaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Curtvile - 26.04.2018, klo 00:27:08
Sarjakuvan "monokulttuuri" tosin jyllää. Jos joku kustantaja nyt yrittäisi tuoda uutta sarjakuvalehteä markkinoille, mitenkähän kävisi näkyvyyden kanssa?

tarkoituksellisestihan sitä on ajettu entistä monommaksi.
Satoa ja sen tauteja tässä korjataan.

Tästä on jo tehty hasteena liki pyrrhinen suoritus tai sisyfoksen vastaava näyte: onnistumisen hinta on konkurssia lähentelevä.

Silti jotakuinkin jokainen ihastuneilla voihkinnoilla vastaanotettu nostalginen integraali pohjaa aiempiin lehtien sivuilta ja satunnaisista albumeista tuttuihin hahmoihin.

Jysäys oli viimeinen kunnon hurraa ja se toikin uusia tuttavuuksia albumi- ja kirjakauppojen hyllyihin.

Ankat ja Manga myy ja montaa ei yhtä aikaa mahdu ei. Koska on Ankat ja Manga ei ole tilaa, ei kannata ja koska Ankat ja Manga kuitenkin myy niin olisiko Ankkoja tai Mangaa?



Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Curtvile - 26.04.2018, klo 23:01:20
Tutun rikoskirjailijan (on se muutakin kirjoittanut, näissä vaan on hyvä) linkkaama artikkeli helsingin sanomista sivuaa myös ketjun ongelmaa
Myönnetään: Hesarissa arvostellaan dekkareita harvemmin kuin muita kaunokirjoja (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005657362.html?share=6d287383f6db38860fa4ba06a2d5dcc4)

artikkelissa sentään myönnetään, kierrellen kaarrellen, että vastakkainasettelun aika on vain periaatteessa ohi.
Asioiden sijasta kun aina ihmisetkin tappelevat.

se pihvihän on paitsi siinä että rikoskirjallisuuden sijasta on pakko rinnastaa oikeaan kirjallisuuteen mutta kun ketjuun on toistuvasti tuotu tilastoja kustannusalasta ja sarjakuvan osuudesta:

Lainaus
Kotimaiset ja suomennetut nimikkeet yhteen laskien parhaiten myyneiden kirjojen suhde on tämä: dekkarit 546 961 kappaletta, kaikki muut lajit yhteensä 523 035 kappaletta.

kaikki muut lajit. Ihan kaikki muut lajityypit

miksi ihmeessä kukaan ostaisi jonkun muun kaunokirjan jos dekkarikin on tarjolla?
(tämä tosin on nujertanut sarjakuvaa> kun pieni markkina vain samaa mankkaa ja ankkaa kun ne myy)

Siitäkin huolimatta sarjakuva ja dekkarit ovat aina ne "vähän hassut" hiukan häpeillyt osat. Ne jotka tuovat ruuan pöytään mutta joita ei kuulu mainita kohteliaassa keskustelussa.
niille ihmisille :
(https://www.ikh.fi//images/tuotekuvat/kuva400%2Ftuotekuvat%2Fmeg103_s_1_web.jpg)
pitäkää hyvänänne,


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Antti Valkama - 03.05.2018, klo 16:21:56
...hups, ilmoitin vahingossa Curtvilen edellisen viestin valvojille. Kun piti kommentoida. No, ei kai sillä niin väliä, voin aina selittää pahastuneeni jostakin.

Sen verran tahdoin sanoa, että ankat ja mangat eivät ole ihan samalla eivätkä edes kovin läheisillä tasoilla myynniltään. Kaukana takana ovat päivät, jolloin tämä bisnes oli rahanpainamista. Valitettavasti.

Ja senkin mieluusti sanon, että ankat soveltuvat aika paljon helpommin saman kattotermin alle niputettaviksi kuin mangat. Meilläkään ei "manga" yleisesti myy vaan jotkut sarjat myyvät, toiset eivät. Sama juttu kuin kaikessa ei-ankassa. 


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Lurker - 10.05.2018, klo 19:15:42
Itiksen Suomalaisessa Kirjakaupassa oli tehty järjestelyjä. En meinannut löytää sarjakuvia millään. Ennen ne olivat paraatipaikalla, oven vieressä vasemmalla, näyteikkunan kohdalla.

Nyt, aikani hortoiltua, ne löytyivät aivan sivusta, korttitelineiden takaa. Sitä piirakkaa, jossa sarjakuvien osuus on kutistumassa olemattomaksi, on luettu selvästi tosissaan kirjakauppojen myyntivastaavien taholta. Sarjakuvat syrjään, harrastekirjoja tilalle.

(https://pbs.twimg.com/media/Dc0johhW4AAr2vP.jpg)


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Petteri Oja - 11.05.2018, klo 11:53:39
Sama kehitys on ollut Turun Suomalaisessa sekä Akateemisessa. Myös koko myymälöiden koko pienenee.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Darth Mika - 11.05.2018, klo 12:13:43
Sama kehitys on ollut Turun Suomalaisessa sekä Akateemisessa. Myös koko myymälöiden koko pienenee.
Ei riitä, että perinteisten kirjakauppojen myymälöiden koko pienenee, vaan sinne myymälöihin pitää änkeä vielä Starbuckeja ja muita kirjakauppaan kuulumattomia osia.
Sitten arkkitehdit haroo vastaan, jos kirjakauppa haluaisi vähän muutella kirjahyllyjä, että saisi enemmän kirjoja hyllyynsä.

Tarjonta yksipuolistuu ja pienemmät painatukset pistetään kirjakaupan netti kauppaan. Menkää sieltä ostaa, mut kun en mene...tahdon nähdä, että mun sarjakuvakirjani on hyvässä kunnossa, kun ostan sen.

Kohta tulee Amazoneja, joissa ei ole edes myyjiä...ei prkl.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Lurker - 11.05.2018, klo 18:44:24
Sama kehitys on ollut Turun Suomalaisessa sekä Akateemisessa. Myös koko myymälöiden koko pienenee.

Itiksen Suomalaisesta Kvaakin twitter-keskustelussa (https://twitter.com/JoniPartanen/status/994900929504792576): "Ei siellä enää mangaa ole, eikä aikakauslehtiä. Sanoivat, että lehtipistetavara on saanut lähteä kokonaan ja neuvoivat alakerran Herkkuun ostamaan."


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 18.05.2018, klo 12:04:44
Japanissa kokonaismarkkina näkyy pysyneen viim vuodet melko samoissa.  (https://www.efe.com/efe/english/world/digital-manga-sales-surpass-print-for-the-first-time-in-japan/50000262-3535454)Uutta on nyt kuitenkin se että digin liikevaihto ylitti printin. Samalla tapahtuu kyllä väkisin samaa kuin meillä jokunen kymmenen vuotta sitten sanomalehtisarjojen näivettyessä. Yksityiskohtien eli datan määrä vähenee grafiikassa kun juttuja silmäillään kapulasta.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: JV - 18.05.2018, klo 16:27:32
Japanissa kokonaismarkkina näkyy pysyneen viim vuodet melko samoissa.  (https://www.efe.com/efe/english/world/digital-manga-sales-surpass-print-for-the-first-time-in-japan/50000262-3535454)Uutta on nyt kuitenkin se että digin liikevaihto ylitti printin. Samalla tapahtuu kyllä väkisin samaa kuin meillä jokunen kymmenen vuotta sitten sanomalehtisarjojen näivettyessä. Yksityiskohtien eli datan määrä vähenee grafiikassa kun juttuja silmäillään kapulasta.

Onko digi-manga useammin värillistä? Tarkemmin, julkaistaanko materiaali, joka on paperiversiossa mustavalkoista väritettynä, tai mahtaako muutoin korostua värillinen manga?

Onko lähtökohtaisesti digitaaliseksi suunniteltua mangaa paljon?


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 23.05.2018, klo 18:42:55
Eiköhän tuosta enin osa ole ihan normi lehtinäkin julkaistua matskua sekä sitten ihan varta vasten digijulkaistavaksi tehtyä. Värillistä on mukana, mutta ei kai mitenkään hallitsevassa määrin. En tiedä minkä verran nykyään tehdään ihan suoraan digiksi, enkä edes sitä onko siellä nykyään jotain "portaaleja" tai nettijulkaisuja jotka tähän keskittyy. Luulisi. Koreassa kun se matsku on mennyt niin hyvin jo 10 vuotta.

Harmittaa kun tänä vuonna, parin viikon päässtä, ICC-kokous seminaareineen (Taiwanilla) olisi ollut juuri digimangasta (web-toons), mutta sain tiedon siitä niin myöhään että en pääse lähtemään.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Antti Valkama - 24.05.2018, klo 08:44:15
Minusta näyttää siltä, että Japanissa diginä on (suhteessa) enemmän värisarjakuvaa kuin painettuna. Painetun osalta värilliset ovat usein jonkin suositun, alkujaan mustavalkoiseksi tehdyn sarjan spesiaaliversioita, eli pitkälti fanituotteita.

Värisarjakuva kyllä tähän mennessä on näyttänyt paljon kankeammalta kuin mv. Ei ihme, kun mv on ollut standardi ja ilmaisu on kehittynyt juuri sen myötä. Väreihin pitäisi ehkä hakea oppia lännestä. Samanlaista dynaamisuutta kuin mv-mangassa ei tosin usein saa väreissä lännessäkään, mutta parempaan suuntaan voisi silti mennä.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 24.05.2018, klo 14:42:30
Juuri näin. Digin myötä japanilaiset ovat vihdoin oppimassa lukemaan myös värillistä sarjakuvaa. Minunkin kirjani julkaistaisemisesta neuvoteltiin siellä väreissä. Väriä ei siis ole täysin pois suljettu enää printissäkään. Vielä 10-15 vuotta sitten värilliset albumit olivat promillen promillen luokkaa, vaikka omassakin maassa oli historiaa väripainatuksista. 1940 ja -50 -luvuilla vielä tehtiin paljon väreissä. No, Mangan värit kirjassanikin on tästä juttua.

Luulen että värit tulevat Japanissa hitaasti samasta syystä kuin tietokonetyöskentely yleistyi siellä hitaasti. Käsin oli nopeampaa tehdä. Nyt on pitänyt taas maalaamisen kautta hakea se työnkulku aidosti värilliseksi, jolloin se on riittävän nopeaa, eikä vain väritellä mv-juttuja. Yleisön pitää lisäksi tottua uuteen tyyliin, mutta se taas käy suht helposti mm. peligrafiikan kautta. Eiköpähän esimerkiksi ranobe-novelleissa ole ollut värikuvitus jo pitkään?


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Antti Valkama - 24.05.2018, klo 18:02:48
"Light noveleissa" on kyllä värikuviakin, mutta minun suht vähäisen havainnointini mukaan ne ovat hiukka samaan tapaan bonusta kuin mangapokkareiden värisivut. Eli niitä on alussa huomiota herättämässä, mutta jäljempänä on sitten mv-kuvitusta. (Toki voi olla, että havaintoni ovat liian vähän kattavia.) Ja suureksi osaksi värisivut mangassakin ovat lukujen aloituskuvia tai muita poseerausjuttuja, eivätkä osa tarinaa.

En itse ajattele, että värit olisivat automaattisesti plussaa mangassa. Mustavalkoisuushan ei ole ollut Japanissa pitkään aikaan vain tai ensisijaisesti taloudellisten realiteettien määrittämä juttu vaan "se oikea tapa" tehdä sarjakuvaa. Tekniikat ja ilmaisutavat ovat kehittyneet juuri siihen sopivaksi, ja mv-ilmaisua osataan käyttää todella taidokkaasti. Samat skillit eivät toimi värien kanssa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Lurker - 25.05.2018, klo 18:48:47
Mielenkiintoinen artikkeli Hesarissa.

Mikä pelastaisi sarjakuvan? Hittisarjisten myyntiluvut laskevat, mutta netissä nousevat feministiset ja elämäkerralliset sarjakuvat – lue nämä tänä kesänä (https://www.hs.fi/nyt/art-2000005694448.html?share=37ef3a8d0f53f4c34be28ecb6d0bda87)

”Isot kirjakaupat eivät halua ottaa riskejä, vaan hyllyistä löytyy vain Disneytä ja Fingerporia. Kärjistetysti sanottuna marketeissa on nykyään paremmin tarjolla sarjakuvaa kuin vaikka Helsingin keskustan isoissa kirjakaupoissa”, sanoo kustannustoimittaja Vesa Kataisto Arktinen Baanani -kustantamosta.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: JV - 26.05.2018, klo 09:30:46
En itse ajattele, että värit olisivat automaattisesti plussaa mangassa. Mustavalkoisuushan ei ole ollut Japanissa pitkään aikaan vain tai ensisijaisesti taloudellisten realiteettien määrittämä juttu vaan "se oikea tapa" tehdä sarjakuvaa. Tekniikat ja ilmaisutavat ovat kehittyneet juuri siihen sopivaksi, ja mv-ilmaisua osataan käyttää todella taidokkaasti. Samat skillit eivät toimi värien kanssa.

