Vagabond

[Tarkkis]

Itsekin kävin tämän ostamassa, ja olin ostokseen jokseenkin tyytyväinen.

Kuten useat jo aikaisemmin ovat maininneet, myös minunkin mielestäni kerronta on ajoittain jokseenkin töksähtelevää. Epäinhimillisen kokoisen alkuperäisteoksen useaan kertaan lukeneena, tämä ei niinkään paljoa haitannut, kun alkuperäisen dialoginkin huomasin muistavani lähes ulkoa.

Taiteesta pidin, kovastikin. Olkoonkin ehkä vähän jäykkää, mutta meikäläisen silmää miellytti jotakuinkin kaikki, aina ilmeistä väkivallan kuvaukseen saakka.

[tolppis]

Sen verran vaan kommentoin että oli hyvä juttu että tästä sarjakuvasta oli täällä kvaakissa tehty artikkeli koska itse selailin kyseistä sarjista taannoin - asianhaara joka on huomioitavaa kun yleensä ottaen en pidä tippaakaan mangasta! - ja oikeasti harkitsin ostamista ja sitä myöten lukemista. Jätin väliin koska en oikein tiennyt eroaako millään tavalla mangamassasta josta 99 % allekirjoittaneen mielestä on silkkaa selluloosaa.

Niin, se pointti? Olen lukenut tuon Eiji Yoshikawan Musashi-kirjan muistaakseni kolmeen kertaan (eli yhden kerran vähemmän kuin Tarun Sormusten Herrasta) ja tykkään kirjasta todella paljon siis. Edellisestä kerrasta onkin jo aikaa, voisi taas kaivaa kirjahyllystä...Niin, mutta kuitenkin, SINÄNSÄ sarjakuvaversio siis aiheesta kiinnostaa mutta artikkeli oli hiukan ristiriitaisen negatiivispositiivinen. Täytyypä yhä miettiä ostopäätöstä...ja ehkäpä tuo(kin) jo tai ainakin kohta saatavilla kirjastostakin.

[Toni]

No eihän Vagabond mikään Lone Wolf and Cub tai Blade of the Immortal ole, mutta kyllä se suomennetun mankelin top vitosen ovia lähentelee (omaan kärkeeni kuuluisivat Youtsuba&!, Gunnm, Akira, Hiroshiman poika ja Azumanga Daioh).

Kaiken skideillä & tytöille suunnatun kioskikaman keskellä Vagabond on virkistävä tuulahdus. Pidän myös Takehiko Inouen siististä piirrosjäljestä vaikka se toki suht jäykistelevää onkin. Hahmojen mallikasvot ärsyttävät enemmän.

En tosin ole alkuperäistä romaania lukenut, joten tuo seikka ei häiritse omaa lukukokemustani.

Nähtäväksi myös jää, kuinka pitkään sarjaa jaksaa seurata.

[Marsumestari]

Vaikka Inouen piirrostyyli ei etenkään ekojen kirjojen aikana ole ehkä yhtä ekspressiivistä kuin Samuran, Kojiman ja Hiratan jälki niin jäykästä se on kuitenkin erittäin kaukana, ainakin jos vertaa perusjenkkisarjakuvaan tai jopa kehuttuun sellaiseen (Dave Gibbons).

[Jiksi]

Niin, mutta kuitenkin, SINÄNSÄ sarjakuvaversio siis aiheesta kiinnostaa mutta artikkeli oli hiukan ristiriitaisen negatiivispositiivinen.

Sitä se olikin. Ja vieläpä samoista syistä kuin sinunkin kohdallasi. Tiedän, minne tarina kulkee ja se on rautaa, mutta en ole alun perusteella vakuuttunut Inouen sarjakuvasovituksesta. Tässä painaa myös sekin syy, etten ole kiinnostunut maksamaan ennastaan tutusta tarinasta sitä hintaa, jonka useamman kymmenen mittainen sarja tulee kokonaisuudessaan maksamaan. Lisäksi taustalla vaikuttaa, että Ivrea ja sen sitoutuminen vielä keskeneräiseen sarjaan on toistaiseksi täysi kysymysmerkki.

Kustannuskysymystä lukuun ottamatta en tahtonut näitä näkökulmia tuoda arvostelussa esiin. Ne ovat melko henkilökohtaisia ja Ivrea puolestaan ansaitsee samat lähtökohdat kuin muutkin kustantajat. Rehellistä sen sijaan on kertoa, mikä on se tausta, johon uutta tulijaa peilaan, oli se sitten lopulta reilua sitä kohtaan tai ei.

Tietenkin Inoue joutuu huomioimaan sovituksessaan erityisesti ne, joille tarina on uusi. Tällöin mukaan valittavat asiat ja painotukset ym. on suunniteltava sen mukaan, että tulevat tapahtumat käyvät järkeen.

