Sarasvatin hiekkaa

[T.Kokkila]

Aamulehti aloitti sunnuntailiitteessään 3.6.2007 uuden kotimaisen sarjakuvan, joka perustuu, ei enempää eikä vähempää kuin Risto Isomäen tieteisromaaniin Sarasvatin hiekkaa. Käsikirjoittaja Petri Tolppanen ja piirtäjä Jussi Kaakinen ovat tehneet 55-osaisen sarjakuvaversion Isomäen erittäin ajankohtaisesta kirjasta. Tähtivaeltaja-palkittu romaanihan kertoo siitä, mitä ilmastonmuutos pahimmillaan voi aiheuttaa. Yksi pelottavimpia koskaan lukemiani kirjoja itse asiassa.

Ensimmäinen jakso on kaksisivuinen, jatkossa ilmeisesti sarja etenee yhden sivun viikkovauhtia. Edellisen viikon jakso on luettavissa netissä Aamulehden sivuilla, ja lehtijulkaisun jälkeen tarinan lupaillaan ilmestyvän albumina.

Tekijöiden kommentteja ja sarjiksen nettiversio täällä:
www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_paajutut/4992033.shtml

[Matti Karjalainen]

Näyttääpäs tyylikkäältä tuon ensimmäisen näytesivun perusteella. Nyt melkein harmittaa, etten enää tilaa Aamulehteä. Melkein.

Matti Apunen voisi kirjoittaa sarjakuvaan myös oman kommenttiraitansa, jossa tämä pistäisi "ituhipit" ja "villapaitapuunhalailijat" ojennukseen ja kertoisi, miten USA:n nuiva suhtautuminen Kioton sopimukseen on ihan perusteltavissa.

[Anssi Rauhala]

... perustuu, ei enempää eikä vähempää kuin Risto Isomäen tieteisromaaniin Sarasvatin hiekkaa. ...
... lehtijulkaisun jälkeen tarinan lupaillaan ilmestyvän albumina.

Siis jotakuinkin ensi vuonna näihin aikoihin olisi albumi saatavilla? Ostan!

[JanneT]

Hienolta näyttää. Kyllä Suomessa osataan. Ensimmäinen sivu on jostain kumman syystä pakattu niin huonosti nettiin että tekstin lukeminen on melko rasittavaa, mutta toinen sivu on aivan skarppi..?

[Curtvile]

Oikein tervetullut uutinen.
Jälki on kaunista ja vaikka hra Hiltusta suuresti arvostankin ei kilpailu tällä saralla tee pahaa.
Isomäen scifi on ihastuttavan isoa olematta sitä miksi lajityyppi yleensä tuomitaan tyyliin"Lennettyään raketillaan orgoplanatashien planeetalle, avaruuskornetti Ramses Scanlon heilautti esiin megatoonisen plasmalaserinsa..."

albumi menee ostoslistalle.
Nykyisen julkaisijan kanta hieman outo. Tarkka sitaatti nettisivulta: Risto Isomäki kirjoitti ilmastonmuutoksen palkittuun romaaniinsa Sarasvatin hiekkaa (Tammi 2005). Suosiota kuvaa, että vieläkin teos kuuluu kirjastojen tasaisimmin lainattuihin.

vieläkin? mikä vieläkin? olisiko lainaamiset pitänyt lopettaa jo 2006?

[Antti Vainio]

Kyllä tuo ulkoasu kovat  eurooppalaiset standardit täyttää.Minun ongelma scifin kanssa on usein että ne ihmiset ei ole kiinnostavia joiden kohtaloista pitäisi olla huolissaan. Tässäkin on kaksi ekaa sivua jossa henkilöistä ei kerrota mitään

[Curtvile]

Myönnän että usein scifissä miljöö ja tarina syövät päähenkilöiden..kiinnostavuutta, mutta sinne päin ollaan menossa.
Pasi Jääskeläisen tai Johanna Sinisalon hahmoista saisi ehkä enemmän irti (ei silti sitä keski-ikäisen ihmisen eksitentilistista kriisiä, vaan jotain hivenen tähdellisempää) kuin Isomäen ekologispainotteisista tarinoista.

Henkilöt ovat tutkijoita joilla on perhettä ja ystäviä niin venäjllä kuin muuallakin mutta tarinalle sillä osalla heitä ei vielä  ole väliä.
Vasili on funktionalisti, Natalia pehmeämpien arvojen edustaja.

[Antti Vainio]

Luin joku aika sitten Ballardin haastattelun (scifikirjailija josta olen aina pitänyt, vähän kuin Dick joka ei myöskään välitä paljoakaan siitä tieteellisestä puolesta) joka kuulosti edelleen yllättäen vähän katkeralta siitä että sitä ei hyväksytty näissä scifipiireissä jossa kaverit takoi avaruussotia kilohinnalla. Ballard on saanut Bookerit ja muut ja se on kaikkien mielstä oikea kirjailija, silti kyrpii näköjään vieläkin. Tämä on ohi aiheen mutta saanpahan mainostettua Ballardia, lukekaa sen kirjoja

[Veli Loponen]

vieläkin? mikä vieläkin? olisiko lainaamiset pitänyt lopettaa jo 2006?

Tuskin se sitä tarkoittaa. Kirjastoissakin kirjoilla on tietty elinkaari. Uusia kirjoja lainataan enemmän ja tietyn ajan jälkeen sitten vähemmän. Se, että kirjaa vielä kahden vuoden jälkeenkin lainataan tasaisen hyvin (en tosin tiedä määriä), kertoo siitä, että kirja kiinnostaa ja sitä tullaan kirjastosta etsimään.