Joo, mietin tuota väriasiaa sikäli, että yhtäältä diginä ei ole taloudellista syytä rajoittaa värien käyttöä, toisaalta värillinen kuva on silmäystävällisempi (kun vähemmän kirkasta valkoista loistaa näytöltä) ja kolmanneksi varsinkin japanilainen populaarikulttuuri on täynnä vuolasta värikkyyttä (jonka kanssa manga huomiosta kilpailee).

Mutta ehkä mangan vahvuus on siinä, että se selkeästi erottuu tyylillisesti. Ja Antin toteamus siitä, että mangassa on mustavalkoisessa ilmaisussa löydetty tylikeinoja ja dynamiikkaa, jota värit mahdollisesti vain latistaisivat. Mangan/sarjakuvan vahvuus osaltaan saattaa olla juuri pelkistämisessä ja rajoituksissa - esimerkiksi liikken tai äänen lisääminen sarjakuvaan ei paranna kokemusta. Sama pätee varmaan sarjakuvaan, joka on alkujaan mustavalkoiseksi tehty, vaikka mielestäni esim. Steve Oliffin väritys Akirassa oli ihan onnistunutta. Väritys tehtiin länsimarkkinoita varten, mikä mahtanee ollut suosio Japanissa?


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Curtvile - 26.05.2018, klo 17:19:09
Mielenkiintoinen artikkeli Hesarissa.

Mikä pelastaisi sarjakuvan? Hittisarjisten myyntiluvut laskevat, mutta netissä nousevat feministiset ja elämäkerralliset sarjakuvat – lue nämä tänä kesänä (https://www.hs.fi/nyt/art-2000005694448.html?share=37ef3a8d0f53f4c34be28ecb6d0bda87)


Mielenkiintoinen on yksi mahdollinen adjektiivi.
Samalla tavoin kuin yleensä asiantuntija piireissä kun joku mainitsee asian olevan mielenkiintoinen = kaikkea muuta kuin mielenkiintoinen


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 26.05.2018, klo 18:28:39
Mielenkiintoinen on yksi mahdollinen adjektiivi.
Mulle tuli siitä ikävällä tavalla mieleen 80-luku. Se miten kotimaista tuotantoa yritettiin silloin nostaa (hypettämällä). Ensin jutussa valitetaan että sarjakuvat eivät saa ansaitsemaansa huomiota, vaikka on olemassa niin paljon hyvää matskua. Ja sitten asiantuntijat suosittelevat sarjoja, jotka suuren yleisön silmissä eivät välttämättä näytä ihan mestariteoksilta.

Toisaalta nyt aika on toinen, ehkä yleisö on nyt valmiimpi asiantuntijoiden suosikeille. Ja todellakin, suurin muutos, oikeastaan todella dramaattinen, on se että nyt sitten ilmeisesti loppui lehdistössä se "sarjakuvalla menee hyvin" -loru. Positiivisia uutisia taitaa olla hieman haastavaa kaivaa kentältä esiin. Hienoa siinä oli toki nettisarjisten ottaminen mukaan esittelyyn.

Edit: Samainen artikkeli on linkattu tännekin (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,11726.msg492355/boardseen.html#new)


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: STD - 26.05.2018, klo 19:17:26
Reima kertoikin aina lailla sen mitä asiasta ajattelen. Toki myös paljon kohteliaammin kuin mitä olisin itse kirjoittanut. Ehkä hyvä niin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Veli Loponen - 26.05.2018, klo 20:48:15
Vaikka sarjakuvamarkkinoiden tilanne on, mitä on, niin ainakin mun mielestä eletään kuitenkin myös tietynlaista kulta-aikaa. Tarjolla on ihan mielettömästi sarjakuvaa eri muodoissa. Meille nostalgiannälkäisille vanhojen hyvien aikojen muistajille on tarjolla isokokoisia, laadukkaita kovakantisia uusintoja ja vaikka mitä. Ei silloin teininä kovimpina sarjakuvaharrasteluvuosina olisi ollut tällaiseen edes mahdollisuuksia saati sellaista sitten osasi mitenkään edes kuvitella.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Lurker - 27.05.2018, klo 10:55:01
Vaikka sarjakuvamarkkinoiden tilanne on, mitä on, niin ainakin mun mielestä eletään kuitenkin myös tietynlaista kulta-aikaa. Tarjolla on ihan mielettömästi sarjakuvaa eri muodoissa. Meille nostalgiannälkäisille vanhojen hyvien aikojen muistajille on tarjolla isokokoisia, laadukkaita kovakantisia uusintoja ja vaikka mitä. Ei silloin teininä kovimpina sarjakuvaharrasteluvuosina olisi ollut tällaiseen edes mahdollisuuksia saati sellaista sitten osasi mitenkään edes kuvitella.

Totta tämäkin.

Toivottavasti sarjakuvan myyntitrendin lasku pysähtyisi tämän monipuolisen tarjonnan myötä - ja lähtisi hissuksiin jopa loivaan nousuun.

Kustantajilla on selvää kiinnostusta ja halua nostaa sarjakuvaa enemmän esiin, kunpa se sama asenne tarttuisi myös jakelu- ja myyntipuolelle.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: STD - 27.05.2018, klo 11:49:32
Suurin ero entiseen on se, että nykyään voi tilata netistä oman mielen, kielitaidon ja rahatilanteen mukaan sitä mitä haluaa.

Monet suomennetut lähiaikojen uutuussarjakuvat tuntuvat minusta kaupallisesti kummallisilta valinnoilta, mutta osittain lienee syynä eurooppalaiset yhteispainatukset. Ja ehkä Goscinnyn sarjakuvien kaltaisia itsestäänselviä koko kansan hittituotteita ei ole tarjolla.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 27.05.2018, klo 13:08:48
Niin. Eikä ole lasten sarjakuvien kulttuuria eikä ns. hittejä sillä osastolla tarjolla. Puhumattakaan että syntyisi Asterixiin tai Muumeihin vertautuvia uusia juttuja, joissa olisi klassikkoainesta ja sellaisia piirteitä että ne toimisivat yhtä lailla aikuisille.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Veli Loponen - 28.05.2018, klo 13:02:37
Toivottavasti sarjakuvan myyntitrendin lasku pysähtyisi tämän monipuolisen tarjonnan myötä - ja lähtisi hissuksiin jopa loivaan nousuun.
Mä luulen, että monipuolisuus ja pienet painokset ovat osa nykypäivän trendiä. Eli kohdennetaan juttuja yhä pienemmille kohdeyleisöille, heimoille. Tästä viestii erityisesti noi kalliimmat kovakantiset uusintapainokset ja muut luksusjulkaisut.

Trendi voi tietenkin muuttua ja varmaan muuttuukin jossain vaiheessa ja sarjakuvalla on niistä huolimatta hyvät mahdollisuudet varmaan kaikkina aikoina olla laajan yleisön juttu.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 28.05.2018, klo 18:40:34
Trendi voi tietenkin muuttua ja varmaan muuttuukin jossain vaiheessa ja sarjakuvalla on niistä huolimatta hyvät mahdollisuudet varmaan kaikkina aikoina olla laajan yleisön juttu.
Niin, sitähän ei vielä tiedä millaista on sitten kun vanhat mediat, telkkari ja printti kuihtuvat marginaaliin. Silloin jokin pienehkö juttu netissä on jo aika iso, kun kaikki viettävät netissä vielä paljon enemmän aikaa kuin nyt. Sarjakuva kuitenkin tarvitsee jonkin alustan, portaalin tai julkaisijan tullakseen löydetyksi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Curtvile - 28.05.2018, klo 19:42:48
Niin, sitähän ei vielä tiedä millaista on sitten kun vanhat mediat, telkkari ja printti kuihtuvat marginaaliin.

eli joittenkin mukaan...juuri nyt.

Printtimedialla on yhä valtaa, Helsingin sanomien teatterikritiikki nostaa tai kaataa yhä produktioita, mutta sarjakuvan saralta sillä ei moista merkitystä ole.
Kehut toki tekevät piikin kasvuun muttei kuten muilla tahoin.

Sarjakuva on jo valmiiksi marginaalissa, mutta on saanut vetoapuja mm. Reiman (ja monen muun ) vihaamalta elokuvasovitusten puolelta.
käännetyissä ja kääntämättömien myynnissä television tappama media elokuva jeesaa myynnissä.

Toistaiseksi mennään enemmän Velin mainitsemaan Heimoajatteluun. Ei edes tavoitella isoa yleisöä vaan se kulttipiiri jolla katetaan menot ja jos hyvin kät viivan alle jää vähän.

Kiistäisin myös sen että ei tulisi uusia Asterixeihin ja Muumeihin verrattavia uusia juttuja. Itse laskisin Voron The Thief sellaiseksi.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jiksi - 28.05.2018, klo 19:57:32
Mä luulen, että monipuolisuus ja pienet painokset ovat osa nykypäivän trendiä. Eli kohdennetaan juttuja yhä pienemmille kohdeyleisöille, heimoille. Tästä viestii erityisesti noi kalliimmat kovakantiset uusintapainokset ja muut luksusjulkaisut.

Sanoisin, että Netflix yms. ovat päinvastoin kääntäneet tuon kehityksen laskuun.

Se on ikään kuin streemauksen harha, että jokainen on individualisti, kun harrastaa yksin samaa juttua kuin kaikki muutkin. Tietyllä tapaa eletään vielä ensistäkin vahvempaa yhtenäiskulttuuria. Ready Player One tai jotain.

Sarjakuvien osalta näkisin, että Suomessa on vain menty edellä sitä kehitystä, mistä kustantajat ovat Yhdysvalloissa vasta viime vuosina julkisesti puhuneet ts. myydään samoille lukijoille vähemmän ja kalliimmalla.

Sarjakuva kuitenkin tarvitsee jonkin alustan, portaalin tai julkaisijan tullakseen löydetyksi.

Tarkoitat varmaan Suomen tapauksessa ja täälläkin muuta kuin Lataamo.

Jos eivät elokuvat tuo Marvel Unlimitediin lukijoita maailmalla, niin ei se löytämisestä ole kiinni. Miljoonat ihmiset altistuvat toistuvasti Marvelin logolle, jossa sarjakuvasivut sen kuin vilahtelevat.

Nykylukijat tulevat siirtymään sähköiseen kuluttamiseen maailmalla. Kovimmat jäärät pitävät kovakantisista kiinni kuin musaharrastajat vinyylilevyistään.

Kustantaja saa striimauksesta kiinteän kassavirran, jossa pärjätään massalla. Uudet tulokkaat ja pienkustantajat hukkuvat Comixologyssä, jossa näkyvyyden saa se sama massa. Tekijät nukahtavat leffaoptiosta unelmoiden.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Curtvile - 28.05.2018, klo 23:40:00
Jiksin vastaus pätenee isoon osaan läntistä maailmaa.
Printtipuolella afrikassa ja aasiassa jyrätään vielä hyvä tovi, varsinkin kun ovat osin juuri markkinointikonsulteille lohikäärmeitten asuttamaa maata vielä toistaiseksi.

Digitaalisuus missään ei aja pienen taiteilijan asiaa vaan jo valmiiksi isoja lafkoja, mediatalot omaavat mahdollisuuden mainostaa ihan eri resursseilla ja hankkia näkyvyyttä.

itse en edusta vinyyli tai kovakantisosastoa lainkaan, vain sisällöllä on väliä mutta kumpikaan ei ole ensimmäinen valintani, kuten ei digisarjakuvakaan.

Vinyylikin teki paluun ja siinäkin mentiin hipsterit edellä, ei musiikki. Maailmassa jossa konmaritus ja muu tyhjiä sisustuspintoja paljon- vaihdetaan-iSitäsuntätä-kun trendi-vaihtuu ei pelasta maailmaa mutta se on suuntaus.

Digi on kasvava näkymätön osuus, mutta jokainen joka kuittaa sillä painetun tuotteen menneen ajan jäänteeksi joka katoaa hetkenä minä hyvänsä voi ostaa pari siltaa, suomalainen arkirealismi valtaa maailmanmarkkinat heti ja kirjat kuolivat television tultua.

