Villimpi Pohjola

[JP]

Kiitos kiitos! Kiva kuulla että tykkäätte.

[Hanna]

Todellakin nautinnollinen kattaus. Tykkäsin erityisesti värityksestä ja "kikkailuista", esim. se tekotaiteellinen tyyli oli hulvaton! Miinusta samasta asiasta kuin Kvaakin arvostelussakin sanottiin eli joitakin miespuolisia päähenkilöitä oli hieman turhan vaikea erottaa ulkonäöllisesti toisistaan. Mutta se on pieni miinus, tykkäsin tarinoista ja eritoten piirrosjäljestä ihan mielettömästi. Minusta tämän menestymiselle suuremmankin yleisön keskuudessa ei luulisi olevan mitään esteitä, sen verran mainstreamiin uppoavaa tavaraa ja juttuja joihin on helppo samaistua ja sanoa, että juuri noinhan se menee.

Erityiskiitokset JP:lle hienosta omistuskirjoituksesta/-piirroksesta 

[dErasmus]

Ja sitten ko kaikki Limingassa valittaa, ettei tietokoneella saa hyvännäköstä sarjakuvaa tehtyä. Nytpähän voin syöttää tota albumia kaikille. :3
Joo, ite tykkäsin, kauheen söpönoloinen albumi. Itsekeskeisesti sanottu, mutta jotenkin toi pönkitti itseluottamusta siitä, ettei jokaisen nenän tarvii olla maailman persoonallisimman näkönen uloke. =D

[Lönkka]

Ostin eilen ja lukaisin jo läpi.

Kaikin puolin oli hienoa stuffia!
Englanninkieliset käännöksetkin näyttivät pistokokein olevan soljuvia.


Ainoa mikä kummastutti oli tyylilajillinen seikka laittaa lähes jokaiseen naamaan nenän ja poskipäiden kohdalle vaakaviivoja. Jatkuva käyttö, nenän kanssa ja ilman, kummastutti.

Kertoisiko joku yksinkertaiselle mitä nämä viivat kuvaavat niin voisi aueta helpommin?

[KimmoK]

Ikäänkuin nuorennettu ja enemmällä fantasialla varustettu painos Krampeista.

Tuossahan se olikin kiteytettynä. Nyt on siis albumi luettu ja tykätty. Kuten Krampeissa, ei tässäkään ole henkilöillä hirveästi merkitystä. Tarinat toimivat yleisinä tuokiokuvina ja sattumuksina nuorten ihmisten elämästä riippumatta siitä, ketkä henkilökaartista ovat mukana. Vasta loppupuolella olleesta uudenvuoden juhlapöydästä laskin, että niitä todellakin oli peräti kymmenen. Näin siis ainakin minun kohdallani. Mutta siis: hauskoja tarinoita, hyviä oivalluksia, kivan näköistä piirrosjälkeä ja varsinkin väritysjälkeä. Lisäksi "villimpi pohjola" -tekstiä oli hauska bongailla .

[PTJ Uusitalo]

Kertoisiko joku yksinkertaiselle mitä nämä viivat kuvaavat niin voisi aueta helpommin?

Selkäydinreaktio sanoo "punastuksia." Näin eksessiivisellä käytöllä veikkaisin kuitenkin poskien muusta ihosta poikkeavaa väriä ylipäätään. Tuohan se ilmettä ja varjostuksen tuntua.

[Lönkka]

Selkäydinreaktio sanoo "punastuksia."

Tuota minäkin olen aiemmin olettanut mutta kun tosiaan tuntui että tki vaikeaa löytää hahmo jolla ei tuota ollut niin pisti ihmetuttämään onko aiempi käsitykseni siis ollut väärä.

Näin eksessiivisellä käytöllä veikkaisin kuitenkin poskien muusta ihosta poikkeavaa väriä ylipäätään. Tuohan se ilmettä ja varjostuksen tuntua.

Voisi olla.
Kovasti olen koettanut pohtia että tartteeko monikaan noista piirroksista oikeasti noita viivoja ja näyttäisivätkö paremmalta niiden kanssa vai ilman.

Alppari on ns "hyvää shittiä" joka tapauksessa!

[JP]

Näin eksessiivisellä käytöllä veikkaisin kuitenkin poskien muusta ihosta poikkeavaa väriä ylipäätään.

