... Sillage, Agentti X9, Tanguy et Laverdure, Incal, lukuisat Tex-variaatiot...
Ekan Blake & Mortimer -albumin painomateriaalit ja suomennos saapuivat juuri...
Vain ne sarjikset jää joilla on menekkiä, tää on mun veikkaus
Muumi, Hello Kitty ja Barbie. :(Manga ja Tex.
Manga ja Tex.
B&M jälleen suomessa!? Eihän jää julkaisematta? Mikäs albumi?
Kustannuksia tietty painetaan alas ulkoistamalla sekä koko toimitustyö, ja painotyö viedään kiinaan tms. halvan työvoiman alueelle.
Voi kehnon kehno... Ikäviä ovat uutiset. :'(Toivottavasti tekevät Muumi-sarjan loppuun. Olisi kulttuuriteko, parasta pitkään aikaan.
B&M jälleen suomessa!? Eihän jää julkaisematta? Mikäs albumi?
Muumi, Hello Kitty ja Barbie. :(
Timo
Ihka ensimmäinen vuodelta 1950:
Blaken ja Mortimerin seikkailut
Huolelliset valinnat ja viitseliäs toimitustyö ovat kantaneet hedelmää.Siis saattaneet firman yt-tilaan?
Jalava on jättänyt markkinaraon, jota Egmont on nyt selvästi albumeillaan täytellyt. Sillage, Incal, Haikaralaivue, Blake ja Mortimer...Anteeksi, jos kuulostan kyyniseltä, mutta kyllä tässä nyt annetaan turhan ruusuinen kuva. Kerrataanpa vähän tätä kiiteltyä julkaisupolitiikkaa, jolla markkinarakoa on täytetty:
Siis saattaneet firman yt-tilaan?
Eikös kyse ole nimenomaan siitä, että nämä meitä miellyttävät julkaisut tuottavat tappioita?
Incal - 1 integraaliIncal - 1 integraali = 6 albumia
Ei voi tietää, mikä tässä on oikeasti tehnyt tappiota. Toivoa vain voi että eivät juuri nämä parhaat. Mutta suuren yleisön maku on mitä on.
Egmont on ollut jo pitkään komeassa nousukiidossa sarjakuvajulkaisujensa suhteen. Toivon sydämestäni, että se jatkuu ties mihin lakipisteeseen. Huolelliset valinnat ja viitseliäs toimitustyö ovat kantaneet hedelmää.
...erikoistunut sarjakuviin sekä muihin lasten ja nuorten luku- ja askartelutuotteisiin.Lienee paha isku myös askartelutuotteille. :P Not.
Yhtiön liikevaihto ja tulos ovat pienentyneet viime vuosina.Olisi muuten kiva tietää kumpi tuloksesta on enemmän huolissaan Egmont vai Sanoma (joka on viime vuosina konsernina tahkonnut edelleen tosi kovaa tulosta)?
...Egmont Kustannus on tanskalaisen Egmontin ja Sanoma Magazines Finlandin puoliksi omistama yhtiö.
joskaan eivät myöskään merkittävästi pönkittämässäNiin, meitä on niin vähän.
...on oma lehmä ojassa tai sitten kaveria kiitellään. Samaa teit jo toisaalla.
hyvän sauman AB:n tai vaikka Apollon kaltaiselle sarjakuvakustantamolle. Varmasti myös Sangatsu Manga hyötyy, mikä on ihan positiivista sekin. :)Vajaa parikymmentä ihmistä menettää työnsä. En oikein osaa pitää noita mainitsemiasi seikkoja kovinkaan positiivisina.
Vajaa parikymmentä ihmistä menettää työnsä. En oikein osaa pitää noita mainitsemiasi seikkoja kovinkaan positiivisina.Reima tarkottaa, että jokin muu täyttää tyhjiön. Ei vain voi sanoa millä (ryönällä) se tyhjiö täyttyy, ja kenen makuun sen on. Mutta suurissa mullistuksissa piilee aina isoja mahdollisuuksia.
Jos Egmont karistaa Tampereen taakseen, niin takaisin se tuskin tulee. Lähtö tekisi Tampereen sarjakuvakenttään semmoisen loven, ettei hevillä parane. Kovin moni tuskin on valmis vaihtamaan paikkakuntaa, mutta nekin jotka lähtee, vie paljon mukanaan.
Reima tarkottaa, että jokin muu täyttää tyhjiön. Ei vain voi sanoa millä (ryönällä) se tyhjiö täyttyy, ja kenen makuun sen on. Mutta suurissa mullistuksissa piilee aina isoja mahdollisuuksia.Juu, ja olen kyllä selvillä että toiveajatteluahan se on. Egmontin etu on kuitenkin sarjiskustantamisessa ollut mm. mahdollisuus mainostaa uutuuksia muissa omissa julkaisuissa.
Jos Egmont karistaa Tampereen taakseen, niin takaisin se tuskin tulee. Lähtö tekisi Tampereen sarjakuvakenttään semmoisen loven, ettei hevillä parane.Tuo on totta. Tampere on suurin häviäjä ja (sarjakuva)kustantamisen keskittyminen Helsinkiin on pelkästään negatiivinen juttu. Ja kun muistetaan mitä Kukunorin lähtö teki... Noin yleensä tämä on kyllä masentava juttu ja kertoo ehkä selvemmin kuin mikään muu lähiaikojen uutinen, siitä että digitalisoituminen ja netti syövät sarjakuvabisnestä. Kai sitä oli 90-luvulla jo jotain kriisiä, mutta pantiinko Egmontilta sentään silloin väkeä pihalle?
Luulisi että olis halvempaa olla Tampereella.Kai sieltä lasitalosta joku pöydänkulma aina sarjakuva- ja askarteluhommia varten löytyy? Eikä maksa paljon. :)
Hesaan kun ovat kaikki tunkemassa,Look Who's talking ;)
... Kaikki Hesassa, eikä missään muualla mittään... juu.
Kai sitä oli 90-luvulla jo jotain kriisiä, mutta pantiinko Egmontilta sentään silloin väkeä pihalle?
Look Who's talking ;)
eivät myöskään merkittävästi pönkittämässä -- muuten kuin kulttuuri-imagon suhteen.
Egmont on ollut jo pitkään komeassa nousukiidossa sarjakuvajulkaisujensa suhteen.
Rohkenisikohan sanoa, että viime vuosien kovakantiset ovat olleet hienointa sarjakuvan julkaisutoimintaa ikinä tässä maassa?
-------------------
Rohkenen. Kiitos niistä. Suurin osa on tullut ostettua, ja tykättyä. Tsemppiä jatkoon.
Ehkä meillä on pian kiinalaiset kääntäjät (käännöskoneilla) ja tekstaajat? Jipii.
Timo
Yrityksen pitäisi tehdä voittoa, jos homma on +-, ei se innosta sijoittajia.Sijoittajat ja omistajat haluavat korkoa yritykseen laittamalleen pääomalle. Miksi? Siksi, että muuten ne rahat kannattaa sijoittaa muualle, kun siellä niille saa parempaa korkoa.
Edellinen kirjoittaja on näköjään täysin sisäistänyt propagandan jonka mukaan runkkukapitalismi toimii jotenkin kaikkien yhteiseksi hyväksi vaikka se on juuri päinvastoin, tollaiset suuryritykset nimenomaan tuhoavat meidän elämänlaadun.
Kylmä fakta on se, että ne markkinointipellet ja hienot sarjakuvaihmiset, täytyisi saada tungettua saman katon alle, homman toimivuuden kannalta ja Helsinki nyt vaan sattuu olemaan se keskeinen paikka.
...vaan tuetaan mieluummin Pappa-Samin ja Petterin tapaisia tyyppejä joita ei kiinnosta paskaakaan se miten paljon sijoittajat saavat pääomalleen korkoa niin kaikki voittavat. Paitsi Erkon suku.
Kummasti ne suuryritykset ovat silti monesti haluttuja työpaikkoja, ja mm. elektroniikkakin käy kaupaksi.
Ja jos saa vielä hieman avautua; ottaa hemmetisti päähän ihmiset jotka kuvittelevat että jos jollakulla on oma lehmä ojassa, se tarkoittaa ettei sen nautaeläimen saaminen pois ojaa tukkimasta olisi muidenkin tienkäyttäjien etu "tekeeköön vittu itse". Samat ihmiset sitten johdonmukaisesti vihaavat myös täysin julkisia instituutioita. Itellaa on kiva vihata, vaikka kaikki firman voitto menee veroprosentin laskuun jne.
mitä hoidetaan sun opeilla.
Sukupuolella ei ole mitään tekemistä asian kanssa
Joku on nyt selvästi pissinyt joidenkin aamiaismuroihin, täällä on niin happamia mielipiteitä ???
Hauska lukea näitä 'yhteistä hyvää' haluavien vasemmistonuorten kirjoituksia. Ei muuta kuin kääriytymään punalippuun, Stalinin puhe soimaan, Mao-lippis päähän ja hiplaamaan itseään pioneerihuiviin punaista kirjaa lukien.
Faktahan on se, että markkina- eli vaihdantatalous on menestynyt siksi, että ahneus on ihmisluonteelle ominaista.
Sen sijaan urpokapitalismi näyttää tällä hetkellä olevan matkalla samaan historian roskikseen kuin maksismi-leninismi, paskateoria joka ei vaan toiminut.Voi olla, voi olla, aikahan sen näyttää. Tosin epäilen, ettei näin käy, sillä periaatteessa sama urpokapitalismi on ollut muodossa tai toisessa voimissaan historian hämäristä. Kapitalisti on ollut vuorollaan roomalainen senaattori, aatelinen linnanherra tai nallewahlroos.
totta mutta aikaisemmin kenenkään ei tarvinnut funtsia sellaisia asioita kuin kasvihuoneilmiö tai sitä että maapallolla alkaa olla liikaa ihmisiä. Uskotko oikeasti että hienosti menee jos kaikki vaan jatkavat samaan tyyliin kuin ennen, shoppaavat kuin pienet eläimet ja hokevat että hienosti menee kun saadaan taas talous nousuun?Maapallolla on tosiaan liikaa ihmisiä, tosin enemmistö siellä, missä ei shoppailla kuin pienet eläimet.
Kasvihuoneilmiöstä on vaikea muodostaa mielipidettä, koska molemmat puolet esittävät vääristeltyjä tuloksia tehdyistä tutkimuksista.
Lyhytpä on kvaakkilaisten muisti. Pikselöitymiset, väärät paperivalinnat ja sekavat käännöset unohtuvat äkkiä kun koko julkaisujen tulevaisuus nostetaan pölkylle. Egmont onkin koko ajan panostanut laatuun!
Isot rahapohatat ovat erikseen, mutta esim. Turun sarjakuvakauppa on osakeyhtiö, jolla on sijoittajia jotka eivät ole kaupassa töissä. Ja vaikka he eivät varmaan odota firmalta isoja voittoja, niin tuskin haluavat menettää rahaansakaan. Varsinkaan kun ainoat tuntemani sijoittajat eivät edes asu Turussa eivätkä näin pääse nauttimaan yrityksen tuotteistakaan.
Kaikki oikeat tutkijat ovat sitä mieltä että kusessa ollaan jos ei tahti muutu. Eri mieltä on vain jotkut Lomborgin tapaiset tyypit jotka on öljy-yhtiöiden pr-porukkaa.Heh, juuri tuo sokea usko, että toinen osapuoli on ehdottoman oikeassa, on naiivia.
Heh, juuri tuo sokea usko, että toinen osapuoli on ehdottoman oikeassa, on naiivia.
Heh, juuri tuo sokea usko, että toinen osapuoli on ehdottoman oikeassa, on naiivia.
Irakin sota oli teille slam dunk ja nykyinen lama ratkeaa sillä että annetaan laiskoille luusereille kenkää ja palkataan enemmän ekonomisteja ja konsultteja. Kasvihuoneilmiö hoituu sillä että annetaan markkinavoimien päättää. Minusta on naivia ihmisiä ne jotka uskoo suntapaisten ihan höpöjen äijien puheita.Voi jestas, kylläpä taas paketoit kaikki samaan pakettiin. Kuka tässä on väittänyt esim. Egmontin työntekijöitä laiskoiksi, luusereista puhumattakaan?
Painatus jossain kaukana mutta käännös täällä voi olla yksi tulevaisuus-skenaario.Tämähän on tätä päivää, painaminen muualla on huomattavasti edullisempaa.
tollaiset suuryritykset nimenomaan tuhoavat meidän elämänlaadun. Jos ei osteta niiltä mitään vaan tuetaan mieluummin Pappa-Samin ja Petterin tapaisia tyyppejä joita ei kiinnosta paskaakaan se miten paljon sijoittajat saavat pääomalleen korkoa niin kaikki voittavat. Paitsi Erkon suku.Parantaisiko tämä ostamattomuus myös suuryrityksissä työskentelevien ihmisten elämänlaatua? Ainakin se lisäisi vapaa-aikaa. Kuinka paljon työllistää suuryritys vs. pienyrittäjä? Kiinnostaako tämä sinua paskankaan vertaa ja onko sinulla tarjota jotain ratkaisua tähän?
ja paskat on.Juurikin näin, tarkoitin siis että, Suomessa keskeinen paikka on tuppukylä Helsinki, ei metropoli Tampere.
Surkea tuppukylä euroopan periferiassa...
Kaikki sarjakuvajulkaisu on yhä mielletty marginaaliksi vaikka jopa laskutikkuun aivonsa lävistäneet merkonomit alkavat ymmärtää että näissä liikkuu todelllinen raha. Sarjakuvan myynti on kasvanut 6% mutta ne kun tätä katsoo (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,8953.msg304906.html#msg304906) puhutaan seitsemästä miljoonasta eurosta.Mitä jää jäljelle, kun luvuista otetaan pois Disney? Muutama keihäänkärki ja ?
Kummasti vaan esim. Nokialta kaikki haluaa pois koska ennen mukava firma on muuttunut sellaiseksi mitä hoidetaan sun opeilla.Nokiahan tarjosi taanoin mukavaa eropakettia, että osasta "ylimääräisiä" työntekijöitä päästäisiin eroon. Osa noista työntekijöistä meni Nokian alihankkijoille töihin, paremmalla liksalla. Nokia maksaa heidän palveluksistaan nyt huomattavasti enemmän, mutta numerot näyttää paremmalta sijoittajille, sairasta.
mitä enemmän otetaan vain varmoja julkaisunakkeja, niitä jotka myyvät kohderyhmälle, sitä vähemmän ja kapeampaa saadaan pitkässä juoksussa.En oikein ymmärrä tätä, ehkä olen tyhmä. Olisiko mielestäsi oikea linjaus sarjakuvan julkaisemisessa painottaa epävarmoihin nimikkeisiin? Miksi?
