Sarjakuvan edut

[mastermind]

Asiaa pohdittuani olen tullut siihen tulokseen, että elokuvan suurin etu verrattuna sarjakuvaan, on se, ettei sarjakuvasa ole musiikkia eikä ääntä. Sarjakuvan etuna taas on se, että hahmon ajatuksia pystyy tekstilaatikoissa kuvaaman syvemmin kuin elokuvan kertojaäänellä.

[hdc]

Tuotannollinen puoli onkin jo mainittu...
Ja tuosta on myös puhuttu että sarjakuva voi olla helpommin "busy" (mikä olisi sopiva ilmaisu suomeksi?), yhtäaikaa voi tapahtua monia asioita samassa kuvassa, luettavuuden silti kärsimättä (toki tuonkin voi viedä sarjakuvassa liian pitkälle).

Ikonograafisuudesta lähtisin siihen johtopäätökseen että sarjakuvalla vihjaaminen on helpompaa (toki hyvät kirjailijat ja elokuvantekijätkin tämän osaavat). Sarjakuvassa piirtäjä yleisen tyylin puitteissa voi valita mitä yksityiskohtia on tarpeen kulloinkin korostaa ja mitä ei, taustat voivat haipua olemattomiin tai korostua...ja henkilöstä voidaan antaa paremmin yleiskäsitys alusta alkaen (tämä toimii erityisesti antropomorfisissa sarjoissa Aku Ankasta Blacksadiin, mutta myös supersankarit, sanomalehtistripit jne käyttävät tätä). Ja tämä kaikki voidaan tosiaan tuoda esiin hienovaraisesti, siinä missä kirjoissa tai elokuvissa sama epämääräinen informaatio olisi paljon vaikeampaa säilyttää epämääräisenä, joko se katoaa täysin tai sitten tulee liian voimakkaasti ja selvästi esiin.

Tunnelmista sarjakuva tuntuu olevan ylivertainen muoto kun halutaan olla unenomaisia. Unen ja valvetilan väliset siirtymät tuntuvat kulkevan paljon sujuvammin sarjakuvissa, ja unien kuvaaminen on mitä sopivinta sarjana voimakkaita yksittäisiä kuvia...Corto Maltese ja Aku Ankan taskukirjat hakkaavat mennen tullen kaiken maailman Science of Sleepit yms.

Pidän siis kyllä myös kirjoista ja elokuvista ja näissä on vastaavasti vahvuusalueita joiden kuvaaminen sarjakuvissa olisi työlästä ja lopputulos olisi huonompi...