Mutta itekin lukaisin ensimmäiset sivut Aamulehden Asiat-liitteestä (vai oliko se se toinen?) ja hyvältä näytti. Näiden perusteella tuli itelle vähän liikaa sellainen luontodokkari-tunnelma, mikä ei mielestäni sarjakuvassa ole koskaan toiminut (joskus koitin mm. lukea Jaques Costeaun jutuista tehtyjä sarjakuvia). Mutta kyllä varmaan albumiinkin tutustun, kun se ilmestyy, vaikka en sitä tapani mukaan luultavasti ostakaan.

[Curtvile]

Ehkä pitäisi opetella hymiöiden käyttö (tai ehkä ei)
Phillip K Dickiltä opittu paranoia vain sanoi ettei termiä "vieläkin" olisi käytetty jos olisi kyseessä muu kuin genrekirjailija.
Tai esimerkiksi sarjakuvantekijä.
Toivon mukaan olen väärässä.

Tätä sinällään erikoista ratkaisua sopii silti kannustaa, päivälehtien julkaisemat muut kuin huumorisarjakuvat ovat harvinaisuus, kotimaiset scifisarjakuvat vielä suurempi.
Mutta kuka sovittaisi Heräämisen?

[Veli Loponen]

Phillip K Dickiltä opittu paranoia vain sanoi ettei termiä "vieläkin" olisi käytetty jos olisi kyseessä muu kuin genrekirjailija.

Voi olla. Tosin asiaa voi katsoa toiseltakin kantilta. Pikaisesti tarkistin Tampereen kirjastojen tilanteen Da Vinci -koodin suhteen. Yhtä vaille kaikki kappaleet (n. 30) olivat lainassa. Varauksia ei ollut. Tässä yhteydessä minä, jos olisin toimittaja ja kirjoittaisin juttua vinskikoodin sarjakuvasovituksesta, että käyttäisin "vieläkin" sanaa. Ja juurikin niin, että ne paranoian riepoteltavana olevat olisivat kerrankin oikeassa.

Mutta tosiaan. Olisikin kiva, jos tämä olisi sen kokoinen menestys, että se poikisi sitten lisääkin suomalaisten scifikirjojen sarjakuvasovituksia. Ja kun nekin menestyisivät, saataisiin ehkä alkuperäisiä suomalaisia scifisarjakuvia. Hiltunenkin voisi tehdä toisen.

[Antti Vainio]

Älkääs viitsikö. Kirjastot poistavat yllättävän ärhäkästi hyviä kirjoja joita ihmiset lainaisivat mielellään kun niillä on näitä tulosvastuita ja muuta paskaa. Ja scifi vanhenee vuodessa niiden mielestä jotka ajattelee että tärkeintä on että tekniset yksityiskohdat on oikein. Te olette kumpikin oikeassa mutta kirjastojen määrärahaihmiset väärässä, ei kirjasta pysty edes kymmenessä vuodessa sanomaan että oliko se ihan huti

[OlliH]

Riston scifi kuuluu selvästi siihen luokkaan jossa ihmiset ovat pahvikulisseja, itse en pidä tätä suurena ongelmana, mutta ymmärrän kyllä jos monet pitävät. Sarjakuvaksi muuttaminen tuskin auttaa asiaa. Muutenkin olen pikkaisen skeptinen voiko tuosta tulla kovin viihdyttävää, mutta yleisesti toki kannatan sekä scifiä, sarjakuvascifiä, suomalaista sarjakuvascifiä että suomalaista yhteiskunnallisen särmän omaavaa sarjakuvascifiä.

Silleinkin kivaa että tulee ehkä luettua tämän ohella vihdoin se romaanikin. Seuraavaksi kuitenkin sarjakuvaksi saarnaavan Heräämisen sijaan Pimeän pilven ritarit.

[Anssi Rauhala]

Riston scifi kuuluu selvästi siihen luokkaan jossa ihmiset ovat pahvikulisseja, itse en pidä tätä suurena ongelmana, mutta ymmärrän kyllä jos monet pitävät.

Joo, makuasia, josta saa ihan rauhassa kiistellä. Kukaan ei ole väärässä ja kaikki ovat oikeassa...

Muistan sen, miten samantapaista ilmiötä kuvasi Sharyn McCrumb kirjassaan Bimbos of the Death Sun : insinööri oli kirjoittanut scifikirjan, missä outo säteily sai naiset sekoilemaan, "...mutta tietenkin pääasia oli se, että ilmiö vaikutti haitallisesti myös tietokoneisiin." On kirjailijoita, jotka keskittyvät siihen, mikä kulloinkin tarinan kannalta on tärkeää.

Ihmiset (ja epäilemättä myös nykyeläimet) ovat maailmassa vain ohimenevä ilmiö. Kvartsipegmatiitti tokaisee laavabasaltille miljoonan vuoden päästä: "Mikäs tuo oli?" "Jaa mikä?" "No se, mikä just tästä meni." En huomannut."

[MarkZero]

Hieno homma. Olin viikonlopun siellä missä aamulehti ilmestyy ja luin ekat kaksi sivua. Suomalaiseksi sarjakuvaksi hyvää piirrostyötä, väritys tosin hieman tunkkaista ja ei niin onnistuneita väririnnastuksia. Vedenalaiset maisemat antaisivat paljon mahdollisuuksia väripuoleen. Veljen vaimo kehui sarjista ja vielä erikseen Isomäen "kommenttiraitaa". Itse kyllä haluan lukea tämän sitten joskus yhdellä istumalla, luulisin että muutama kymmenen lisäsivua tekisi hyvää, mutta varmaan tuokin riittää. Kiinnostuksella  odotan.

nimim. "sivusta seuraaja"