Sitä että sarjakuva tarjoaisi enemmän työtä; tekijöille, kääntäjille, taittajille, toimittajille, kustantajille, myyjille ei näin saada.
En oikein ymmärrä tätä, ehkä olen tyhmä. Olisiko mielestäsi oikea linjaus sarjakuvan julkaisemisessa painottaa epävarmoihin nimikkeisiin? Miksi?Egmont sanoi B. Virtaselle ei, koska se ei ollut "varma nakki". Kun se sitten Banaanin listoilla myi, Egmont päätti julkaista Mika Mokasen. Eläkeläisten korkkari työnnettiin makulatuuriin, ja kun yhtye nostatti Euroviisuhuumaa, kyseistä korkkaria sai vain divareista. Esimerkkejä on vaikka käsivarrellinen.
Parantaisiko tämä ostamattomuus myös suuryrityksissä työskentelevien ihmisten elämänlaatua? Ainakin se lisäisi vapaa-aikaa. Kuinka paljon työllistää suuryritys vs. pienyrittäjä? Kiinnostaako tämä sinua paskankaan vertaa ja onko sinulla tarjota jotain ratkaisua tähän?
Egmont sanoi B. Virtaselle ei, koska se ei ollut "varma nakki". Kun se sitten Banaanin listoilla myi, Egmont päätti julkaista Mika Mokasen. Eläkeläisten korkkari työnnettiin makulatuuriin, ja kun yhtye nostatti Euroviisuhuumaa, kyseistä korkkaria sai vain divareista. Esimerkkejä on vaikka käsivarrellinen.
Egmontilla ei kieltämättä ole mennyt hyvin. Hämähäkkimiehen ja muita itseäni kiinnostavien tuotteiden levikki on laskenut koko vuosikymmenen.Toisaalta samaan aikaan ovat tuoneet markkinoille mangan ja "lelu ja lehti"-konseptin. Toivottavasti ne ovat menneet hyvin, mutta olen kyllä huomannut että Egmontin mangat eivät ole niitä, jotka Jenkeissä tai Japanissa olisivat myyntilistojen kärjessä. Muistan lukeneeni jotain vastaavaa Egmontin blogista; asia oli muotoiltu hieman "markkina-ystävällisemmin", mutta oli se siellä kuitenkin.Enpä usko että tuo sotakirstuajattelu on nykyajan liikemaailmassa enää kovin realistista. Tästähän koko kirja-alakin puhkuu. Silloin kun kustantamolla ei ole takana mitään idealismia, niinku vanhassa (siis tosi vanhassa) maailmassa oli tapana. Kustantaminen on ihan niinku mikä tahansa muu bisnes. Vain numerot merkkaa. Kulttuurinkökulmista viis. Joskus nämä näkökulmat toki yhtyvät. Esimerkiksi silloin kun Watchmenistä tehtiin leffa ja klassikkosarjakuvastakin oli sen varjolla mahdollisuus ottaa pieni painos fanien iloksi.
Ja toiseen suuntaan; jos firmalla (sanotaan nyt vaikka sarjakuvakustantamolla) on mennyt hyvin ja on viisaat omistajat, niin kustantamolla on iso sotakirstu jolla voi ostaa suuren maailman lisenssejä; voidaan julkaista tavaraa mikä Zum Teufelille olisi mahdoton ajatuksenakin. Ja on mahdollista ottaa riskejä, koska epäonnistuminen ei tarkoita firman konkurssia. Ideaalissa maailmassa työntekijöille maksetaan työstä, toimitusjohtajalle hyvästä johtamisesesta ja sijoittajalle luottamuksesta (toimitusjohtajaan, työntekijöihin ja tuotteeseen).
mitä enemmän otetaan vain varmoja julkaisunakkeja, niitä jotka myyvät kohderyhmälle, sitä vähemmän ja kapeampaa saadaan pitkässä juoksussa.Niin, julkaiseminen on nimen omaan bisnes jossa on otettava riskejä. Huteja tulee väistämättä. Se montako huonosti myyvää on suhteessa bestsellereihin on kai se menestymisen mittari.
Egmont on kuitenkin sarjakuvan citymarket, julkaisee paljon, suuren levikin kamaa ja suurelta osin ihan tunkio-osastoakin (esimerkiksi firman mangapuolelta ei ole koskaan löytänyt mitään ostamisen arvoista). Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään markkinahäiriö, joka olisi jollain konstilla saanut monopoliaseman (niinkuin ehkä eräs kirjakauppa...)Tuo on totta. Mielenkiintoista on sen sijaan se, että vaikka yhtiöllä on takataskussa käytännössä kaikki isot sarjakuvabrändit (Akua, Tinttiä ja muutamaa manganimikettä lukuunottamatta), siltikään ei voittoa tule tarpeeksi. Ehkä kyse on siitä mistä ennenkin on puhuttu. Vanhat brändit on mehustettu loppuun eikä ole kärsivällisyyttä kasvattaa uusia (vrt. esim. Sillage ja hapuilu Tempon kanssa). Tai ehkä kyse on siitä että sarjakuva jää lopullisesti pelien ja elokuvien jalkoihin ja painuu (sanomalehtisarjoja lukuunottamatta) yhä syvemmälle viihteen marginaaliin? Eikös jo McCloud tästä jotain (toisessa kirjassaan?) vaahdonnut?
Lyhytpä on kvaakkilaisten muisti. Pikselöitymiset, väärät paperivalinnat ja sekavat käännöset unohtuvat äkkiä kun koko julkaisujen tulevaisuus nostetaan pölkylle. Egmont onkin koko ajan panostanut laatuun!Faktahan on se että ylilaadun tarjoaminen on missä tahansa bisneksessä tyhmä valinta. Viimeiset hiomiset kasvattavat tuotteen kustannuksia suhteessa paljon enemmän kuin ne tuottavat voittoa (ja lisäarvoa normikuluttajalle). Se että Kvaakissa asiaa harrastavat kuumapäät kaipaavat parasta mahdollista on ihan luonnollista sekin. :)
Se että Kvaakissa asiaa harrastavat kuumapäät kaipaavat parasta mahdollista on ihan luonnollista sekin. :)
Esimerkkejä on vaikka käsivarrellinen.Nyt ymmärrän. Onko kaikki esimerkit kotimaisia? Niissähän Egmont on ampunut järjestelmällisesti ohi vuosikausia, jos ajatellaan kaupallisesti. Voi olla että tämäkin on laskenut mielenkiintoa niitä kohtaan Egmontilla.
Kyllä toi on asia mitä tulee mietittyä aika paljon...Jos lopetetaan kokonaan sadan suurimman suuryrityksen tuotteiden ostaminen Suomessa, niin ostovoima pienenee sen verran, että siinä saa lyödä lapun luukulle moni pikkukauppa, Hakaniemen hallin kauppias yms. Ei siinä mitään, kannatan itsekin pikku kaupoilta ostamista, vaikka en mikään yltiöfanaattinen asian suhteen ole.
Tai ehkä kyse on siitä että sarjakuva jää lopullisesti pelien ja elokuvien jalkoihin ja painuu (sanomalehtisarjoja lukuunottamatta) yhä syvemmälle viihteen marginaaliin?Näinhän siinä saattaa osittain pitkässä juoksussa käydä. Kuinka paljon nykyinen teini sukupolvi lukee laadukasta eurooppalaista sarjakuvaa tai vanhaa seikkailusarjakuvaa? Entä se seuraava sukupolvi joka on näiden nykyisten teinien kasvattama? Tarjoavatko he luettavaksi mangaa sanoilla; tätä meidän nuoruudessa luettiin.
kirjoittaessani varoitusta ideologisesta paskanjauhamisesta ei vielä ollut annettu. Aika samansävyistä näyttää keskustelu olevan edelleen.Yllpidolle sattui moka. Eivät näköjään katsoneet kelloa.
Nyt ymmärrän. Onko kaikki esimerkit kotimaisia? Niissähän Egmont on ampunut järjestelmällisesti ohi vuosikausia, jos ajatellaan kaupallisesti.Muistini mukaan ovat, koska käännösjulkaisuihin vaikuttaa yhteispainatus, eli päätöksiä ei tehdä yksin Tampereen konttorissa.
Niin, julkaiseminen on nimen omaan bisnes jossa on otettava riskejä.Ja riskiähän Egmontin kalkulaattoriväki karttaa kuin ruttoa. Ongelma on se, ettei uskalleta tarttua nouseviin trendeihin etunenässä, vaan räävitään rippeitä kun parhaat on jo viety päältä. Etsitään kultaa, muttei mennä yksin erämaahan, vaan kuljetaan muiden perässä.
Ehkä kyse on siitä mistä ennenkin on puhuttu. Vanhat brändit on mehustettu loppuun eikä ole kärsivällisyyttä kasvattaa uusia (vrt. esim. Sillage ja hapuilu Tempon kanssa).Juuri tästä on kyse. Nytkin käytännössä kaikki Egmontin säännöllisesti ilmestyvät sarjakuvalehdet on enemmän tai vähemmän pölkyllä, joskin jotkut ovat jo jatkoaikaa saaneet, ja joitain ei jäädä edes kaipaamaan. Osa lehdistä voisi ryhdistämällä muodostua mukavan kannattaviksi, joskaan tuskin kultakaivoksiksi. Ja sekös markkinamiestä/naista riipii.
Muistini mukaan ovat, koska käännösjulkaisuihin vaikuttaa yhteispainatus, eli päätöksiä ei tehdä yksin Tampereen konttorissa.Yhteispainatuksessa ei tarvitse ottaa niin suurta vastuuta. Jos tekee sen päätöksen yksin siellä Tampereen konttorissa kotimaisen painatuksen suhteen, niin onhan siinä melkoiset paineet, jos ja kun tekemisiäsi tarkkaillaan jossain muualla numeroiden valossa.
Toisaalta samaan aikaan ovat tuoneet markkinoille mangan ja "lelu ja lehti"-konseptin. Toivottavasti ne ovat menneet hyvin, mutta olen kyllä huomannut että Egmontin mangat eivät ole niitä, jotka Jenkeissä tai Japanissa olisivat myyntilistojen kärjessä.
Onko kukaan muu tähän ketjuun kirjoittanut saanut ylläpidolta varoitusta? Itse sain sen tästä mailauksesta (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,12716.msg305265.html#msg305265 (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,12716.msg305265.html#msg305265)), jota kirjoittaessani varoitusta ideologisesta paskanjauhamisesta ei vielä ollut annettu.
Yllpidolle sattui moka. Eivät näköjään katsoneet kelloa.
Aika erikoinen väite, ottaen huomioon että kyseinen varoitus on tuon viestin yläpuolella, ja se on kirjoitettu kolme minuuttia aikaisemmin. Foorumisofta huomauttaa kyllä, jos yrittää lähettää viestin, ja ketjuun on tullut uusia viestejä sillä aikaa kun on ollut kirjoittamassa.Huomauttaa kyllä, mutta mikään ei pakota niitä uudempia viestejä lukemaan ennen oman viestin postausta. Ja sen sun viestisi luin vasta postattuani omani.
Se onkin se hassu juttu, että manga ei Suomessa niin kauheasti myy. Mitä Suomi Lukee -listat ovat etäinen haave vain.Näkyykö noilla MSL-listoilla mangan lehtipiste myynnit? Taskarithan niissä kyllä näkyy, mutta ilmoittaako Sangatsu ja Egmont nuo lehtipiste myyntinsä?
Mitä Suomi lukee -lista koostuu vain kirjakauppamyynnistä.
Huvittavaa taas on huomata, että muutama kvaakilainen nosti kepin päähän taas "suuren saatanan" eli mangan, joka tietty perkeleestä >:D Ilman noita Egmontin mangoja olisi varmasti nuija heilahtanut jo aiemmin ja manga on tuonut myös uusia sarjakuvan ystäviä, mutta eihän niitä kaivata, varsinkaan kun ne on tyttöjä, hyi fan! :P
Myynnistä, ei ostamisesta. Siinä on ero. Kun uusi Ilkkaremes ilmestyy, sitä tilataan kauppoihin myytäväksi 1000000000000000 kappaletta joten se paukkaa oitis seuraavan kuun MSL-listan ykköseksi.
..... Välillä esim. Akateeminen kirjakauppa nyppäsi sarjakuvat pois Kymmenen myydyintä -listaltaan ilmeisesti bättre kirjallisuusväen nurinan takia, kun Kiroileva siili oli näkyvästi öyhännyt Hirvisaarien ja Paasilinnojen arvokkaassa seurassa liian kauan.
näillä kahdellahan on korrolaatiosuhde. Remes myy ja Kiroileva siili myy, mutta monelle tälläkin foorumilla ne ovat kirosanoja.
Kiinnostaisi tietää miten Death Note kävi kaupaksi, se on minusta oikeasti laadukas.Luullakseni myi parhaiten Egmontin mangoista.
Ja joo, sain minäkin Ramilta keltaisen kortin mutta no hard feelings, niin pitkään oli hauska rähinöidä kun sitä kesti.Minä myös + samat sanat.
ilmoittaako Sangatsu ja Egmont nuo lehtipiste myyntinsä?Ei ne mitään numeroita kerro.
Pelkkää kirjakauppa myynnissä olevaa painosta mangasta ei ole järkeä yksinään ottaa.Joo, tässä Jari oli hieman väärässä, kun kaikista otetaan toinen painos heti kättelyssä kirjakauppoja varten. :) Mutta DB:n ohella Sangatsu on uudelleen kiepauttanut kioskeilla myös One Pieceä. Koskeeko tuo vain OP:n alkupään numeroita, sitä en ole tullut huomioineeksi...
Jonah Hexin ja Ken Parkerin lukijoita kiinnostavaa mangaa on olemassa, mutta sitä on suomennettu todella vähän....Ja Egmontin Hellsing taitaa olla tässä genressä juurikin parhaasta päästä!
Ja riskiähän Egmontin kalkulaattoriväki karttaa kuin ruttoa. Ongelma on se, ettei uskalleta tarttua nouseviin trendeihin etunenässä, vaan räävitään rippeitä kun parhaat on jo viety päältä. Etsitään kultaa, muttei mennä yksin erämaahan, vaan kuljetaan muiden perässä.Mutta manga oli toisaalta ainoa asia jossa mollaamani sotakirstustrategia Egmontilla näkyi. Se että manganimikkeiden myyntiluvut ovat mitä ovat, johtuu uskoakseni myös siitä että markkinoilla on ollut ylitarjontaa. KOhderyhmän rahat eivät ole riittäneet, vaikka intoa ostamiseen olisi voinut ollakin. Varsinkin Sangatsu ja Egmont ovat kisanneet siitä kummalla on syvemmät taskut. Egmont näyttää hävinneen tämän skaban. Pauna taas on kustannustehokkaasti tuonut pirusti nimikkeitä hyödyntämällä kevyemmän koneiston ja piirun verran heikomman laadun tuomia kulujen säästömahdollisuuksia. Tässä mielessä markkinatalous toimi muutaman vuoden kuluttajien eduksi, mutta sitten kun tilanne ns. normalisoituu, se tuntuukin pudotukselta.
