Uusitut käännökset

[pasoleati]

Onkohan poliittisella ilmapiirillä osuutta asiaan kun Barksin tarinan Nuorna vitsa väännettävä uusitussa käännöksessä (Ankalliskirjasto 7) pojat eivät haluakaan terroristeiksi vaan räjähdemiehiksi.

Muutenkin ainakin tässä tarinassa uusitut käännökset ovat huononnuksia. Ja näitä uudistuksia vielä iljetään kehua, ...kele.

[pasoleati]

Mutta silti terroristi istuu tarinaan paremmin, etenkin kun "räjähdemies" nimikettä ei ole olemassa. Olisivat käyttäneet "panostajaa".

[Timo Ronkainen]

Karjala -tietokantasäätiö - ammatinimikkeet fyrvärkare ilotulittaja, räjähdemies.
On ilmeisesti vanha nimike. Sopii ajankuvaan, 1940-luku.

Timo

[pasoleati]

No ei se sitä paranna. Entäpäs kohta jossa vanhan käännöksen mukaan pojat lainaisivat rahaa 30% korolla, uudessa vain 10% korolla? Tai vanha "Saanko minä vitsan sitten kun te ette enää jaksa?" vs. uusi "Mutta professori, tehän sanoitte, että lasten täytyy saada...". Ja ei uuden version "Älä häiritse! Suuren taiteilijan pitää saada harjoitella." ole lähelläkään vanhan version "Kai tiedät, ettei puolivalmista työtä näytetä hulluille eikä herroille." iskevyydelle.

[Timo Ronkainen]

"Älä häiritse! Suuren taiteilijan pitää saada harjoitella." ole lähelläkään vanhan version "Kai tiedät, ettei puolivalmista työtä näytetä hulluille eikä herroille." iskevyydelle.

Niin tai näin, alkuperäistä lähempänä ollaan:

[pasoleati]

Lisää vettä myllyyn: vertailin tänä aamuna perinteistä ja uusittua (julk. Kolme rohkeaa miestä) käännöstä tarinasta Koulusalapoliisi. Uusi versio on ihan syvältä. Uudet nimet ovat onnettomia: esim. Kallesta on tullut PEKE! Uusitut sanonnat ovat huonoja, mitäänsanomattomia. Esim "virkavalta" on korvattu niin vaisulla sanalla "viranomaiset".

Kuka on ylipäätään keksinyt, että klassikkotarinoiden klassikkokäännökset pitää pilata, "tarkistamisen" nimissä? Ko. tyyppi pitäisi saattaa edesvastuuseen pyhäinhäväistyksestä.

[Samppa]

Kuka on ylipäätään keksinyt, että klassikkotarinoiden klassikkokäännökset pitää pilata, "tarkistamisen" nimissä? Ko. tyyppi pitäisi saattaa edesvastuuseen pyhäinhäväistyksestä.

Tämä on täysin totta. Sarjojen tunnelma on aina järjestään kärsinyt kaikissa sarjoissa, joissa vanha värikäs käännös on modernisoitu kuivakkaammalle nykykielellä. Vanhanajan puheenparsissa on juuri oma viehätyksensä, jota nämä uudistetut eivät tavoita.

[Illodiini]

Yksi näkökulma mitä ei ole käsitelty nähdäkseni puhuttaessä käännöksistä, on: Aikanaan tehdyt, mahdollisesti sitten hiukan virheellisetkin kääntämiset ovat paljon lähempänä alkuperäisten Barksien henkeä, koska myös kääntäjät, ensin Sirkka Ruotsalainen(jonka englannin taito oli tiettävästi melko kevyt), sitten nämä Markut, olivat eetokseltaan lähempänä sitä aikaa ja henkeä, jolloin nämä teokset pukattiin maailmalle! 50- ja 60-luvun sukkeluuksien korvaaminen nykyaikaisilla mestaroinneilla on mielestäni karhunpalvelus, huolimatta tarkemmasta käännöksestä.
Tuokaa "IISKOTTI!" takaisin!

