Sarjakuvatermeistä

[Reijo]

Jossakin muinoin keskusteltiin itse sarjakuva-termistä, en nyt löydä, tähän ehkä jatkoksi sopii.

Tulin nim. havainneeksi, että Amerikalaista kuvakirjaa heti 1904 esiteltiin ja mainostettiin sarjakuvaksi. Joulukuun 1904 Lukutuvassa oli Weilinin kokosivun mainos, ja oikeassa alakulmassa esiteltiin myös "Amerikkal. kuvakirja". Sarjakuvana.

Ei tainnut silloin vielä jäädä vakiotermiksi ilmaisumuodolle, mutta eipä läpilyöntikään heti tapahtunut.

(blogiin kanssa kirjoitin)

[Lurker]

Sarjakuva on sanana ollut käytössä jo 1800-luvun lopulla. Silloin merkitys oli laajempi.

"Panoraama international on tällä viikolla esittänyt sarjakuvia Sawoijin alppiseuduilta."
17.10.1893   Tampereen Uutiset no 158

Olivat ilmeisesti jonkinlaisia "kuultokuvaesityksiä".

EDIT: Matkakuvia (resebilder) ja warjokuvia (skuggbilder) -termejä käytettiin myös joistakin esityksissä. Samaten ruotsinkielisissä lehdissä bilderserie näyttää aluksi olleen yleisempi sana kuin seriebilder. Hissukseen sitten toisinpäin. Sciopticonkuvasarjojakin oli, mitä lienivät.

EDIT-EDIT: August Malmströmin muistokirjoituksessa (07.12.1901   Suomen Kansa no 217) kirjoitettiin näin:
Kun Malmström syksyllä täytti 70 vuotta oli taiteilijatalolla Tukholmassa pantu toimeen näyttely hänen maalamista tauluista. Siellä oli nähtävänä hänen teoksiaan joka alalta. Siellä nähtiin sarjakuvia "Frithofin sadusta", "Vänrikki Stålista", "Perhon haudasta" ym.

Sarjakuvat olivat siis myös kirjoja, joissa sarjassa etenevien kuvien kanssa oli tekstiä. Siitä oli lyhyt askel siihen meidän tuntemaan sarjakuvaan.  Ao. kuva on runeberg.netistä.

Sarjakuva-sanan synty sisältää siis merkityksen muutoksen.

Hakuja voi tehdä täällä, sieltä löytyy kaikenlaista jännää.
http://digi.kansalliskirjasto.fi

Kuten vaikka tieto siitä, että A. B. Ljus julkaisi tälläisen opuksen 1908: R. F. Outcault: Buster Brown Hans upptåg och berömvärda föresatser. Kirjaluettelo löytyy lehdestä  Finsk Tidskrift no 5, 01.01.1908.

[Reijo]

Joo, toki sanaa käytettiin, jopa teatterissa saattoi olla sarjakuvia ja pilakuvia. Mutta siis Weilin/Minerva yritti sarjakuvaa lanseerata Suomeen sarjakuva nimellä.

Innostuin Outcaultia enemmänkin etsimään. Paha viekoon, AB Ljus oli ruotsalainen kustantamo, ei siis suomalaisen sarjakuvan bibliografioihin lisiä saatu tuosta Buster Brownista.

Uuden Suomettaren juttutuvassa v. 1898 oli juttu keltaisen lehdistön synnystä. Outcault, "keltainen mukula" ja Kissalan pojat tulevat siinä mainituiksi, tosin jälkimmäiset ilman nimeä.

Outcault esitellään suomalaisille seuraavasti:

Niiden henkilöiden joukossa, jotka mr Hearst palkkasi pois "arvoisan virkaveljensä" mr Pulitzerin palveluksesta, oli eräs pilkkakuvien piirtäjä, muuan Outcault. Tällä Outcaultilla sattui onneksi olemaan uusi aate, jonka hän amerikkalaiseen tapaan oli vaihteen vuoksi varastanut joltakulta muulta. Hän piirsi näet joka sunnuntai "Journalin" kuvitettuun koomilliseen lisälehteen kohtauksia Newyorkin irlantilaisesta korttelista; sankareina niissä olivat irlantilaisten lapset. Hullunkurisin ilmiö näiden lasten joukossa oli vielä vallan paljaspää pikku poika, joka aina oli puettu vaaleankeltaiseen, avaraan mekkoon. Piirtäjä nimitti tätä hauskaa pienokaista, jonka pukuun hän asetti mitä merkillisimpiä huomautuksia „the yellow Kid", suomeksi jotakuinkin tarkalleen »keltainen pojan mukula", tahi »keltainen vekara".

Tämä uusi piirtäjäneron tuote tuli ennen pitkää kansanomaiseksi. Niissä jättiläisilmoituksissa, joita »Journal" naulautti melkein jokaisen Newyorkin talon seinään samoinkuin kuljetusvankkureihinsakin, irvisteli »keltainenmukula" ihmisiä vastaan. Se ilmestyi kaduille, jossa sitä myytiin lasten leikkikaluina, saitpa
sitä ostaa myymälöistä yksin kravattineulankin muodossa. Yksin sikaarit ja viinaryypytkin saivat sen mukaan nimensä, ja hyväksi lopuksi joutui »keltainen mukula" näyttämölle, sillä kaikki, mitä Amerikassa tulee kansan suosioon,
täytyy lopuksi joutua näyttämölle, jos se sitten tahtoo tai ei.

Mr Outcault, »keltaisen mukulan" isä oli tullut kuuluisaksi pilakuvien piirtäjäksi. Mutta siihen ei hänen maineensa vielä loppunut. Hänen kuvansa sai antaa koko sanomalehdistölle kuvaavan nimen. Muut lehdet, siivot nimittäin, iskivät »keltaisen mukulan" silmiin pistävään väriin, ja antoivat sen tunnusmerkiksi koko
sille sanomalehdistölle,jota »Journal", »World" ja muut sellaiset edustavat. Niin syntyi sensatsioonilehtien nimitys „the yellowpress", keltaiset lehdet.
(Henry F. Urban. "Keltainen lehdistö Amerikassa". Uuden Suomettaren Juttu-Tupa, no 41/1898.


Kiintoisa lause jutussa sarjakuvan historian kannalta on "varastanut joltakulta muulta".

[Timo Ronkainen]

Äärimmäisen hieno löytö! Kiitos tästä!

Kiintoisa lause jutussa sarjakuvan historian kannalta on "varastanut joltakulta muulta".

Niin ja vieläpä "amerikkalaiseen tapaan". 

In Chicago the Inter-Ocean's "Ting-Ling Kids" ran from 1893 into 1897 and featured Asian children who were, like the Yellow Kid, bald, except they had a braid on the back of their heads. The artist who drew the kids, C.W. Saalburg, later worked at the same newspaper as Outcault, and may have influenced his work there.

Lainaus täältä

Timo