Testiksi voisi ottaa, kuinka monesta mangasta on otettu toinen painos. Dragon Ballista on. Sen jälkeen ei ole tapahtunut oikein mitään.
Paasimäen uusinta tilataan normaalit 1000n000 kpl -> Kauppa saa myytyä oletusajassa (6 kk) vain 500n000 kpl -> Paasimäet menevät alekoppaan -> Jatkossa kauppa tilaa kustantajalta kaikkia teoksia vain osan siitä mitä aiemmin -> kustantaja vähentää väkeä.
Remes on aika bore mutta Milla ei. Kiinnostaisi tietää miten Death Note kävi kaupaksi, se on minusta oikeasti laadukas.Remestä en ihmisenä tunne, Milla ei ole bore, mutta minulle Siili on, molemmat tarjoavat omille yleisöilleen omassa viitekehyksessään laadukasta tarjontaa.
Enpä usko että tuo sotakirstuajattelu on nykyajan liikemaailmassa enää kovin realistista. Tästähän koko kirja-alakin puhkuu.
Asiat voi tehdä paskasti tai hyvin, työstä ylpeyttä tuntien tai sitten rahankiilto silmissä.Tuo on kovin mustavalkoinen tapa nähdä asiat. Työnantajahan (eli omistajat) määrää, millä tavoin yritystä johdetaan, on se sitten parin henkilön putiikki tai monikansallinen jätti. Jos toimitusjohtaja (joka siis on myös työntekijä) noudattaa ja toteuttaa työnantajan ohjeita, hän onnistuu työssään hyvin riippumatta siitä, miltä vaikkapa meistä tuntuu. Yleensä omistajilla on rahankiilto silmissä, he haluavat sijoitukselleen maksimaalisen tuoton. Toimitusjohtaja on vain käsikassara. Voihan olla, että tj tekee työnsä hyvin, mutta ei tunne siitä ylpeyttä, jos joutuu tekemään moraalinsa vastaisia ratkaisuja omistajien tahtoa toteuttaessaan. Harva meistä lienee valmis luopumaan työpaikastaan vaikkei ihan olisikaan valmis allekirjoittamaan kaikkea sitä, mitä joutuu tekemään.
Egmont Kustannus Oy Ab
2004 2005 2006 2007 2008
Yrityksen liikevaihto (1000 EUR)
17101 17870 19335 19870 19460
Liikevaihdon muutos%
-0.50 4.50 8.20 2.80 -2.10
Tilikauden tulos (1000 EUR)
775 798 554 652 521
Liikevoitto%
6.40 6.00 3.50 4.00 2.90
Yrityksen henkilöstömäärä
57 62 62 60 N/A
Helsinki vastaan isossa mittakaavassa suomeen verrattuna HoutskäriäEdelleen taitan hiukan peistä tästä asiasta, jos Egmontin muu toiminta olisi keskittynyt Houtskäriin, niin mielestäni olisi fiksua, että myös Tampereen toiminta siirrettäisiin sinne. Kuinka paljon firmalle tulee ylimääräisiä kuluja/hukattuja työtunteja, kun työntekijät reissaavat palavereissa Tampere-Helsinki-Tampere väliä, kuinka paljon helpompaa olisi logistiikan kannalta jos kaikki olisi keskittynyt pienemmälle alueelle, yms. Voi olla otta, että noista kertyvät luvut on suuruusluokaltaan hyttysen kakka ja tuo Helsinkiin muutto ei ole taloudellisesi merkittävä asia, en tiedä.
mutta riskien ja suuremman monipuolisuuden myötä kuluttajapohja laajenisi ja jopa toisi vankemmin sen tuloksen +-0 jos ei muuta.Kirjoituksistasi olen ymmärtänyt, että haluaisit laajempaa valikoimaa sarjakuvista Suomen markkinoille. Tämähän olisi erittäin ok, mutta tähänkin minun on pakko hiukan hangata vastaan. Sarjakuvan (ja kirjankin) hinnat on uutena niin korkeat, että eihän monella ole varaa hankkia kaikkia haluamiaan tuotteita. Sarjakuvan ostajien joukko on kuitenkin isossa mittakaavassa melko pieni, pieni joukko ostaa paljon. Tuo valikoiman massiivinen laajentaminen ei uskoakseni lisäisi sarjakuvan menekkiä, päinvastoin se saattaisi hitusen syödä jo olemassa olevien artikkelien myyntiä. Yleistyksenä, isot firmat ei halua ottaa riskiä, pienillä ei ole varaa ottaa tuota riskiä monen ulkomaisen nimikkeen kohdalla. Mielestäni sarjakuvalla kyllä on olemassa lunastamatonta myynnillistä potentiaalia (kyllä olen, kaupallinen huora), suurimmat ongelmat on näkyvyys ja hinta. Eikä tuolle hinnalle taida olla mitään tehtävissä, jos EU-alueelle ei kerta saada pakkosuomea kouluihin. Kyllä niitä uusia nimikkeitä on tultava tasaisin väliajoin, mutta ei mielestäni niin laajassa mittakaavassa kuin sinä uskoakseni toivoisit.
Tämä vaihtoehto tekisi leivästä ehkä monelle kapeamman mutta tarjoaisi leivän useammalle.Pienillä kivijalkaliikkeillä ei ainakaan ole varaa leivän kapenemiseen, jos ostoshelvettiketjujen leipä kapenee jonkun nimikkeen kohdalla, ne heivaa sen hevon kuuseen, mikä taas johtaa siihen, että kustantaja ei katso kannattavaksi jatkaa nimikkeen julkaisemista.
Mistä sitä tietää vaikka uudella tj:llä, entisellä markkinointijohtajalla olisi yksi Suomen suurimmista sarjakuvakokoelmista?Ei se ainakaan suurin ole, suurin käsittää noin 99% kaikesta Suomessa ilmestyneestä sarjakuvasta, ei sillä että tietäisin kaikki isoimmat kokoelmat, mutta eiköhän tuo ole suurin, eikä tämä taaskaan liittynyt mitenkään mihinkään.
Nopealla kelauksella kaikki vastaavat tapaukset ovat Carl Barksia lukuunottamatta liittyneet juuri Egmontin tuotteisiin.Tässä täytyy suhteuttaa mitä Egmont on tarjonnut vs. kaikki muut. Jos keskeytyksistä puhutaan, niin onhan tuolla muillakin muutama, eikä noita jatkumoja ole muilla hirveästi ollut tarjolla, lisäksi siellä taitaa olla muilla pari one-shottia, mihin olisi kyllä tullut jatkot jos menestystä olisi ollut.
Toimitusjohtaja on vain käsikassara. Voihan olla, että tj tekee työnsä hyvin, mutta ei tunne siitä ylpeyttä, jos joutuu tekemään moraalinsa vastaisia ratkaisuja omistajien tahtoa toteuttaessaan.Tämä ongelmahan on ratkaistu sillä, että toimitusjohtajilla on toimitusjohtajien palkat.
Edelleen taitan hiukan peistä tästä asiasta, jos Egmontin muu toiminta olisi keskittynyt Houtskäriin, niin mielestäni olisi fiksua, että myös Tampereen toiminta siirrettäisiin sinne. Kuinka paljon firmalle tulee ylimääräisiä kuluja/hukattuja työtunteja, kun työntekijät reissaavat palavereissa Tampere-Helsinki-Tampere väliä, kuinka paljon helpompaa olisi logistiikan kannalta jos kaikki olisi keskittynyt pienemmälle alueelle, yms.
Kirjoituksistasi olen ymmärtänyt, että haluaisit laajempaa valikoimaa sarjakuvista Suomen markkinoille. Tämähän olisi erittäin ok, mutta tähänkin minun on pakko hiukan hangata vastaan. Sarjakuvan (ja kirjankin) hinnat on uutena niin korkeat, että eihän monella ole varaa hankkia kaikkia haluamiaan tuotteita. Sarjakuvan ostajien joukko on kuitenkin isossa mittakaavassa melko pieni, pieni joukko ostaa paljon. Tuo valikoiman massiivinen laajentaminen ei uskoakseni lisäisi sarjakuvan menekkiä, päinvastoin se saattaisi hitusen syödä jo olemassa olevien artikkelien myyntiä. Yleistyksenä, isot firmat ei halua ottaa riskiä, pienillä ei ole varaa ottaa tuota riskiä monen ulkomaisen nimikkeen kohdalla. Mielestäni sarjakuvalla kyllä on olemassa lunastamatonta myynnillistä potentiaalia (kyllä olen, kaupallinen huora), suurimmat ongelmat on näkyvyys ja hinta. Eikä tuolle hinnalle taida olla mitään tehtävissä, jos EU-alueelle ei kerta saada pakkosuomea kouluihin. Kyllä niitä uusia nimikkeitä on tultava tasaisin väliajoin, mutta ei mielestäni niin laajassa mittakaavassa kuin sinä uskoakseni toivoisit.
nyt ajattelet ettei nykyinen tilanne voi muuttua.En ajattele etteikö tilanne voisi muuttua, aina kun ajattelen asiaa mielessä on että kyllähän tämä tästä huonommaksikin voisi mennä. Kaikilta kustantajilta, kaikkien uusien kirjojen ja sarjakuvien hintojen pitäisi tulla rutkasti alaspäin, että ne olisi mm. kilpailukykyisiä englannin-/alkukielisien julkaisujen kanssa ja kaiken muun kanssa. Tässä sitten on toisella puolella se, että kuinka kallista työn teettäminen on Suomessa ja kun sitä voittoakin pitäisi tahkota. Ensin myyntimääriä pitäisi saada ylös ja hintaa alas, tämän jälkeen leventää tarjontaa, jolloin tulos olisi vähintään sama? En jaksa tähän uskoa, mutta niin sen pitäisi mennä.
tai niihin alkukielisiin julkaisuihin ihan periaatteesta.
Se että pistetään ihmisiä ulos saa sen nykyisen sarjakuvia ostavan osan takajaloilleen ja laittamaan omat ostoeuromme vaihtoehtoisille tahoilleYmmärrän tämän täysin, mutta jos tätä pidetään pointtina ostamattomuudelle, niin voi olla niin, että vuoden loppuun mennessä ei tarvitse ostaa miltään suuremmalta suomalaiselta kustantajalta sarjakuvia ja eiköhän ne ulkomaalaisetkin kustantamot yhtälailla laita porukkaa ulos. Pienemillähän tuota ongelmaa ei taida olla, kun ei ole ketään ketä laittaa pihalle. Miten tämä tukisi kustantamoihin jäljelle jääneiden työn jatkumista ja suomalaista sarjakuvaa ylipäätään?
kaikkien uusien kirjojen ja sarjakuvien hintojen pitäisi tulla rutkasti alaspäin, että ne olisi mm. kilpailukykyisiä englannin-/alkukielisien julkaisujen kanssaJos verrataan vaikka kovakantisten albumien hintoja vastaaviin ranskankielisiin, ovat ne hyvinkin kilpailukykyisiä ostajan näkövinkkelistä. Kustantajan näkökannalta hinnan pitäisi olla paljon korkeampi, kun ottaa huomioon sen, että kustannukset ovat korkeammat jo käännöstyönkin takia ja ostava populaatio on murto-osa valtakieliin verrattuna. Lisäksi suuren yleisön kulttuuriin ei täällä kuulu erikseen ostaa sarjakuvia kuten vaikkapa Keski-Euroopassa vaan ne luetaan Hesarin sivuilta.
Jos verrataan vaikka kovakantisten albumien hintoja vastaaviin ranskankielisiin, ovat ne hyvinkin kilpailukykyisiä ostajan näkövinkkelistä.En itse ollut verrannut mielessäni hintaa mihinkään, lähinnä olen ajatellut sitä millä tuota menekkiä saisi nostettua järkevälle tasolle, tosin jos toisessa päässä tulee vastaan hinta minkä alle tuotetta ei voi tehdä, niin eihän sitä hintaakaan voi laskea.
Koukutetaanko ostajat lukemaan suomenkielistä sarjakuvaa, jos julkaistaan vaikkapa albumi Sillagea tai Rapacesia ja jätetään sitten tarina kesken?
Toisaalta kustantajien tempoileva kustannuspolitiikka on myös ongelman siemen. Ei kai kukaan tosissaan uskonut, että kaksi numeroa Tempoa olisi ollut suuri suksee? Pidemmällä juoksulla siitä olisi voinut tulla kannattava lisä tarjontaamme.
Noiden jatkojahan ei ole kirkossa kuulutettu suuntaan, eikä toiseen.Ei olekaan, esimerkki oli siinä mielessä huono.
Kustantajilla on olemassa itsellään esimerkit siitä, että pitkäjänteinenkään usko asiaan ei riitä ja kun tälläiset esimerkit on olemassa, niin ei niitä lähdetä kovin herkästi enää testaamaan?Mutta mikä järki on lähteä kokeilemaan yhdellä, kahdella numerolla, ei mahdu ainakaan minun kallooni? Optisimismi on hyväksi, mutta ei nyt pilvilinnoja kannata rakennella, että heti nappaa.
Mutta mikä järki on lähteä kokeilemaan yhdellä, kahdella numerolla, ei mahdu ainakaan minun kallooni? Optisimismi on hyväksi, mutta ei nyt pilvilinnoja kannata rakennella, että heti nappaa.Tuloksia tarkastellaan numeroiden valossa, jos ei viimeistään kakkosella nappaa, niin lakaistaan pois pöydältä?
Monessa lehdessä on nykyään paljon lisäsälää, esim. kyniä, penaaleita, hiuspompulaa ym.Tämä lisäkrääsätarjonta on mielenkiintoinen trendi. Hommahan on vielä yleisempää maailmalla. Ja maailmalla tarkoitetan tässä Egmontin maailmaa eli Eurooppaa. Suomeen se on tullut hitaasti hiipien eikä tilanne tosiaan ole vielä niin paha kuin vaikka Saksassa tai ranskassa. Siellä kun katsoo markettien/kioskien lehtihyllyjä niin sarjaKuvan ystävä ei voi kuin purra hammasta tai alkaa itkeä.
Ei se ainakaan suurin ole, suurin käsittää noin 99% kaikesta Suomessa ilmestyneestä sarjakuvasta, ei sillä että tietäisin kaikki isoimmat kokoelmat, mutta eiköhän tuo ole suurin, eikä tämä taaskaan liittynyt mitenkään mihinkään.
