Paperin valinta

[Tanja]

Mie oon alottamassa piirtämään ekaa albumiani, ja turhan työn välttämiseksi haluaisin varmistaa pari asiaa ennen työn alottamista...

Ensinnäkin paperikoosta. Voiko käyttää myös muita kuin standardikokoja? Kupla-Akatemiassahan niitä suositellaan, mutta miun nini tekis mieli nipsaista 5 senttiä A3-koon yläreunasta pois...

Ja miten ne marginaalit menikään? Riittääkö, jos jätän esim. 1,5 senttiä kaikkiin reunoihin? (Haluan tasapaksut marginaalit sivuille taiton jälkeen...) Eikös se ole sitten mahdollisen tulevan kustantajan taittajan homma miettiä, miten ne skannataan? Ja eikös siinä digitalisointivaiheessa voi sitten tarvittaessa lisäillä valkosta reunaa...?

Tanja

[Wilpuri]

Kannattanee tehdä standardi kokoiselle paperille, mutta tehdä sellaiset marginaalit, että jos saatkin päättää paperin koon tarkemmin, niin voit vielä jälkeenpäin napsaista palan pois... luulisin.

[[kivi]]

[mutta miun nini tekis mieli nipsaista 5 senttiä A3-koon yläreunasta pois...

Senkun leikkaat. Mikä tahansa, mikä parantaa piirtämisfiilistä on ok.

Kyllähän ne sivut voi sitten lopuksi kohdistaa millaiseen marginaaliin vaan, jos ovat keskenään samansuhtaisia.

Ja painotyö tehdään useimmiten ns. raaka-arkkikokoihin, joista ne joka tapauksessa leikataan kokoonsa ja muotoonsa. Jos haluat, voit vaikka miettiä etukäteen parin sentin korkuisen 'pläräysvihon' tai mainoslippusten asemoimista pois leikattavaan osaan, niiden leikkuu erikseen ei paljoa maksa, ja koko painopinta-ala painetaan samaan hintaan.
:-)

EDIT: PS. Muista, ettei originaalin koolla ja muodolla, ja lopullisen painotuotteen koolla ja muodolla oo sukulaisuutta kuin kuva-alan korkeus/leveyssuhteen osalta. Kaikkea muuta voi muokata.

[Verig]

[mutta miun nini tekis mieli nipsaista 5 senttiä A3-koon yläreunasta pois...

Ja painotyö tehdään useimmiten ns. raaka-arkkikokoihin, joista ne joka tapauksessa leikataan kokoonsa ja muotoonsa. Jos haluat, voit vaikka miettiä etukäteen parin sentin korkuisen 'pläräysvihon' tai mainoslippusten asemoimista pois leikattavaan osaan, niiden leikkuu erikseen ei paljoa maksa, ja koko painopinta-ala painetaan samaan hintaan.
:-)

Mitenkäs tämä homma oikein toimii tuollaisessa pienemmässä pajassa mistä ilmeisesti on kyse? Ei ole tuollainen marginaalin hyödyntäminen tullut mieleen. Kun olin hieman isommassa heat/cold set painossa hommissa niin ei niitä marginaaleja mikään pelastanut.

Muuten olen ihan samaa mieltä tuosta raaka-arkki yms. hommasta. Fiksuinta kuitenkin lienee kysellä mahdolliselta paino lafkalta jo etukäteen millä tavoin materiaali pitäisi tehdä...

[Veli Loponen]

Varmaankin nykyään useimmissa paikoissa on se ja sama miten sen tekee, kun on melko poikkeuksetta mahdollisuus sähköiseen asemointiin (=marginaalin saa just niinku haluaa).
Paperin kokokaan ei ole mikään ongelma (onko koskaan ollutkaan?) paitsi jos haluaa tosiaan skannata sivut ja silloin kannattaa ottaa selvää kuinka isolla skannerilla on mahdollisuus skannata (ite otan skannini esim. omalla koneella ja olen tekemässä kokeilua, että teen pirrosalueesta vain hiukan skannerin lukualuetta pienemmän. Näin saan originaalikoon hiukan isommaksi kuin tavallinen A4. En tiedä, mitä hyötyä, mutta kiva kokeilla.).

Siis: Kivi puhuu asiaa.

