Mikko Jylhä: Elätti - Sammakon tarina

[Tertsi]

Huolellisesti tehty lehti. Ilolla panin merkille pärekorit ynnä muut entisajan arkiset esineet. Antaomiaa on tutkittu, ei vielä ihan valmista, mutta riittävän hyvää. Jotkut ruudut ovat aika ahtaita, tapahtumat on jouduttu tunkemaan väkisin liian pieneen tilaan, sommittelu kärsii.

Juoni etenee verkkaisesti, mikä on hyvä asia. Tässä on semmoinen aito, keskiaikainen rytmi, mitä se sitten lieneekään.   


Kannen fontti voisi olla paksumpi.

_{Muutin otsikon käsittelemään molempia osia ja kokonaisuushan tämä on. -joe-}

[keijoahlqvist]

Kyllä, ja päähenkilön hyvänsuopa, levollinen ilme ja toiminta tekee todella uteliaaksi jatkon suhteen.

Mustan, välisävyjen ja valkean käyttö on tasapainoista, viiva ilmeikästä vaikka välillä muoto karkaa.

Virkistää lukea jotain jossa ei heti tarjota mystisen pahan ja hyvän kamppailua. Ihmiset vain ovat mitä kykenevät. Ja verkkaan.

[Tertsi]

Kannesta vielä.
Ymmärrän tuon luuta-ratkaisun, mutta toteutus voisi olla vähemmän pliisu.
Nyt kansi ei mielestäni vastaa sisältöä. Olisivatko vahvemmat värit houkuttelevammat?

[Jukka Koivusaari]

Onko päähenkilön yhtäläisyys Barbarianin päänpotkijaan ihan silkkaa sattumaa ?

Olinkin miettinyt mitä se puuhaili vapaa-aikoinaan.

[jaanaaj]

Olisiko mahdollista saada hieman  näytekuvaa, kansitaidetta, arvostelua tahi juonikuvausta?  Jylhän Strong Girl oli todella hyvä ja siksi tämäkin kiinnostaa...

Jäi nuo tämänvuotiset festarit pelkäksi käväisyksi, nyyh, olisin hankkinut jos olisin huomannut...

Myös ostopaikkavinkit kelpaavat.

[mikko jylhä]

juups. Kyseessä on siis n. kolme vuotta sitten valmistunut, ties kuinka monta vuotta työn alla ollut tarina. Taisin ensimmäiset luonnokset jutusta tehdä jo -97, heti Ahistamon (sitä ei toivottavasti kukaan enää muistakaan) jälkeen. Jutun valmistuttua lähettelin sitä ihan kaikille kustantamoille, mutta hylsyjä tuli. Nyt useamman vuoden perspektiivillä alan huomata itsekin miksi. Lehti tästä tuli tehtyä vähän ex-tempore, kun yksi yhdistys halusi maksaa osan opetuskeikan palkasta kopiofirmaan.

Ja kyllä, se barbarianin kääpiö tosiaan on kyseessä. Ainakin joltain osin. Olin pannut merkille että kaikenlaisessa miekanviuhtomisviihteessä pyörii mukana kääpiöhahmo, jonka läsnäoloa ei ikinä mitenkään tarinallisesti perustella. Se on siellä vain visuaalisena elementtinä. Nyt minä tein sillekin oman tarinan.

Myntiin ehdin Helsingissä viedä näitä ainoastaan pari kappaletta Kulkukatin poikaan, Tampereella Bukraan, Lukulaariin ja Makedoniaan. Ja multa voi tietysti neljällä eurolla tilata suoraankin.Kunhan ehdin niin lähettelen arvostelukappaleita Kvaakkiin ja muuallekin.

[Jukka Laine]

Arvostelu:
http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=920

Ja kannen värit synkkaavat naapuri Ken Parkerin kanssa etusivulla.

[Pinkoliina]

Mikko, mistä sinä sait vaikutteet Elätin kansikuvaan, kiviseinään ja luutaan seinän vieressä?

Minäkin olen piirtänyt Luuta kiviseinän vieressä -kuvia ensin MSN/Eliisa elää -galleriaani aikavälillä  2004 - 2006. Sitä galleriaa ei ole enää, mutta laitoin silloin ajankohtaisesti galleriastani linkkejä Näkökulma -nimiselle keskustelupalstalle erääseen ketjuun, jota oli avattu yhteensä 2406 kertaa, kunnes sekin Näkökulman ketju oli poistettu kesällä v. 2007.

Minun saamani vaikute on kreikkalaisesta tarustosta, jossa arkkityyppi Hestia mainitaan kodin henkenä.

Kuva on omaa kuvitteluani kodin hengestä, jonka asumuksessa on luuta kiviseinän vieressä oven pielessä. Myös sanoitus on omani.
  Voinko joutua tekijänoikeusrikkojan kirjoihin, jos kehittelen ideaani ja kehittelen kuviani paremmiksi ja julkaisen ne kirjana?

Nykyäänkin käytän joitakin niistä Hestia -kuvista (kiviseinä ja luuta 6.8.2007) blogissani:

http://pinkoliina.vuodatus.net/blog/archive?m=08&y=2007

[Jukka Laine]

Kannesta vielä.
Ymmärrän tuon luuta-ratkaisun, mutta toteutus voisi olla vähemmän pliisu.
Nyt kansi ei mielestäni vastaa sisältöä. Olisivatko vahvemmat värit houkuttelevammat?

