The Dreaming

[Laura Sivonen]

Egmont muistaa pieniä mangusteja tulevana kesänä jälleen uudella pseudomangasarjalla, jonka tarkoitus olisi ilmestyä 13.6. - asiasta lisää jahka virallisempia tiedotteita alkaa ilmestyä.

The Dreamingista kertoo tarkemmin sen rapakon takainen kustantaja Tokyopop.

[Wade]

Onko tuo pseudo- sitä 'feikki- mangaa'? Täytyyhän tutustua moiseen.

[Mon of Olay]

The Dreamingista kertoo tarkemmin sen rapakon takainen kustantaja Tokyopop.

Hmm, lyhyt kauhusarja, ja kuvituskin vaikutti ihan okeilta. Menee ostoslistalle. Sarjan kuvittaja Queenie Chan aikoo muuten seuraavaksi piirtää Dean R. Koontzin kirjoihin perustuvaa Odd Thomas -sarjaa, joka puolestaan ei mene ostoslistani lähellekään. 

[Jukka Laine]

Aikaisempi The Dreaming oli Sandmanin Vertigo-jatko, joka mielestäni on turhaan aliarvostettu. Kokoelma-alppareitakin tuli vain kaksi. Hyvää matskua olisi ollut enemmänkin.

[Curtvile]

Jaa. No kai sitten sitäkin.
Koska joku keksii suomentaa Iton Uzumaki -Spiral obsessionsia ja olisihan Tokyopopiltakin löytynyt War on Flesh.

Toisaalta: toivotaan parasta, odotetaan pahinta jnejne.

[Aura]

Jos en ihan väärin muista, selailin tätä joskus ja näytti ihan ookoolta ainakin piirrosjäljen perusteella. Ellen sitten erehdy sarjasta...

[J. Suominen]

Aikaisempi The Dreaming oli Sandmanin Vertigo-jatko, joka mielestäni on turhaan aliarvostettu.

Meikä on aina luullut, että kyseessä on australialaisten alkuasukkaiden uniaika, mutta kai se on sitten Gaiman senkin keksinyt...

Pientä edittiä... Onkos tämä muuten ensimmäinen suomennettu australialainen sarjakuva(-albumi)? Täältä jos mistä luulisi tämänkin nippelitiedon löytyvän...

[Curtvile]

Saattaa hyvinkin olla.

Uneskelu luettu.
Saattaa olla että tietty negatiivinen, kehno se kumminkin on-asenne auttoi, sillä ylitti odotukset.
Sarjan mystisiä tapahtumia valotetaan vähän kerrassaan eikä sarja sisällä tähän asti ainuttakaan Chibichibi-tööttööt-osiota jotka aikaansaavat lähinnä rasittunutta ja väsynyttä kyllästymistä.

Piirrosjälki on ajoittain ensiluokkaista ja lukusuuntakin on oikea.
Ainoat suuremmat viat mitä voi mainita ovat henkilöiden tunnerekisterin ja mangailmaisun välinen ristiriita sekä tarinan epätasaisuus.
Mangassa ilmeet ovat usein ylikorostuneita, niin tässäkin, mutta nyt ei syntynyt minkäänlaista aidon tunteen tai samaistumisen kokemusta, jos ei sitten kyllä tuota edellä mainittua chibihötön aikaansaamaa vaivaantuneisuutta.
Eli kohkaavaksi ylinäyttelyksi ei menen, mutta ei mikään Otherskaan ole.

Kaksoset ja muutkin tarinan hahmot ovat sinällään paperia ohuempia, teinikauhuleffojen roolihahmoja parhaasta päästä, mutta luotu historia, taustoineen ja kelvollisine kummitus/kauhuteemoneen kantaa pitkälle.
Tempo on enimmän osan aikaa viipyilevä, kasaten jännitteitä ja osa kuvakulmista ja leikkauksista on oikeasti oivaltavia.

Lokakuussa saapuva kakkonen tullee varmasti luettua.
Kaikki kunnia mangalle, mutta nk.realistisella tyylillä piirrettynä tämä pääsisi näinkin ohuella juonella paljon pidemmälle.