Illodiini

[Timo Ronkainen]

Tämä ei ole Barksia, vaan Scarpaa. Uuden ja vanhan käännösken eroista ja tarkkuudesta on silti kyse.
Mainittakoon tässä vielä että 1950-luvun Aku Ankkojen käännöset tehtiin tanskan kielestä, eli olivat käännöksen käännöksiä. Siksipä mm. kirkuvasta cowboysta tuli itkevä merimies.

Timo

[Timo Ronkainen]

vuonna 2007 olisi pitänyt johtosarjan käännös tehdä norjan kielestä,

Näin vielä nykyäänkin, globaalina interwebin aikakautena. Kas.

Timo

[Tarkastaja Tars]

Uuden ja vanhan käännösken eroista ja tarkkuudesta on silti kyse.
Timo

Minäkin olen tarkastanut tämän kaiken ja vankka mielipiteeni on sama useiden muiden asiasta kirjoittaneiden kanssa: Uudet "tarkemmat" käännökset ovat suureksi osaksi kummallista  ilmeetöntä töks-töks-kieltä joka ei tavoita ruudun ajatusta eikä asiaa. Olin aina ollut siinä uskossa että käännöksen tehtävä on kääntää itse ajatus ja sisältö kokonaisuuteena, ei sana kerrallaan. Suomen kielessä ja Amerikassa puhuttavassa englannissa on täysin eri nyanssit sana- ja lausetasolla. Ei käännöksestä tee samaa tarkoittavaa se että sanakirjan mukaan sanaparit vastaavat toisiaan molemmissa kielissä. Humoristinen ote, tyyli ja piilotarkoitus voi silti olla tyystin toinen ja näissä nimenomaan mennään omasta mielestäni pahasti metsään useiden "tarkistettujen" ja "tarkempien" käännösten kanssa.

TT

[Ördög]

Mainittakoon tässä vielä että 1950-luvun Aku Ankkojen käännöset tehtiin tanskan kielestä, eli olivat käännöksen käännöksiä. Siksipä mm. kirkuvasta cowboysta tuli itkevä merimies.

Timo

"Meitä sanottiin tuomenmarjoiksi siksi, että juoksimme niin hyvin".

Onko tuokin kuolematon lause tanskasta käännetty? Minua se on kaikessa absurdiudessaan vaivannut jo vuosia. Vasta pari vuotta sitten sain lukea selityksen Kalle Anka & C:o - Den kompletta årgången-kirjasarjan erään osan esipuheesta. Ruotsiksi Aku kehui kuuluneensa Häggbären-nimiseen lippukuntaan, millä viitattiin juoksija Gunder Häggiin.

Käännös lienee siis tehty ruotsista, mutta eikö kääntäjä ymmärtänyt sanaleikkiä? Mitä varten Akun sinänsä ymmärrettävästä "selityksestä" tehtiin eräs AA-lehden historian kaikkein oudoimpia lausahduksia?

Itse olisin antanut Akun porukalle omaan juoksijalegendaamme viittavan nimen. Nurmilinnut, tai vaikkapa Nurmilaukat ...

http://fi.wikipedia.org/wiki/Nurmilaukka

[Timo Ronkainen]

Häggbär on tosiaan tuomenmarja, mutta joo -- Gunder Hägg --- Daniel Boone.
Olisiko suomalaista nimeä pikemmin pitänyt hakea suomalaisesta muinaisuudesta ja eränkävijöistä? Mene ja tiedä. Tai siis mitähän tanskalaisessa oli?

Timo

[Ari]

Akun joululahjatoivomus atomipommi (Jouluparaati 1953) on myöhemmässä näköispainoksessa muutettu taskulaskimeksi.

Mistä muuten kengänpohjien sauhut on suomennettu?

[Ari]

Missä kohtaa siinä oli kengänpohjien sauhut?

Ei siinä, vaan AA:ssa 4/1952 sivun 2 ylemmässä puolen sivun stripissä Mortti sanoo: "Mikki-setä ... etkö tiennyt, ettei kengänpohjien sauhua saa vetää keuhkoihin?"

Saman sivun alemmassa stripissä Mikki sanoo Mortille ja kaverille mm: "Katsokaa nyt, pojat, niin näette oikeaa tekniikkaa! Tätä sanotaan 'vauvan selkäsaunaksi' ..."