Sarjakuvien suomentaminen

[VesaK]

Niin, Anssi vastasi kyllä aika nappiin. Lisään vielä, että pitää hallita käännöskieli, mutta ennen kaikkea oma äidinkielensä.
Jos sarjakuvia kääntää, pitää tuntea myös sarjakuvia kohtuullisen hyvin. Aina ei saa edes alkukielistä sarjaa käsiinsä - eikös se ollut niin, että Markku Saarinen käänsi "Koralliluolan kummituksen" serbokroatiasta (??!!) silloin kun tuo Barksin klassikko ensi kertaa julkaistiin Aku Ankassa. (Ei ole tässä juuri käsillä Markku Kivekkään elämäkertaa, mutta se kannattaa ehdottomasti lukea kaikkien niidenkin joita sarjakuvien kääntäminen kiinnostaa.)

Kivekkään kaltaiseen pieteettisyyteen - yksi ruutu Barksia päivässä - on harvalla kustantajalla varaa. Joskus voi vanha ja ei-ihan-korrekti käännöskin kelvata, jos se toimii - Vihtori ja Klaara -teos esimerkkinä tästä.

Käännös on aina tulkintaa, ja koska suomen kielessä on paljon pitempiä sanoja kuin esim. englannissa, on tarvittaessa tiivistettävä ja toisinaan myös paikallistettava eli lokalisoitava. Ruotsissa näköjään Jerekin tulee alkukielisellä nimellä "Zits", eikä yhdenkään hahmon nimeä ole ruotsinnettu.

Ratkaisu sekin, mutta millaista olisi lukea esimerkiksi Asterixia, jos hahmoilla olisi alkukieliset nimet?

Sarjakuvien käännöspalkkiot friikuille ovat tosiaan pieniä - noin 10 euroa sivu, kokeilkaapa millainen tuntipalkka tulee jos lähdette aivan ominpäin tulkkaamaan mitä tahansa Goscinnyn kaltaisen sanaleikkimestarin tekstiä sujuvalle nykysuomelle... 

[Ainur]

Ruotsissa näköjään Jerekin tulee alkukielisellä nimellä "Zits", eikä yhdenkään hahmon nimeä ole ruotsinnettu.

Työn paine tai laiskuus näkyy usein ruotsalaisissa strippikäännöksissä.

Pari päivää sitten löysin Kamut-stripin Svenska Dagbladetista jossa kissa pelotteli tipuja romaanilla "To Kill A Mockingbird". Reunahuomautuksessa mainittiin että kirjan nimi oli ruotsiksi "Dödssynden". Kääntäjä oletti siis että lukija ymmärtää sen verran englantia että pointti tuli selväksi, eikä halunnut kehitellä ontuvaa mutta puhtaasti ruotsinkielistä vitsiä sijalle.

Pitäisikö strippi mieluummin jättää kääntämättä, jos omasta kielestä ei löydy vastaavaa sanaleikkiä? Mielestäni strippi olisi yhtä hyvin voitu julkaista englanninkielisenä, tai jättää julkaisematta. Lukijakunnan tuntien voi myös olettaa että Harper Leen romaani on täysin tuntematon sekä alkuperäiskielellä että ruotsinnoksena (vai olenko liian ankara maanmiehiäni kohtaan taas...).

[Anssi Rauhala]

... Lukijakunnan tuntien voi myös olettaa että Harper Leen romaani on täysin tuntematon sekä alkuperäiskielellä että ruotsinnoksena (vai olenko liian ankara maanmiehiäni kohtaan taas...).

Meillä olisi ollut se helpompaa, että se suomennettiin nimellä Kuin surmaisi satakielen. Mutta kyllä maanmiehiään kohtaan pitääkin olla ankara. Samoin ulkomaalaisia kohtaan.

Harper Lee on julkaissut yhden romaanin, ja siitä tuli erittäin hyvä. Olisi vain kohteliasta kirjailijaa kohtaan, että me edes kerran sen lukisimme. Itsekin olin pitkälti neljännellä kymmenellä ennen kuin tulin sen lukeneeksi.