Sekään käyttöliittymä ei ole kadonnut, päinvastoin ns. milleniaalit ovat suurempia lukutoukkia kuin aiemmat sukupolvet suhteessa (https://www.forbes.com/sites/neilhowe/2017/01/16/millennials-a-generation-of-page-turners/#1d93625a1978)

ja lehtikin on täysin kuollut muoto. Kuka minkäkin narratiivin haluaa uskoa.
Kirjojen ja sarjakuvien asema kärsii mutta ei yksin koska kulttuuri on muuttumaton fakta.

Rakenne on toki yksi tekijä. Kirjat, sarjakuvat, musiikki, televiso ja elokuvat ovat kaiki taiteita.
Aina löytyy se ryhmä joka nostaa teesin "paitsi se massaviihde joka.." mutta rystysiään nuoleskelevien idioottien mielipiteet eivät ennenkään ole keiinnostaneet kun aikuiset puhuvat.

Ongelma syntyy kun merkonomiväki koettaa korjata kulttuurimallia ansaintamallinsa mukaiseksi kts. Bonnierin puksu kirjakauppapuolelle akateemsien oston myötä.
Kirjakaupasta ei tule parempaa poistamalla kirjavalikoimaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa ja lisäämällä starbucks.

Samaa mallia on yritetty sarjakuvapuolella, kun myynti on pientä sitä minimoidaan keskittymällä nostalgiakovakantisintgraaleihin olemassaolevalle pienelle yleisölle.
Eivät toki kaikki ja monelle pienelle toimijalle kulttuurisesti kestä julkaisutoiminta on riskinottoa henkilökohtaisella konkurssilla.

Perinteisellä sarjakuvapuolella on mahdollisuus ja tulevaisuus muttei kvartaaliajattelun mukaan.

Mutta mallista on aiempaa esimerkkiä: koska häsin tuskin on myyntiä nykyisille julkaisuille miksi juklkaista enemmän vaikka laajemmalla hajonnalla tavoittaisi ne joille tämä tarjonta ei kelpaa.

Hesarin artikkelissa VesaK oli surullisen oikeassa että monessa supermarketissa on parempi sarjakuvakirjaosasto kuin monessa kirjakaupassa. Niin kauan kun molempien myyntiartikkelina on Kamala Luonto en tee kauppoja, en perhana kelpuuta edes kylkiäisenä.
Saunanpesän saa syttymään helpommikin.

Mutta jos siellä olisikin vielä isompi valikoima, eikä niin että minun tai valittujen asiantuntijoiden valitsemia vaan niitä, sitä Kamalaa luontoa kun se kuitenkin myy ja jotain muuta vielä muille.
Kauppaketjulla on tila kuitenkin ja sarjakuvan kestoäkyjen saatavuus kansallisessa ketjussa olisi myyntistrategia.

Hidas ja pitkä mutta myyntistrategia. Jokaiselle jokin on aina ensimmäinen Lassi ja Leevi, Corto Maltese, Ryhmä-X, Maisa ja Kaarina, Valerian jne jne.

Sillä ja  edukkaana albumina tjs tilanne korjaantuu.

Lehtiä ei enää ruveta lanseeraamaan, mutta asui Suomessa amerikoissa pääsiäissaarilla tai siperiassa on syötävä.

Comicbook history of comics Manga mainittiin ohimennen kuinka osasyy mangan asemaan oli kuinka Japani panosti joukkoliikenteeseen ja lapset ja nuoret eivät olleet sidottuja amerikkalaisen ydinperheen peltilehmään ja saattoivat omatoimisesti käyttää rajalliset taskurahansa myös sarjakuviin.

Toki, juurikin Jiksin pointti. Digimaastossa voi etsiä omatoimisesti ne sarjakuvat ihan omalta älylaitteelta jota vanhemmat ei rajoita.

Itse soisin että molemmat järjestelmät tukevat toisiaan, digi ja perinteinen ja täydentävät toisiaan.



Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jiksi - 29.05.2018, klo 18:51:26
Taisi Suomessa lehtihyllysarjakuva epäonnistua silloin, kun sen olisi pitänyt painaa kustannukset alas.

Kuvittelin takavuosina, että mv-pokkarit (Ihmesarja sekä isommat kesälomakauteen kohdennetut julkaisut) olisivat olleet tulevaisuuden suuntaus.

Saattoivat ne sitä ollakin, mutta hinnoittelun osalta mm. viimeiset Ihmesarjat menivät jo ihan täysin yli.

Ankka ja Tex ovat olleet kohtuuhintaista lehtihyllysarjakuvaa sanan positiivisessa merkityksessä. Manga sekin hinnoiteltiin maltillisesti.

Tulihan se kipuraja vastaan 90-luvullakin, kun ei jotain yli kolmenkympin (markkaa) marveleita raaskinut enää ostaa.

Kun hinta nousee, täytyy koetun laadun nousta myös korkealle. Tämä johtaa siihen, että jenkeissä myydään paksua mv-kokoelmaa ja Suomessa kovakantista.

Molemmissa on sama logiikka, ensimmäinen vyöryttää alas painetun sivuhinnan voimin ja toisessa hifistellään painotuotteen laadulla. Ensimmäinen vetoaa Curtiin ja toinen Lurkeriin. Itse olen siinä välissä, että kelpuutan molemmat.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Veli Loponen - 29.05.2018, klo 21:41:10
Kun hinta nousee, täytyy koetun laadun nousta myös korkealle. Tämä johtaa siihen, että jenkeissä myydään paksua mv-kokoelmaa ja Suomessa kovakantista.
Tää on muuttunut jo sen verran, että enää ei myydä paksua mustavalkoista, vaan paksua värillistä. Käytännössä Marvelin Essential- ja DC:n Showcase -linjat on lopetettu ja tilalla on paksummat uusiokokoelmat. Marvelilla Epic collectionit ja DC:llä Gold-, Silver- ja Bronze Age -kokoelmat.
Mutta muuten joo.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 29.05.2018, klo 21:50:28
Sarjakuva on jo valmiiksi marginaalissa, mutta on saanut vetoapuja mm. Reiman (ja monen muun ) vihaamalta elokuvasovitusten puolelta.
Mielenkiintoinen tulkinta tuo että vihaisin jotain elokuvasovituksia. Jos haluaa välttämättä puhua tunteista niin kyse on enemmän pettymyksestä. Sikäli kun herättävät mitään tunteita tai mielenkiintoa. Minun kohdallani supersankarielokuvien kanssa kyse on ihan siitä (tarpeeksi monta kertaa) "pettynyt asiakas ei palaa" -ilmiöstä.
Jiksin vastaus pätenee isoon osaan läntistä maailmaa.
Printtipuolella afrikassa ja aasiassa jyrätään vielä hyvä tovi, varsinkin kun ovat osin juuri markkinointikonsulteille lohikäärmeitten asuttamaa maata vielä toistaiseksi.
Täysin kestämätön ja perätön väite mielestäni on se että printti olisi joskus jyrännyt Afrikassa (tai tulisi sitä tekemään). Mutta sinulla on tälle varmaan jokin perustelu?

Taisi Suomessa lehtihyllysarjakuva epäonnistua silloin, kun sen olisi pitänyt painaa kustannukset alas.
Niinkin. Mutta kuten on täälläkin usein todettu, levittäjä nimen omaan teki ongelman halvoista lehdistä. Suhteessa liian halpoja, palautuksineen työtä vaativia ja tilaavieviäkin ovat ne. Lisäksi kustantajat oppivat lihavina vuosina 70- ja 80-luvulla siihen että melkein mikä tahansa myy ja vielä ilman mainosta ja markkinointia. 90-luvulla tämä meininki sitten päättyi sarjakuvalehtien kohdalla.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Curtvile - 29.05.2018, klo 22:17:31
Mielenkiintoinen tulkinta tuo että vihaisin jotain elokuvasovituksia. Jos haluaa välttämättä puhua tunteista niin kyse on enemmän pettymyksestä. Sikäli kun herättävät mitään tunteita tai mielenkiintoa. Minun kohdallani supersankarielokuvien kanssa kyse on ihan siitä (tarpeeksi monta kertaa) "pettynyt asiakas ei palaa" -ilmiöstä.

sitten kyseessä on se että olet välittänyt tämän viestin tavalla jota ei voi kuin tulkita väärin.
Hyvä niin.

itselle pettyminen on vaikea tajuta kun ollaan selkeästi lajityypin renesanssiajan alkupuolellaverrattuna aiempiin elokuvallisiin yritelmiin.
Toki jokainen Valerian näin toteutettuna pakittaa taas taaksepäin, mutta se on jo johtanut muunkin kuin supersankarien esiinmarssiin elokuvissa joka ei minusta( toisin kuin Jiksistä, käsittääkseni) ole suinkaan päätarkoitus.

Sarjakuvafilmatisoinnit kun ovat piristäneet elokuvaa ja nuo elokuvat vastavuoroisesti sarjakuvaa.

Täysin kestämätön ja perätön väite mielestäni on se että printti olisi joskus jyrännyt Afrikassa (tai tulisi sitä tekemään). Mutta sinulla on tälle varmaan jokin perustelu?

Tuttavat Angolasta ja Tunisiasta ovat törmänneet minuun ja sarjisnörtteyteen. Totta kai keskustellaan myös sarjakuvatarjonnasta, myös paikallisesta.
Näistä rajallisista ja inernetin katkoilevan yhteyden kautta tehdyistä kuvista on muodostunut kuva mantereella olevan meidän 70-lukua muistuttava kuva:
printti ei dominoi koska mikään ei varsinaisesti dominoi mutta läntisessä mielessä oleva printtipuoli ja suomalaisittain lähes samalle 1970-luvulle jäänyt piraattijulkaisupuoli elää, samoin kuin dumppaussarjakuva.
Alueella on paljon varsinaisen virallisen kustannusalan ulkopuolista toimintaa ja myyntipuolellakin on näitä tahoja jotka myyvät "tuhottuja" jäännöseriä.

Kyseessä ei ole tulevaisuuden markkinat, varsinkin toisen tutun kanssa yhteinen käsittämättömyytemme facebookin suosioon niin afrikassa kuin euroopassa, sillä sielläkin sähköinen puoli on lisääntymässä.
Se vaan on siellä vielä harvempien käsissä kuin ns. läntisessä maailmassa ja digi-infra ei ole laajakaistatasoa.

Siellä printtimedia on yhä verevä optio, sekä isommillekin toimijoille kuin anarkistisille nyrkkipajoille.
ynnätään tähän kasvava väestö ja mainittu infra jota on vaikea ymmärtää jo euroopassa. Keikkatöiden ja elämän varrella on törmännyt siihen että kaupunkienkin sähkönsaanti voi hyvin katketa vuorokaudeksi olematta poikkeustila.
Printti toimii akuittakin.

Mutta kuten mainitsit sekin tilanne elää siinä kuin oman markkinamme status.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jiksi - 29.05.2018, klo 22:48:35
Tää on muuttunut jo sen verran, että enää ei myydä paksua mustavalkoista, vaan paksua värillistä.

Olet oikeassa. Oli tarkoitus kirjoittaa menneessä aikamuodossa, kun meni vanhojen muisteluksi muutenkin.

Tietysti noissa näkyy se, että entisöintikustannukset käännettiin kassavirraksi, kun julkaistiin ensin mv-versiot. Värittäminen on se kallein entisöinnin vaiheista.

Toisaalta minä tykkäsin kovasti just niistä mv-julkaisuista ja oli niistä iloa myös Ihmesarja-pokkarien muodossa.

Mutta kuten on täälläkin usein todettu, levittäjä nimen omaan teki ongelman halvoista lehdistä. Suhteessa liian halpoja, palautuksineen työtä vaativia ja tilaavieviäkin ovat ne. Lisäksi kustantajat oppivat lihavina vuosina 70- ja 80-luvulla siihen että melkein mikä tahansa myy ja vielä ilman mainosta ja markkinointia. 90-luvulla tämä meininki sitten päättyi sarjakuvalehtien kohdalla.

Totta puhut, asiaan liittyi useita osatekijöitä ja tahoja, ja sarjakuvaan liittyvät haasteet (mm. logistiikkaan liittyvät) ovat samoja kuin maailmalla.

Katselinpa vain taaksepäin omakohtaisesti, kuluttajanäkökulmasta.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 30.05.2018, klo 10:58:43
sitten kyseessä on se että olet välittänyt tämän viestin tavalla jota ei voi kuin tulkita väärin.
Hyvä niin.
Näinpä.