Sen sijaan ei ole mikään ostoperuste, ettei Suomessa ole vielä muita samuraisarjoja tarjolla. Toivoa kuitenkin sopii, että Vagabond aukaisee Suomen kustannuskentässä sen lukon, mikä estää samuraisarjojen julkaisemisen. Kertaalleen peruutetun Samuraiteloittajan odotusarvo onkin täysin toista luokkaa. Eri asia sitten on, onko samuraisarjojen lukijakunta Suomessa sitten samaa mangan harrastajakuntaa vai lähempänä vaikkapa Korkkareiden lukijoita.

[Michael L.Terefe]

Suosittelen oottamaan Vizin julkaisemaa VizBig editionia, joka kerää yksiin kansiin kolme volumea (ainakin ensimmäisessä) kerrallaan. Englanniks tietty. Hintaa vajaat 16€.

[Tarkkis]

Kakkonen bongattu kauppojen hyllyillä. Ostettu. Luettu. Tuntui siltä kuin tässä osassa olisi ensimmäisen osan pahimmat töksähtelyt korjattu, tosin tarinakin pääsee pikkuhiljaa ihan erilaiseen vauhtiin.

Ivrean puolesta plussana voisi sanoa sen, että tällä kertaa takakanteen oli lisätty suositusikäraja (16v.). Miinuksena sitten taasen sen, että edelleen kaikissa kaupan hyllyyn päätyneissä pokkareissa oli liimatöhnää kannessa, jopa häiritsevissä määrin.

[PJ]

Vagabond on muuten Salapoliisi Conanin piirtäjän eli Gosho Aoyaman lempisarjoja, joten ihan turha tekele ei varmastikaan ole kyseessä. (asia paljastui haastattelussa 2006)

[Lewis]

Paatunut manganvihaaja tarttui kirjaan ja piti jopa lukemastaan.
Toivottavasti lähtee seuraavassa kirjassa liikkeelle paremmin. Vähän oli löysähköä.

Joonas

[Ossi Hiekkala]

Uenon puiston yhdessä museoista (en nyt jaksa muistella nimeä) oli toissaviikon viikonloppuna aivan ällistyttävän pitkä jono kyseisen sarjakuvan piirtäjän "viimeiseen manganäyttelyyn", missä oli esillä hänen siveltimellä tehtyjä originaalejaan, joissa kuvien perusteella oli reilusti enemmän räkää kuin siloitelluissa sarjakuvissa. Jonon pituus oli lauantaina 150 minuuttia ja sunnuntainakin 130. Maanantaina olisi päässyt jonottamatta. En mennyt.

Alkuperäinen romaani on sellaista hattaraa. Ihan sujuvaa viihdelukemistoa mutta ei sen ihmeellisempää. Ei siitä nyt kovin kummoista sarjakuvaa saa. Jos haluaa todella hyvää samuraisarjakuvaa lukea, on ehdottomasti syytä ottaa käsiinsä Lone wolf... Nausicaen ohella mangan ehdottomasti hienointa antia.

[Lurker]

Tulipahan eka osa luetuksi... eikä tässä kappaleessa ollut niitä liimaklönttejä.

Kauniisti piirrettyä ja ilmeikästä taidetta. Naisten kasvot ovat hätkähdyttävän elävän tuntuisia.

Tarinan kuljetuksessa on jotain kummallista. Jotenkin episodien välit ovat oudon, miten sen nyt sanoisi, hypähtäviä ja kömpelöitä. Onko tätä julkaistu jatkotarinana lehdessä?

Silti hieno ja nautittava manga.

Trivia: Naisten "liiterissä" oli nätisti sidottuja halkosylillisiä. Japsimuumeissa on samanlaisia, vaikka sellaisia ei ole Suomessa koskaan nähtykään.

[Mon of Olay]

Alkuperäinen romaani on sellaista hattaraa. Ihan sujuvaa viihdelukemistoa mutta ei sen ihmeellisempää. Ei siitä nyt kovin kummoista sarjakuvaa saa.

Ach, Ossi sen sanoi. Tuossa lieneekin se suurin syy, miksei Vagabondiin ole tullut tartuttua, kun tekijällä sentään on koviakin meriittejä, kuten pyörätuoli-koripalloilusta kertova Real.

[Lurker]

Nausicaen ohella mangan ehdottomasti hienointa antia.

No Nausicaä saa sitten kohta suomeksi, jos Animeconin tiedot pitävät paikkansa.

[Antti Valkama]

Pitävät ne.

[J. Suominen]

Suosittelen oottamaan Vizin julkaisemaa VizBig editionia, joka kerää yksiin kansiin kolme volumea (ainakin ensimmäisessä) kerrallaan. Englanniks tietty.

Onko siinä ääniefektit japaniksi, englanniksi vai espanjaksi?