[Asko AA]

Kamut-kääntäjälle tuo nimisuomennos on pieni lottovoitto.
Paljon pahempia tulee vastaan ja joskus on pakko selitellä. Käännän kuitenkin tavalla tai toisella joka ikisen stripin -- alaviitteillä tai ilman. Oli aika pervoa lukea Vaasan yliopiston gradua "Duck, You Silly Swan", jossa käännökseni ruodittiin hyvin tarkasti ja asiallisesti läpi sanaleikkien välittymisen kantilta. Otsikko oli niitä harvoja repliikkejä, jotka sorruin selittämään alatekstillä. Yllättävän moni sanavitsi oli vaihtunut selvästi toiseksi, jollain tapaa suomalaisittain ymmärrettäväksi.

Harper Leen "Satakielen" olen nähnyt vain pariin kertaan elokuvana, mutta Capote-elokuvan myötä ihastuin niin ikihyviksi Catherine Keenerin roolisuoritukseen kirjailijattarena, että vannotin itseäni lukemaan opuksen ensi tilassa. Täyttymystä ei ole vielä tapahtunut.

[Tuukka Saturi]

Millaisella vauhdilla käännöstyö etenee? Voiko joskus johonkin sanaleikin kääntämiseen mennä paljonkin aikaa?

[Anssi Rauhala]

Millaisella vauhdilla käännöstyö etenee? Voiko joskus johonkin sanaleikin kääntämiseen mennä paljonkin aikaa?

Käännösnopeus on kyllä ihan itsestä kiinni: jos kaikki on suoraviivaista ja simppeliä, mikä on kääntäessä kymmenen - viisitoista sivua (tai viiskytä strippiä) päivässä. Sitten tietysti, kaiken tultua kertaalleen läpikäydyksi, aloitetaan lukeminen uudestaan alusta, ja tällä kertaa oikein ajatuksella. Se vie lisää aikaa. Joskus tuplasti enemmän.

Sanonnat, sanaleikit, sensemmoiset voivat mennä vielä ohi silmien oikolukiessakin, ja se se vasta jää kismittämään jälkeenpäin. Semmoiseen käännöstöissä hairahduttuani voin sanoa, että vaikkei muilta sanomista tulisikaan, tekee mieli hakata itse päätään seinään. Miksenpä paljastaisi: olisin ollut oikeilla jäljillä, jos olisin joskus nähnyt klassikkoelokuvan Jules ja Jim. Mutta kun en ollut, en tiennyt, mikä oli viitekehys silläkin repliikillä.

Vain ne virheet, jotka itse huomaa (tai joista joku haukansilmä huomauttaa) jälkikäteen tehneensä, saavat masentumaan. Ne, joista ei saa tietää, eivät tunnu missään.

[Curtvile]

Sanonnat, sanaleikit, sensemmoiset voivat mennä vielä ohi silmien oikolukiessakin, ja se se vasta jää kismittämään jälkeenpäin. Semmoiseen käännöstöissä hairahduttuani voin sanoa, että vaikkei muilta sanomista tulisikaan, tekee mieli hakata itse päätään seinään. Miksenpä paljastaisi: olisin ollut oikeilla jäljillä, jos olisin joskus nähnyt klassikkoelokuvan Jules ja Jim. Mutta kun en ollut, en tiennyt, mikä oli viitekehys silläkin repliikillä.

Juuri näin.
Iso ongelma kääntämisessä on se että tulisi olla valtava yleistieto kulttuuristen sitaattien ja kaksoismerkitysten kohdalla, tietää vähän kaikesta kaikkea.
Aina piippu ei ole piippu, edes tekstin kohdalla.
Joskus ongelmia tulee siinäkin jos kääntäjä alkaa karsia toistuvia fraaseja tai mielestään karkeaa tai solvaavaa kielenkäyttöäkin ja murteisiin ja paikalisuutta ilmaiseviinäänneasuihin mentäessä täytyy miettiä mitä teksti menettää yleiskielisenä ja onko pohjanmaa suomen Arkansas.

[Ami]

Käännös on aina tulkintaa, ja koska suomen kielessä on paljon pitempiä sanoja kuin esim. englannissa, on tarvittaessa tiivistettävä ja toisinaan myös paikallistettava eli lokalisoitava.

Suosittelen omien juttujen kääntämistä paitsi kieliharjoituksena myös tapana saada uusi näkökulma sarjaansa. Kieltä vaihtaessa joutuu ajattelemaan ainakin vähän vanhemmista töistä uudelleen mikä se perimmäinen pointti olikaan. Samalla saa näkökulmaa siihen, miten erilaiset ilmaisutavat samallekin asialle muuttavat kokonaisuutta. TEkstin tärkeys tulee hyvin esiin.