Tuttavat Angolasta ja Tunisiasta ovat törmänneet minuun ja sarjisnörtteyteen.
Angolasta en tiedä. Tunisiassa kerran kävin, 20 vuota sitten, enkä nähnyt siellä yhtäkään sarjakuvajulkaisua. Sanomalehdissäkään ei ollut sarjakuvia. Afrikasta ei minusta kannattaisi puhua yhtenä klönttinä. Eikä oikein Aasiastakaan, tai Euroopasta, jos niikseen tulee.  :)
Itä-Afrikka, jota parhaiten tunnen, on sarjakuvan suhteen niin toivoton, että mistään kulttuurista ei voi puhua. Etelä-Afrikassa, joka on taloudellisesti vahvin, yritellään sarjakuvapuolella jotain. Ranskan vanhoissa siirtomaissa, Länsi-Afrikassa, lienee paras tilanne. Enempää en tiedä.

Mainitsitkin jo taikasanan FB. Vähän näyttää siltä että se on valtaamassa sen vähän media-alan, mitä paikallisilla telkkareilla ja sanomalehdillä on ollut.

Totta kai keskustellaan myös sarjakuvatarjonnasta, myös paikallisesta.
Näistä rajallisista ja inernetin katkoilevan yhteyden kautta tehdyistä kuvista on muodostunut kuva mantereella olevan meidän 70-lukua muistuttava kuva:
printti ei dominoi koska mikään ei varsinaisesti dominoi mutta läntisessä mielessä oleva printtipuoli ja suomalaisittain lähes samalle 1970-luvulle jäänyt piraattijulkaisupuoli elää, samoin kuin dumppaussarjakuva.
Minusta kuulostaa siltä, että sinulla on ollut käsittämätön tuuri, jos olet sattunut törmäämään afrikkalaiseen, joka tuntee afrikkalaista sarjakuvaskeneä.

Se vaan on siellä vielä harvempien käsissä kuin ns. läntisessä maailmassa ja digi-infra ei ole laajakaistatasoa.

 sähkönsaanti voi hyvin katketa vuorokaudeksi olematta poikkeustila.
Printti toimii akuittakin.
Käsittääkseni printtijakelun ongelma kehitysmaissa on se että ei ole oikein jakeluketjuja. Vähän sama kuin Suomessa nyt. Parhaimmillaan jostain löytyy sattumalta joku "keidas", missä on jotain, jostain toisesta ajasta tai kulttuurista peräisin olevaa random-sarjakuvaa kilohintaan.Tästä syystä ei voi myöskään olla sarjakuvakulttuuria tai -skeneä kustantajineen, taiteilijoineen ja harrastajineen.

Digipuolella laajakaistaa ei välttämättä tarvita, kännykkä ja nettikahvilat ovat alustoja jotka toimivat syvälläkin puskassa melko kevyellä infralla ja tarvittaessa vaikka aurinkosähköllä. Siksi ne myös dominoivat.

Afrikkaan liittyy myös tekijänoikeuskysymys. Täällähän jotkut kokevat sen uhkaksi tai rajoitteeksi. Toisaalta juuri Afrikassa ja Aasian osalta Kiinassa, piittaamattomuus tekijänoikeuksista on näkemykseni mukaan jarruttanut sarjakuvaskenen kehitystä.

Piraattimeininki saattaa kyllä buustata markkinaa, jos lähdetään nollasta, mutta ellei sitten nopeasti saada tekijänoikeusasiaa valvontaan, ns. normaali kustannuskenttä jää syntymättä eikä paikallisilla tekijöilläään sitten ole tilaa. Tästä on olemassa sarjakuvan kannalta positiivisia esimerkkejä juuri vaikkapa Japanista ja Hongkongista. Mutta jos nettiä rinnastaa kansalliseen markkinaan, niin onko tuon buustausvaiheen jälkeinen normalisoituminen enää mahdollista?

Video- ja musiikkipuolihan ovat kuin ihmeen kaupalla saaneet markkinansa vielä netin ihmemaassa oikenemaan. Siellä on ollut kuitenkin takana reippaasti pätäkkää ja vahvoja analogisena aikana perustettuja edunvalvojia, mitä sarjakuvateollisuudella valitettavasti ei oikein ole.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Veli Loponen - 30.05.2018, klo 11:22:22
Olet oikeassa. Oli tarkoitus kirjoittaa menneessä aikamuodossa, kun meni vanhojen muisteluksi muutenkin.

Tietysti noissa näkyy se, että entisöintikustannukset käännettiin kassavirraksi, kun julkaistiin ensin mv-versiot. Värittäminen on se kallein entisöinnin vaiheista.
Käytännössähän sekä Marvel että DC hyödyntävät näissä kokoelmissa Archives ja Masterworksien entisöintejä. Eli ensin entisöinnit ja uudelleenväritykset maksatetaan kalliilla ja hienoilla erikoispainoksilla ja sitten tuupataan ulos sama materiaali halvempana bulkkina.
DC ei edes yritä peitellä sitä. Julkaisevat ensin Omnibus-muodossa noita Golden-, Silver- ja Bronze age -kokoelmia ja sitten puoli vuotta myöhemmin sama pehmeäkantisina versioina pilkottuna kahteen kokoelmaan.

Lainaus
Toisaalta minä tykkäsin kovasti just niistä mv-julkaisuista ja oli niistä iloa myös Ihmesarja-pokkarien muodossa.
Sama mulla. Erityisesti Ihmesarjasta pidin (jostain syystä tykkään pienemmästä pokkarikoosta yleensäkin enemmän).


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: STD - 30.05.2018, klo 13:23:16
Mä oon huomannut että ensin julkaistaan kallis isokokoinen erikoispainos joko mustavalkoinen tai originaaliplansseista kuvattu, tai jopa sellainen joka sisältää kummatkin versiot. Sitten on vuorossa värillinen julkaisu sarjakuvalehdessä. Sitten värialbumina. Ja loppujen lopuksi albumit kootaan vuosien päästä 3-4 albbua käsittäviksi integraaleiksi.

Mielenkiintoinen on Blutchin ja Robberin Tim ja Tom -seikkailu, joka julkaistaan ensin kolmessa pätkässä about kuukauden välein  n. 30-sivuisina albumeina, joissa on tarinaa parisenkymmentä sivua ja ekstroja kymmenisen sivua. Mustavalkoinen. Sitten on värillisen albumijulkaisun vuoro, ymmärtääkseni.

Tämä tarinan pilkkominen kolmeen lyhyeen pätkään albumimuodossa on ihan uutta, ainakin minulle.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jiksi - 30.05.2018, klo 23:07:39
Tuttavat Angolasta ja Tunisiasta ovat törmänneet minuun ja sarjisnörtteyteen.

On sen verran mielenkiintoista tekstiä tuo sinun loppuviesti, että voisit kuvanäytteiden kanssa laatia aiheesta Kvaak-artikkelin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Curtvile - 31.05.2018, klo 21:26:12
Sanoisin, että Netflix yms. ovat päinvastoin kääntäneet tuon kehityksen laskuun.



nyt on tarkoitushakuinen lainaus:

Netflix alkaa julkaista sarjakuvaa aloittaen the Magic Orderista (https://www.youtube.com/watch?v=wLbvqioTrxA)

tota kyllä tässäkin on juuri kyntensä näyttänyt tekijätiimi mutta tässä streamaus ajaa juurikin sarjakuvan asiaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jiksi - 01.06.2018, klo 20:38:33
Netflix alkaa julkaista sarjakuvaa aloittaen the Magic Orderista (https://www.youtube.com/watch?v=wLbvqioTrxA)

Olisihan se tavallaan jännä juttu, jos Netflix tosissaan täydentäisi kolmikon Amazon (Comixology) ja Disney (Marvel) sarjakuvan striimauspalveluissa.

Siinä sitä suuret mediayhtiöt kävisivät sotaa kaikilla rintamilla. Kuka siihen väliin enää mahtuu.

Tulevaan DC Universe -striimauspalveluun olisi huhujen mukaan tulossa myös sarjakuvat. Tämä selittäisi miksi se niitten touhu on ollut toistaiseksi niin päämäärätöntä.

Lopulta masentavan nopeasti tämä sitten menikin isojen leikiksi. No, johan minä näköjään digikatsauksessa vuonna 2013 ennustin, että voittajat seuloutuvat muutamassa vuodessa (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1945).

Kuka vielä muistaa niitä pieniä eli Madefire, Panelfly, iVerse... yksi päivitti kotisivuja joulukuussa, toinen twiittasi marraskuussa. Kaikki siis puolikuolleita.

Ranskalaisilla on sentään se oma juttunsa, minkä nimi ei nyt tule mieleen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Curtvile - 01.06.2018, klo 22:42:59
Niin siis, striimauspalvelu on tuottajataho.
image comics on kustantaja ja tästä tulee siis ihan oikea printtiversio sen digin lisäksi. (https://imagecomics.com/comics/releases/the-magic-order-1-of-6)

Olisihan se tavallaan jännä juttu, jos Netflix tosissaan täydentäisi kolmikon Amazon (Comixology) ja Disney (Marvel) sarjakuvan striimauspalveluissa.

Siinä sitä suuret mediayhtiöt kävisivät sotaa kaikilla rintamilla. Kuka siihen väliin enää mahtuu.

Tässä näkyy että miehen voi viedä Suomesta muttei Suomea miehestä.
Ymmärrän ajatusmaailman täysin ja siinä on myös yksi syy miksi sarjakuvamarkkinoiden koko on mitä on:
"kun ei näillekään albumeille/lehdille/integraaleille ole tilaa miksi olisi vielä yhdelle lisää?"
On tottakai helpompi luovuttaa jo ennen kuin aloittaa ja mitään riskiä on, mutta silloin tilanne pysyy samana.

Jos se harhainen yhteinäiskulttuuri menikin jo kuten se juna mikkeliin niin planeetalla on rapiat 7, 6 miljardia asukasta. Pirstaloitunutta kulttia riittää kyllä, mutta minä en missään kohtaa olekaan väittänyt että "sarjakuva, se se vasta hyvä tapa on tulla rikkaaksi ja kuuluisaksi"
ei.

Mutta nykyinen malli, mukaanlukien tuo sähköinen digipuoli, mahdollistaa ihan toisenlaisen näkyvyyden ja tavan tavoittaa ne hörhöt myös eri puolilta maailmaa.
Perinteistä printtiä unohtamatta.
Sarjakuvalla kun on samoja etuja kuin elokuvalla mutta sen tuotantokulut ovat marginaaliset: ohjaus, käsikirjoitus, lavastus, näyttelijät kaikki paperin ja kynän tai piirtotabletin ja nettiyhteyden päässä.

Tätä voi pitää optimistisena lausuntona, vaikka se onkin kaikkea muuta. Jokaista läpimurtoa ja JP Ahosta kohden löytyy kymmeniä joiden selkä taittuu ja joista on helpompaa jäädä kanveesiin kuin nousta ylös vielä seuraavaa 14 erää varten.

Mutta vaikka täälläkin sanottiin ettei pelkkä tarjonta yksin riitä, kehtaan väittää ettei ilman tarjontaa synny kysyntääkään.

Hyvällä tarinalla on aina kysyntää ja sarjakuva on täysin vertailukelpoinen taidemuoto. Siinä vaan on rakenteellisia ongelmia sekä jakeluverkossa että osin sisällöntuotannossa, valtiosta ja alueesta riippuen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jiksi - 01.06.2018, klo 23:44:05
Niin siis, striimauspalvelu on tuottajataho.

Juu, jäin vain maistelemaan tätä mallia.

Ilman tuota Imagen kautta tulevaa paperiversiota malli vertautuisi täysin Netflix Original -tuotantoon.

Marvel sekä kustantaa että julkaisee, Comixology julkaisee ja Netflix on siltä väliltä. Kustantaa ja julkaisee digitaalisena.

Animaatio ja audio -jutut ovat ihan kuin vanhoja Madefire-juttuja. Sieltä suunnasta olisi varmaan halvalla valmis alusta ostettavissa...


Tässä näkyy että miehen voi viedä Suomesta muttei Suomea miehestä.

No niinpä, onhan Suomessa vaikka mitä Ville Rantaa vientiin saakka vaikka lehtipiste olisi "ankkaa ja mankkaa".

Kirjoitin nyt siitä isojen mediatalojen kentästä. Eniten mietityttää mikä on mm. Dark Horsen ja Imagen asema, nehän kipuilevat Comixologyn ja tekijöiden painostaessa tahoillaan. On vaikea nähdä, että ne saisivat vaikka joukkovoimalla sellaisen oman niche-palvelun pystyyn. Omillaan ne ovat pieniä, niin pieniä.

