Uusitut käännökset

[pasoleati]

Onkohan poliittisella ilmapiirillä osuutta asiaan kun Barksin tarinan Nuorna vitsa väännettävä uusitussa käännöksessä (Ankalliskirjasto 7) pojat eivät haluakaan terroristeiksi vaan räjähdemiehiksi.

Muutenkin ainakin tässä tarinassa uusitut käännökset ovat huononnuksia. Ja näitä uudistuksia vielä iljetään kehua, ...kele.

[Jukka Laine]

Originaalissa (WDC # 92) on "explosive experts". Eli terroristi oli väärä käännös alunperin.

[pasoleati]

Mutta silti terroristi istuu tarinaan paremmin, etenkin kun "räjähdemies" nimikettä ei ole olemassa. Olisivat käyttäneet "panostajaa".

[Timo Ronkainen]

Karjala -tietokantasäätiö - ammatinimikkeet fyrvärkare ilotulittaja, räjähdemies.
On ilmeisesti vanha nimike. Sopii ajankuvaan, 1940-luku.

Timo

[pasoleati]

No ei se sitä paranna. Entäpäs kohta jossa vanhan käännöksen mukaan pojat lainaisivat rahaa 30% korolla, uudessa vain 10% korolla? Tai vanha "Saanko minä vitsan sitten kun te ette enää jaksa?" vs. uusi "Mutta professori, tehän sanoitte, että lasten täytyy saada...". Ja ei uuden version "Älä häiritse! Suuren taiteilijan pitää saada harjoitella." ole lähelläkään vanhan version "Kai tiedät, ettei puolivalmista työtä näytetä hulluille eikä herroille." iskevyydelle.

[Timo Ronkainen]

"Älä häiritse! Suuren taiteilijan pitää saada harjoitella." ole lähelläkään vanhan version "Kai tiedät, ettei puolivalmista työtä näytetä hulluille eikä herroille." iskevyydelle.

Niin tai näin, alkuperäistä lähempänä ollaan:

[Jukka Laine]

Olen Pason kanssa samoilla linjoilla. Vanhoissa Barks-suomennoksissa oli tiettyä hullua luovuutta. Markut, Kivekäs ja Saarinen, noita tuohon  aikaan väsäsivät yhdessä ja erikseen. Barksiin vielä selvästi panostettiin eniten.

Muissa käännöksissä olikin sitten kirjavuutta.

[pasoleati]

Lisää vettä myllyyn: vertailin tänä aamuna perinteistä ja uusittua (julk. Kolme rohkeaa miestä) käännöstä tarinasta Koulusalapoliisi. Uusi versio on ihan syvältä. Uudet nimet ovat onnettomia: esim. Kallesta on tullut PEKE! Uusitut sanonnat ovat huonoja, mitäänsanomattomia. Esim "virkavalta" on korvattu niin vaisulla sanalla "viranomaiset".

Kuka on ylipäätään keksinyt, että klassikkotarinoiden klassikkokäännökset pitää pilata, "tarkistamisen" nimissä? Ko. tyyppi pitäisi saattaa edesvastuuseen pyhäinhäväistyksestä.

[Samppa]

Kuka on ylipäätään keksinyt, että klassikkotarinoiden klassikkokäännökset pitää pilata, "tarkistamisen" nimissä? Ko. tyyppi pitäisi saattaa edesvastuuseen pyhäinhäväistyksestä.

Tämä on täysin totta. Sarjojen tunnelma on aina järjestään kärsinyt kaikissa sarjoissa, joissa vanha värikäs käännös on modernisoitu kuivakkaammalle nykykielellä. Vanhanajan puheenparsissa on juuri oma viehätyksensä, jota nämä uudistetut eivät tavoita.

[Jukka Laine]

Ja ei uuden version "Älä häiritse! Suuren taiteilijan pitää saada harjoitella." ole lähelläkään vanhan version "Kai tiedät, ettei puolivalmista työtä näytetä hulluille eikä herroille." iskevyydelle.

Heh, uudessa Rahat vai kolmipyörä - triviakirjassa on vastauksena tuo vanha käännös, kun yleensä on käytetty uusia. Kiitos avusta arvostelussa.

[Illodiini]

Yksi näkökulma mitä ei ole käsitelty nähdäkseni puhuttaessä käännöksistä, on: Aikanaan tehdyt, mahdollisesti sitten hiukan virheellisetkin kääntämiset ovat paljon lähempänä alkuperäisten Barksien henkeä, koska myös kääntäjät, ensin Sirkka Ruotsalainen(jonka englannin taito oli tiettävästi melko kevyt), sitten nämä Markut, olivat eetokseltaan lähempänä sitä aikaa ja henkeä, jolloin nämä teokset pukattiin maailmalle! 50- ja 60-luvun sukkeluuksien korvaaminen nykyaikaisilla mestaroinneilla on mielestäni karhunpalvelus, huolimatta tarkemmasta käännöksestä.
Tuokaa "IISKOTTI!" takaisin!

Illodiini

[Timo Ronkainen]

Tämä ei ole Barksia, vaan Scarpaa. Uuden ja vanhan käännösken eroista ja tarkkuudesta on silti kyse.
Mainittakoon tässä vielä että 1950-luvun Aku Ankkojen käännöset tehtiin tanskan kielestä, eli olivat käännöksen käännöksiä. Siksipä mm. kirkuvasta cowboysta tuli itkevä merimies.

Timo

[Jukka Laine]

Mainittakoon että kun Tony Strobl -erikoisnumeroon vuonna 2007 olisi pitänyt johtosarjan käännös tehdä norjan kielestä, niin toimitin alkuperäisnumeron skannit toimitukselle ja käännös tehtiin englannista.

[Timo Ronkainen]

vuonna 2007 olisi pitänyt johtosarjan käännös tehdä norjan kielestä,

Näin vielä nykyäänkin, globaalina interwebin aikakautena. Kas.

Timo

[Tarkastaja Tars]

Uuden ja vanhan käännösken eroista ja tarkkuudesta on silti kyse.
Timo

Minäkin olen tarkastanut tämän kaiken ja vankka mielipiteeni on sama useiden muiden asiasta kirjoittaneiden kanssa: Uudet "tarkemmat" käännökset ovat suureksi osaksi kummallista  ilmeetöntä töks-töks-kieltä joka ei tavoita ruudun ajatusta eikä asiaa. Olin aina ollut siinä uskossa että käännöksen tehtävä on kääntää itse ajatus ja sisältö kokonaisuuteena, ei sana kerrallaan. Suomen kielessä ja Amerikassa puhuttavassa englannissa on täysin eri nyanssit sana- ja lausetasolla. Ei käännöksestä tee samaa tarkoittavaa se että sanakirjan mukaan sanaparit vastaavat toisiaan molemmissa kielissä. Humoristinen ote, tyyli ja piilotarkoitus voi silti olla tyystin toinen ja näissä nimenomaan mennään omasta mielestäni pahasti metsään useiden "tarkistettujen" ja "tarkempien" käännösten kanssa.

TT