Pieniä kysymyksiä sarjakuvan tekemisestä

[Curtvile]

Se ongelma Scott McCloudissa kun on se, että hänen oppinsa vaikuttaa myös opetukseen, jossa ei kiinnitetä, mikä on hyvää kerrontaa, vaan siihen, että tehdään teoreettisesti sellaisia asioita, jotka voidaan laskea sarjakuviksi.....
Vastaavasti olen kuullut aika monelta ammattilaiselta kuin opettajalta, ettei sarjakuvassa ole oikeaa tapaa tehdä sitä, mutta kun on se lukija, joka lukee sen ja näkisin lukijan aseman olevan korkeammalla kuin tekijän tai arvostelijoiden aseman. Minä syyttäisin Scott McCloudia tästäkin, mutta ehkä tietäen, miten rehellisesti kiva kaveri McCloud on, mieluummin syytän yleistä kriitiikitöntä ajattelua siitä, mitä sarjakuva on kuin mikä tekee hyvän sarjakuvan sarjakuvana.

okei, nyt oletan tajuavani mistä puhut.

teoria ja käytäntö ovat kaksi eri asiaa ja hyvä sarjakuva ei ole yleismääre. Ei ole yhtä hyvää tapaa kertoa sarjakuva koska kyseessä ei ole homogeeninen universaali määre.

Hyvän huumorinstripin kerronta, rytmi ja kuvakieli on yksi merkistö ja sitä ei voida soveltaa ns. arkisarjakuvaan suoraan seikkailu/toimintasarjakuvasta puhumattakaan.

McCloud on pitkälti teoriaa ja kuten kaiken teorian kanssa on käytäntöjä joihin se sopii ja käytäntöjä joissa teoria on sen kanssa ristiriidassa.

Kun en ole ollut missään sarjakuvakoulussa vaan enemmän itse opiskellut tapaus en voi ottaa kantaa miten pitkälti opetus painottuu tämän teorian kautta.
Toisaalta itse en ole löytänyt McCloudista yhtä "vain näin voit tehdä sarjakuvaa" mutta varmaan luen sitten väärin kun en sellaista ole muutenkaan löytänyt mistään oppaasta kun en sellaista usko olevankaan.

Kuinka kovaa sinua on oikein lyöty Näkymättömällä taiteella päähän?

Minä rakastan hippejä! Ilman heitä ei olisi underground-sarjakuvia. Ilman kokeellista sarjakuvaa ei sarjakuvan kerronta kehittyisi -- vaikka ei toki kaiken sarjakuvan tarvitse tai pidä olla kokeellista.

miksen ole yllättynyt? minun kantani on enemmän tähän suuntaan

[Lurker]

miksen ole yllättynyt? minun kantani on enemmän tähän suuntaan

Hah! Henry Rollinsilla ja Robert Crumbilla ja Mr. Naturalilla on uskoakseni paljon yhteistä.

[Emppu]

Puhun nyt enemmän Making Comicsista, jota melkein JOKAINEN tekijä suosittelee lähtökohdaksi lähtä tekemään sarjakuvia (jossa tehtävät perustuvat McCloudin teorioihin myös). Missä mun mielestä ko. kirja on vain ihmisoikeusrikos tulevia tekijöitä kohtaan. Se kuitenkin perustuu pitkälti juuri teorioihin (hyödyllisimmät teoriat, yllätys, yllätys, tuttuja animaation puolelta), ja kuvakerronnan osalta arvo on aika puhdasta nollaluokkaa.

Mustavalkoinen ajatteluhan on sinänsä naurettava ajatus puhuttaessa hyvästä sarjakuvakerronasta, mutta siis kun puhumme nyt täydellisestä tyhjiöstä siihen, miten joku toimii kuvakerrontana. Se, että jotkut viitsii nähdä tuntikausia vaivaa nillittääkseen ruuduista ja niiden toimimisesta sivussa, on mun mielestä kyllä järjetöntä, mutta paremmin käytettyä aikaa tekijöiden näkökulmasta kuin se, ettei näistä nillitetä, vaan ohitetaan se sanomalla "On se hyvä jötkäle edelleenkin".

Kuitenkin kun se asenne on sitä, ettei sarjakuvassa ole sääntöjä tai kuvakerronta toimii yhtä hyvin banaalimmin kuin laskelmoidusti, ei hirveästi avita sitä, että sarjakuvassakin nähtäisiin jotain yhteisiä kerrontapiirteitä tai tapoja, mitkä toimivat ja mitkä eivät toimi millaisessa kohtauksessa, genressä tai sarjakuvamuodossa lukijalle. Niitäkin kuitenkin on hirveä määrä, ja nämä ylimalkaisesti ohitetaan ajatuksella "Kun sarjakuvalla vaan tarvitse olla mitään sääntöjä".

[Curtvile]

No ei Making comicskaan ole kehno mutta ymmärrän yskäsi.

  Niitäkin kuitenkin on hirveä määrä, ja nämä ylimalkaisesti ohitetaan ajatuksella "Kun sarjakuvalla vaan tarvitse olla mitään sääntöjä".

onko tuo oikeasti opetusmetodi?
Jos on oma kantani on "opetus seis" tai sitten samat ihmiset eivät saa suuttua jos liikenteestä poistetaan säännöt.

[Emppu]

Tuntu olevan aika sitkeästi kiinni Limingan linjan opetusmetodeissa, mutta ei sen kummallisempaa settiä ole löytynyt sittemmin AMK-tason kuin Sarjakuvakeskuksen opetuksestakaan. Nyt se Keijjo tulee riehumaan, mutta omapahan on vikansa, kun minua opetti...!