[J. Suominen]

Onko tuo pseudo- sitä 'feikki- mangaa'? Täytyyhän tutustua moiseen.

Odotan innolla sitä päivää, kun Toyotoilla ajelevat alkavat sanoa muita autoja pseudo-Toyotoiksi tai pseudo-autoiksi.

Tämä mangan kaltainen tuote on saanut lähestulkoon vain ja ainoastaan hyväksyvää palautetta. Ihan tässä entisestään innostuu seuraavien osien pakettiin pistämisestä...

[Aura]

Nyt on sitten Dreamingit luettu kahteen kertaan, ja pidin kovasti. Itseäni ei päässyt haittaamaan mainittu kliseisyys, sillä en ole pahemmin lukenut (tai katsonut) lajityypin muita edustajia.

Ainoat asiat mitkä lukiessa häiritsivät olivat pienet kauneusvirheet: välillä puhekuplien ja tekstien asettelu keskeytti lukemisen ja sai miettimään että "mites päin nämä nyt pitää lukea?" Myös yhden ilmeen liiallinen viljely otti päähän, aivan kuin hahmojen reaktiot eivät aina vastaisi sitä mitä tarinassa haluttiin tuoda ilmi. Hahmoistakin olisi toki voinut saada enemmän irti, nyt käsittely jäi kovin pintapuoliseksi.

Muuten tyylikäs ja tunnelmakin oli kohdallaan, varsinkin ensimmäiseen alppariin oli saatu hienosti rytmitettyä ns. säikäytyskohdat ja piirrosjälkikin oli hienoa vaikka pientä hiomista ehkä tarvitsisikin. Kiva paketti. \o/

[Nina Jurvanen]

Lokakuussa saapuva kakkonen tullee varmasti luettua.
Kaikki kunnia mangalle, mutta nk.realistisella tyylillä piirrettynä tämä pääsisi näinkin ohuella juonella paljon pidemmälle.

Oot varmaan lukenut jo koko sarjan 3 osaa. Vieläkö arvioisit sarjaa juoneltaan ohueksi? Jos näin on, niin lupaan kusta päällesi! No joo, leikki leikkinä, mielestäni sarjan juoni vaan oli se kantava tekijä, hahmot ja piirrostyyli eivät niinkään. Vaikka hyvin oli grafiikkakin vedetty, ei siinä mitään.

[Curtvile]

Oot varmaan lukenut jo koko sarjan 3 osaa. Vieläkö arvioisit sarjaa juoneltaan ohueksi? Jos näin on, niin lupaan kusta päällesi!

Siitä sitten vaan. Ei se tarinan juoni siitä parane.
Ei se huono ollut mutta ei mikään kovin kummoinenkaan.
Minulle tarinan ei tarvitse olla maailman omaperäisin tässä vaan lajityyppiä tuntevana ei ollut kovin suurta antia.
Pyörää ei keksitty uudestaan, ei silti ihan sakkorengas

[Nina Jurvanen]

Ei se huono ollut mutta ei mikään kovin kummoinenkaan.
Minulle tarinan ei tarvitse olla maailman omaperäisin tässä vaan lajityyppiä tuntevana ei ollut kovin suurta antia.
Pyörää ei keksitty uudestaan, ei silti ihan sakkorengas

Olihan siinä käytetty Australian alkuperäiskansojen legendoja kantavana tekijänä, mistä mielestäni juonelle koituu iso plussa. Tosin en kauhugenreä kovin hyvin tunne, joten mitäs siitä tappelemaan, mielipiteistä...

[LadyNancy]

Itse tykkäsin hirveästi tästä sarjasta. Upeat Victoriaaniset puvut, kauhu elementtejä, hullu vanha nainen ja koulutyttöjä = mielestäni toimiva yhdistelmä. Olisin voinut lisääkin lukea, pitää vaan ottaa uudestaan luettaviksi, nyt kun ei tarvitse odottaa että uusi numero tulee. Tykkäsin juonesta, mukavan aavepainotteista ja synkkää menneisyyttä.