EDIT: Korjattu lainaus, meni tägitys pieleen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Curtvile - 01.06.2018, klo 23:54:32
Dark Horse ja Image pieniä?
Mikä ihme ja kumma on sitten pienen kriteeri?


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jiksi - 02.06.2018, klo 00:18:35
Rob Salkowitz jo vihjaili, että tänään tulee iso uutinen.

Comixology Originals (https://www.forbes.com/sites/robsalkowitz/2018/06/01/comixology-originals-is-amazons-boldest-move-yet-to-crack-open-the-comics-market/#4b19bb072f63) tallaa just Dark Horsen, Imagen ja IDW:n varpaille.

Kuinka kipeästi polkaisee, se jää nähtäväksi. Amazonilla on kassaa vaikka kokeilemalla tarjota sellaisia diilejä tekijöille, joita eivät pienemmät tarjoa.

Tässä selkeästi astellaan sitä tietä, missä sisältö alkaa keskittymään jättiläisille. Tausta-ajatus on, että jokainen minuutti minkä käyttäjä tarkastelee oman firman tuotantoa on isompi siivu voittoa ko. minuutilta. On massaa ja massia.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jiksi - 02.06.2018, klo 00:33:34
Forbes-juttu on valovuosia edellä näitä sarjakuvasaittien analyysejä, mutta Newsaraman jutussa (https://www.newsarama.com/40187-comixology-offers-print-on-demand-new-titles-for-amazon-prime.html) lausutaan odottamani sanapari "subscription program".

Comixology Unlimited sai niin huonon lähdön, että olen vain odotellut että millä Amazon kiertää sen ongelman ja ryhtyy kasaamaan vastausta Marvel Unlimitedille.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Curtvile - 02.06.2018, klo 00:52:23

Comixology Originals (https://www.forbes.com/sites/robsalkowitz/2018/06/01/comixology-originals-is-amazons-boldest-move-yet-to-crack-open-the-comics-market/#4b19bb072f63) tallaa just Dark Horsen, Imagen ja IDW:n varpaille.

Kuinka kipeästi polkaisee, se jää nähtäväksi. Amazonilla on kassaa vaikka kokeilemalla tarjota sellaisia diilejä tekijöille, joita eivät pienemmät tarjoa.

jännää on miten eri tavalla nähdään tuo.
Amazon on jätti mutta ainakin alkulanseerauksessa korostavat kyllä paperipuolen yhteiskonsensusta:
Lainaus
“We’re aiming for is to make more people into comics fans. We want to create new fans who become print buyers, go into their local comic shops, go to conventions and become part of the culture. We will continue to make new fans and meet them where they want to be met.”
joka siis edustaa eri käsitystä kuin  täällä on jaettu.

Joskin aiempi pointti:
Kirjoitin nyt siitä isojen mediatalojen kentästä. Eniten mietityttää mikä on mm. Dark Horsen ja Imagen asema, nehän kipuilevat Comixologyn ja tekijöiden painostaessa tahoillaan. On vaikea nähdä, että ne saisivat vaikka joukkovoimalla sellaisen oman niche-palvelun pystyyn. Omillaan ne ovat pieniä, niin pieniä.

siitä pienuudesta:

Lainaus
Another feature of the comiXology Originals program is that all the content is creator-owned, a business model common to publishers like Image Comics, Dark Horse and IDW (which together account for about 20% of the approximately $1B US comics market), but not for the big franchise superhero universes of Marvel, DC or Valiant, which are corporate-owned.
boldaus minun.

omaa mielenmaisemaa ei auta se että kun ainoa tunnettu on Elephantmen vertautuu suoraan musiikkimaailmaan ja niiden radiosoiton pakkopullaan jonka tuote vaihtuu vaikkei sitä huomaakaan koska jokainen ylituotettu poppispoppis on kuulostanut ihan samalta tuubalta viimoiset 50-60 vuotta, korostetummin vikat ~40 vuotta autotunesta ja syntsista lähtien.

ja silti: vaikka täällä mainitaan aina Ville Ranta ja musiikissa se Matti Teppo ja Loiri on musiikissakin Suomen vientivaltti se mille ei alkuun eikä oikein vielä nykyäänkään tipu tukea tai rahaa vaan lähinnä "hassuja nuo hevarit" läppää.

Onneksi nykyään musiikkimallikin on muuttunut tekijöidenkin kannalta ja kuten tässä lanseerauksessaan korostivat että rahahan ratkaisee:
jos on jo myyvä/myynyt tuote ja infra uudelleenjulkaista se on tämä on puhtaasti taloudellisesti hyödyttävämpää nykyisessä talousmallissa.
Goljatit kun saavat kimppuunsa nälkäiset linkomiehet  nyky-yritysjätit taas haluavat liittoutua pienten ja ketterien kanssa ja hyötyä symbiosista ilman game of thrones kohtaloa.
Tai kuten merkonomiaa sairastavat sanovat: hajauttamaan riskin


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: jussih - 02.06.2018, klo 14:26:05
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/sarjakuvien-suosio-laskee-vain-aku-ankka-pyristelee-lasten-suosikkina/795440/


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: [kivi] - 02.06.2018, klo 17:57:14
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/sarjakuvien-suosio-laskee-vain-aku-ankka-pyristelee-lasten-suosikkina/795440/

Aku Ankasta ei oikein taida olla julkista levikkitietoa sitten vuoden 2014 jolloin levikki oli pudonnut 324 500 kappaleesta jonnekin 228 050 kappaleeseen. Toki sekin on todella paljon, mutta en ole ihan varma kuinka kattava on Lataamon suosio perusteena paperilehden painoksen laskemiselle.

Joka tapauksessa vanha viisaus sanoi: "Akkari ja Mustanaamio eivät ole sarjakuvalehtiä vaan osa elämänkulttuuria", niiden uskollisimmat lukijat eivät aina edes tajua lukevansa sarjakuvaa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jiksi - 02.06.2018, klo 20:43:18
Amazon on jätti mutta ainakin alkulanseerauksessa korostavat kyllä paperipuolen yhteiskonsensusta:joka siis edustaa eri käsitystä kuin  täällä on jaettu.

Enemmän kuin se mitä sanotaan, suosittelen kiinnittämään huomiota siihen mitä on tapahtumassa; mikä yritys tuo Amazon oikeastaan on ja miten se toimii; mihin suuntaan toimiala on kulkemassa.

Vanha mielikuva hitaasti liikkuvista suuryrityksistä on ajastaan jäänyt. Teknologiajätit ovat erityisen nopeita ja ketteriä. Amazon polkaisi tyhjästä itsensä pilvipalvelujen markkinajohtajaksi. Originals-julkistuksen yhteydessä Amazon jälleen korostaa "kokeile ja korjaa" -ideologiaansa (test-and-learn).

Kuka huomasi Starkingsin yrityksen Comicraft. Tämä on yritys joka suunnittelee logoja ja tarjoaa fontit.

Onko Imagen perusdiili suoraan kadulta saapuvalle vielä se rahoita oma julkaisusi neljällä tonnilla. Kuinka monta vuotta sillä on se nyt jo ollut.

Entä jos Amaxology laittaa siihen rinnalle vaikka nollakustannusdiilin, jossa Comicraft hieraisee kanteen logon ja sivuille tekstit kaupan päälle. Vastikkeeksi annetaan 90% leffaoikeuksista – tai Amazonin oman striimauspalvelun tapauksessa merkittävästi vähemmän – ja kymmenen vuoden ajan kaikki julkaistu on vuoden yksinoikeudella Amaxologyn tilausjäsenillä tms.

Onko todennäköisempää, että elokuva- tai sarjaoptio laukeaa Amazon Primessä jos valitsee Comixology Originals -ohjelman kuin perinteisellä valkokankaalla jos menee perinteistä tietä printtiä pitkin. Tuskin. Kuitenkin se tuntuu siltä.

Jos jätetään spekulointi vähemmälle, niin onhan Comixology kulkenut pois printistä ja kohti digisarjoja pitemmän aikaa: Digital Exclusive ja sittemmin Unlimited sekä viimeisimmäksi "Pull List" -ominaisuuden pois jättäminen.

Amazon Comixologyn ostettuaan ensimmäisenä tekonaan esti sisäiset ostot Applen kautta ts. esti ulos suuntautuvan kassavirran. Tässä print-on-demand tarkoittaa, että kaikki välikädet poistetaan ja jatkossa mennään siellä missä Amazon on valmis, vahva ja tehokas.

Ei varastoja, ei sarjakuvakauppoja, vaan suoraan kuluttajalle, jonka käsiin paketit toimitetaan Diamondin sijasta itse.

Löytyykö uusia lukijoita, kun Marvel ja DC ei ole löytänyt. Amazon on valtava yritys, jolla on valtava määrä tietoa kuluttajista ja ostokäyttäytymisestä.

Ensimmäinen fiilis näistä uutuusjutuista on, että siellä painottuu vähän se puoli mitä Marvel yritti ennen takaisin päin peruuttamistaan. Ei ole ainakaan supersankaria noin niinkuin pintapuolisesti.

Ehkä Amazon laskee taustalla, että DC avaa oman unlimited -palvelun ja onhan se aina mahdollista että Disney vetää omat sarjansa muiden alustoilta pois kuten se veti oman tuotantonsa pois Netflixin kynsistä. Silloin on erotuttava Marvel Unlimitedistä ja DC Universestä.

Joka tapauksessa Marvel Unlimited jo avasi matopurkin, tärkeitä termejä tuossa Forbesin jutussa olivat mm. "free to read" ja "binge-reading" eli mennään kohden tilausmallia ja luetaan kokonaisia sarjoja kerralla (vrt. televisiosarjojen katsominen kausimaratonina).

Tämä kaikki on aloitetaan ja lopetetaan "printti on tärkein, sarjakuvakaupat ovat tärkein, harrastajat ovat tärkein" -lorem ipsumilla ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Diamond on selvä häviäjä, mutta minä en sitä puljua itke. Sen sijaan olen huolissani pienkustantajista, jotka ovat kiinni vanhassa ennakkotilausmallissa eli Dark Horse, Image, IDW ja kaikki muut. Nostaako Diamond hintoja? Kaatuvatko loputkin kivijalkakaupat. Mistä löytyy niille digitaalinen koti.

Kuinka paljon Amaxologyn alle imuroituu uudesta creator owned -materiaalista?

Image on siitä jännä, että sen isoin vahvuus on tekijäyhteisön goodwill ja isojen nimien perässä tulevat myös nimettömät yrittäjät. Kuitenkin menestyjät voivat tehdä omia diilejään, kuten Kirkman Walking Dead -sarjan digitaalisten oikeuksien kanssa teki – ja juuri Comixologyn kanssa.

Image on sellainen vaikeasti käsitettävä yrityksen runko. Jos tuosta tekijävirrasta suuntautuu tietty osuus Amazonin taskuun, niin se tuntuu heti ensimmäisestä lähtien. Huomasitteko sellaisen pienen sanan kuin advances... ei sen välttämättä tarvitse merkitä ennakkomaksua, siis rahaa, mutta monestiko olette julkisuudessa nähneet tuon sanan yhdistettynä sarjakuvan tekijöihin.

Dark Horsen toimintaa olen katsellut hieman huolestuneesti jo pitemmän aikaa. Tähtien sodan menetettyään ovat hyvät uutiset olleet sillä suunnalla vähissä.

Kuka edes osaa lunttaamatta mainita viisi uutta sarjaa viimeisten viiden vuoden ajalta? Kokeillaan. Jeff Lemiren Black Hammer ja, ja... Garth Ennisin World of Tanks (tämäkin on joku pelilisenssi) ja sitten... öö, ei hemmetti, onhan niitä nyt muitakin oltava.

Ennustan, että Dark Horsea ei kymmenen vuoden päästä enää ole itsenäisenä firmana olemassa.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Curtvile - 02.06.2018, klo 21:00:19
Image on kolmanneksi suurin kustantaja, IDW ja Dark Horse jakavat sijan neljä.
Niiden rankkaaminen pinekustantamoihin on omaan korvaan joko vahinko tai tarkoitushakuista, koska vaihtoehto kolme "tyhmää" ei Jiksiin sovi.

Kyseessä ei ole vanha mielikuva, kyseessä on sykli. Suuryritykset pelaavat isosti ja häviävät isosti. AAmazonit ja Googlet sekä Netflixit sen kun kasvavat kunnes tulee mutta.
Omassa maassamme on hyvä esimerkki Nokia, joka on osa Microsoftia ja ei ole enää sellainen puhelinjätti kuin oli.

