Emme taida tietää tieteellisistä tutkimuksista. Hieman sekavasti jkasanen kyllä esitit kysymyksesi, enkä tarkoita kirjoitusvirheitä. Kaipaatko esim. empiiristä tutkimusta nimikkeiden julkaisumääristä, tietoa noiden sarjakuvien vertailusta alkuteoksiin vai enempi filosofista/esteettistä teoriaa välineistä? Miten määrittelet adaptaation – pitääkö se lukea virallisesti esim. sarjakuvan kannessa tai strippisarjan alussa? Onko siihen ostettu oikeudet, vai saako adaptaatio olla piiloryöstöä tai kunnianosoitus? Entä saako tarina poiketa alkuperäisestä?
Jos rajaat kysymyksesi koskemaan jonkin välineen, joka ei ole sarjakuva, sisällön siirtämistä sellaisenaan sarjakuvaan, lopputulos on ymmärrettävästi ollut hyvin harvoin onnistunut. Eri ilmaisukeinot, alkuteos, tuottajat ja yleisön odotukset rajoittavat luovuutta. Tämä näkyy erityisesti toiminta- ja supersankarielokuvien monissa tylsissä sarjisversioissa. Voi olla, että siksi aihetta ei ole paljoa viitsitty tutkia.
Ehkä tästä tiedonmurusta on apua tutkimuksesi teoriaan. Kuuluisa mediatutkija Marshall McLuhan sanoi aikoinaan, että ”väline on viesti” eli että väline itsessään tukee vain tietynlaista sisältöä. Hän siis ei uskonut sisällön kääntämiseen toiseen mediaan. McLuhan tosin määritteli välineet melko vapaasti sisällyttäen niihin muutakin kuin tavalliset viestimet. Voit lukaista häneltä suomeksi kirjan Ihmisen uudet ulottuvuudet.
Seikkailusarjakuvan puolelta silti onnistumisista tulee mieleeni heti Imperiumin vastaisku. Archie Goodwin ja Al Williamson muunsivat huiman elokuvan huimaksi sarjakuvaksi.
Myös mm. Goodwinin ja Walt Simonsonin Alien-filmin sovitus on erinomainen.
John McLuskyn James Bond –stripit kertoivat Flemingin romaaneja elävästi ja tapahtumia luovasti muuttaen ennen kuin McLusky siirtyi täysin uusiin tarinoihin.
Jo mainittu Kari Suomalaisen Välskärin kertomuksia on onnistunut.
Kristian Huitulan Kalevala saattaa olla kuuluisimpia kotimaisia sovituksia, mutta enpä tiedä, miten moni sille on oikeasti lämmennyt.
Jos kysymyksesi halutaan ymmärtää hyvin laajasti, haet sovellusta, joka ei välttämättä vain uusinna alkuperäisen median jotakin tarinaa, vaan esiintyy lukuisissa muissakin tarinoissa. Tällöin esim. Aku Ankka –sarjakuva on sarjakuva-adaptaatio, koska hän esiintyi ensin piirrosfilmissä. Samoin olisivat sadat, jolleivat tuhannet muut mm. filmeihin, tv-sarjoihin, kirjoihin ja peleihin perustuvat sarjakuvat adaptaatioita. Et luultavasti tarkoittanut tällaista, mutta kannattaa määritellä termit tarkasti puhumalla esim. tarinasisällöstä eikä tuotteesta.
Aihe: Sarjakuvasovitukset / adaptaatio (Luettu 10387 kertaa)