Musiikista sarjakuvaksi, onnistuuko?

[jokela]

Heippa alla mänskor ...

Pistänpä ekan oman threadin tässä meneen. Ja oudon sanan aiheeksi, niin tuutte uteliaaks ... Kuuluisiko tämä sitten siihen "hengellisenpään" tai "syvenpään" puoleen, en tiedä. Tai kokonaan toisiin foorumehin.
Mutta no -- vielä en tällaiseen ole täälä main eksynyt.

Joo, yx mun suurista kiinostuksista on musiikki. Se antaa paljon vaikutteita ja mielikuvia. Ja mä oon iät ja ajat leikkinyt idealla, että jos saisi joskus tehtyä sarjan (lyhyehkön sarjakuvakertomuksen) joka perustuisi lauluntekstiin.
-- Siis tekstiin -- en tarkoita että graafisesti pompoteltaisiin maitoutareita ja vilautellaan bikiinilinjoja ja öristään -- ååaawh -- uuuh, bejjbiii ... vaan että teksti inspiroisi "kuvalliseen" kertomukseen. Tekstin mielialojen tulkitsemiseen.
En myöskään tarkoita "Nyrok Cityn" rääpeilyy, "Kramppeja ...", "Ornett Birks"-iä tai pojuja bändissä Gorillaz tai vastaavaa.

Lise Myhre (Nemi) teki joskus tällai L. Cohen-in  "Everybody Knows ..." pari sivuisena (?) ja oon joitakin muitakin nähnyt ... joskus, hmm ...

Joo, ja idea pomppasi taasen mieleen kuunellessani äsken Hectorin Live-tuplaa. Siin on mm. "Lapsuuden Loppu" ja se olis ehkä viehättävä ja haastava juttu.

Onks teillä tietopankeilla havaintoo. Onx joku tehnyt, kuka mitä häh? Ja mistä löytäisi. Taikka parempi vielä, onkos kelleen omia kokemuksia tällaisen tekemisestä?

Valaiskaa tietämätöntä pimeydessä ...

  -- j --

[Veli Loponen]

Mäkisen Reima teki tuon tyylistä Zipossa (oisko ollu numero 3). Sitä voinee löytää kirjastoista. Ainakin täällä Tampereella Metsossa näyttää olevan...

[Jarmo]

Ei toimi. Ei oo koskaan toiminut.
Eikä tuu koskaan toimimaankaan.

Mielipide.

[[kivi]]

Onx joku tehnyt, kuka mitä häh? Ja mistä löytäisi. Taikka parempi vielä, onkos kelleen omia kokemuksia tällaisen tekemisestä?

Jep. Mä olen tehnyt sarjakuvaksi ainakin Pretendersin I go to Sleepin (Tähtivaeltajassa) ja Sonicsin Don't be Afraid of the Darkin (Junglessa). Näiden lisäksi olen muistaakseni tehnyt ainakin The Whon Behind Blue Eyesin, joskus omakustanneaikana. Nämä siis sillä tavalla, että sarjakuva kertoo samasta aiheesta rinnakkaistarinaa, usein jopa samoin hahmoin. Sääli, että Jungle ehti kaatua ennen kuin päästiin seuraavaan numeroon, jossa olis ollut kattava sikermä sarjakuvitettua Dictatorsin ekaa levyä:-(

Mm Joe Sacco ja Peter Bagge ovat harrastaneet kokonaisen biisin live-esityksen muokkaamista tarinaksi (tsekkaa Saccon mainio "In the Company of Long Hair" - kertomus euroopanrundista Miracle Workersien kanssa). Ja Mauri Kunnaksen Nyrok Cityssähän on useammankin kerran omilla biiseillään puhuva Pelle.
Jussi Karjalainen ja Jukka Heiskanen tekivät aikoinaan NoNiin Comix -lehteensä tulkintoja Se-yhtyeen sanoituksista.

Mitähän noita ny on. Aika tavallinen laji, ja parhaimmillaan hyvinkin palkitseva, kun tuttuuden elementti on lukijalle koko ajan läsnä. Aika monessa sarjakuvassa musiikki on läsnä muutenkin kuin luomassa ajankuvaa.

Mutta Jarmon kanssa olen samaa mieltä siitä, että homma ei toimi - jos on tarkoitus kuvittaa biisin teksti. Jos tarinan mieli pysyä mielenkiintoisena, pitää mennä sinne biisin fiilistasolle, sanojen taakse, ja hakea sieltä se tarina. Muuten tulee kauheaa roskaa.

[jokela]

Ei toimi. Ei oo koskaan toiminut.
Eikä tuu koskaan toimimaankaan.

Mielipide.

