Tekijän katu-uskottavuus

[Antti Vainio]

Aina oppii uutta. Minullakin on fetsi, tunisialaiselta torilta ostettu mutta se ei ole yhtä näyttävä kuin turkkilainen malli

http://www.trekearth.com/gallery/Africa/Tunisia/photo364315.htm

[Jyrki Vainio]

Fetsien salakuljettaminen Turkkiin kuulostaa mielenkiintoiselta ammatilta. Maanalainen hattumafia: selvä sarjakuvan aihe. Kuin Monty Pythonin lupiini-varas Dennis Moore.
Minullakin olisi isoisän aikanaan Marokosta tuoma fetsi. (Hauska mies: järkytti kahdeksankymppisenä vanhana maanviljelijänä meitä lapsenlapsiaan kertomalla samaisen reissun pössyttelykokemuksistaan).
Pitäisikö meidän ruveta pitämään näitä päässä sarjakuvatapaamisissa? Pukeudutaan näin vanhahtavan porvarillisesti sinne Kruununhakaan.

Todellisudessa ei ole käsikirjoittajaa ja me emme ole elämämme päähenkilöitä.

Ihmettelin viime vuonna, että mikäs se on tämä Paulo Coelho kun se on myynyt niin järjettömästi kirjoja. Poimin käteen jonkun hänen opuksensa ja sen takakannessa julistettiin: "Kun todella haluat jotain, koko maailmankaikkeus auttaa sinua sen saavuttamisessa".
Tämä on aivan poskettomassa ristiriidassa oman kokemukseni kanssa. Se sai minut miettimään, että ei se ainakaan ole totta KAIKILLE - ja jäin hämmästelemään, että kenenkähän maailmankaikkeudessa minä sitten satun elämään, olen ilmeisesti sivuhenkilönä tarinassa, jossa joku MUU saa kaiken minkä se tahtoo. (Ehkä sitten Paulo Coelho itse, kun on myynyt kymmeniä miljoonia huuhaa-kirjoja).

[Antti Vainio]

Pitäisikö meidän ruveta pitämään näitä päässä sarjakuvatapaamisissa? Pukeudutaan näin vanhahtavan porvarillisesti sinne Kruununhakaan.

Erinomainen ehdotus

http://freemasonry.bcy.ca/fiction/images/sons_of_the_desert02.jpg

http://www.emperors-clothes.com/bosnia/han11.jpg

http://artfiles.art.com/images/-/Menu-Girl-with-Fez-and-Turkey-Print-C10306327.jpeg

[Jarmo]

Sarjakuvantekijän katu-uskottavuuden välttämättömyys lisääntynee hiljalleen väistämättä. Sama ilmiö kuin aiemmin musiikin kanssa, joskus maailmassa riitti aika pitkälle, että teki hyvää musiikkia. Sitten tuli näköradio ja MTV. Ulkonäöstä tuli vähintään yhtä tärkeää kuin musiikista.

Internet tekee saman sarjakuville. "Tuntematon" on ihan hyvä imago, tuntemattoman kirjoituksia lukee kyllä. Pöljän näköinen mamma-ihminen ruotsista ei kelpaa, teki miten hyvää materiaalia vaan.

Fetsistä minulla on kuva, että käyttöidea oli nimenomaan sama kuin tupakkatakilla. Savu jää takkiin ja hattuun eikä pääse tarttumaan virkavaatteisiin tai hiuksiin, pysyy freesinä tupruttelusessioista huolimatta.

[Timo Ronkainen]

Sarjakuvantekijän katu-uskottavuuden tavoittelusta ja tarpeellisuudesta oli vastikään nähdyssä Chasing Amy -leffassa, jossa Dwight Ewellin esittämä musta militanttia ja kovaotteista black power supersankarisarjakuvaa tekevä Hooper X oli oikeasti homo. Mutta paneelikeskustelussa mustaan nahkaan pukeutuneen Hooperin piti puhua kovia, provota ja ryhtyä ampumaan valkkuja. heh paukkupateilla.

TImo

[Emppu]

Juuri pseudomangassa tämä veetuttaa: länsimaiset japanipervot yrittävät olla niin uskottavia japaniksi, että kulttuurishokki siinä kokeneemmallekin konkarille tulee.

[pertti jarla]

Sarjakuvantekijän katu-uskottavuuden välttämättömyys lisääntynee hiljalleen väistämättä.

Meillähän olisi paljon mieleenpainuvia hahmoja. Jope, Aapo Rapi, Ville Pynnönen, Kaltsu Kallio ym. varmaan jäisivät tv:n katsojan mieleen traumaattisesti. Sääli että vain ns.naistenlehdet osaavat tuoda tekijöitä kunnolla esiin. Ja harvempi taitaa haluta olla esillä lärveineen.

[Antti Vainio]

Sääli että vain ns.naistenlehdet osaavat tuoda tekijöitä kunnolla esiin. Ja harvempi taitaa haluta olla esillä lärveineen.

Tuntuu että kirjailijat on erittäin haluttomia julkisuuteen mutta niiden on pakko olla siellä elääkseen. Sitten ne on kiusallista katsottavaa ja kuunneltavaa (paitsi Johanna Sinisalo joka on fiksu ja näyttää nauttivan esiintymisestä).

Rokkitähdillä se kuuluu toimenkuvaan, rasittavia ovat nämä jonenikulat ja valluvalpiot jotka haluaisi olla tähtiä mutta eväät riittää vaan siihen leveilyyn ja päänaukomiseen. Tuollaisten vuoksi on mukavaa että sarjakuvatekijät on mitä on, historian suurimpia tähtiä on esim. tällaiset showtyypit kuin Herriman ja Watterson.

[Jouko Nuora]

Puhuttaisko taas sarjakuvapiirtäjien katu-uskottavuudesta; eikä kirjailijoiden jotka kyllä viihtyvät mieluusti julkisuudessa jos vaan sinne pääsevät vrt. Tervo, Taabermann, Kärkkäinen,Hotakainen,ja triljoona muuta,jotka ovat joka viikko äänessä kun heiltä tuli/tulee/on tulossa uusi opus...,; ne kun ei käsittääkseni ole sama asia...
 Ja pahus en nähny ku sekunninmurto-osan Jarlan haastattelua tv 4:n uutisissa, mutta viikset oli komeat! hyvin katu-uskottavat. Ja hauskat!
 Julkisuus on kuin kaikki muutkin asiat, eli kaikkeen tottuu ja kaikki menettää jännittävyytensä ajan kanssa. Tärkeintä lienee että on uskottava itselleen ja läheisilleen. Lehdistö ja julkisuus on kuin koiralauma karavaanin perässä, ne haukkuu ja niille voi heittää luita järsittäväksi, ne ovat helposti johdateltavissa ja AINA voi pyytää haastattelut hyväksyttäväksi tai kieltäytyä haastattelusta.Salaperäisyys kiehtoo yleensä/aina ihmisiä enemmän kuin Johanna Tukiainen -tyyliset tyrkyt, jotka kyllä tisseineen jaksavat kiinnostaa aika monia yllättävänkin pitkään.Ilkeys ja vahingonilo kiehtoo julmetun monia.
 Oma katu-uskottavuuteni on näytillä ja koetuksella Tampere kupliissa lauantain (28.3.'09) pornopaneelissa,ja muutenkin rehellisyys ja katu-uskottavuus on katoavaa kansanperinnettä.