Toivon että Amazon pelaa merkkinsä oikein ja alakin hyötyy tästä, itselle vaan näistä meillä on oma levitysverkko tulee mieleen se kun alan suurin Marvel teki oman levitysverkkonsa ja oli kaatua sen kanssa ja siksi on oma läpyskänsä previewsin kanssa nykyään.

Totta eihän Nokiakaan kadonnut tyystin vaan on pienemmällä liekillä toisen toimijan alajaosto kuin mustanaamiokerhossa ikään, ikaalisten vaeltavat haamut, mutta tknologiajätit eivät ole irrallaan oikeasta todellisuudesta sen enempää kuin sarjakuvatkaan.

Sähköistyminen ja nettibusiness on toki päivän sana. Olen paraikaa mailla jeesamassa vanhuksia muutaman projektin kanssa ja paikallinen elektroniikkaliike lopettaa.
Isompaan ketjuun liittyminen ei auttanut, kivijalkapuolena on olla showroom jossa ihmiset käyvät katsomassa millainen pesukone/läppäri/taulutv/kotiteattri/parranajokone/älypuhelin/järkkäripokkarikamera oikein onkaan..... ennen kuin ostavat sen netistä halvemmalla kotiintuotuna.

elektroniikka ja sen valmistus ei siinäkään lakkaa, mutta näivettyy kulttuuri ja osa alan toimijoita pääsee "etsimään uusia haasteita"
useimmille tämä kiertoilmaus ei haittaa....niin kauan kun ei osu omalle kohdalle.



Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Curtvile - 02.06.2018, klo 22:39:15
korjaan edellistä IDW on neljä.

Ilahduttavasti sarjakuvamarkkinain koko ei ole vain kvaakin puntaroinnin varassa.
Myös Atomekan Dave Elliotilla on rakenteellinen ehdotus (https://downthetubes.net/?p=45823)

tuokin on rakenteeseen liittyvä malli, printtipuolen toki eli monista varmaan emujen ja dodojen sprinttikisa, mutta vaikka tuossakin on kömmähdysvaraa on siinä jotain joka saattaisi toimia.

kannattaa muistaa että linkin kuukausikaaviossa puhutaan kahdestoistaosasta miljardia dollaria eli sellaisesta raaasti jakaen 83 miljoonan dollarin eli rapian 71,1 miljoonan euron potista.
Kyllä se noin miljardin liikevaihto ei jakaudu tasan kuukausien välillä toiset ovat heikompia toiset selkeästi vahvempia, mutta kun on puhuttu "pienistä tekijöistä" (ja jostain  syystä vain yhdysvaltain markkinoista tai suomen markkinoista?) niin on  ehkä syytä muistuttaa että vaikkei aina siltä vaikuta, sarjakuvissakin pyörii isot rahat.

Myönnetään monet sarjakuvaelokuvat keräävät sen miljardin lipputulot itsellään (arvatenkin syy miksi Jiksi tuo elokuvaoptiot keskustellun toistuvasti mukaan) mutta niiden tulonsaantirakenne on eri ja ennen muuta niiden infraverkon kulut ovat aivan eri luokkaa kuin sarjakuvan kohdalla.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jiksi - 02.06.2018, klo 23:00:48
Niiden rankkaaminen pinekustantamoihin on omaan korvaan joko vahinko tai tarkoitushakuista, koska vaihtoehto kolme "tyhmää" ei Jiksiin sovi.

Kai minä saan vielä tyhmiä kirjoitella. Konteksti oli se, että jättiläiset tulevat kustantajakentälle. Tekevät ne mitä tahansa, niin se vaikuttaa pienempiin.

Amazon tietää tarkemmin kuin yksikään kustantaja, että mikä myy. Nykymaailmassa kuluttajien käyttäytymistä – ei siis ainoastaan ostokäyttäytymistä – seurataan hiiren liikkeitä myöten, tallennetaan tietoa kiinnostuksen kohteista, kootaan profiileja sekä viime kädessä paitsi analysoidaan ja ennustetaan, myös tarjotaan aktiivisesti että osta, osta, osta.

Amazonin rinnalla Marvel ja DC (ilman emojaan ts. Disney ja Warner Bros) ovat  pieniä. Siis ne samat jotka haukkaavat leijonanosuuden, ja joiden rinnalla kaikki muut kustantajat ovat pieniä.

Se nyt tietysti on aina suhteellista, mikä on suurta ja mikä pientä. Jeff Bezos eilisten uutisten mukaan tienaa 190 000 taalaa minuutissa. Tulee mieleen Kummelin sketsi, että onko se paljon vai vähän.

Tietysti kukaan ei oikeasti tiedä paljonko sarjakuvia myydään, mitä kanavia pitkin ja miten markkinaosuudet menevät. Tämä ei muutu, kun peliin tulevat yritykset joiden verosuunnittelu on niiden yksi keskeisimmistä toiminnoista.

Amazon ei tässä tietysti rakenna uutta vaan hyödyntää olemassa olevaa. Samalla tavalla kuin se aloitti pilvipalvelut rakentamalla ne omien järjestelmien varaan. Se monistaa ja skaalaa.

Itse voin sanoa, että en minä suuryrityksiä rakasta, mutta turhaa se on vihatakaan. Toivoa täytyy, että tällä on enemmän positiivisia pitkän kantaman vaikutuksia kuin sillä on negatiivisia. Oletettavasti tulee joka tapauksessa molempia.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Curtvile - 03.06.2018, klo 22:07:42
Se nyt tietysti on aina suhteellista, mikä on suurta ja mikä pientä. ...
Tietysti kukaan ei oikeasti tiedä paljonko sarjakuvia myydään, mitä kanavia pitkin ja miten markkinaosuudet menevät.

Tämähän se, sen lisäksi ihmisiltä menee sekaisin liikevaihto ja tulos.
Kaksi aivan eri asiaa ja vain kirjanpitäjä(t) arvaa mitkä ovat faktat.

Itseä hämmentää se miten kaikki huutavat sarjakuvan maailmanlopun olevan tulossa ja sarjakuvien myynti laskee vaikka globaalilla tasolla myytyjen nimekkeiden määrä kasvaa.
Totta kai yksikään niistä ei myy kuten kymmenen, kaksikymmentä taio kolmekymmentä vuotta sitten, mutta niitä nimekkeitä on nykyään jopa enemmän kuin silloin oli.

Tässä on elokuva-analogiakin, ei sarjakuvasellainen.
Totta moni uusi elokuva tekee valtavia tuottoja, siitäkin huolimatta että tilanne on  eri kuin 20-50 vuotta sitten kun ei ollut pelejä ja nettiä vastaavasti kisaamassa eikä muita elokuviakaan samalla volyymilla.

Se kakku on oikeasti kasvanut. Se on.
Mutta samalla tavoin kuin Ville Rannan ja Mark Millarin sarjakuvien fanien risteämäpinta on pieni ei tarkoita että molemmat olisivat pieniä.
Ihan samalla tavalla Kaurismäen ja Christopher Nolanin yleisötkin kohtaavat mutta se on niukempi joukko.

On niitä jotka lukevat artsua ja BDta ja Fumettia ja Fingerporia ja supersankareitaja joskjus undergroundia mutta he ovat vähemmistö.
He asioivat eri kaupoissa, eri alustoilla, osa ostaa, osa taas lainaa kirjastosta ja jotkut warettavat.

Mutta kun kaikki laskee yhteen on sarjakuvan kuluttajakunta kasvanut.
Osaa vaan ei kiinnosta lainkaan ankat, manga, supersankarit tai asterixit tintit jne.
Vaan ihan yksi juttu ja vaan yksi juttu.


Amazon on vain yksi osa kuviota lisää. Osalle se on ratkaisu heidän tarpeisiinsa ja tuskin ajaa pelkkää sähköistä puolta, ainoastaan myyntiä.
Omien nimekkeiden ja muidden nimekkeiden myyntiä, sähköisenä ja printtinä.
Sen yritrys on luoda lisää kakkua.

Kakku on hyvä vertauskuva.
Osa tykkää kermakakuista, osa voileipäkakuista, jollekin on oltava gluteeniton joku vaatii vegaanisen.
Ei sen vegaaninen ole minulta pois, en vaan yleensä valitse sitä.
Mutta ihan samalla tavalla kun vegeruuoan ei enää tarvitse olla salaatinlehti ja porkkanaraaste ja siinä se- ota tai jätä.

Vaihtoehto ei myöskään kuulu olla että on vaan vegaaninen ruoka - ota tai jätä.

Itse uskon että suuryrityksillä ei lähtökohtaisesti ole moraalia, vain tavoitteita. Ja tavoite on myydä.
Myydä massakulttuuri, myydä vastakulttuuri, taide ja viihde.

sillä uskon että tässä olet oikeassa:

Amazon tietää tarkemmin kuin yksikään kustantaja, että mikä myy. Nykymaailmassa kuluttajien käyttäytymistä – ei siis ainoastaan ostokäyttäytymistä – seurataan hiiren liikkeitä myöten, tallennetaan tietoa kiinnostuksen kohteista, kootaan profiileja sekä viime kädessä paitsi analysoidaan ja ennustetaan, myös tarjotaan aktiivisesti että osta, osta, osta.

Amazon tietää että eri ihmiset haluavat eri asioita.
Kenelle Kamalaa Luontoa,kenelle Lassia ja Leeviä, kenelle Renato Jonesia ja kenelle dinosauruspornodekkaria.
Ja sen tehtävä on myydä niitä kaikkia.
Jollekulle kaikkia niitä.


Minun ainoa ongelmani sähköisen sarjakuvan ja nettikauppojen kanssa on ettei niissä ole sarjakuvakulttuuria.
Algoritmi osaa suositella hakusanoista uusia tuotteita, mutta se ei olekaan alkuun hipsteriltä näyttävä introvertti piirtäjä josta muutaman kuukauden sisällä sukeutuu elokuvia ja bluesia fanittava kaverisi tai sitten se toinen tyyppi jonka häissä huomaat olevasi vieraana jonkun vuoden päästä.

Näihin tarvitaan festareita ja kivijalkakauppoja, sarjisseuroja ja kahvila- ja baaritapaamisia, sarjispajoja kirjastoissa ja kansanopistoissa.

Amazonin tai comixologyn  sovellus ei varmasti ikinä pyydä muuttoavuksi eikä sitä tarvitse jatkojen jatkoilla asetella kylkiasentoon,tuskin edes inttää miksi Lars von Trier on aikamme merkittävimpiä ohjaajia ja melko varmasti sillä on parempi musiikkimaku (ikinä ymmärtänyt tätä) mutta se rakentaa kestävämpä kulttuuria.
Luo uusia sarjakuviakin.
Joskus suvullisen mallin kautta uusia sarjakuvanharrastajiakin.

Ei pelkässä sähköisessäkään ole vikaa, siitä vaan puuttuu itselle ne monet sarjakuvakulttuurille tärkeimmät osat.
Muukin kuin vain  kuinka paljon mikäkin kustantaja jaksaa nostaa.



Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: J Lehto - 04.06.2018, klo 10:06:59

Amazon tietää tarkemmin kuin yksikään kustantaja, että mikä myy. Nykymaailmassa kuluttajien käyttäytymistä – ei siis ainoastaan ostokäyttäytymistä – seurataan hiiren liikkeitä myöten, tallennetaan tietoa kiinnostuksen kohteista, kootaan profiileja sekä viime kädessä paitsi analysoidaan ja ennustetaan, myös tarjotaan aktiivisesti että osta, osta, osta.

Toisaalta Marvelilla ja DC:llä saattaa olla enemmän
toimialaspefistä informaatiota ja osaamista, ja eiköhän niillekin
ole kerääntynyt vuosien varrella jonkinlaista statsia.

Meinaan vaan että, jos käytän karrikoitua esimerkkiä,
jos tilaan sytytystulppia Amazonin kautta, niin siitä ei
kaikissa tapauksessa seuraa että olisin kiinnostunut tästä:
(https://static.comicvine.com/uploads/scale_small/0/3125/2532193-barn1.jpg)


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 04.06.2018, klo 10:43:54
Minun ainoa ongelmani sähköisen sarjakuvan ja nettikauppojen kanssa on ettei niissä ole sarjakuvakulttuuria.
Tämä onkin mielenkiintoinen aihe suhteessa ketjun aiheeseen. Sarjakuvakulttuuri (tai kulttuuri ylipäätään) haiskataa hieman 1900-luvun jäänteeltä. Nykyään kun mitataan vain kulutusta, kiloina, euroina, verotuloina jne. eri markkinoilla. Retorisesti voisi kysyä, mihin sitä sarjakuvakulttuuria siis tarvitaan? Tuskin se myyntiä kasvattaa mitenkään havaittavasti. Brändit ja brändääminen ovat tavallaan ottaneet haltuun kriitikoiden ja aktiiviharrastajien tontin, mitä tulee myynnin edistämiseen.