[Reima Mäkinen]

Sentin kahden, poisleikattavaan marginaaliin tuskin kannattaa sarjakuvia piirrellä. Tai erillistä julkaisua niistä koettaa. Konehan ei edes paina (raaka)arkin reunoihin asti. Kolme, neljä viisi senttiä on jo eri juttu.

Marginaaleilla on myös arkisempi tehtävä. Niistä pidetään kiinni käsillä, eli käsitellään.

[Veli Loponen]

Nostanpa tämän pinnalle, kun en halua aloittaa uutta keskustelua papereista.

Olen tässä pikkuhiljaa kokeilemassa erilaisia papereita. Aluksi otin testiin isoina arkkeina myytävät askartelukartongit, jotka olivat aika myönteinen kokemus. Melko sileä ja kiiltävä pinta oli ihan hyvä piirustusalusta.

Eilen siirryin sitten astetta rankempaan (?) sarjaan ja ostin vesiväreille tarkoitettua piirustuspaperia (250 grammasta). Eli sitä sellaista lievästi kuviollista paperia. Takapuoli vaikuttaa mukavan sileältä, joten se voisi olla hyvä, mutta aloitin testin kuitenkin oikealta puolelta (siltä rosoiselta) ja yllätyin, että sekin on hyvä. Pelkäsin vähän, että se imisi tussia hirmuisesti, minkä se tekikin, mutta ei levittänyt sitä vaan jäljestä tuli mukavan tarkkaa. Ja mikä kiinnostavinta, jälki näyttää todella tummalta vaikka käytin ihan tavallisia perustusseja.
Ehkä ei kuitenkaan se mulle sopivin alusta. Minä kun tuppaan tekemään melko summittaiset luonnokset ja tussausvaiheessa lyijykynä on jo niin levinnyt, että suuri osa viivoista pitää vetää arvalla.

Minkäslaisia kokemuksia teillä on eri paperilaaduista?

[Wilpuri]

Minkäslaisia kokemuksia teillä on eri paperilaaduista?

Hmm... mniä ryhdyin piirtämään uusinta spektaakkeliani täysin valkoiselle paperille, mutta en kuitenkaan sille aivan sileimmälle. Syy tähän on se, että teen suoraan samaan paperiin harmaat värit, joten valkoisen on hyvä olla jo valmiiksi valkoista.

Jos tusseilla tekee, niin itse en ainakaan suosittele liian liukasta paperia. Tussi imeytyy hitaasti ja ainakin minä lääpin aina paperia sen verran käsilläni, että viivat levävät ärsyttävästi pitkin paperia. Kaikkein karkeimmallekaan en kyllä osaa piirtää, kun viiva lähtee väkisinkin mutkittelemaan.

[O.K.]

Hieman pohjustusta: En ole aikaisemmin hirveästi tussannut terällä, siveltimellä jonkun verran. Tussausvälineinä olen käyttänyt muutamia suosikeiksi nousseita kuitukärkiä, jotka parhaimmillaan ovat tehneet jopa miellyttävää jälkeä. Olen kuitenkin päässyt teriäkin sen verran testailemaan, että kova palo siihen suuntaan on, onhan tekniikka tunnetusti halpaa ja ekologista sekä haastavaa mutta palkitsevaa.

Tarkoituksena on nyt hankkia välineet ja ottaa ensi kesän projektiksi tussauksen treenaamisen. Muttapa mutta... terien ja tussien suhteen asiat ovat melko selvillä, mutta papereiden kanssa olen hakoteillä.

Aikaisemmin olen käytellyt halpoja "piirustuspapereita" ja sekalaisia painopapereita, karkeista kiiltäviin, joiden kanssa joutuu aina arpoutumaan kerran jos toisenkin, että toimiiko lyijyt, tartuuko vai leviääkö musteet vai lähtevätkö peräti kummattaessa pois...

Kaipailisinkin ihan konkreettisia vinkkejä käyttökelpoisista piirustuspapereista. Mikä olisi luotettava, mutta tarpeeksi edullinen valinta. Paperia kun menee tällaisella suhraajalla uuninsytykkeiksikin aimo pinot... eli mitään lumppufabrianoja ei tämä poika itkemättä sotke.

Tattista jo ennakkoon!