Viehättävän yksinkertainen kansi tuo on minusta. Vastaa se sisältöä, kun sekin on arkinen. Mutta oikea kustantaja olisi tosiaan varmasti vaatinut myyvemmän kannen.

Ja hyvät mahdollisuudet Jylhällä on saada näitä oikealla kustantajalla julkaistuksi. Nämä kaksi viimeistä ovat vain keskeneräisiä tuotoksia. Kumpikin tarvitsee jatkoa, jota on toki luvattukin.

[Pinkoliina]

Samalla sivulla Mikko Jylhän kirjankannen kanssa näkyy olevan pienellä fontilla tekijänoikeudesta, jotain, että se on haltijalla. Miten haltija -sana pitää ymmärtää tekijänoikeusasiasta puhuttaessa?

Tekijänoikeuslaissa se sanotaan selkokielellä, että "Tekijänoikeus luotuun teokseen on sillä, joka sen on luonut".

[Veli Loponen]

Samalla sivulla Mikko Jylhän kirjankannen kanssa näkyy olevan pienellä fontilla tekijänoikeudesta, jotain, että se on haltijalla. Miten haltija -sana pitää ymmärtää tekijänoikeusasiasta puhuttaessa?

Siis tarkoitatko tuota arvostelua etusivulla? Siinä haltijalla tarkoitetaan tietenkin tekijänoikeuden omistajaa eli yleisimmin teoksen tekijää. Vaihtoehtoisesti se voi olla jokin muukin taho. Tuo on joka tapauksessa automaattinen teksti, joka lisätään jokaiseen Kvaakin artikkeliin.

[mikko jylhä]

Hauska ajatus sinällään, että aiheetkin voisi olla tekijänoikeussuojattuja. "Et saa kirjoittaa kasvutarinaa, J.K. Rowlingilla on siihen copyraitti!"

Meilläpäin oveen nojaava luuta on ollut merkki siitä että talonväki ei ole kotona. Tässä kannessa se on ehkä esittämässä työtä, jonka tekijä ei näy kuvassa. Vanha japalilainen ajatus, että kuva voi kertoa eniten siitä mikä on jätetty sen ulkopuolelle. Tuli vain teetettyä tuo kansi liian ohuelle paperille, nyt näkyy sen valkeasta osiosta ykkössivu läpi.

[Pinkoliina]

Siis tarkoitatko tuota arvostelua etusivulla? Siinä haltijalla tarkoitetaan tietenkin tekijänoikeuden omistajaa eli yleisimmin teoksen tekijää. Vaihtoehtoisesti se voi olla jokin muukin taho. Tuo on joka tapauksessa automaattinen teksti, joka lisätään jokaiseen Kvaakin artikkeliin.

Tarkoitin juuri sitä automaattista tekstiä. Tekijänoikeuksista ei useinkan synny asiallista keskustelua, josta saisi lisää tietoa siitä kuinka menetellä.

[Pinkoliina]

Hauska ajatus sinällään, että aiheetkin voisi olla tekijänoikeussuojattuja. "Et saa kirjoittaa kasvutarinaa, J.K. Rowlingilla on siihen copyraitti!"

Meilläpäin oveen nojaava luuta on ollut merkki siitä että talonväki ei ole kotona. Tässä kannessa se on ehkä esittämässä työtä, jonka tekijä ei näy kuvassa. Vanha japalilainen ajatus, että kuva voi kertoa eniten siitä mikä on jätetty sen ulkopuolelle. Tuli vain teetettyä tuo kansi liian ohuelle paperille, nyt näkyy sen valkeasta osiosta ykkössivu läpi.

Olen näillä sivuilla lukemastani päätellyt, että Sinun ja minun teoksissa on ainakin se ero, että minun aiheeni on rauhanomainen ja sinun tuhoisa. Ja minun teoksissani ei ole sammakkoa.  Enempää en voi sanoa, koska en ole nähnyt teostasi.
 Luuta oli ovea vasten minunkin lapsuuskodissani Pohjois-Karjalassa merkkinä siitä,
että ei olla kotona.

Siihen aikaan kun kuvat olivat Eliisa elää -galleriassa, ne olivat vaaleampia väriliiduilla tehtyjä, mutta Vuodatus.net' n laittaessani muunsin ne kuvankäsittelyohjelmalla "vesiväritöiksi", jolloin värit tummuivat.

En ole pannut näytteille kaikkea, mutta joidenkin sivujen näyttäminen yhdessä keskustelupalstoille linkitämisen kanssa  oli mielestäni hyvä mainostamiskonsti. Liekö kovin viisasta laittaa kehitteillä olevaa näytteille internettiin ?

Vai onko keinoa turvata tekijänoikeutensa?  Ja mikä myös on tärkeää, on se, että ei tulisi luotua epäilyksen varjoa sellaisen ylle, joka on luonut teoksensa omista aineksistaan.

[keijoahlqvist]

Liekö kovin viisasta laittaa kehitteillä olevaa näytteille internettiin ?

Vai onko keinoa turvata tekijänoikeutensa?

Tekijänoikeutta suojaa laki.

Ehkä ei kannata esitellä puolivalmiita teoksia. Oman teoksesi muotoon sinulla on tekijänoikeus mutta tekijänoikeus ei suojaa aihetta, ideaa, tekotapaa, periaatetta, tietosisältöä tai juonta. On siis sallittua katsoa mitä puuhailet ja tehdä itse samantapainen teos.

Hyvää käytöstä se tuskin on mutta kun markkinataloudessa peli on raakaa.