Kaikilta kustantajilta, kaikkien uusien kirjojen ja sarjakuvien hintojen pitäisi tulla rutkasti alaspäin, että ne olisi mm. kilpailukykyisiä englannin-/alkukielisien julkaisujen kanssa ja kaiken muun kanssa. Tässä sitten on toisella puolella se, että kuinka kallista työn teettäminen on Suomessa ja kun sitä voittoakin pitäisi tahkota. Ensin myyntimääriä pitäisi saada ylös ja hintaa alas, tämän jälkeen leventää tarjontaa, jolloin tulos olisi vähintään sama? En jaksa tähän uskoa, mutta niin sen pitäisi mennä.
Yhdessä vaiheessa viime vuonna huomasin meidän isossa K-kaupassa, että ainakin lastenlehtivalikoimat olivat selvästi muuttuneet ja vähentyneet.Mm. Hevoshullun irtomyynti loppui, Villivarsan saa edelleen irtomyynnistä.Onko kyse kaikista Lehtipisteistä, vai ainoastaan lähikaupastasi? Nuo asiat riippuvat huomattavasti myös kaupan kävijöistä.
Monessa lehdessä on nykyään paljon lisäsälää, esim. kyniä, penaaleita, hiuspompulaa ym.Tästä syystä lehtiä mahtuu telineeseen vähemmän ja ei kovin siistin näköisesti.Niitä ei voi tilata irtomyyntiin niin montaa kappaletta / lehti, koska ne eivät mahdu.Ainakaan noihin ruokakauppojen telineisiin, jossa niitä lastenlehtien heräteostoja tehdään.Toisaalta noiden lehtien levikit ovat muutenkin kovin matalat. Oliko Hämähäkkimies Seikkailee jotain 1000 kpl? En usko että tuoteperheen muut jäsenet tekevät paljoa suurempaa tulosta, vaikka Egmontin sivulta tämän voineekin tarkistaa.
Monen muovikuori repeytyy telineessä auki ja saattaa joku muutenkin varastaa noita lisäjuttuja.Tämä lisäkrääsä saattaa myös vähentää lehden "tasoa" tai "arvovaltaa." Lehtiä ostavien vanhempien,lehtiä kinuavien lasten, satunnaisten lukijoiden ja keräilijöiden mielestä lehti, joka on revitty auki ja siitä puuttuu jotain, ei ole ostamisen arvoinen."Lehti ja lelu"-paketin kohderyhmä on 3 - 6 vuotiaat, jotka selaavat lehden parissa minuutissa, värittävät lehdet tussiväreillä ja sitten alkavat syödä Thorin vasaraa. Hyvä teoria, mutta ei oikein toteudu ainakaan omassa lähipiirissäni olevien lasten keskuudessa.
Kestotilaajiin ei myöskään kiinnitetä mielestäni riittävästi huomiota.Lehtilasku tulee ajallaan, mitään muuta ei sieltäpäin kuulu.Tilaajalahjoja ei saa edes lisämaksusta ostettua,mikä joskus harmittaa myös aikuista keräilijää.Joku tilaajalahja esim. joka toinen vuosi ilahduttaisi myös kestotilaajaa.Tuo on kyllä totta. Lehdet tulevat perille hirveässä kunnossa ja Egmontilta tilatut albumit oli hakattu aina verille. Tästä voisi syyttää myös Itellaa, mutta myös huonoa pakkausta. Egmont käytti ainakin muutama vuosi sitten asiakirja-kuorta, jota ei ole pehmustettu.
Onko kyse kaikista Lehtipisteistä, vai ainoastaan lähikaupastasi? Nuo asiat riippuvat huomattavasti myös kaupan kävijöistä.Kaikista lehtipisteistä en toki osaa sanoa,mutta ei tuota Hevoshullua liiemmälti ole ollut myynnissä irtonumerona.On tullut seurattua siistä syystä, että välillä olen ostanut postiluukusta tulleen huonon lehden tilalle paremman.Villivarsan taas ostan aina irtonumerona-molemmista lehdistä on kaikki ilmestyneet numerot.
"Lehti ja lelu"-paketin kohderyhmä on 3 - 6 vuotiaat, jotka selaavat lehden parissa minuutissa, värittävät lehdet tussiväreillä ja sitten alkavat syödä Thorin vasaraa. Hyvä teoria, mutta ei oikein toteudu ainakaan omassa lähipiirissäni olevien lasten keskuudessa.Meillä oli kova ulina ja murina, kun erehdyksessä ostin dinosauruslehden, josta puuttui jotain dinokortteja.Piti mennä kauppaan takaisin vaihtamaan lehti ehjään.(Mutta kortithan eivät ole leluja.) Lisäksi 3-6 vuotiaat eivät pääsääntöisesti osaa vielä lukea, eli sen lehden sitten heille yleensä ostavat ja lukevat vanhemmat.Tässä myös se lehden hinta vaikuttaa.Jos se nousee lisäsälän takia, menekki voi laskea.Eikä niiden vasaroiden laatu kovin hyvä ole, meillä jää nuo pienten lehdet yleensä ostamatta.Kun ne vasarat todennäköisesti hajoavat, niin siitä seuraa -ainakin meillä-taas vinkumista.
Miksi siis edes yritetään? Ehkä sen takia, että Tampereen päässä se kuuluu ihmisten työnkuvaan ja siellä olevat ihmiset oikeasti yrittävät keksiä laadukasta tarjottavaa?
Jännää on myös se miten yhteispainatukset ja korkeimman tason päätökset vaikuttaa.Olisi hauska tietää, kuka esimerkiksi päätöksen vaikkapa Tempon julkaisemisesta suomeksi / lopettamisesta teki, tulivatko määräykset muualta?
Ranskalainen sarjakuva-albumi maksaa kotimaassaan sen 10-15 euroa, joka on suunnilleen se sama hintataso jolla Arktinen Banaani myy omia tuotteitaan Suomessa, muutama euro enemmän kuin millä Egmont myi esim. Sillagea (oliko sen hinta 7-10 euroa?).
Toisaalta noiden lehtien levikit ovat muutenkin kovin matalat. Oliko Hämähäkkimies Seikkailee jotain 1000 kpl?
Tanska lopetti oman Temponsa, joten katsottiin ettei kannata omin päin julkaista.Tuleeko tämä tulkita siten, että päätös julkaisun aloittamisesta ja lopettamisesta tehtiin Suomessa?
Enkä syyllistäisi Suomen Egmontia myöskään Joss Whedonin loppujen Astonishing X-Menien julkaisematta jättämisestä sen takia että suomalaiset tekevät yhteispainatuksia. Totta kai suomalaisten kannattaa olla Tanskan Egmontin kanssa yhteistyössä niin paljon kuin mahdollista kustannusten säästämiseksi. Ei ole kummankaan maan Egmontin vika, että toinen kustantaja (G Floy) julkaisi Whedonit kokoelmina Tanskassa, jolloin Tanskan Egmontin ei yksinkertaisesti kannattanut julkaista niitä X-Men-lehdessä.Juu, muistan tämän. Egmont ei sitten kuitenkaan julkaissut Astonishingia omana kokoelmanaan, mikä minusta oli kovin kummallista, kun kuitenkin oli melkein takuuvarmoja ostajia (mutta kylläkin Valtakunnan ja Voiman, kun se oli vasta lopettanut DC-Spesiaalissa).
Suomenkielisen Sillagen hinta on 13 – 15 euroa.
Sinulla tuli varmaan lyöntivirhe. Spider-Man seikkailee -lehden painos on tänä vuonna 11 000.Kiitoksia ystävällisestä sananasettelusta. Muistelin että luvut olivat aiemmin kovin matalia. Saihan lehti kerran jo kirvestäkin.
Englanninkielinen sarjakuva on halvempaa ennenmuuta siitä syystä, että katselet ainoastaan albumien hintoja. Ennen albumeja supersankarisarjakuva julkaistaan kuitenkin lehdissä, joiden kappalehinta nykyisellä kurssilla on n. 2,5 - 4,5 euroa per 20 sivua sarjakuvaa (lisäksi hintaa on painettu alas jo n. 12 sivulla mainoksia). Ja tuo on ilman alvia, joka Yhdysvalloissa lasketaan monessa osavaltiossa hinnan päälle. Siinä vaiheessa kun tavara kootaan albumiksi, on toimittajalle, kuvittajalle, piirtäjälle värittäjälle ja tekstaajalle kaikille jo palkat maksettu.Olen ollut siinä käsityksessä että, toisin kuin esmes 70-luvulla, niin jo vuosien ajan enimmälle osalle noista tekemiseen osallistuneista maksetaan kyllä alppareista/uusintapainatuksista royalteja tms korvauksia.
Olen ollut siinä käsityksessä että, toisin kuin esmes 70-luvulla, niin jo vuosien ajan enimmälle osalle noista tekemiseen osallistuneista maksetaan kyllä alppareista/uusintapainatuksista royalteja tms korvauksia.
Eli "palkkoja" maksellaan kyllä alppareistakin, nicht var?
Tunnuslukuja:
Onko muuten muissa Egmont-maissa tulossa leikkauksia?
Olet oikeassa, mutta rojaltit eivät ole tuotantokustannuksia.Ei jos halutaan pilkkua viilata.
Ei jos halutaan pilkkua viilata.
Mutta ovat silti kulunki joka vähentää rahaa mitä kustantamaolle jää käteen.
Eli otetaan huomioon tuotteen hinnassa.
... mutta Tanskan Egmontin osto- ja tilaamisssivuilla (Serieshoppen.dk) on karsittu julkaisujen tilaamis- ja ostamismahdollisuuksia roimasti. Oikeastaan vain Disneyä saa enää sitä kautta.
Suomen Egmont ei enää juurikaan anna painotuotteitaan nettikirjakaupoille (Banana, adlibris, Bookplus, Akateeminen, Suomalainen jne....).
Ööh? Kai noissa nettikaupoissa on kaikki Egmontin kirjat mitkä kivijalkakaupoissakin. Banana Pressillä on jopa viralliset fanishopit monista Egmontin vakiotuotteista.
Älä viitsi Dennis esittää faktana asioita joista et oikeasti tiedä yhtikäs mitään. Pliis.
Ööh? Kai noissa nettikaupoissa on kaikki Egmontin kirjat mitkä kivijalkakaupoissakin. Banana Pressillä on jopa viralliset fanishopit monista Egmontin vakiotuotteista.
Myönnän erheeni, käsitin väärin kyse olevan albumeista eikä Lehtipistekamasta.
Syyksi mainittiin suoramyynnin ja varastoinnin raskaus.Sama laulu nykyään kaikessa bisneksessä. Varastoja ei kannata pitää. Edes ulkoistettuna? Jotensakin vain tuntuu, että maailma ja kuluttajat kuitenkin toimivat vähän toisin. Kädestä suuhun eläminen kun on niin lyhytjänteistä. Tai ainakin osa kuluttajista toimii toisin, osa tietenkin juoksee pää kolmana jalkana uutuuksien perässä. Mutta heillekin saattaa tulla stoppi keräämiseen ja asioiden seuraamiseen silloin kun työn, levon tai sairauden takia putoaa hetkeksi hektisestä rytmistä. Ja kun kerran hyppää tai putoaa pois vankkureista on sinne sitten yhä vaikeampi päästä - vaikka haluaisikin.
Toimenpide tehtiin vaiheessa, jossa oman nettikaupan alasajo ei vielä ollut tiedossa.Herää kysymys mihin tällä oikein loppupeleissä sitten pyritään, vaiko mihinkään?
Eikö varastonpitoa ja suoramyyntiä voi perustella edes brändin rakennuksena (mitä se onkin)? Miksi se nähdään vain kulueränä?
Valmistuuko jotkin kustantajat, nyt oikein tosissaan tämän tulemiseen?Valmistautuu. Olin itsekin tuossa mukana kunnes alettiin pyytää rahaa. Muutama iso kirja- ja lehtikustantaja on ainakin mukana (mm. SanomaMagazines), sekä joitain IT-onnenonkijoita.
Kyllähän tuo kai osittain sarjakuvallakin toimii, mutta näkisin että sarjakuva on kumminkin sellainen asia jota pitää pitää käsissään, eikä lukea monitorilta. Tosin minua kehittyneemmät ihmiset on taatusti tästä erimieltä.Eiköhän tämä MikroPC-lehden kommenttiketjun huomio kerro kaiken:
Olen useamman vuoden aikana lukenut kymmeniä romaaneja Kommunikaattorista ja nyt N900sta. Mielestäni lukukokemus on parempi kuin paperikirjasta.
Valmistuuko jotkin kustantajat, nyt oikein tosissaan tämän tulemiseen?Niin kai sitten. Mutta on siinä jakelussa vielä mutka jos toinen oiottavana.
Sähköinen kirja tappaa perinteisen kirjan yhtä varmasti kuin videonauhuri elokuvateatterit.Juu, bisnes on hyvä lähinnä noille laitevalmistajille. Ettei vain olisi kyseessä 2010-luvun leipäkone? Jouluna laitteita myydään varmaan kuin makkaraa. Mua ei sähkökirjat voisi vähempää kiinnostaa. Fyysiset kirjat ja lehdet on niitä harvoja asioita joita ruuan lisäksi on maailmassa ylipäätään mielekästä (ruuan lisäksi) ostaa. :)
Kyllähän tuo kai osittain sarjakuvallakin toimii, mutta näkisin että sarjakuva on kumminkin sellainen asia jota pitää pitää käsissään, eikä lukea monitorilta.Sähkökirjan idea onkin "sähköinen paperi". Se ei siis ole lukemista monitorilta perinteisessä mielessä. Värillistä "sähköpaperia" ei vaan vielä taida oikein olla ja resoluutiokin on mitä on, niin että sikäli sarjakuviin nämä lukulaitteet soveltuvat huonosti. Sitä paitsi en usko myöskään lukulaitteisiin vaan iPadin kaltaisiin tuotteisin, jotka ajavat saman asian, mutta eivät ole yhtä rajoittuneita kuin lukulaitteet. Henk. koht. tulen kuitenkin pysymään paperipaperi-julkaisujen parissa. Ei sellaista killerisarjista olekaan joka saisi meikän hylkäämään paperin. Tietenkin sitten jos paperisista tuotteista tulee 10 kertaa kalliimpia kuin nyt, pitää keksiä jotain muuta ajanvietettä kuin sarjakuvat. :)
näkisin että sarjakuva on kumminkin sellainen asia jota pitää pitää käsissään, eikä lukea monitoriltaMinäkin mieluusti luen lehteä/kirjaa tms, mutta toisaalta yhteen lukijaan mahtuu lukemista enemmän kuin laki sallii. Tilaa vapautuu kotoa muuhun käyttöön. Lisäksi olen antanut itseni ymmärtää, että esim. iPadille tehdyt sovellukset ovat erittäin näppäriä. Marvelilla taisi esim. olla sovellus, jolla voi kotisohvalta ladata näytenumeroja/näytesivuja ja sitten ostaa haluamansa numero ilman viiveitä nostamatta persettä penkistä. Melkoinen argumentti sekin, kun lisäksi kuvanlaatu on ensiluokkainen.
