Mistä lie tuon Evil Flag Armyn repineet, ainakin japanilaisessa versiossa pahikset ovat Shakkinappuloita.
Kyllä käännöksessä puhutaan ihan Shakkiarmeijasta.
Tuli nyt sitten luettua ensimmäiset kaksi putkeen ja ihan mukiinmenevää seikkailusählinkiä on, vaikka ensimmäinen osa tuntui lähinnä vain pitkältä johdannolta. Päähenkilö on TODELLA rasittava, mutta Babbo taas ihastuttavasti läpeensä itseä täynnä oleva hahmo omine ristiriitaisuuksineen.
Julkaisun teknisestä puolesta sen verran, että vaikka paperi on läpikuultavan ohutta, niin sen ansiosta painojälki toistuu pienessä pokkarissa hyvin tarkasti. Käännös oli muuten ok, mutta sana "ääliö" taitaa esiintyä jo yksin ensimmäisessä osassa kymmeniä kertoja. Oikolukuun ei ole panostettu tarpeeksi, koska ensimmäisellä lukukerralla bongasin jo puolisen tusinaa kirotusvihrettä. Yksi häiritsevimmistä on kakkoskirjassa Babbon ärjäisemä "HAAAAAAAAAAAAAAAAAVYTÖN!", joka on vieläpä suurella fontilla painettu.
Yhden käännöksen kanssa olen eri mieltä. Princess Snow = Prinsessa Snow. Princess Snow pitäisi olla joko Princess Snow tai Prinsessa Lumi, eikä kompromissi siltä väliltä.
Ääniefektit kalskahtavat välillä englanninkielisiltä ("twing" ja "chap chap") ja toisinaan taas epsanjalaisilta ("ñacr"), mutta muutoin ääniefektien editointi ja kuvien muokkaus on todella tasokkaan näköistä. Ääniefektit aukenevat merkitykseltään lukijalle ja myös ovat vahvasti visuaalisesti kytköksissä kuvien dynamiikkaan. Herkissä paneeleissä ääniefektit ovat kaarevia, sulavia, pehmeitä ja täyteläisiä, toiminnallisissa kuvissa teräviä, jyrkkiä ja rösöreunaisia.
Juonesta nyt ei voi sanoa oikein mitään. Esiteinin märkää päiväunta vailla syvempää sisältöä, mutta jos ei väkisin hae sitä syvempää astetta tästä viihdeteoksesta, niin voi toimiakin.
Kirjoittaja