Ikuiset - Eternals

[Lönkka]

Vika osa WWHulkkia tuli vastikään luettua ja lopussa milestäni kura notkahtaa VIELÄ lisää.

JRJR:n kuvitus oli kyllä Eternalissa parempaa.
Etenkin vikassa osassa kuvituksen taso tuntui käyvän silmään -varmaan aika kiireellä väännetty nippuun.

[Lönkka]

Aamun Hesarissa oli Jussi Ahlrothin arvostelu Ikuisista ja ihan kelvollinen kuvahan tuosta jäi.

Valitettavasti mukaan oli myös luikahtanut ainakin yksi virhe eli Alroth kehuu painotyötä koska se saa JRJR:n värit hehkumaan, mistä tuli heti mieleen "väärää opetusta!" -en suoralta kädeltä muista että Romita JR olisi (juurikaan) toiminut värittäjänä.

En tiedä onko suomenkielisessä laitoksesa mainittu kaikkia tekijöitä,mutta ainakin englanninkielisissä irtonumeroissa mainitaan värittäjiksi Matt Hollingsworth ja tällä usein aisaparinaan myös Paul Mounts. Ekassa numerossa mukana myös Dean White.

[Toni]

Aamun Hesarissa oli Jussi Ahlrothin arvostelu Ikuisista ja ihan kelvollinen kuvahan tuosta jäi.

Yllättävän kiltisti oli mies tosiaan sanansa albumista asetellut - ainakin jos ottaa huomioon hänen aiemman blogikommenttinsa "Eternals, kuka jaksaa kiinnostua?".

http://blogit.hs.fi/ahlroth/eternals-kuka-jaksaa-kiinnostua/

[Jukka Laine]

Saahan sitä kantaansa tarkistaa. Itsekin sanoin täällä aikoja sitten että Power Pack -lehden alkuperäinen lopetus oli tyylikäs. Ja vuoden päästä tehty spesiaali, joka kumosi sen, oli vesitys.

Nyt luin nuo taas uudestaan ja totesin että alkuperäinen lopetushan se olikin kakkaa. Olihan se spessu vähän turha, varsinkin kun Marvel ei käyttänyt pahemmin enää noita hahmoja.

Nyt ne ovat taas kovasti esillä, mutta koska ne ovat eri jatkumoa, ei noilla vanhoilla ole mitään merkitystä.

[tmielone]

Tämäkin on nyt luettu. Alkoi lupaavasti, vaikkakin kliseisesti, mutta mitä pidemmälle luin, sitä vähemmän jaksoi kiinnostaa. Olen varmaan vielä sen verran untuvikko Marvel-maailmassa, etten pysy aina näiden supersankareiden, jumalien, ja muiden maailmanluojien kelkassa. Jutut menevät välillä sellaisiin sfääreihin, että ne muuttuvat koomisiksi, enkä ole aina varma oliko se tekijöiden tarkoitus.

JRJR:n kuvituksesta tuli mieleen Millerin Daredevil. Onko muille tullut samanlaisia mielleyhtymiä vai kuvittelinko kaiken?

[Veli Loponen]

Olen varmaan vielä sen verran untuvikko Marvel-maailmassa, etten pysy aina näiden supersankareiden, jumalien, ja muiden maailmanluojien kelkassa.

Ikuisia ei Suomessa paljoakaan ole nähty, joten pelkästään suomennettuja lukemalla on aika samalla viivalla. Minäkin olin iloisesti yhdistänyt Ikuiset Epäinhimillisiin, mutta tuota lukiessa muistui sitten mieleen Marvel Sagassa olleet jutut. Hämärästi tosin.
Eli pihalla olin minäkin hahmojen ja kehysten suhteen, mutta tykkäsin silti. Jotenkin sellaisen supersankarisarjakuvan lukeminen on kiehtovaa, jossa pyöritään just tollain suurissa sfääreissä ja sankareita on, jos mahdollista, pilvin pimein sekä taustoista tietää mahdollisimman vähän.

[Petteri Oja]

Ihan hyvä se oli. Sanoisin jopa vuoden parhaaksi Marvel tai DC tuotokseksi.
En tosin välttämättä pysyisi kannassani jos muistaisin mitä muuta tänä vuonna on tullut. Kirkkaasti massan yläpuolelle jokatapauksessa.

Sekä JRJR, että Gaimaani tekevät tosiaan suorituksensa aika laiskan oloisesti,
mutta ehkä se on juuri sitä rennon kepeää ja spontaania otetta mitä usein peräänkuulutetaan.