Marvelilla taisi esim. olla sovellus, jolla voi kotisohvalta ladata näytenumeroja/näytesivuja ja sitten ostaa haluamansa numero ilman viiveitä nostamatta persettä penkistä. Melkoinen argumentti sekin, kun lisäksi kuvanlaatu on ensiluokkainen.
Meillä oli kova ulina ja murina, kun erehdyksessä ostin dinosauruslehden, josta puuttui jotain dinokortteja.Piti mennä kauppaan takaisin vaihtamaan lehti ehjään.(Mutta kortithan eivät ole leluja.) Lisäksi 3-6 vuotiaat eivät pääsääntöisesti osaa vielä lukea, eli sen lehden sitten heille yleensä ostavat ja lukevat vanhemmat.Tässä myös se lehden hinta vaikuttaa.Jos se nousee lisäsälän takia, menekki voi laskea.Eikä niiden vasaroiden laatu kovin hyvä ole, meillä jää nuo pienten lehdet yleensä ostamatta.Kun ne vasarat todennäköisesti hajoavat, niin siitä seuraa -ainakin meillä-taas vinkumista.
kiitos Sila. Liikuttavaa.
Lisäksi noita sarjakuvia ei sitten saa siirrettyä tietokoneelle eikä toisen valmistajan vastaavaan vehkeeseen (sitten kun ipad hajoaa tai uutuudenviehätys loppuu tms).Joo, kyllähän nää lukulaite-hässäkät on kertakäyttökamaa verrattuna painotuotteisiin. Mutta useimmille se kertakäyttöisyys kai riittää, tai näin ainakin laitepuolen kehittäjät tuntuvat kuvittelevan. Ans kattoo.
En halua tehdä tästä DRM-keskustelua, mutta totean vain että jos tuote on oleellisesti huonompi kuin paperiversio
1024-by-768-pixel resolution at 132 pixels per inch (ppi).Ei tuo vielä vielä printtiä hakkaa, lähellekään.
Built-in 25-watt-hour rechargeable lithium-polymer batterytaas varmistaa sen että, konekauppa käy Applella lähitulevaisuudessakin.
Monessa lehdessä on nykyään paljon lisäsälää, esim. kyniä, penaaleita, hiuspompulaa ym.Tästä syystä lehtiä mahtuu telineeseen vähemmän ja ei kovin siistin näköisesti.Niitä ei voi tilata irtomyyntiin niin montaa kappaletta / lehti, koska ne eivät mahdu.Ainakaan noihin ruokakauppojen telineisiin, jossa niitä lastenlehtien heräteostoja tehdään.
Viimeisin tieto on, että popo alkaa potkia porukkaa pihalle elokuun alussa, ja jäljelle jääneet muuttaa Helsinkiin. Tampereen lafka lyödään kiinni. Että se siitä sitten.
Jos olisin Facebookissa, nostattaisin vastarintaa sopivalla yhteisöllä, mutta kun en ole.
jäljelle jääneet muuttaa Helsinkiin. Tampereen lafka lyödään kiinni.Saapa nähdä miten tämä sitten vaikuttaa tuotantoon. Onko käytössä juustohöylä eli tasaisesti leikataan supersankareista, sota- ja lännensarjoista, mangasta sekä lelulehdistä, vai lopetellaanko jotain näitä "osastoja" kokonaan? Eiköhän se uusi linja ala alkutalvesta näkyä jo pikku hiljaa kioskillakin?
Viimeisin tieto on, että popo alkaa potkia porukkaa pihalle elokuun alussa, ja jäljelle jääneet muuttaa Helsinkiin. Tampereen lafka lyödään kiinni. Että se siitä sitten.
Ei auta ruikuttaa kun ette osta sarjiksii tarpeeksi lehti-pisteistä ja muualta! Tästä tässä kaikessa viimekädessä on kysymys! Helppoa matematiikkaa.
Tietysti kun voitto jaettaisiin osakkaiden määrällä, käteen jäävä summa ei olisi kummoinen, mutta eihän se ole muillakaan parhailla kotimaisilla kustantamoilla (Asema, Huuda Huuda, Kreegah Bundolo).
Jos näin on, miksi sitten henkilökunnan pitäisi ylipäätään muuttaa fyysisesti yhdestä A.Saukosta toiseen?Arvaan että Helsingistä ei vuokrata lisätilaa, vaan sullotaan uudet ja vanhat työntekijät entisiin tiloihin. Siksipä ei Stadin päässäkään asiasta olla ihastuneita.
Voitto? Käteen jäävä summa?Ai niin.
Egmontin johto varmaan toivoisi, että kaikki firman työntekijät olisivat yksityisyrittäjiä, joilta kilpailuttamalla ostettaisiin toimintoja.
Johtajat olivat huomanneet, että tulee vielä halvemmksi, jos friikku-kääntäjä itse tarkastaa oman suomennoksensa toimivuuden ja oikeellisuuden & latoo tekstit puhekupliin. Ei maksa mitään lisää!Niin totta. Sarjakuvakääntäjien palkoissahan on ollut aika tavalla ilmaa. ;)
Voitto? Käteen jäävä summa? :D
Aamulehden juttu Egmontin muutosta:
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kulttuuri/mustanaamio-lahtee-16-jaa-ilman-tyota/189051
"Tietokoneet peleineen ja facebookeineen imevät sarjakuvilta lukijoita"
Aina vedotaan aikojen muutokseen ja inter-nettiin. Liekö tuollekaan näkemykselle mitään perustetta.
Sarjakuvilla on siis mennyt vähintäänkin kohtuullisesti. Sen sijaan Egmont Kustannuksen tuloskehitys on ollut heikko ja liikevaihto laskussa, kuten uutisissa on kerrottu.Ja mikä pöyristyttävintä: "Postitus-, logistiikka- ja tuotantokustannukset ovat nousseet." Sarjakuva ei ole kioskilla tai kaupassa enää mikään halpa tuote, niin kuin sen minusta pitäisi olla. Siis halpa verrattuna moneen muuhun tuotteeseen, joiden tuottaminen on tehokkaampaa.
Uutisessa ei kerrota irtisanottujen nimiä. Sen tiedän, että NN on yksi,
Torvinen kuitenkin sanoo, että osa irtisanotuista voinee jatkaa yhtiön palveluksessa avustaja- ja freelance-pohjalta.Tarkoittaakohan tuo suomeksi että oletetaan ihmisten perustavan omia firmoja joiden kanssa Egmont tekee sitä yhteistyötä? Palkkaamisesta puhuttaisiin kai freekujen ja osa- sekä kokopäiväisten kanssa. Vai lieneekö vain "bisneskieltä"?
...pyrimme jatkamaan yhteistyötä mahdollisimman monen nykyisen työntekijän kanssa.
...Vastaisuudessa mahdollisimman monet julkaisujen sisältöön liittyvät toiminnot (toimittaminen, kääntäminen, ladonta) ulkoistetaan.Kyllä minä uskon että tästä säästöjä tulee. Mutta se on eri asia mitä ulkoistusmeininki vaikuttaa työmoraaliin ja lopputulokseen kun säästö revitään työntekijän selkänahasta. Vielä kun joku kertoisi että miksi esimerkiksi markkinointia ja johtoa ei ulkoisteta? Kertooko tämä siitä mikä firmalle on lehdenteossa tärkeää ja mikä ei?
Itse kyllä uskon siihen että tietokone ja videopelit veivät sarjakuvilta yleisön. Se kyllä tapahtui jo 10-20 vuotta sitten, mutta kuitenkin.
Aamulehden uutisen ensimmäinen kommentoija on ilmeisesti tajunnut että uutinen tarkoittaa että Mustanaamio lakkaa Aamulehdestä.
(http://www.rd.com/images/cartoons/03_06_Dan_Reynolds2.jpg)Ei kauheen kiteytynyt viesti tossa. Olisko "The evolution of Publisher" ollu parempi nimi?
lähde
(http://www.rd.com/clean-jokes-and-laughs/600512/article600512.html)
En voi kuin sanoa Egmontin herroille...
AL:n otsikko on kyllä yksi huonnoimmista 4ever, nyt jengi lulee että Mustanaamio lehti lopetetaan ja itse asia eli irtisanomiset jää sivuhuomiolle.Kuten jo aiemmin mainittiin, Mustanaamio on perinteisesti ollut Tampereella. Lisäksi Aamulehti on tamperelainen lehti. Otsikko on siis oikein oivallinen ja osuva. Myös helposti ymmärrettävä, mutta ehkä se vaatii sitten tamperelaisuutta tai tietoa siitä.
Egmontin uusi toimitusjohtaja on kyllä nainen (http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2010/06/08/egmont-kustannuksen-toimitusjohtaja-tulee-hesarista/20108163/12)...Sillä naisella ei vaan välttämättä ole ollut paljon tekemistä virtaviivaistuspäätöksen kanssa, sen paremmin kuin häntä edeltävällä Suomen Egmonti naisjohtajallakaan. Tanskan Egmontia hoitaa joku ukko (http://www.egmont.com/press/news-and-press-releases/egmont-news/torsten-bjerre-rasmussen-new-executive-vice-president-of-egmont-magazines/) ja siinä sivussa hän johtaa myös muita maita. Olisi kyllä kiva tietää miten käytännössä se fifty-fifty jako voi Sanoman kanssa edes toimia päätöksenteossa? (Siis 50% Suomen Egmontin omistus).
"Tietokoneet peleineen ja facebookeineen imevät sarjakuvilta lukijoita"
Aina vedotaan aikojen muutokseen ja inter-nettiin. Liekö tuollekaan näkemykselle mitään perustetta.
Tanskan Egmontia hoitaa joku ukko ja siinä sivussa hän johtaa myös muita maita. Olisi kyllä kiva tietää miten käytännössä se fifty-fifty jako voi Sanoman kanssa edes toimia päätöksenteossa? (Siis 50% Suomen Egmontin omistus).
Kuten jo aiemmin mainittiin, Mustanaamio on perinteisesti ollut Tampereella. Lisäksi Aamulehti on tamperelainen lehti. Otsikko on siis oikein oivallinen ja osuva. Myös helposti ymmärrettävä, mutta ehkä se vaatii sitten tamperelaisuutta tai tietoa siitä.
Korkkarien laittaminen jäihin toistaiseksi on minusta yllätys, sillä nehän ovat suosittuja.
Viime kädessä tämä lyhytnäköisyys tulee kalliimmaksi ja kaivaa hautaa Egmontille.
Muumilehden kerrotaan jatkavan ilmestymistään. Totta, mutta se julkaisee tulevaisuudessa vain uusintoja.
Muumin yleisö kieltämättä vaihtuu sen verran tiheään (ja luultavasti piirtelee, leikkelee ja syö lehtiä melko kovaa tahtia), ettei tule mieleen, miksei kapitalistin kannattaisi noin tehdä. Otetaanhan niistä kirjoistakin aina uusia painoksia.
Suomikorkkarit eli kaiketi suomalaiten tekemät korkkarit laitetaan jäihin. Käsittääkseni tavallinen korkkari jatkaa.
Se missä määrin sitten irtisanotut alkavat tekemään Egmontille (tai muille) freelancerin hommia, sitä epäilen.Luulen, että jos he alkavat freelancerin hommia tekemään, niin sitten helposti juuri niille mahdollisille muille.
Ja tietysti kaikkein tärkein asiahan on se, että saavatko Egmontin entiset työntekijät uuden työpaikan jostakin. Monilla on varmasti asunto ja muuta velkaa, lapsia jne. Ruokaakin pitäisi saada nenän eteen. Nykyään on vaan aika vaikea saada työtä- ainakaan kokopäiväistä. Siivousta löytyy aina, mutta on suuri harppaus toimittajan pallilta mennä siivoamaan. Ja sitäpaitsi siitä ei makseta kuin naurettavaa liksaa. Ja kaikki vaan kallistuu Suomessa ( paras maa maailmassa)...mikä vitsi. laugh Yhteiskunta rankaisee työttömiä kaikenlaisella kiusanteolla ja etuuksien tiukennuksilla. Mutta totuus vaan on kylmästi se, että tulevaisuudessa kaikille ei riitä työpaikkoja. Ottakaa vaan lisää ulkomaalaisia. Mistä kohta riittää vuokra-asuntoja jne kaikille tarvitseville. Olen varma, että monilla Egmontin työntekijöillä on edessä aika ohrainen tulevaisuus ainakin vähäksi aikaa.
Kaikkein tärkein asia on se, miten ihmisten käy. Ei kukaan elä pelkällä sarjakuvan ostamisella ja lukemisella.
...totuus vaan on kylmästi se, että tulevaisuudessa kaikille ei riitä työpaikkoja. Ottakaa vaan lisää ulkomaalaisia...
Ja mikä pöyristyttävintä: "Postitus-, logistiikka- ja tuotantokustannukset ovat nousseet."
Kyllä minä uskon että tästä säästöjä tulee. Mutta se on eri asia mitä ulkoistusmeininki vaikuttaa työmoraaliin ja lopputulokseen kun säästö revitään työntekijän selkänahasta. Vielä kun joku kertoisi että miksi esimerkiksi markkinointia ja johtoa ei ulkoisteta? Kertooko tämä siitä mikä firmalle on lehdenteossa tärkeää ja mikä ei?
Jep. Aiheellisia kysymyksiä. Mitä säästöihin tulee, olen saanut sen käsityksen, että ulkoistamisia tehdään osittain myös sen vuoksi että saadaan erilaisia kuluja. Kun ei ole liikaa(?) omia työntekijöitä, voidaan ylpeillä firman kevyellä ja virtaviivaisella rakenteella. Ylimmät johtajat kun vissiin toivovat aina vain pienempiä kiinteitä kuluja.
Ainakin mangassa tuotantokustannusten nousu on omien havaintojeni mukaan ollut varsin maltillista. Ja kun puhutaan kioskisarjakuvasta, logistiikkakustannukset muodostavat aika mitättömän osan kuluista.
<SNIP>
Kun ei ole liikaa(?) omia työntekijöitä, voidaan ylpeillä firman kevyellä ja virtaviivaisella rakenteella. Ylimmät johtajat kun vissiin toivovat aina vain pienempiä kiinteitä kuluja.
Toivottavasti mahdollisimman moni saa friikun hommien kautta pitää duuninsa ainakin siinä määrin, kun itse haluaisivat...
Mutta totuus vaan on kylmästi se, että tulevaisuudessa kaikille ei riitä työpaikkoja. Ottakaa vaan lisää ulkomaalaisia.
Eli lisää maahanmuuttajia Suomeen, tervetuloa, ilman teitä Suomi autioituu ja kuolee omaan konsensukseensa.Muistanko nyt aivan väärin, mutta etkös sä itse asunut Englannissa?
Sarjakuva-alalla halpatyövoimaa tullaan tuskin koskaan käyttämään, tällä alalla ei koskaan ole ollut trendinä maksaa tekijöille kunnollista kuukausipalkkaa.