Auhh -- heti potkaistiin polveen ... heh. Mut mä väännän vähän lisää kättä.

Kiitti vinkeistä [kivi], arvelinkin että oot koittanut. Joo, ja en mä niinkö ihan kirjaimellisesti tarkoittanutkaan tekstin "kuvitusta". Fiilistähän mä kans ajoin enempi takaa ... jos nyt en ollut ihan selvä.

Tulkintahommahan tää kaiketi on. Ja aina teksteissäkin voi löytää erilaisia, "sisäisiä" tarkoituiksia joita voi yrittää visualisoida. Voihan sanoituskin olla monikerroksista ...

Onhan kirjoja joita "ei" voi kuvitella filmeinä -- mut niitäpä tehdään kumminkin. On musiikkii johon revästään täsyin p***eestä videoo, ilman päätä tai ... no, häntää ...

Olisko sarjakuva visuaalisena ilmaisumuotona sitten köyhempi kuin surkeet viteot? Joskus olis kiva päästä kurkkiin viteomaakareitten "storyboard"-eille, oisko siellä mitään järkevää törhittynä. Sarjakuvaahan sekin kai on, vai?

No, tsekkailenpa noita vinkkejänne. Thanx.

 -- j --  

[[kivi]]

Joskus olis kiva päästä kurkkiin viteomaakareitten "storyboard"-eille, oisko siellä mitään järkevää törhittynä. Sarjakuvaahan sekin kai on, vai?

On sarjakuvaa, joo. Ja itse asiassa sarjakuvaa on helppo ja hauska vääntää biisipohjalta samoin kuin runoista, koska niissä se kerronta on tavallaan jo tiivistetty, kuten sarjakuvassa muutenkin joutuu tekemään.

Dissaukseni kohdistui enemmän biisien ulkoisten elementtien visualisointiin, kielikuvien muuttamiseen yksiselitteiseksi reaalimaailman objekteiksi. Katso Marillionin alkupään levynkansia (tai Mäkelän Timpan sinänsä ansiokasta Hectorock I:stä), niin ymmärrät, mitä kavahdan
:-)

Sen sijaan Timo Aarnialan Suomen Talvisota -tulkinnoissa on oikeasti ideaa, samoin Aarnialan Yarin biisinteksteihin tekemissä kuvakirjoissa.

Siitä videonteosta... oltiin vuonna kirves Lunatuneksien kanssa ihan ekassa videontekopalaverissa ja ohjaaja aloitti: "Avauskuvassa talviselle Itäväylälle nousee sumu. Keskellä moottoritietä seisoo yksinäinen lehmä..."
Me: "Onko sillä utareliivit päällä, kun on talvi?"
Ohjaaja: "?"
Me: "Eikse oo tarpeettoman julmaa palelluttaa nauta parka... siis, mistä se lehmä tähän tulee?"
Ohjaaja: "Biisin nimi on My Lucky Star. Tähti = länkkäri = lehmä."
Me: "Ahaa..."

Tämän koommin on videoilla palellutettu ainoastaan soittajia, mikäli se musta on ollut kiinni. Sitä kyllä on tehty.

[Janne Yliruusi]

Dissaukseni kohdistui enemmän biisien ulkoisten elementtien visualisointiin, kielikuvien muuttamiseen yksiselitteiseksi reaalimaailman objekteiksi. Katso Marillionin alkupään levynkansia (tai Mäkelän Timpan sinänsä ansiokasta Hectorock I:stä), niin ymmärrät, mitä kavahdan
:-)

Hei, Marillionillahan on ihan kivojakin kansia! Ainakin Misplaced Childhood toimii.

[Jukka Koivusaari]

Joulukalenterissani olen yhden kappaleen ryöstöviljellyt kuoliaaksi
http://www.kolumbus.fi/jik/sergio.htm

[Jukka Laine]

Minulla on Grateful Dead Comixin kolme ekaa numeroa. Jokaisessa on muistaakseni neljä sarjaa ja yhtä lukuunottamatta kaikki ovat kuvitettuja laulutekstejä.

Tunnetuin piirtäjä on Tim Truman, muita en tähän hätään muista.

Truman on myös piirtänyt Deadin ulkojäsenen Robert Hunterin kirjoittaman sarjakuva-albumin Dog Moon.

Parikymmentä vuotta sitten luin Ihmenelosia ja Hulkeja Jim Steinmanin musiikin (mm. Meatloaf) säestyksellä. Ne synkkasivat hyvin yhteen. Kokeilkaa.