Suuria joukkotappeluita ja räimettä odottavat pettyvät.
Nerokasta juonta, viiltäviä ja valaisevia ihmiskohtaloita odottavat pettyvät myös.
Ihan hyvää juoni/dialogivetoista supersankarisarjakuvaa odottavat eivät pety.

Samaa mieltä. Luin Ikuiset sunnuntain ratoksi ja se tarjosi juuri sitä mitä toivoinkin: hyvää viihdettä.

Yllätys oli loppu. Luulin tätä minisarjaksi, jolla on selkeä alku ja loppu. Mutta tässä olikin vasta tarinan alku.

[Chemo]

JRJR:n kuvituksesta tuli mieleen Millerin Daredevil. Onko muille tullut samanlaisia mielleyhtymiä vai kuvittelinko kaiken?

On tullut, mutta se nyt ei ole suurikaan ihme: Romita piirsi niitäkin. Itsekin luin Daredevilejä silloin 90-luvun alussa kun niitä julkaistiin Suomessa, ja hetihän ne tulivat Ikuisisten piirrosjäljestä mieleen. Noin muuten tyylinsä ei herättänyt mitään suuria tunteita suuntaan tai toiseen, silloin tai nytkään.

Aika kliseisesti alkoi juu. Loput kirjasta oli sen verran helppolukuista viihdettä, että läystäkkeen luki ihan mielellään loppuun, mutta mitään elämää suurempaa suosikkia tästä ei tullut.

[Veli Loponen]

Yllätys oli loppu. Luulin tätä minisarjaksi, jolla on selkeä alku ja loppu. Mutta tässä olikin vasta tarinan alku.

Ja näinhän se olikin. Kesäkuussa alkaa kuukausittainen Eternals-lehti puikoissa CHARLES KNAUF & DANIEL KNAUF (tarina) ja DANIEL ACUÑA (kuvitus):
The Gods Walk the Earth! In ancient times, the Celestials, a race of cosmic giants, came to Earth and created a race of powerful immortal beings: The Eternals! For a time, primitive man worshiped them as gods, but eventually they disappeared. Now, they have returned! One of the Celestials now towers over Golden Gate Park, standing in judgment over the Earth… but does he bring the end of the world? Following up on Neil Gaiman’s best-selling series (and a recent appearance in the Incredible Hercules), join writers Charles and Daniel Knauf and rising superstar artist Daniel Acuña, as Jack Kirby’s Eternals return to walk among us!

[echramath]

Oho, täältä scifityttöjen (ja yhden pojan) kommuunista löytyi tuollainen kirjaston kirja niin luin minäkin sen. Ei tosiaan ollut järisyttävä.

Ehkä tämä amerikkalaisen supersankarisarjakuva nyt ei ole varsinaisesti meikäläisen juttu. Tuntuu nimittäin hetimiten siltä, että kokonaisuus olisi toiminut paljon paremmin, jos se olisi päräytetty johonkin omaan universumiinsa, eikä siellä olisi tötöillyt kaiken maailman ihmenelosia. Rodullinen deviaanijakin oli ainakin toistaiseksi lähinnä C-luokan pahvimörkövarastosta noudettua tavaraa.

[Darzee]

Luinpa kirjastokäynnillä "Ikuiset" taas muutaman vuoden tauon jälkeen uudestaan ja pidin siitä enemmän kuin viimeksi. Mukavan hitaasti auki keriytyvää kerrontaa ja Romitan harteikkaat hahmot näyttivät hienommilta kuin muistin.

Wikipediassa korjailtiin monien marvelistien, muun muassa minun pitkään vaalimaa harhaluuloa siitä, että Ikuiset olisi tuotu Marvelin pääuniversumiin vasta Thorin sivuilla; wiki kertoo YPKVV:n hilluneen jo Kirbyn alkuperäisessä sarjassa.

Itse olin aiemmin siinä uskossa, että Kirbyn tarkoituksena oli luoda pääuniversumista irrallinen konsepti. Tietääkö kukaan, integroitiinko Ikuiset pääuniversumiin jollain mahtikäskyllä, jota Kirbyn oli vain totteleminen?

Wikipedian siteeraama sarjakuvahistorioitsija kehuu myös tuota 1980-luvun minisarjaa, jota Jukka ketjun alkusivuilla moitti. Mitä siinä sarjassa sitten oikein tapahtuu? Netistä urkittujen kansikuvien perusteella ei näytä niin muistettavalta, mutta pakkaushan voi pettää.

[Lönkka]

Tietääkö kukaan, integroitiinko Ikuiset pääuniversumiin jollain mahtikäskyllä, jota Kirbyn oli vain totteleminen?

Tietenkin näin.

Alkuun integroiminen oli nahkeaa eli käytettiin esim robotti-Hulkkia.