Jotain rahaa kuitenkin jolla tekijä elää – muutenhan tekijä lopettaisi.
...Mutta silti vaikuttaa siltä, että Suomessa sarjakuva on enemmän valtavirtaa kuin monessa isommassa maassa? Pitääkö tämä paikkansa?Vastaisin että pitää. Meidän parjattu kioski- ja lehtipisteverkko on kuitenkin ylivoimainen monen muun man systeemeihin verrattuna. Olen tässä viime vuosina kierrellyt muutamia lentokenttiä (sekä maita) ja vertailu Seutulaan ja Suomeen on musertavaa meidän eduksemme.
Mutta kaikkea tätähän Egmont on meillä kokeillut. Kaipa ne sit tietää mikä kannattaa ja mikä ei?
Eli jos Suomi on edelläkävijä... äyh, mitä se kertoo sarjakuvan tilasta?Emmätiä onko Suomi millään tavalla edelläkävijä (kuka meistä mallia ottaisi? ;D ). Pikemminkin perässähiihtäjä. Mutta sarjakuvien kulutuskulttuuri on täällä ollut aina hyvin omanlaisensa. Vahva irtonumeromyynti niin kipareilla kuin erilaisissa kaupoissakin sekä Akkarin (ja monien tilausasiamiesten) luoma tottumus sarjakuvalehtien tilaamiseen kotiin. Ei missään muualla ole ollut semmoista! Loppupeleissä Suomi lienee ollut noin 40 vuotta hyvin sarjakuvasivistynyt maa. Kotimaisen sisällön tuotanto on kyllä ollut huonompaa.
Tai no, syy lienee pitkälti siinä ettei suomalaisia vain ole tarpeeksi.Se on osasyy. Mutta sitä ongelmaa kompensoi vahva lehtien ja kirjojen lukemisen kulttuuri (jota monessa muussa isommassa maassa ei ole).
Sarjakuva ei myöskään millään muotoa edusta enää kapinaa, eli se ei siten ole nuortenkaan juttu. (Mangan suosion nousuhan perustui osittain juuri kapinaan.) Jos ja kun tulee sukupolvi, jonka mielestä manga (ja anime) on väsähtänyt edellisen sukupolven juttu, niin sitten vasta heikoilla ollaankin. :laugh:
Jos Suomalaisen sarjakuvan suuntaus on pelkästään kotimaisten nimikkeiden varassa, silloin sarjakuvan malli vääristyy. Pelkän kotimaisen sarjakuvan ylilyönti asema ei ole tervettä suuntausta minusta alkuunkaan. Ja tämä voi olla tulavaisuuden suuntaus sarjakuva-alalla. En ole aivan varma olenko oikeassa, mutta esimerkiksi Arktinen banaani julkaisee enemmän kotimaista kuin ulkomaista sarjakuvaa. Vai onko tilanne fifti fifti? Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä. Mutta pointtini on se, ettei kotimaisuuden astetta sarjakuvakentällä pidä nostaa hallitsevaan asemaan. Toisaalta ajateltuina suomalaisia sarjakuvan tekijöitä sehän olisi ihanne tilanne, mutta eivät kaikki sarjkuvaa lukevat potentiaaliset ostajat lue pelkästään suomalaista sarjakuvaa.
Entä jos kriisi saakin aikaan sellaisen vaikutuksen, että albumi- ja pokkarisarjoja aletaan julkaista entistä enemmän?Salli mun epäillä.
...toivon totisesti, että olisit oikeassa.
ja jos omistan jo alkukielisenä miksi hankkisin käänetyn versionMinusta on mukavampi lukea suomea kuin vaikkapa englantia tai ranskaa.
Tällainen strategia tietenkin vaatii asiantuntevia toimittajia, huomauttaisin.Mitä se asiantunteva toimittaminen on?
Lurker saa elää fantasiamaailmassaan aivan vapaasti.
Olen ihmetellyt Otavan ja WSOY:n vaisuutta albumimarkkinoilla.
WSOYn linjassa on paljon laadukastakin mutta ollakseni realisti: otetaan se hyvin pieni sarjakuvan HCharrastajien joukko joka ne ostaa.(...)
Ryppyjä on hyvä mutta jää valtaosalle täysin vieraaksi, niin valitettavaa kuin se onkin.
Voihan se olla näinkin. Tai sitten ei. Ehkä juuri Delislet ja Paco Rocat saavat sarjakuvan lukijoiksi aivan uusia immeisiä, niitä, jotka lukevat yleensä romaaneja.
Täysin mahdoton skenariosi ei ole, mutta erittäin epätodennäköinen.
Samalla rahalla kun saa jo niitä romaanejakin
Mitä se asiantunteva toimittaminen on?
Oikeiden sarjakuvanimikkeiden valitsemista, kunnollista käännöstä, ammattitaitoisen taittajan valintaa?
Saahan niitä, mutta innokkaimmat kirjallisuuden kuluttajat ostavat monta kirjaa vuodessa; miksipä osa niistä ei voisi olla sarjakuvakirjoja.
"Unohtakaa, että Pjongjang on rakennettu sarjakuva-albumin muotoon. Se on silkkaa sattumaa. Pjongjang on kypsille ihmisille tarkoitettu vakava teos, joka voi olla graafinen romaani tai ylipäätään proosateos tai, vielä täsmällisemmin, proosamuotoinen dokumentti." Ihan hyvää analyseerausta kyseisessä lehdessä.sinähän ymmärrät lauseiden välisen ristiriidan ymmärräthän?
Ehkä kirjan ja sarjakuvakirjan ero hiljalleen kapenee, tai häviää, kunhan lukijat niihin tottuvat.
sinähän ymmärrät lauseiden välisen ristiriidan ymmärräthän?
Jos ihmisiä pyydetään unohtamaan että "tämä on lastenkirjaformaatissa, sinäkin armanikopiossasi voit lukea sitä ja olla silti vakavasti otettava" on jo lähtökohtaisesti pielessä.
Kauppalehden sarjakuva-arvostelija ei toimi mielestäni alan sisällä vaan nimenomaan ulkopuolella, Kauppalehdessä.
Sanavalinnassa on otettu kohderyhmä huomioon.
Ammattitaitoista toimituskuntaa oli jo mm. Egmontilla mutta olivat sitä mieltä että sille on kannattavampaa antaa potkut
...niin enpä usko että suurin osa suostuu sarjakuva-albumiin tarttumaan... Nehän on lapsille.
huomasin ettei olut se kauppalehden arvostelija joka on sarjakuvapiireissä sisällä.Minusta oleellista ei ollut se kuka arvostelija on vaan se, että hän kirjoittaa alan ulkopuolisille henkilöille, siis Kauppalehden lukijoille (joille kirjoitettaessa pitää ottaa huomioon, että he eivät ole tottuneita sarjakuvien lukijoita, oletan)
Se oli virhe. Kuten melkein kaikissa viesteissäni olen todennut, toimittajista on koko homma kiinni.
Kouluissa on kuulemma jo jotain sarjakuvakasvatusta. Sitä pitäisi saada lisää sinne medialukutaidon ja äidinkielen tunneilla.
Toivo on siis uusissa polvissa, jotka toivon mukaan kasvavat ajattelemaan toisella tavalla.siis niissä jotka pelaavat vain tietokonepelejä. ::)
siis niissä jotka pelaavat vain tietokonepelejä. ::)
Kouluissa on kuulemma jo jotain sarjakuvakasvatusta. Sitä pitäisi saada lisää sinne medialukutaidon ja äidinkielen tunneille.Vaikutus voi olla myös negatiivinen.
Toimittaja vastaa myös laadusta. .....Pitkäjänteisyyttä. Sitä pitäisi olla. Kvartaalissa ei synny vielä mitään. Pitäisi antaa aikaa.
Minusta oleellista ei ollut se kuka arvostelija on vaan se, että hän kirjoittaa alan ulkopuolisille henkilöille, siis Kauppalehden lukijoille (joille kirjoitettaessa pitää ottaa huomioon, että he eivät ole tottuneita sarjakuvien lukijoita, oletan)
Kouluissa on kuulemma jo jotain sarjakuvakasvatusta. Sitä pitäisi saada lisää sinne medialukutaidon ja äidinkielen tunneille.
Vaikutus voi olla myös negatiivinen.
Kävisikö sarjakuvalle niin kuin Kalevalalle, jota peruskoulun pakkoluku sai meidät inhoamaan ikuisesti?
siis niissä jotka pelaavat vain tietokonepelejä. ::)
Sarjakuvasta voi kirjoittaa ummikoille myös positiiviseen sävyyn, aivan kuin....hyvänen aika..se olisi yksi taidemuoto muiden joukossa!
miten mieltä räjäyttävää!
Onkohan tätäkään oikeasti ihan kunnolla tutkittu?Muistin Auran itsensä maininneen tuontapaista (= tietokonepelejä pelaavat piltit) joko tässä ketjussa tai sitten näissä muissa lopetettujen lehtien ketjuissa.
Muistin Auran itsensä maininneen tuontapaista joko tässä ketjussa tai sitten näissä muissa lopetettujen lehtien ketjussa.
Pientä ystävällishenkistä vinoilua koitin harrastaa. Huom. hymiö.
Hyvän opettajan ei tarvitse olla mitenkään välttämättä hyvä tekijä, vaan nimenomaan hyvä opettaja. Se riittää. Toki sarjakuvanopettaminen vaatii omaa erikoisosamistaan.
Ehkä se on joskus totta ollutkin jonkun tietyn ikäryhmän sisällä tiettynä aikana, mutta onko se yleisesti totta?
Onkohan tätäkään oikeasti ihan kunnolla tutkittu?
Muistin Auran itsensä maininneen tuontapaista (= tietokonepelejä pelaavat piltit) joko tässä ketjussa tai sitten näissä muissa lopetettujen lehtien ketjuissa.
Pientä ystävällishenkistä vinoilua koitin harrastaa. Huom. hymiö.
ja VHS tappoi lukemisen, kirjan elinkaari on jo loppunut ja sarjakuva johdattaa rikollisuuteen ja väkivaltaan.
Kelpo väitteitä kaikille joille sarjakuva on vain lapsille.
ja niillekin jotka jakavat sarjakuvat lajityypeittäin "nuo ovat vain lapsille, nämä eivät, nämä ovat Merkittäviä"
Olen kyllä törmännyt ihmisiin jotka eivät tikullakaan koske kirjoihin, mutta kuitenkin pelaavat ja lukevat ainakin mangaa, jos eivät muuta sarjakuvaa.
Kaipa tuo yleistäminen ja yksinkertaisuuksien toitottaminen on on sitten lopulta jo totta, kun niitä tarpeeksi monta kertaa jankutetaan joka siunaaman paikassa. Itseään toteuttavia "viisauksia".
(...) Olisi kamalaa ajatella että saa lukea vain sellaista minkä kuvittelee olevan yleisesti hyväksyttyä. ::)
Mutta nyt kyllä harhautui kauaksi Egmontista.
Mutta nyt kyllä harhautui kauaksi Egmontista.
Se olisi kamalaa. Ei kai nyt kukaan lue jotain vain sen takia, että kaikki muutkin sitä lukevat, vaikkei itse siitä pitäisikään. Ihan hassuahan sellainen olisi.
Mua on aina hämmästyttänyt miten moni oikeasti toimii tuolta pohjalta. Tai, tarkemmin sanottuna ei ehkä lue kaikkea mitä muut lukevat, mutta ei uskalla pitää vapaasti jostain siksi koska muut saattavat nauraa. Yleensä tällainen kuuluu teinielämään. Yhtä masentavaa on myös ilmiö alkaa vihata jotain vain siksi että siitä yleisesti tykätään.
Nintendo-lehden ajoista alkaen sarjakuvat ja pelit ovat kuuluneet yhteen...Ja egmont on ollut nimen omaan se taho joka tätä tekee Suomessa. Tuottaa markkinoille sarjiksia, jotka ovat osa pelien, leffojen tai tv-sarjojen tuoteperhettä. Mikäli olen oikein oivaltanut juuri tämä mediakonvergenssi (http://www.m-cult.net/mediumi/article.html?articleId=65&print=1&lang=fi) nähdään Aasian suurissa sarjakuvamaissa sarjakuvan pelastuksena. Nykyään ei vain kertakaikkiaan riitä että jostakin tarinasta on olemassa vain sarjakuvaversio. Siis ei riitä kaupalliseen menestykseen, kannattavuuteen tai yleisön huomion saavuttamiseen. Pienen maan pienille pelureille tämä on tietenkin valtava haaste. Ja puhun nyt nimen omaan siitä miten sarjakuva saadaan kerrontamuotona säilymään suuren yleisön tietoisuudessa. Taiteilulle on aina oma tilansa ja omat harrastajansa, mutta se on tavallaan asia erikseen. Marginaalia. Ja sarjakuvan kyseessä ollessa marginaalin marginaalia.
Pienen maan pienille pelureille tämä on tietenkin valtava haaste. Ja puhun nyt nimen omaan siitä miten sarjakuva saadaan kerrontamuotona säilymään suuren yleisön tietoisuudessa.
Mitä se asiantunteva toimittaminen on?Tuosta unohtui innovatiivisuus. Se väheni, ellei peräti loppunut, kun toimittajia potkittiin Egmontilta ulos.
Oikeiden sarjakuvanimikkeiden valitsemista, kunnollista käännöstä, ammattitaitoisen taittajan valintaa?
Tuosta unohtui innovatiivisuus. Se väheni, ellei peräti loppunut, kun toimittajia potkittiin Egmontilta ulos.
Uskallan väittää, että Tex on innovatiivisemmin toimitettu kuin Mustanaamio. Vaikka mustiksen levikistä ei ole tarkkaa tietoa, 1980-luvulla nämä olivat melko tasoissa. Nyt Mustis lopeteaan ja Tex porskuttaa vahvemmin kuin koskaan. Mitä 80-luvun alun jälkeen Texille onkaan tapahtunut: kronikat, suuralbumit, maxit, Tex-kirjasto, kovakantiset... Entäs Mustis? Mieleen tulee lähinnä mustavalkoisuudesta luopuminen.
Sama innovatiivisuus pätee korkkariin, joka kitui 90-luvun alussa. Julkaisujen määrä väheni ja pahimmillaan tuli pelkkiä uusintoja. Kohta siirryttiin paksuihin pokkareihin, huolekkaammin valikoituihin tarinoihin ja erikoisjulkaisuihin.
Joten en jaa Lurkerin positiivuutta. Tuleehan niitä erilaisia julkaisuja juu, mutta se niihin liittyvä toimitustyö on jo tehty. Viiden vuoden kuluttua alkaa näkyä vaikutukset, veikkaan.