[ana]

Itse olen tehnyt pari ns."musiikkivideo sarjakuvaa", eli sarjakuvan teksteinä toimii jonkin kappaleen sanat. Mutta jos meinaa aloittaa tälläisen tekemisen kappaleen pitäisi olla sellainen jonka suunnilleen kaikki tietävät...Muuten et saa kuin tietynlaisia henkilöitä lukemaan sarjakuvaasi...
Itse en aio enää tälläisiä tehdä, koska huomasin että niistä tuli aivan liian samanlaisia(mutta kuitenkin vähän ajan kuluttua huomasin että haluan tehdä vielä ainakin yhden), mutta tämä tietenkin ihan henkilökohtaista. Kannattaa kokeilla joskus... voi olla hyvä tyyliharjoitus... minulle ainakin oli.

EDIT: pieni muutos. ailahtelevan mieleni takia.

[tolppis]

Ihan sarjakuvan lukijan kommenttina: ei hassumpi idea. Tuosta Dog Moonista olen kuullutkin ja joskus pläräillyt ostohaaveisena. Täytyypä taas miettiä.

[Esa]

  Laulun tekstin pitäisi olla aika selkeä ja mahdollisimman vähän kielikuvia sisältävä. Tarinanomainen. Tää voisi olla ihan hyvä juttu sellaisille, kuten esimerkiksi mulle, joka ei keksi itse millään käsikirjoitusta. Jos laulu on vaikka lempilaulu tai muuten hyvä biisi, niin sitten saattaisi toimia ja olisi kiinnostava. Tai sitten voi käydä  näinkin, laulun sanoista tulee jokaiselle eri ihmiselle erilainen mielikuva ja saattaa olla, että jos se sarjakuva ei muistutakaan ollenkaan sitä omaa mieleikuvaansa, voi olla että sarjakuva tuntuu sitten hyvän biisin raiskaukselta.
  Tällainen musiikkisarjakuva voisi toimia ehkä jossain Infernossa tai Soundissa, jos olisi sellainen yhden sivun juttu.
  Tämä Timo rautiaisen & trio Niskalaukauksen Häpeän lävistämä voisi vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta sarjakuvamuodossa. Ehkä joskus tulevaisuudessa..

häpeän lävistämä


poika ullakolla yksinään
isän ladattu ase kädessään
rinta raastaa julma tuska
kättä polttaa kylmä rauta

yksin istuu miettien
tätäkö on elämä ihmisen
ilma täynnä pelkoa
tuskaa ja epätoivoa

hiljaa ovat kiusaajat
vaikeina he pois katsovat
vanhemmat arkun vierellä
kynttilät ja kuva pöydällä

miksi teitte hänelle tämän
hän olisi valinnut elämän
lapsi häpeän lävistämä
poika mullan peittämä


(anssi gröhn &
timo rautiainen)

  Pitääkö muuten kysyä lupaa tekijöiltä, jos lainaa tekstejä sarjakuvaansa? Tai sehän riippuu tietenkin minkälaisesta julkaisusta on kyse.

[VesaK]

Melkein jokainen sarjakuvantekijä on joskus pyrkinyt kuvittamaan jotakin musiikkia. Mm. Juho Juntunen on onnistunut mainiosti Per vers, runoilija -sarjakuvallaan (jos ei divarista sarjakuvaliitteellä varustettua levyä löydy, niin kaivakaa esiin "Natsisurffaajien täytyy kuolla") kiteyttämään albumin teemat.

Petri Hiltunen teki vampyyritulkinnan Olavi Virran tangosta "Punatukkaiselle tytölleni". Mielikuvituksen käyttö on sallittua, ei kannata tehdä yksi yhteen lauluntekstiä sarjakuvaksi.

Timo Rautiainen voisi olla aika naseva sarjakuvakirjoittaja, siitä vaan työnäytteitä esittelemään.

Esim. Gösta Sundqvist kaavaili sarjakuva-albumin tekoa Leevien levynkansipiirtäjän kanssa, vaan eipä teos kai koskaan valmistunut?

Tuosta yksi:yhteen-tekemisestä: Moni ei tykkää Alan Parkerin Pink Floyd the Wall -elokuvasta, mutta on se kummiskin uljas epäonnistuminen. Mikäli ette ole vielä nähneet, katsokaa varoen... Monella tavoin vaarallinen elokuva.  

[Timo Ronkainen]

Tuli vaan yhtäkkiä mieleen että saakos sitä noin vain kuvittaa jonkun biisin tekstit niin että se teksti on kopsattu mukaan sarjaan? Eikös Copyright suojaa.

Timo

[Timo Ronkainen]

Wallun Rokratio OK-lehdestä unohtuu aina. Eihän se Nyrokin tai Poikiemme tasolle yltänyt, mutta olipa silti musiikkisarjakuva.

Timo