[Tertsi]

Itse käytän Cansonin A3 keltaharmaakantista karheaa paperia. Saattaa olla kaikkien oppien vastaista, mutta tykkään tehdä terällä sellaiselle paperille, jossa on reippaasti kitkaa. Schöllerille en tee enää koskaan mitään, mutta lienen aikamoinen poikkeus.

[Juha Kouvalainen]

Itse käytän Paperiston (entinen Walki) A4-piirustuslehtiötä 120g/m2, jota en valitettavasti nykyisellään saa näiltä leveysasteilta 100 arkin paketeissa, vaan joudun ostamaan noita kalliita 16-arkin lehtiöitä, joissa kaiken lisäksi osa papereista on liimaselän pilaamia.

Tuota kun jostain voisi tilata isompia lössejä, niin oispa hyvä.

[Axuz]

Papereista on ollu aika paljonkin jo juttua eri paikoissa kvaakkia, mutta ei ainakaan haun perusteella suoraan paperiin viittaavilla otsikoilla, joten voi olla vaikea löytää. Paljon muistan kuitenkin lukeneeni eri kvaakkilaisten kommentteja erilaisista papereista ja niiden käyttömahdollisuuksista ja soveltuvuuksista eri tekniikoille, mutta ne on ihan hujan hajan ympäri kvaakkia. Yritän jossain vaiheessa etsiä, joitakin hyviä kommentteja, mutta ainakaan tässä yhteydessä en uskalla mennä kuittailemaan, et aiheesta on jo puhuttu siellä ja siellä ja siellä... koska ei niitä kukaan löydä...

Oli musta hyvä idea, ku joku ehdotti Juhalle joskus jossain, et tänne pitäis etusivulle saada joku linkki, johon voisi koota kaikki tällaiset sarjakuvien tekemiseen liittyvät peruskysymykset sellaisten otsakkeiden alle, et ne vaivattomasti löytäisi tuon haunkin kautta. Unohtaa ei sovi myöskään www.kupla.net sivuston (ÄLÄ PAINA VIELÄ!) kupla-akatemian palveluita. Käyttäkää poiijjaat sitä. Sillä pääsee ainakin alkuun. Kuplan yks pahin ongelma on vain mun mielestä siinä, ettei sieltä pääse takasin tänne. Se kandee siis avata avaamalla kokonaan toinen nettisivu rinnalle... Mutta katsokaa ensin sieltä ja jos, sieltä ei löydy vastausta tai vastaukset ei tyydytä, sitten kyselemään lisää. Muuten Reima ym. on tehny sen absolutely for nothing...

Mitä itse kysymykseen tulee, papereista löpisen pian lisää. Täytyy löytää ensin pari aiemmin sanottua, melko pitkää kommenttia aiheesta... Nyt kuitenkin täyttämään vatsanpohjaa. Tyhjällä vatsalla on ärsyttävää tehä tällaisia juttuja. Nälkäisenä ei tuu ku vihaseks...  

[Ossi Hiekkala]

Suomi on kunnollisten piirustuspapereiden suhteen viimeisiä kesyttämättömiä korpimaita. Itse olen löytänyt parasta paperia Akateemisesta. Vihreäkantinen Cansonin Bristol on paras Suomessa testaamani paperi. Se on ideaali tussausterillekin, sillä pinta on kova ja kestävä. Ongelmana on toki hinta, sillä 20 arkin lehtiö maksaa jotain 13-14 euroa, ellei enemmänkin. Mutta piirustusvälineet ovat se viimeinen kohta, mistä säästetään, mikäli on aikomus piirustuksia työkseen tehdä. Mieluummin vaikka syö kevyemmin.

[Markku Mäkelä]

Mulle sopii eräässä autokorjaamossa näkemäni kyltti;
"Huonoja hitsareita ei ole, toisilla on vaan paremmat vehkeet"
Eli itelleni kelpaa vallan hyvin halvat kopiopaperit...

[Veli Loponen]

Mä käytän tätä nykyä Akateemisesta löytyvää askartelukartonkia. Se on kivan kiiltävää. Ja ainakin toistaiseksi kaikki, millä siihen olen tuhrustellut on pysynyt. Teriä en pahemmin kyllä ole kokeillut.