Itse uskon että sarjakuvaLEHDET ovat nyt auttamattomasti out, jengi ostelee albumeja, pokkareita ja sarjakuvakirjoja.
Ja manga on kyllä laajentanut mielestäni sarjakuvamaailmaa Suomessakin ja varmaan tuonut myös muillekin sarjisgenreille lisää lukijoita.
Lisäksi ns taidesarjakuva voi hyvin Suomessa, kuin myös kotimainen sarjakuva, itse olen sitä mieltä että suomalaiseen sarjakuvaan kaivattaisiin jo uusia näkökulmia, jopa ns. "kaupallista" näkökulmaa, tuo taidekenttä on jo hoidettu hyvin
Jaahas taas SE suuri "saatana" >:D eli manga on syypää :laugh: voi itku näitä väitteitä. Tervetuloa vaan 2010-luvulle sieltä kumpujen yöstä!
Eihän moista tässä keskustelussa ole väitetty. Juuri manganhan katsottiin muutamassakin kommentissa pitävän nuorison sarjakuvaharrastusta yllä.
Lurker saa elää fantasiamaailmassaan aivan vapaasti.
Lehdet ovat out, pokkarit ovat in.
Erityisesti lehtihyllyjulkaisuna pokkari on täydellinen sillä sen edut ovat samat niin kaupan kuin kuluttajan kannalta:
* logistisesti helppo tuote <-> mukava kuljettaa mukana
* vie vähän tilaa lehtihyllyllä <-> kätevän kokoinen lukea ja käsitellä.
* logistisesti helppo tuote <-> mukava kuljettaa mukana
* vie vähän tilaa lehtihyllyllä <-> kätevän kokoinen lukea ja käsitellä.
Marketit ja huoltamot ottaa varmasti mielummin myyntiin pokkarin kuin lehden, juurikin noiden Jiksin esittämien asioiden takia. Voisi kuvitella, että lehtipisteet suhtautuu asiaan samoin. Eli tässä ei välttämättä ole kyse siitä mitä sarjakuvan lukija haluaa, vaan siitä mitä suurimmat jälleenmyyjät haluaa. Albumi puolella käsittääkseni kirjakaupat toivoo nykyään, että tuotteet painettaisiin kovissa kansissa.
Oi kiesus, ensin TAAS tuo "mankka vs. muu sarjakuva" ja nyt sitten kovakantisuus vs. pehmeäkantisuus.
Oi kiesus, ensin TAAS tuo "mankka vs. muu sarjakuva" ja nyt sitten kovakantisuus vs. pehmeäkantisuus.
Kai sitä saisi "kuluttajaystävällisempää" hintaa opuksiin jos ne painettaisiin makulatuuripaperille harmaapahvikansissa, ruudut minikoossa ja mustavalkoisina (ks. Jalavan ekat "Vanhat sarjat" -albumit). Mutta kun:
1. Nykyään värillisyys ei juurikaan lisää albumin hintaa.
2. Kirjakaupat eivät tykkää perinteisistä pehmeäkantisista A4-albuista koska niitä on hankala saada esille ja ruttaantuvat helposti.
3. Kovakantisuus lisää kirjan kestävyyttä, ja jälleen se hinta: Tolkullisesti hinnoiteltuna pehmeäkantinen 100s. neliväri sarjakuvateos = 18 - 20 e, kovakantinen 20 - 24 e. Perusalbumi neliväri pehmeäkantinen 12 e, sama kovissa kansissa 15 e.
Pokkari tai sarjakuvalehti menee ostoskassissa sinne samojen leipäpussien ja perunoiden joukkoon kuin kaikki muukin. Ja toivon, että kotona läpyskä ei ole kovin rytyssä. Molempien lukeminen on mukavaa.
Kun kaikki sarjakuvaharrastajien piirissä EIVÄT ole isopalkkaisia keräilijöitä vaan ihan "tavallisia" ihmisiä (opiskelijoita, palkkatyöläisiä jne. kyllä te ymmärätte mitä tarkoitan). Jotta olisi siis varaa ostaa EDES sitä mitä todella haluaa,Tämän kaltaisissa tilanteissa apua tarjoaa laitos nimeltä kirjasto, tosin kyseinen laitos tarjoilee harvemmin omistamisen onnea.
Lehti on vähän ongelmallinen arkistoitava, sitävartenhan sarjiskeräilijöille on niitä lehdensäilytyslaatikoita. Luulisin, että merkittävä osa – siis muutkin kuin minä – on tullut siihen tulokseen, että julkaisun pitäisi mieluusti kyetä seisomaan kirjahyllyssä kuin säädyllinen kirja, ja siksi paksut kovakantiset julkaisut, pokkarit ja jenkkitradet kiinnostavat.
3. Kovakantisuus lisää kirjan kestävyyttä, ja jälleen se hinta: Tolkullisesti hinnoiteltuna pehmeäkantinen 100s. neliväri sarjakuvateos = 18 - 20 e, kovakantinen 20 - 24 e. Perusalbumi neliväri pehmeäkantinen 12 e, sama kovissa kansissa 15 e.Täyspäisen ihmisen käsissä pehmeäkantinen kirja kestää siinä missä kovakantinenkin. En minä niitä kymmeniä kertoja lue. Sen sijaan repussa tms. runtanttuna (lue normaalissa pitkänmatkan kuljetuksessa) vaatteiden ja eväiden seassa kovakantinen menee sekin helposti todella pahan näköiseksi jos niikseen tulee. Lehti taas on aina oiva formaatti jonka voi vaikka rullata. :)
sarjakuvien markkinointia ei tässä maassa tunnu osaavan kukaan
Kumpaakohan niihin hyllyihin valitaan? Kaksi mangapokkaria vai yksi Mustanaamio lehti? Pokkari on myyjän kannalta ylivertainen verrattuna lehteen ja kyllä tuo kysyntäkin taitaa kallistua mangan puolelle.
Se vaan ON pois sitten minunkin pienei panostukseni kustantamoiden kassasta...
Ja jos kustantaja tai kauppa luulee että että se on sama maksaako kirja 12 tai 15 euroa, niin epäilen että ei ole.No ei todellakaan ole sama! 15 euro jää kyllä ostamatta tai ainakin painojälki tsekataan sitten tosi tarkkaan.
Tiplu, ikävä vastata itselle, mutta tänään ostamassani Nemi-lehden numerossa 4/10 lukee pontevasti että lehden julkaisu loppuu ja tuo on viimeinen numero. Se on sitten siinä. Yksi uusi lakkautettu Egmont-lehti.
Olikohan kvaakissa joskus luetteloakin mahdollisesti joistakin kiinnostavista netti-sivustoista.
Mietin tässä, että ensinnäkään Egmont ei mangapuolella käsittääkseni oikein palvele aikuista lukijaa,Ei. Joku Hirviöprinsessa Hime oli/on kuitenkin aika köykäistä tavaraa. Rumiko Takahashin uusi sarja Rinne, taas vaikuttaa olevan tehtykin ihan pilteille. Eka pokkari ei todellakaan vakuuttanut (kun vertaa vaikka Ranmaan). Sitäpaitsi eiköhän kaikki nuoremmat Takahashin ystävät taas ole sen jo lukeneet skanlaatioina verkosta? :P
nyt kun Egmontin väki siirtyy pois Tampereelta, niin mahtaako Tampere Kuplii 2011 olla vaarassa?Tuotahan joku jossain täällä Kvaakissa jo ounaili. Ison loven se ainakin iskee festariin. Egmonthan on sinne etupääss tuonut niitä isoja nimiä vieraaksi. Onko edes Tampereen kokoisessa kaupungissa tulijoita ellei paikalla ole edes joku stara? Ja onko Suomessa ylipäätään tilaa näinkin monelle (3!) sarjisfestarille. Multa jos kysytään, niin on, mutta vapaaehtoisten järjestäjien rahkeistahan se paljon on kiinni. Ehkä Kuplii vois yrittää jotenkin profiloitua nyt sellaiseksi että sille löytyisi saumaa vähän erilaisena festarina. Toistaiseksihan kaava on ollut hyvin lähellä, mutta pienimuotoisemmin tehtynä kuin Hgin Festarit. Ja onhan siellä Sarjisfinlandia. Ehkä se pyörii ihan vain sen ympärillä.
Täällä on tanskalainen uutinen (http://nummer9.dk/nyheder/omstruktureringer-hos-egmont-serieforlaget-leder-til-afskedigelse-af-mangeaarig-redaktoer/), jossa Egmontin päätoimittaja sanoo, että tunnetun sarjakuvatoimittajan Michael G. Nielsenin työsuhde päätettiin Tanskassa, koska Egmontin ”sisäiset prosessit” muuttuivat.
Käsittääkseni Nielsen oli Tanskan Egmontilla vähintään yhtä tunnettu kuin mitä Suomessa oli Semicillä Mail-Man ja mitä Egmontilla on nyt Rmäki. Hän vastasi Egmontin emämaassa mm. supersankarilehdistä ja Masi- ja Tempo-lehdistä sekä useista eurooppalaisen sarjakuvan albumeista. Tempohan lakkautettiin vähän aikaa sitten, ja tämän vuoden jälkeen häviää Spider-Manin lakkauttamisen myötä viimeinenkin supersankarilehti Tanskassa.
Uutisen kirjoittaja arvelee, että firman ”prosessit” tulevat vaikuttamaan myös Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. No näinhän on käynytkin, mutta kaikkia seurauksia ei ole vielä julkistettu. Uutinen myös kertoo, että Nielsen on perustanut kahden muun miehen kanssa uuden kustantamon nimeltä Zoom.
Virkaheittona sarjakuvatoimittajana (koko toimenkuva peruutettu) lupauduin olemaan Helsingin Kirjamessuilla kääntäjien ständillä esittelemässä ja esittämässä sarjakuvan suomentamista Kamujen ja Korkeajännityksen matskujen kera.
Saatko jatkaa freelance-suomentajana Egmontilla vai oliko se sitten siinä?
Kiitän myötätunnosta.
Havittelen suomennoksia, ladontaa, taittoa ja kaikkia ulkoistettavia tekemisen murenia, joita toimittajalle on kuulunut. Paletti selvinnee lähiaikoina.
Toivottavasti kentälle syntyy uusi koalitio näistä poispotkituista, jotka saisivat tuekseen jonkun tällä hetkellä vielä pienen kustantamon ja lähtisivät toteuttamaan rohkeasti ja määrätietoisesti vaikkapa näitä Egmontinkin keskenjääneitä projekteja.Pienen on vaikea olla rohkea, kun jokainen julkaisu on elintärkeä.
Saatko jatkaa freelance-suomentajana Egmontilla vai oliko se sitten siinä?
Sympatiani. Ja kiitokset suomalaisen sarjakuvajulkaisemisen eteen tehdystä pitkäjänteisestä työstä. Vaikka kyllä sen kaikki tietävät. Sarjakuvaneuvos ja kaikkea.
Kiitän myötätunnosta.
Havittelen suomennoksia, ladontaa, taittoa ja kaikkia ulkoistettavia tekemisen murenia, joita toimittajalle on kuulunut. Paletti selvinnee lähiaikoina.
Täällähän on haukuttu noita lapsille tarkoitettuja puuhalehtiä ja yhtä äkkiä niiden perään itketään ;DHuomatkaa passiivi sanamuoto.
Ihan senkin takia, kun Suomessa tarjonta on aika kapeaalaista ja varsinkin nyt tuntuu jollain tasolla, kun 9 lehteä loppuu kertaheitolla.
Onneksi ilmoituksessa oli tämä lauseenpätkä: "...uusia mielenkiintoisia on tulossa tilalle."
mutta tilalle on tullut mangapokkareita (joista rehellisyyden nimissä valtaosa tuntuu kantavan Sangatsun logoa). En muista lapsuudestani 90-luvulla, että sarjakuvalla olisi koskaan ollut yhtä montaa hyllymetriä paikallisessa Prismassa kuin tänä päivänä.. tai vuonna 2011. Kenties asiat olivat eri tavalla 60/70-luvulla, mutta eivät minun elinaikanani.
Noh, ei sekään ole kovin "monipuolista" että on hyllymetritolkuittain juuri tätä (yhä) muodissa olevaa mangaa. Ainakin itseäni suorastaan turhauttaa käydä katsomassa esim. Ärrän hyllyjä ja huomata että juu ei, mangaa on taas tullut, mitään muuta ei. Siksipä luenkin nykyisin hirmuusesti englannin kielisenä kirjastoista sarjiksia kun lehtipisteistä ei vaan löydy minua kiinnostavia sarjiksia tarpeeksi usein. Kun Ryhmis ja Hämiskin alkavat jo tympiä kaiken lisäksi.
Tiedän: vali vali...mutta kun asia nyt vain ON näin.
Näinähän se on sarjakuvaLEHTIEN määrä on vähentynyt ja pokkarimutoisten määrä lisääntynyt mm. Ken Parker, Demian, Tex Kronikka, Mangat jne...
Joten voiton puolella ollaan, kuitenkin!
Joten voiton puolella ollaan, kuitenkin!
Näinähän se on sarjakuvaLEHTIEN määrä on vähentynyt ja pokkarimutoisten määrä lisääntynyt mm. Ken Parker, Demian, Tex Kronikka, Mangat jne...
Samalla myös sarjakuvakirjojen määrä on noussut mm. Rämeen Olento, Shokki, Hämis vuosikerrat, Incal jne....
Joten voiton puolella ollaan, kuitenkin!
En muista lapsuudestani 90-luvulla, että sarjakuvalla olisi koskaan ollut yhtä montaa hyllymetriä paikallisessa Prismassa kuin tänä päivänä.. tai vuonna 2011. Kenties asiat olivat eri tavalla 60/70-luvulla, mutta eivät minun elinaikanani.
Ei noita lastenpuuhalehtiä itketä Kvaakin etusivullakaan, ja niitä tulee ja menee sitä mukaa kun joku peli tai animaatio on suosittu.
Mustanaamion arvo brändinä on aika iso. Egmont hukkaa lopettamisella enemmän kuin yhden lehden.
Näinähän se on sarjakuvaLEHTIEN määrä on vähentynyt ja pokkarimutoisten määrä lisääntynyt mm. Ken Parker, Demian, Tex Kronikka, Mangat jne...
Samalla myös sarjakuvakirjojen määrä on noussut mm. Rämeen Olento, Shokki, Hämis vuosikerrat, Incal jne....
Joten voiton puolella ollaan, kuitenkin!
Tuhannen taalan kysymys onkin, palaako lehtimuotoinen, "helpommin ostettava" sarjakuva enää suuremmin takaisin, uskaltaako kukaan kustantaja aloittaa 2010-luvulla sellaista enää ?Ei palaa, maksatko käteisellä vai tilisiirtona?
Pokkarit, albumit ja kirjat ovat TÖRKEÄN kalliita. Satunnaiset tai uudet lukijat eivät näitä pahemmin osta.