En kiistä etteikö "kulttuuri" harrastajapiireineen olisi kivaa ja nykyajassa minua kiusaakin suunnattomasti juuri se että en tiedä missä se sarjakuvaskene on tai onko edes sitä. Ovatko sarjakuvanlukijat nykyään vain sieluttomia kuluttajia? Oliko se ennekään sen kummempaa? Vai syntyikö mielikuva kulttuurista vain siitä että ilman nettiä ja digiä kaikki oli niin rajallista ja suuret ikäluokat elivät yhtenäiskuluttuurissa omilla kylillään ympäri maapalloa.

Jiksi ja Curtvile ovat puhuneet tässä tosiaan vain Amerikan (ja Suomen) markkinoista. On tosi että amerikkalaisjätit dominoivat sitä myyntiä nykyään tietyissä genreissä. Mutta silti on edelleen muitakin kuplia, semmoisia, joita vähemmän tunnemme. Euroopassa ja Aasiassa. Kaikki viittaa myös siihen, että pian nähdään entistä kovempaa nokkapokkaa Alibaban ja Amazonin välillä. Amazonilla ei taida vieläkään olla omaa rahaa, mikä saattaa vaikuttaa sen tulevaisuuteen? Mutta eipä näistä enempää menee jo nyt niin mutuksi.

Indie taas asustelee ja kukoistaa ilmeisesti yllättävänkin vahvana somessa, Patreonissa ja muissa nettipalveluissa, joista en tiedä mitään. (Puhun siis vaihteeksi sarjakuvamarkkinasta.) Eli kyllä sitä McCloudin ennustamaa, tuottajalta suoraan kuluttajalle -malliakin syntyi. Ja kiinnostavan siitä tekee se että kyseessä on sukupolvi, joka on murkkuiästä asti mieltänyt hommat globaaliksi peliksi ja suhtautuu joihinkin Netflixeihin ja Amazoneihin samaan tapaan kuin vanhempi polvi suhtautui Anttilan tavarataloihin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Curtvile - 04.06.2018, klo 16:44:41

En kiistä etteikö "kulttuuri" harrastajapiireineen olisi kivaa ja nykyajassa minua kiusaakin suunnattomasti juuri se että en tiedä missä se sarjakuvaskene on tai onko edes sitä. Ovatko sarjakuvanlukijat nykyään vain sieluttomia kuluttajia? Oliko se ennekään sen kummempaa? Vai syntyikö mielikuva kulttuurista vain siitä että ilman nettiä ja digiä kaikki oli niin rajallista ja suuret ikäluokat elivät yhtenäiskuluttuurissa omilla kylillään ympäri maapalloa.

eniten tätä viimeksi mainittua.
Jos paikallinen sarjakuvakulttuuri kattaa vain Tarzanin ja Aku Ankan vaikkei kumpikaan ole se mikä itseä kiinnostaa niin sitten on se "yhtenäiskulttuuri".

Nykyisin on internet monine alueineen ja kuplineen. Jos haluaa lukea vain indiesarjakuvasta ilman että tarvitsee törmätä yhteenkään supersanteriin tai pottunokkaan se onnistuu.
Mangan voi blokata tai toiste päin.

Amerikkalaisjätit varmasti dominoivat kaikissa genreissä, kuten Alibabatkin.
Tässä kun on se kupletin juoni:

Meinaan vaan että, jos käytän karrikoitua esimerkkiä,
jos tilaan sytytystulppia Amazonin kautta, niin siitä ei
kaikissa tapauksessa seuraa että olisin kiinnostunut tästä:
(https://static.comicvine.com/uploads/scale_small/0/3125/2532193-barn1.jpg)
sytytystulpista eivät tarjoa mitään, jos taas tilaa sytytystulppia American Splendor DVDn, Kellermanin Rocky kokooman niin voipi olla että suositellaan jotain muutakin kuin Batmania.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: [kivi] - 04.06.2018, klo 17:18:54
Jiksi ja Curtvile ovat puhuneet tässä tosiaan vain Amerikan (ja Suomen) markkinoista. On tosi että amerikkalaisjätit dominoivat sitä myyntiä nykyään tietyissä genreissä. Mutta silti on edelleen muitakin kuplia, semmoisia, joita vähemmän tunnemme. Euroopassa ja Aasiassa. Kaikki viittaa myös siihen, että pian nähdään entistä kovempaa nokkapokkaa Alibaban ja Amazonin välillä.

Jos suotte anteeksi pienen ääneenajattelun, niin...

Ihan mutu-tuntumalla arvaisin että Suomen rajojen sisällä luetun sarjakuvan kokonaisbulkki ei ole ainakaan vähentynyt edes paperijulkaisuissa, mutta se jakautuu eri lailla. Eri lailla niin siinä, että enää ei ole muutamaa suurta nimikettä miljoonamyynteineen (kunnes toisin todistetaan, ja ei edes Aku Ankka) ja eri lailla siinä että sarjakuvan ostava yleisönedustaja ei enää ole 12-vuotias poika (jos on koskaan ollutkaan, muualla kuin tilastoissa).

Kun puhutaan digimyynnistä, puhutaan digiä lukevasta segmentistä ja puhutaan aivan erilaisesta "lukemisen" tavasta; digilukeminen ei sisällä tuotteen hypistelyä esineenä ja varastoimista näkyville hyllyyn kyläilijöiden ihailtavaksi, lisäksi saattaa olla että diglukeminen toimii samoin kuin sarjojen katsominen tuotantokausi kerrallaan maratonina ahmien, tapa joka paperijulkaisuissa vaatii joko paljon rahaa tai todella kovan itsekurin säästää lehdet lukematta kunnes sarja on valmis ja on ihan erilaista kokemista.

Sen sijaan digijulkaisu on mahdollistanut sen, että vakiintuneet suuret toimijat voivat mennä syömään kakkunsa ihan itse myös naapurin kielialueelle, tarvitsematta odottaa paikallista sijoittajaa. Miten näkyy Castermanin englanninkielinen tarjonta USA:n markkinoilla? Toistaiseksi ainakin niin, että julkaisuputkeen on päässyt nimikkeitä, joihin ei ranskalaisbelgialaisilla markkinoilla uskottaisi.

Meillä on Ranskan ja USA:n markkinoista huomattavasti dataa, jota toistellaan meillekin sopivana totuutena, koska ajatellaan että globalisaation myötä jokainen yhteismarkkinoiden toimintametodi on totta kaikkialla. Ehkä voisikin olla, mutta siihen tarvittaisiin samanlaiset kuluttajat, ja niin ei vielä ole. Vielä. Mutta ehkä kohta on, luin talvella Viljandissa uutta tarinaa käsikirjoittaessani residenssin hyllystä kirjan McDonalds Behind the Arches, jossa Mäkkärin pomo suoraan totesi, että "ei kannata yrittää sopeutua paikallisiin markkinoihin koska heillä on jo oma tyylinsä, parempi on lanseerata itsensä paikalle omin säännöin ja katsoa kuinka paikalliset siirtävät tottumuksensa meidän kulttuuriimme, hylkäävät omat ruokansa ja alkavat himoita hampurilaisia", tai jotenkin noin.

Itseään toteuttavia profetioita.

Kun digi tuossa 20 vuotta sitten tuli, ajattelin toiveikkaasti, että Internetin kautta saa jatkossa kaikki ne julkaisut jotka ovat jääneet pienen piirin muutamaankymmeneen kopioon; singlelevyt, kirjat ja lehdet, joista keräilijät puhuvat kuiskaten valomerkin aikaan. Ei se tainnut niin mennä. Pienet julkaisut netissä tulevat uusilta, uransa alussa olevilta tekijöiltä tai sitten niiltä jotka ovat jo vakiinnuttaneet maineensa kaikilla omilla markkina-alueillaan ja kaipaavat rahan sijaan painoarvoa. Marginaali on edelleen marginaalia. Suuret julkaisut ovat edelleen ihan sitä samaa bulkkia, loppumattomasti kohderyhmäajattelu edellä tehtailtua kamaa, niin ranskan- kuin englanninkielisellä alueella.

Ehkä tärkein ero Reiman muistelemaan menneisyyteen onkin vain se, että enää ei ole mahdollista lukea kaikkia Suomeen saatuja sarjakuvia, vaan ainakin jossain määrin on pakko tukea omaa sarjakuvakuplaansa, valikoida, ja jättää pois se minkä aikaisemmin olisi lukenut paremman puutteessa.

Ajattelee tää.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: hdc - 04.06.2018, klo 17:37:32

Ihan mutu-tuntumalla arvaisin että Suomen rajojen sisällä luetun sarjakuvan kokonaisbulkki ei ole ainakaan vähentynyt edes paperijulkaisuissa, mutta se jakautuu eri lailla. Eri lailla niin siinä, että enää ei ole muutamaa suurta nimikettä miljoonamyynteineen (kunnes toisin todistetaan, ja ei edes Aku Ankka) ja eri lailla siinä että sarjakuvan ostava yleisönedustaja ei enää ole 12-vuotias poika (jos on koskaan ollutkaan, muualla kuin tilastoissa).


Kiinnostava ajatus, jota en ole suinkaan mahdottomana pitämässä.
Oma ongelmahan tulee siinä että on aika vaikea arvioida minkä verran esim kirjastoissa luetaan/lainataan sarjakuvia ja mitä.

Kun tässä olen seuraillut aika paljon kirjabloggaajia niin siellä on ihan hyvin näkymässä aika paljonkin väkeä joka ei välttämättä identifioidu sarjakuvaharrastajiksi (eikä ainakaan 12-vuotiaiksi pojiksi) mutta kyllä siellä ihan kohtalaisen paljon luetaan sarjakuvia ja laaja-alaisesti, eli huomattavasti muutakin kuin pelkkää Ankkaa (tai oikeastaan minä olen niitä harvoja joka on blogannut joistain Disney-julkaisuista olematta aiheeseen erikoistunut blogi), esim. Sisaret 1918 tai joku aika sitten Sattoufin Tulevaisuuden arabi ovat saaneet varsin hyvin huomiota.

Ja mukana on paljonkin lukijoita joille sarjakuvat ovat suht uusi juttu...(tosin lukuharrastajina muuten ovat usein tietysti keskiarvosta erottuvaa ryhmää)


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: [kivi] - 04.06.2018, klo 18:02:25

Oma ongelmahan tulee siinä että on aika vaikea arvioida minkä verran esim kirjastoissa luetaan/lainataan sarjakuvia ja mitä.

Olitkos, hdc, jotenkin kirjastolaitoksen kanssa tekemisissä?

Kirjaston lainoista saa harvinaisen hyvin tietoa, kiitos tekijänoikeusjärjestelmämme ja erityisesti Sanaston. Paikan päällä lukeminen taas ei näy missään muualla kuin paikallaolijoiden silmissä. Kuitenkin, kirjastolaitoksen käyttäjät ovat oma ryhmänsä joka ei kata läheskään kaikkia lukijoita, sanoisin edelleen mutu-tuntumalla jopa että keräilijät ja ostajat käyvät aika vähän kirjaston sarjakuvahyllyllä, koska haluavat säilyttää ensikokemuksen puhtaalle, vasta muovista kuoritulle kirjalle.

Parikymmentä vuotta sitten huomattiin supersankarisarjakuvan suosio 20-30 -vuotiaiden koulutettujen naisten keskuudessa. Muuttivat sitten heti Ryhmä-X:t jonkinlaiseksi Cosmopolitan-girl -profiilin hömpäksi pitkine säärineen. Samaa tilastojen lukemisen seurausta voi joka vuosi bongata maailman sarjisfestareilla uutuushyllyissä: aina kun oivalletaan joku tilastoryhmä, alkaa kohderyhmäräätälöinti. Bisnestähän se kaikki on.

Onneksi sarjakuvassa on sisäänrakennettu hiirenloukku liian tosikkoja varten ;)


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: hdc - 04.06.2018, klo 18:19:46
Jaksaiskohan joku lähteä perkaamaan Sanaston pitkiä listoja, sieltä voisi kiinnostaa just vaikkapa kotimaisten sarjakuvien lainausluvut jotka noin mututuntumalta ovat kyllä reippaasti suuremmat kuin mitä ne olivat vaikkapa 20-30 vuotta sitten (kun ei niitä nimikkeitäkään niin montaa ollut tarjolla).