[Asko AA]

Millaisella vauhdilla käännöstyö etenee? Voiko joskus johonkin sanaleikin kääntämiseen mennä paljonkin aikaa?

Nyt vasta huomasin, että tuohon jäi aikanaan vastaamatta. Sorry.

Oikein kiperän sanaleikin kääntämiseen voi mennä tuntejakin. Yleensä tosin jätän sellaisen hautumaan ja palaan kerran parikin "uusin silmin" asiaan. Koska myös tekstaan sarjat, minulla on vielä siinäkin vaiheessa mahdollisuus tulla toisiin ajatuksiin.

Metodina on listata suomenkielisiä sanoja ja synonyymejä sekä yrittää venkuilla niistä jonkinlaista vastaavaa sanaleikkiä. Kuten aiemmin mainitsemani vaasalainen tutkimus todisti, aika moni vitsi on korvattu toisella suomen kielen vääntelyyn perustuvalla sukkeluudella. Joskus harvoin se on jopa aivan eri aiheesta, jos huvittava kaksoismerkitys on juolahtanut jotain muuta kautta mieleen.

Tulevan Kamut-albumin ("Kaikentietävä shfinksi") hankalin käännettävä oli Katin unelma maitokylvystä. Jalo kysyy "Pasteurized?" Johon Kati "No - just up to my chin." Minä siinä sitten listaamaan suomalaisia maitoja ja niiden käsittelytapoja saadakseni aikaan edes jotain kaukaisesti kivaa "past-your-eyes"-kuulokuvan tilalle. Aika monta pohdintalinjaa sai "hylata" ennen kuin tyydyin "Kulutusmaitoa?" - "Ei vaan elvytysmaitoa!" -dialogiin. Myönnän että siinä vaihtui sekä vitsi että lajityyppi hiukan kulmikkaasti.

Yhden alaviitteenkin laitoin. Talviunille mennessä Kati säätää kelloradion asetukselle "march" , jolloin se rävähtää kolmannessa kuvassa raikuvaan marssiin. Pakkohan siinä on alleviivata, että masiinan englanninkieliset säädöt kääntyvät niin maaliskuuksi kuin marssiksikin.

[Jukka Laine]

Alkukielisiä Tenavia lukiessani huomasin että suoraan kääntymättömät stripit on 70-luvun suomentaja jättänyt yksinkertaisesti pois.

Vaikka on niissä oivalluksiakin. "Jäniskoirien johtaja" kuulostaa paljon mahtipontisemmalta kuin alkuperäinen "head beagle". Veltto kääntäjä olisi kääntänyt sen yhksikertaisesti "pääbeagle".

[Timo Ronkainen]

Onko tämä Kamut jo käännetty/työn alla? Pull the wool... tarkoittaa kutakuinkin hämäämistä, huijausta yms. Mutta mitens villat saa mukaan.  Kamuissa tuntuu vähän väliä olevat tämmösiä juttuja.

[Asko AA]

Onko tämä Kamut jo käännetty/työn alla? Pull the wool... tarkoittaa kutakuinkin hämäämistä, huijausta yms. Mutta mitens villat saa mukaan.  Kamuissa tuntuu vähän väliä olevat tämmösiä juttuja.

Luulenpa, että tulen painamaan tämän jollain tapaa villaisella.

Albumeissa mennään nyt vasta 2004 materiaalissa Bullsin säätämään tahtiin. Sunnuntaisarjat loikkivat edellä, mikä on välillä hämmentävää, jos jutut natsaavat aiheeltaan viikottaisstrippeihin ja pienimpien sivuhenkilöiden kertakäyttöisiksi oletetut käännösnimet ehtivät unohtua, jos niitä ei ole osannut toisella kierroksella edes etsiä (Chick Pea on nyt ollut sekä Maitopapu että Kikherne)...
McDonnellin alkuperäiskirjoissa jatkumot on jo yhdistelty tiiviimmin.

[T.Kokkila]

"Paljon porua, vähän villoja" voisi olla tuossa yhteydessä siedettävästi toimiva sanonta myös.

[Lurker]

Tai: "Se taitaa pitää meitä pässeinä."

[Lurker]

Kelpo tekstiä sarjakuvien kääntämisestä, hyvillä pohdinnoilla.

Nora Mahony: On translating David B.’s BLACK PATHS
Translating cultures is at the heart of it all...