Mustanaamion arvo brändinä on aika iso. Egmont hukkaa lopettamisella enemmän kuin yhden lehden.
Mustanaamion lakkauttaminen oli esillä tänään yle1 aamutv:ssä; haastateltavana oli Antti Vainio.Jaa. Olikohan noin? >:D
Ei palaa, maksatko käteisellä vai tilisiirtona?
Mustanaamion lakkauttaminen oli esillä tänään yle1 aamutv:ssä; haastateltavana oli Antti Vainio.
Mutta kirjastojen kappaleet lienevät suosittua lainattavaa ja paikan päällä luettavaa.
vasta syksyllä nähtäneen vasta mikä on uuden johdon linja julkaisujen suhteen.
Toivottavasti sitten saadaan tietoa Egmontin kevään julkaisuista. Tuo muuttaminen ja uudelleen aloitus vienee aikaa joten kevät lienee laimea ja vasta syksyllä nähtäneen vasta mikä on uuden johdon linja julkaisujen suhteen.Egmontin seuraava lista ilmestyy käsittääkseni maaliskuussa, syksyynhän ne uudet julkaisut on ainakin aikaisemmin tainneet painottua.
Näyttää siltä että kevään julkaisuihin ei irtisanomiset vaikuta, alustava lista on itse asiassa todella hyvä ja monipuolinen. Mutta joitain kysymysmerkkejä on mm. manga-puolella.
Vähän off-topic! Sanoma oy on toisaan myymässä R-kioskejaan ja keskittymässä "perustoimintoihinsa", mitä ne ikinä sitten lienevätkään.
Varmaan sen mistä uumoiltiin tuolla Tintti-ketjussa.
Tarkoitin siis vuosikertanäköispainosta samaan tyyliin kuin Hämähäkkimiehistä on tehty.
Lisää näitä Marveleita? Ryhmä-X?
Mustanaamio vsk 1966-67?
Tarjoan oluen.
Kamala ilmaisu tuo ”Kids Media”. En ymmärrä, miksi Egmontin päättäjät Tanskassa ja Ruotsissa haluavat leimata sarjakuvan pelkiksi lastenjulkaisuiksi!Helpompi myydä mainostajille?
Lukematon määrä erilaisia muoveihin käärittyjä prinsessa ja muita lasten lehtiä, ja lapsia houkutellaan juuri noilla siten, että sisällä on kaikenlaisia yllätyksii....tarrakuvii, pieniä prinssesa ja muita nukkeja, paperi-nukkee ja ties mitä.Mielenkiintoista jos tämmöinen krääsälinja vetää kaupoissa vielä kun puheet ovat muuttuneet kulutuskriittisemmiksi ja kierrätysmyönteisimmiksi.
Onkohan muuten PULP-pokkareita muualla kuin Suomessa?
Aikoinaan tästä keskusteltiin paljonkin, Pulp-sarjaan tehtävistä valinnoista (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,13662.msg333551.html#msg333551)...Toivotaan että täällä säilyy vielä edes jonkin verran vastaavaa tuotekehitystä. Muistelen vain sitä Tempoakin, se oli jonkin sortin yhteismarkkinaviritys, joka ei täällä maistunut oikein edes kunnon yritykseltä tehdä ja myydä sitä tuotetta.
Egmontin viime vuoden taloustiedot eivät vielä ole ilmesteneet, mutta vuosi 2011 näyttää kohtuulliselta vaikkakin liikevaihto laskee.
http://www.finder.fi/Kustantamoja/Egmont%20Kustannus%20Oy%20Ab/TAMPERE/taloustiedot/504995
Egmont Kustannus Oy Ab | 2008/12 | 2009/12 | 2010/12 | 2011/12 | 2012/12 |
Yrityksen liikevaihto (1000 EUR) | 19460 | 19320 | 18327 | 16072 | 15004 |
Liikevaihdon muutos% | -2.10 | -0.70 | -5.10 | -12.30 | -6.70 |
Tilikauden tulos (1000 EUR) | 521 | 265 | -19 | 412 | -544 |
Liikevoitto% | 2.90 | 1.60 | -0.20 | 3.70 | -3.80 |
Yrityksen henkilöstömäärä | N/A | 60 | 52 | 40 | 41 |
Liikevaihto jatkaa laskuaan ja pahempaa on, että tulos on pyörähtänyt vuoteen 2011 verratuna saman verran miinukselle. Tosin omistussuhteista johtuen ei ole pääteltävissä, että liiketoiminta olisi oikeasti tappiollista, esimerkiksi konserniavustukset emoyhtiöille voivat kääntää tuloksen miinukselle.Ja mikä on sitten Kirjaliton, Select Videon ja Suomen Kiekkolehden osuus liikevaihdosta? Heilauttaakohan uusi Asterixkaan tuota enää mihinkään suuntaan? Ja vasta uutisoitiin mangapuolen sulkeutumisesta. Eipähän sielä montaa sarjakuvabrändiä enää ole.
Jos pahin painajainen tapahtuu, ja Egmont heivaa lähitulevisuudessa koko sarjakuvahommelin, niin aika vähän noista taitaa olla sellaisia, että muut kustantajat alkaisivat tappelemaan niistä.Näinhän tuo taitaa olla.
Mä esim. olin aikoinani aivan vakuuttunut Valkoisen tiikerin mahdollisuuksista Suomessa, mutta olin täysin väärässä.
Jos vaan kaikilla potentiaalisilla ostajilla ei ole tuota jo englanniksi...
2009/12 | 2010/12 | 2011/12 | 2012/12 | 2013/12 | |
Yrityksen liikevaihto (1000 EUR) | 19320 | 18327 | 16072 | 15004 | 14057 |
Liikevaihdon muutos% | -0.70 | -5.10 | -12.30 | -6.60 | -6.30 |
Tilikauden tulos (1000 EUR) | 265 | -19 | 412 | -544 | -1625 |
Liikevoitto% | 1.60 | -0.20 | 3.70 | -3.80 | -11.50 |
Yrityksen henkilöstömäärä | 60 | 52 | 40 | - | 30 |
En ole mikään bisnesihminen, mutta nuo luvut ovat... huonot, tosi huonot? Punaisen puolella.
Henkilöstömäärä on tippunut puoleen (60 -> 30), liikevaihto on kutistunut kuitenkin vain neljänneksen. Hmm. Oletattavasti eniten on karsittu suorittavan puolen porukkaa, oisko jäljelle jääneissä johtoporrasta/hallintoa/talouspuolta suhteellisesti enemmän? Silti duunia paiskottu. Kertonee siitä, että töitä ulkoistettu? Vai pienemmällä porukalla tehdään tuplatyöt? Ja siltikin tulos vaan heikkenee! Ei hyvältä näytä.
Palveluksessamme on 27 henkilöä.
Kyllä tässä on Texit kohta vaarassa...
Sarjakuvatkin ovat muuttumassa sähköisiksi lähivuosina, ainakin osin. Sanoma on sinne jo menossa. Ehtiikö Egmont tähän murrokseen mukaan?
Texin lukijat ovat vanhoja huuhkaimia ja he haluavat lehtensä paperisina...
Sarjakuvatkin ovat muuttumassa sähköisiksi lähivuosina, ainakin osin. Sanoma on sinne jo menossa. Ehtiikö Egmont tähän murrokseen mukaan?Tuhannen turkasta! Seulaksi ammutaan sellainen kekkeruusi joka vain kehtaakin tulla ehdottamaan että Texiä voisi/pitäisi lukea jossain muussa muodossa kuin paperisena!
Texin lukijat ovat vanhoja huuhkaimia ja he haluavat lehtensä paperisina...
Sarjakuvatkin ovat muuttumassa sähköisiksi lähivuosina, ainakin osin. Sanoma on sinne jo menossa. Ehtiikö Egmont tähän murrokseen mukaan?Lueskelin tätä ketjua alusta ja siellä jo neljä vuotta sitten oli tismalleen nuo läpät. Silloisten juttujen perusteella vaan muutoksen sähköisiksi markkinoiksi piti tulla heti eikä "lähivuosina". Mutta noin muuten ketjun alussa esitetyt pahimmat skenariot alkavat nyt olevan totta. Eihän homma ei ole aivan kokonaan romahtanut, mutta mutta... Ja oli siellä puhetta myös siitä miten Egmontin alasajon myötä voisi löytyä saumaa jollekin pienemmälle kustantajalle. Sanoisin että ellei nyt, niin ei sitten ikinä. Siinä vaiheessa kun kioskilukemistojen kulttuuri on kokonaan kuollut, sitä on aika mahdoton uudestaan enää käynnistää.
Lueskelin tätä ketjua alusta ja siellä jo neljä vuotta sitten oli tismalleen nuo läpät. Silloisten juttujen perusteella vaan muutoksen sähköisiksi markkinoiksi piti tulla heti eikä "lähivuosina". Mutta noin muuten ketjun alussa esitetyt pahimmat skenariot alkavat nyt olevan totta. Eihän homma ei ole aivan kokonaan romahtanut, mutta mutta...
Eipä tullut kyselyssä mieleen: Lukisin kyllä kernaasti John Difoolin tarinan kaikki osat, eli lisää Incalia, kiitos. Yksi mestari Moebiuksen piirtämä albumi on vielä suomeksi julkaisematta, luulisi sen olevan mitä mainioin veturi sarjalle.
Myyjiä aina tarvitaan näemmä, vaikka tekijöitä potkitaan pois. Mitä ne myy?
Lehtiin, jotka on lakkautettu... ? ;D
Timo
Taasko ne vähensi jengiä? Eihän tuolla ole kohta muita kuin toimihenkilöitä ja jonkin sortin pomoja.
Mietinpä tuossa että miksei Egmont ottaisi pieniä uusintapainoksia Hämähäkkimiehen ja Ryhmä-X:n näköispainoksista. Kuvittelisin että taloudellisesti ei olisi kovin suuri ponnistus kun matskut olisivat valmiina. Eiköhän nuo kuitenkin kauppansa tekisi, niin kovissa hinnoissa ne edelliset painokset pyörii jos niitä nyt yleensä missään vastaan tulee. Uutena projektina toki toivoisin Ihmenelosista näköispainosta myös.
Mietinpä tuossa että miksei Egmont ottaisi pieniä uusintapainoksia Hämähäkkimiehen ja Ryhmä-X:n näköispainoksista. Kuvittelisin että taloudellisesti ei olisi kovin suuri ponnistus kun matskut olisivat valmiina. Eiköhän nuo kuitenkin kauppansa tekisi, niin kovissa hinnoissa ne edelliset painokset pyörii jos niitä nyt yleensä missään vastaan tulee. Uutena projektina toki toivoisin Ihmenelosista näköispainosta myös.
Kalliita painaa ja aika hitaasti ne kuitenkin myi loppuun... paitsi eka Hämis. Mutta miksei, kun kirjat tosiaan on jo koottu. Ehkä kuitenkin ennemmin uusintapainoksen kohteena voisi olla Salatut sodat tai Marvels.Salatut soadat voisi kiinnostaakin, kun siitä kai Disney on tekemässä jotain lähitulevaisuudessa. Oikein hieno kovakantinen kirja jossa on myös sitä tietopuolta...eli lyhyesti sanottuna integraali.
Ihmeneloset sen sijaan ei ollut Semicin/Egmontin lehti.
Ihmeneloset sen sijaan ei ollut Semicin/Egmontin lehti.
Sitä ehkä on itsellä turhan ruusuiset kuvitelmat kun on itse uudelleen innostunut kunnolla sarjiksista, sitä kuvittelee että kaikki muutkin ostaa ihan kaiken :)
Hajuille yliherkkänä sitä ostaa mieluummin uuden näkkärin kuin 20 v häkkivarastossa marinoituneen. Ehkäpä sitä täytyy katsetta kääntää lontoonkielisiin.Voikohan lehdet otsonoida?
Hajuille yliherkkänä sitä ostaa mieluummin uuden näkkärin kuin 20 v häkkivarastossa marinoituneen. Ehkäpä sitä täytyy katsetta kääntää lontoonkielisiin.
No uusissa lehdissä on myös oma tuoksunsa kun painovärit tuoksahtavat vähän-rutkasti jopa päivien-viikkojen jälkeen.Aikoinaan ala-asteella...olisiko ollut uskonnon kirja. Siinä oli tosi omituinen tuoksu...eikä se hälvennyt mihinkään. Siis ihan uusi kirja ja haisi omituiselle. Ei ollut mikään ällöttävä haju, mutta erilainen kuin yleensä oppikirjoilla. Olisiko opettaja pistänyt siihen mirhaa tai jotain uskonnollista suitsuketta...en tiedä.
Siis oli pitkällä välillä monena vuotena altistunut noille muisteille. Voi kyllä olla kaupunkilegendaakin.
Ennen vanhaan kirjapainoissa käytettiin oikeasti aika kovia aineita. Ei musteita vaan painovärejä ja niihen liittyviä aineita. Niissä oli oikeasti tosiaan hengenvaaralllisia nesteitä. Niitä vaan piti käyttää oikein.
Mitä Hämähäkkimiehen näköispainokseen tulee, niin ehkä olisi parempi jatkaa siitä mihin jäätiin silloin aikanaan.Ai että, tämä olisi hienoa! Lehdetkin toki löytyvät, mutta silti.
Aloin katsoa egmontin julkaisukalenteria (https://storyhouseegmont.fi/julkaisukalenteri/) ja tällaisia tuli vastaan.
- BD 5 (19.1.2022)
- Sisarukset Gremillet #1 (16.2)
- Blacksad #6 (2.3)
- BD 6 (16.3)
- BD 7 (4.5)
- Pohjantuli 2 (4.5)
- Pikon ja Fantasion uudet seikkailut 18 (17.8)
- BD 8 (17.8)
- Sisarukset Gremillet #2 (17.8)
- BD 9 (14.9)
- BD 10 (19.10)
- Pohjantuli 3 (19.10)
Myös lännentie näytti jatkuvan ainakin 5 osaan asti.
Mielestäni näyttää hyvältä.
BD 8 on Yoko Tsuno – Saalis ja varjo
BD 9 on Filemon – Epäuskoisen retki
BD 10 on Punaparta – Varpushaukan salainen tehtävä
BD 11 on Blaken ja Mortimerin seikkailut – Suuren pyramidin arvoitus osa 1
Huippua!!!
Timo
Arghhh!
Hugo Prattin korkeajännitys Paholaisen yö ilmestyy kahdella kannella. Lehtipisteisiin ja kirjakauppoihin omalla kannella. Kai nää kummatkin on ostettava.
Se on vain plussaa firmalle, kun "höppänät" ostaa saman lehden tuplana :-D itselle riittää ihan marketti-versio, joka on ilmeisesti tuo alempi.
Kioskiversion kansi ei taida olla Prattia ollenkaan. Joku random geneerinen maalauskansi epsanjalaisilta?
Timo