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jiksi - 04.06.2018, klo 19:18:09
Meinaan vaan että, jos käytän karrikoitua esimerkkiä,
jos tilaan sytytystulppia Amazonin kautta, niin siitä ei
kaikissa tapauksessa seuraa että olisin kiinnostunut tästä:

En väitä itsekään oikein tajuavani profilointia. Kyseessä on niin syvä ja laaja juttu.

Suuret yritykset tietävät, että ajat Fordilla, mutta haet tietoa Chevroletista; olet siis mahdollisesti ostoaikeissa. Tai ostat Krazy Katia, mutta luet Infinity War -uutisia; olet aikeissa katsoa sen.

Tässä mielessä juuri tuo Comixology Originals on kiintoisa juttu. Siellä tehdään sitä, mihin Amazon uskoo; ei sitä mitä perinteisesti kustantajat ovat tehneet.

en tiedä missä se sarjakuvaskene on

Täällä Kvaakissa. Sinun viestisi on osa sarjakuvakulttuuria.

lisäksi saattaa olla että diglukeminen toimii samoin kuin sarjojen katsominen tuotantokausi kerrallaan maratonina ahmien

Tämä on totta. Sähköinen lukeminen muuttaa lukutottumuksia.

Sarja kerralla putkeen -lukeminen ("binge reading" vrt. televisiosarjat kausi kerrallaan) on tyypillistä digilukemista. Enää en tartu uusiin sarjoihin ennen kuin ne ovat kokonaan julkaistu.

Tässä mielessä tuo Comixology Originals – jossa lehdet julkaistaan diginä ja kokoelma paperilla kysynnän mukaan – on aika trendikäs juttu.

Tässä tullaan taas siihen sarjakuvalehden kuolema -keskusteluun, että kauanko tarinoita sovitetaan perinteiseen jenkkilehden mittaan. Toisaalta kustantajat toimivat kuukaudesta ja vuodesta toiseen tuossa mitassa, ml. tekijöiden lomat jne.

Sinulla tuli yhdessä viestissä paljon asiaa muutenkin.

Selvä on, että eurooppalaista sarjakuvaa tulee englanniksi digitaalisena enemmän kuin sitä koskaan tulisi paperilla: Soleil ja Europe Comics ovat viime vuosien isoimmat jutut, mutta myös ainakin Titan näyttää ulospäin hieman piristyneen.

Tuntuma on myös se, että pienet jenkkitalot ovat vahvistuneet juuri digin vauhdittamana (IDW, Dynamite, Boom jne.) niin, että ne muodostavat sellaisen keskisuurten luokan, mutta myös uusia pieniä toimijoita puskee esiin enemmän kuin niitä ehtii seurata (Black Mask ja mitä kaikkea).

sanoisin edelleen mutu-tuntumalla jopa että keräilijät ja ostajat käyvät aika vähän kirjaston sarjakuvahyllyllä

Kumma juttu, omalla mutu-tuntumalla väittäisin asian olevan just päinvastoin. Tietysti, jos tuo keräily on hyvin erikoistunutta, että kiinnostaa vain kapea juttu niin kait sitten silloin.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: [kivi] - 04.06.2018, klo 19:34:46
Kumma juttu, omalla mutu-tuntumalla väittäisin asian olevan just päinvastoin. Tietysti, jos tuo keräily on hyvin erikoistunutta, että kiinnostaa vain kapea juttu niin kait sitten silloin.

Heh, aivan hyvin voi olla noinkin. Varsinkin jos sarjakuvadiggailu on niin laaja-alaista ettei mitenkään voi saada kaikkea itselleen. Toki sitten tarvitaan hyvä kirjasto jossa on monenlaista.

Englannissa asuessa lähikirjastoni järkytti mua toistuvasti sillä, että siellä oli noin kolmannes siitä kirjamäärästä mitä omassa hyllyssä. Ja se oli kuitenkin kaupunginkirjasto, ei mikään koulun tai sairaalan lainaamo :D


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: hdc - 04.06.2018, klo 20:57:45
Englannissa asuessa lähikirjastoni järkytti mua toistuvasti sillä, että siellä oli noin kolmannes siitä kirjamäärästä mitä omassa hyllyssä. Ja se oli kuitenkin kaupunginkirjasto, ei mikään koulun tai sairaalan lainaamo :D

Suomen kirjastolaitokseen tottuneille monet ulkomaat voivat olla yllätyksiä, nyt Ranskassa käytössäni olevassa kaupunginkirjastossa on oikein kiva sarjisvalikoima mutta muuten se on valikoimaltaan pienempi kuin Helsingin monet pienemmätkään lähiökirjastot, aukioloista puhumattakaan (ja en ole itse kysynyt mutta kuulemma ajatus siitä että toisista kirjastoista voisi tilata niiden valikoimassa olevia kirjoja on jotenkin ihan mahdoton).
Kirjakaupat on se juttu.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jiksi - 04.06.2018, klo 23:01:57
Itse olen pohtinut Marvel Unlimitedin jälkeen kovasti sitä, miten Amazon saa tuotua lisäsisältöä kausitilaajilleen saadakseen lisää kausitilaajia.

Odotin yrityksen kiristävän entistä kovemmin olemassa olevia kustantajia. Originals-uutiset noudattavat kuitenkin päinvastoin pehmeää linjaa.

Tässä analyysissä (https://icv2.com/articles/columns/view/40556/who-needs-worry-about-comixology-originals) Rob Salkowitz kääntää saman uuteen kulmaan: mitä, jos Amazon tavoittelee lisäsisältöä (vanhoille; jo olemassa oleville) kausitilaajilleen. Tarjoaa siis sarjakuvasisältöä lukijoilleen, jotka eivät edes tiedä olevansa sarjakuvan lukijoita (mutta profiloinnin mukaan sitä voisivat olla).

Tämä ei olisikaan huono homma, jos lukijoista koulittaisiin sarjakuvan lukijoita. Tämä voisi vaikka toimiakin, tuo "olen jo maksanut tästä" -ajattelu on aika vahva.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 05.06.2018, klo 12:29:12
Täällä Kvaakissa. Sinun viestisi on osa sarjakuvakulttuuria.
Minä ymmärrän skenen ja kulttuurin hieman toisin. 5 ihmistä voi olla kaveripiiri, mutta skeneen tarvitaan jotakin sellaista, mitä voi nykyään sarjakuviin liittyen yrittää hahmottaa ainoastaan muutamilla Suomen manga/anime-festareilla. Sitä jengiä ei sit taas muuten löydä mistään keskitetysti, mikä on netin keksimisen jälkeiselle ajalle minusta todella outoa.
Ja tuota tarkoitin sillä, että ei ole skeneä tai kulttuuria. Jos vaikkapa joku lehti haluaa tehdä juttua "sarjakuvista" tai "mangasta", niin ainoa taho johon keksitään ottaa yhteyttä on Jarla, Sarjakuvaseura tai joku random-tuttu piirtäjä. Ja nämä tahot ovat yhtä pihalla (ts. erikoistuneita) kultttuurista, kuin melkein kuka tahansa muu. No, Akun lukijat toki muodostavat jonkin sorttisen isomman joukon.

Helsingin sarjakuvafestaritkin vain pyrkii kokoamaan yhteen löyhästi sarjakuvaan liittyviä harrastajia, enkä minä tiedä kokeeko sitten lopulta kukaan sitä tapahtumaa oikein omakseen. Tyyliin "nämä ihmiset ovat minun heimoani."

jos Amazon tavoittelee lisäsisältöä (vanhoille; jo olemassa oleville) kausitilaajilleen. Tarjoaa siis sarjakuvasisältöä lukijoilleen, jotka eivät edes tiedä olevansa sarjakuvan lukijoita (mutta profiloinnin mukaan sitä voisivat olla).

Tämä ei olisikaan huono homma, jos lukijoista koulittaisiin sarjakuvan lukijoita. Tämä voisi vaikka toimiakin, tuo "olen jo maksanut tästä" -ajattelu on aika vahva.
Itse en vanhakantaisuuttani sovi ollenkaan Netflix meininkiin. Siis siihen tapaan kuluttaa liikkuvaa kuvaa. Ymmärrän silti kyllä että joillekin muille se sopii. Mutta siihenkin liittyen on ollut juttua ilmiöstä, että kun on paljon kaikkea saatavilla, mikään ei oikein nouse massasta ja jaksa kiinnostaa yhtä paljon kuin tuotteet joista maksaa eriseen. Kyse lienee kuitenkin vain tottumuksesta.

Joskus jos olisi aikaa ja viitseliäisyyttä pitäisi tutkia kuinka iso osa omalla tallentimella on jo katsottua, ja kuinka iso osa odottaa katsomista. Kaikkihan on kuitenkin tarkoituksella säilöttyä ja kiinnostavaksi valittua.


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 06.06.2018, klo 22:57:12
Mulle tuli siitä ikävällä tavalla mieleen 80-luku. Se miten kotimaista tuotantoa yritettiin silloin nostaa (hypettämällä). Ensin jutussa valitetaan että sarjakuvat eivät saa ansaitsemaansa huomiota, vaikka on olemassa niin paljon hyvää matskua. Ja sitten asiantuntijat suosittelevat sarjoja, jotka suuren yleisön silmissä eivät välttämättä näytä ihan mestariteoksilta.

Toisaalta nyt aika on toinen, ehkä yleisö on nyt valmiimpi asiantuntijoiden suosikeille. Ja todellakin, suurin muutos, oikeastaan dramaattinen on se että nyt sitten ilmeisesti loppui lehdistössä se "sarjakuvalla menee hyvin" -loru. Positiivisia uutisia taitaa olla hieman haastavaa kaivaa kentältä esiin. Hienoa siinä oli toki nettisarjisten ottaminen mukaan esittelyyn.
Edit: Samainen artikkeli on linkattu tännekin (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,11726.msg492355/boardseen.html#new)


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 06.06.2018, klo 23:00:18
Ja todellakin, suurin muutos, oikeastaan todella dramaattinen, on se että nyt sitten ilmeisesti loppui lehdistössä se "sarjakuvalla menee hyvin" -loru.
Tuuli on tosiaan kääntynyt. Mediat kopioivat juttuja ja juttuaiheita toisiltaan ja nyt myös IS tietää että sarjakuvalla ei mene hyvin (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005704347.html).
Oho. Näkyykin olevan alun perin "STT:n uutisia".


Otsikko: Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
Kirjoitti: Jiksi - 02.07.2018, klo 23:42:30
Olen tätä varmaan sivunnut jossain yhteydessä, mutta olen jo pitkän aikaa miettinyt, kuinka pitkälle Dark Horse laskee samaa ränniä kuin Western Publishing aikanaan.

Western oli aikansa jättiläinen, mutta käytännössä julkaisuohjelma oli pelkkää lisenssisarjaa. Kun yritys ei pysynyt ajan hermolla, saattoivat muut kustantajat kilvan napsia sille tärkeitä lisenssisarjoja.

Tänään Twitter-virrasta poimin melko tyypillisen uutisen, jonka mukaan Firefly siirtyy Boomille. Täytyi ihan tarkistaa, että tämäkin sarja on tullut Dark Horsen kautta ulos.

Tässä on nyt vuosikaudet Dynamite, IDW, Boom jne. vienyt yksi kerrallaan sekä vanhat, että uudet lisenssisarjat. Sitten on vielä Marvel.

Star Wars -lisenssejä ei korvaa mikään. Seuraavaksi menee Conan. Jos Disney ostaa Foxin, niin siellä ne olisivat sitten myös Alienit.

Koko lisenssipuoli vuotaa vähän joka nurkasta.

Uusia lisenssisarjoja on jotain myös tulossa, mutta ei niitä kovin tiiviisti ole julkistettu. Käsittääkseni lisenssisarjoja on julkaistava monen nimikkeen voimin, koska ellei kyseessä ole joku Tähtien sota, ei volyymimyynti ole kovin suurta.

Lisenssisarjojen ulkopuolelta mieleen tulee nuo vanhat, Mignolat ja MIllerit, mutta uusista vain Jeff Lemiren Black Hammer – jos julkaisujen määrä mitään sanoo – on viime aikojen menestynein iso juttu. Sekin on lyöty lukkoon joskus vuosikausia sitten, kun Lemirellä on ollut päällä yksinoikeussopimuksia isojen kanssa tällä välin.