[Curtvile]

en niin hyvin Keijjoa viime kädessä tunne mutta itse en ihan noin yksioikoisena ole opetuskäytäntöä mieltänyt siitä mitä ihmisten kanssa on tullut juteltua.

Ja minä sentään olen yksi ärisevimpiä " sarjakuvaa ajetaan tässä maassa vaan yhteen lokeroon"-ihmisiä.

En väitä että puhut omiasi, mutta tulee ainakin minulle ihan puskista tuo. Kuten sanottua en ole ikinä opiskellut sarjakuvaa missään muutamat työväenopistojen kurssit ovat olleet enemmän "ne pari tuntia viikosta jotka on vaan tälle asialle".

[Emppu]

Nojoo, se menee taas tähän turhaan kitisemiseen, kun kuitenkin varmaan parempi, että jotain opetetaan kuin ei mitään. Se, että keskitytään tekemään teoreettisesti sarjakuvaa on juuri tämä miinuspuoli, että unohdetaan sarjakuvalla olevan se mahdollisuus olla muotoonsa tehtynä optimaalista. Kokeileva taas oma asiansa, mutta kaupallista sarjakuvaa tekevät varmasti joltain osin haluaisivatkin jotain ohjeistusta kuin vain "ole oman onnesi nojassa".
Myös sarjakuvaopetuskirjallisuudessakin mua häiritsee tämä. Kun katsoo sarjakuvaoppaita, oli ne suomalaisia tai englantilaisia, tulee aika vähän sellaisia mieleen, joissa jaksettaisiin keskittyä sarjakuvakerrontaan yleisvaltaisemmin. Ehkä menee enemmän sitten sarjakuhistorian puolelle, mistä mulla taitaa kirjallisuuden osalta olla aika nätti aukko Harveyn opusta lukuunottamatta.

[Makku]

hyvä että täällä on tällanen threadi ettei ite tarvii ruveta tästä pienestä asiasta uutta väsään. Eli mulla on tällanen pulma, että toimiiko fantasia mustavalkoisena vai pitääkö värittämään harjoitella? En mä mitään isoo aatellu oo, ideoita löytyy vaikka millä mitalla isoihinkin projekteihin mutta ei niistä yleensä mitään tule. Tästä varmaan laitan joitain kokeiluja tonne galleriaan. Sitten jos alan väritystä harjoittelemaan, niin kannattaako tehdä varjot yms väreillä vai rasterilla?

[Emppu]

Ehkä helpompi vastaus tähän on ajatella, millaista jälkeä haluat tehdä kuin onko se värillistä vai mustavalkoista. Sen jälkeen pitää miettiä, millaista kuvakerrontaa tyyli tarvitsee toimiakseen tarinan kanssa. Jos molempiin löydät vastauksen, niin kyllä, fantasia toimii mustavalkoisena.

[Curtvile]

Fantasia toimii mainiosti mustavalkoisena useammassakin eri tyylissä.

[Makku]

Kiitos, enpä taida sitten värejä ruveta vääntämään. Oon jo jonkin verran tota mustavalkosta piirtelemistä harjoitellukin.  Galleriaan tulee jotain mustavalkoista fantasiaa, rupeanpa piirtämään 

[Reima Mäkinen]

"Kun sarjakuvalla vaan tarvitse olla mitään sääntöjä".

Näinhän se on. Se on vaan sitten eri asia, että kuka niitä ilman sääntöjä tehtyjä sarjakuvia jaksaa pidemmän päälle lukea.

Myös sarjakuvaopetuskirjallisuudessakin mua häiritsee tämä. Kun katsoo sarjakuvaoppaita, oli ne suomalaisia tai englantilaisia, tulee aika vähän sellaisia mieleen, joissa jaksettaisiin keskittyä sarjakuvakerrontaan yleisvaltaisemmin.

Eisnerin kirjat tulee ekana mieleen. Onhan niitä joitain muitakin, mutta vähemmän, joo.

Se, että keskitytään tekemään teoreettisesti sarjakuvaa on juuri tämä miinuspuoli, että unohdetaan sarjakuvalla olevan se mahdollisuus olla muotoonsa tehtynä optimaalista.

Sarjakuvan kielioppi tai ilmaisu ei ole mitenkään vakiintunut, se kumpuaa edelleen vähintään yhtä paljon tekijöiden persoonasta kuin traditiosta.

toimiiko fantasia mustavalkoisena vai pitääkö värittämään harjoitella?

Kirjastosta löytyy paljon esimerkkejä. Ehkä selkeimpiä fantasiaa sivuavia genrejä ovat scifi ja kauhu, joissa on lännessäkin vahva mv-sarjakuvan perinne. Mangapuolella toimii vielä paremmin. Ehkä jos omaa tekemistä ajattelee niin silloin pitäisi kysyä, että myykö mv-fantasia? Tähän kysymykseen vastaisin että huonommin, paitsi mangana.

[Riekko]

Onko sanattoman sarjakuvan käsikirjoittamisessa jotakin erityisesti huomioon otettavaa?

[VesaK]

Onko sanattoman sarjakuvan käsikirjoittamisessa jotakin erityisesti huomioon otettavaa?

Hahmojen elekieli korostuu eli ilmeiden ja ruumiinkielen tulee olla mahdollisimman selkeitä.

[Curtvile]

Onko sanattoman sarjakuvan käsikirjoittamisessa jotakin erityisesti huomioon otettavaa?

vain piirtäjä.
Mikäli onnistuu hän pitää huolen kaikesta tuosta mitä VesaK sanoi.
Tarinan on silti toimittava ja henkilöiden oltava mielenkiintoisia.
Mutta noihin nyt muutenkin on kiinnitettävä huomiota.