Tämä on ollut se ajatus. Nyttemmin olen kokeillut myös värittää ne paljon kummastelua herättäneet poskiraidat, mutten oikein osaa päättää mitä niille tehdä. En ole sen kummempaa linjaa pitänyt niiden kanssa. Jos ne tulevat luonnostaan, tulkoot.

Kiitos jälleen kannustuksesta! On mukava kuulla kaikenlaista kritiikkiä. Käännösteksteistä olen löytänyt kaksi fibaa tähän mennessä. Yksi "be" on tipahtanut pois ja jossain stripissä numerointi on kussut. Jos niitä tarkkanäköisimmät spottaavat enemmänkin, antakaa palaa!

Jos joku vielä halajaa alppareita meikäläiseltä, toimikaa nyt, sillä niitä on enää 10 kpl jäljellä.

[Hege]

Ja postimies oli kiikuttanut päivän ilonaiheen perille, ja sitten luinkin sen samoin tein yhtä kyytiä ja nauroin.
Värithän ovat aivan huippua, niitä ei ole vain lätkitty kuvantäytteeksi vaan varjot ja muut yksityiskohdat ovat kohdillaan. Vaikka jokainen juttu ei osunutkaan ihan oman huumorintajun hermokeskukseen, niin näitä kuvia kuitenkin katsoo niin mielellään, ettei voi sanoa huonoa juttua vastaan tulleen.

Kvaakissa varmasti arvostettaisiin jonkinlaista vaihe-vaiheelta kuinka väritin ja miksi näin - tutoriaalia. Muut työvaiheethan näkyvät jo albumin ensimmäisessä jutussa.

Ja ettei siellä ylpistyttäisi kehuista niin runsas hahmomäärä ja piirteiden samankaltaisuus aiheuttaa sen että ei meinaa muistaa kuka kukin on, Rontti poislukien, tai henkilöiden ominaispiirteitä. Hahmojen ruutuaika (heh) jää liian pieneksi jotta vähemmän personoidut hahmot jäisivät mieleen. 

Eiväthän ihmiset oikeastikaan ole vahvasti tyypiteltyjä, joten tämä tuo kerrontaan pientä vapautta. Lukiessani tämä ilmeni lähinnä niin että "en nyt muista keitä nämä taas oli, mutta ne on kivoja kavereita".

Ja, hohoo, luulin jääneeni ilman omistuskirjoitusta, kunnes se hypähti eteeni täysin puun takaa, hyvä etten pudonnut sohvalta nauraessani.

[Kemppuli]

Koska kuulun Aamulehden lukijakuntaan (silloinkin kuin asuin muualla), VP on tuttu sarja jo aikojen takaa. Siskolikan kanssa ollaan faneja, hankittiin T-paidat ja tietokoneen taustakuvat jo kauan ennen albumin julkaisua. Onko siis mikään ihme, että odotin albumia kuin hepo kesää ja se piti ostaa ensimmäisessä mahdollisessa käänteessä (= Tampere kuplii -festeillä)? Yllättäen tykkään albumista ja paljon.  Piirrostyyli ja värimaailma on aina miellyttänyt, samoin opiskelijaelämän kuvaukset, fantasiaelementit ja pop-kulttuuriviittaukset. Minullakin on kyllä toisinaan ollut vaikeuksia erottaa joitakin mieshenkilöitä toisistaan.
Kuten kuvakkeestakin näkee, suosikkihahmoni on Minna, josta löydän paljon itseäni. Kiitokset JP:lle Minna-piirustuksesta ja omistuskirjoituksesta albumissani!

[Matti Karjalainen]

Syön aikaisempia sanojani ja totean, että Villimpi Pohjola on oikeastaan ihan mainio kotimainen. Sarjakuva ei tosiaan tehnyt Aamulehdessä ilmestyessään kovin suurta vaikutusta, mutta albumin kokoisena, laajempana lukupakettina se toimi huomattavasti paremmin. Kävin ostamassa albumin myös omaan hyllyyni kun sitä Lukulaarista kohtalaisen edullisesti sai.

Tekniikan maailman tapaan...

Kiitämme:

- Ahosen piirrosjälkeä, joka miellyttää silmää erinomaisen paljon. Plussaa myös aina kunkin jutun henkeen sopivista kuvallisista oivalluksista, kuten pikku-Annan metromatkasta, tekotaiteellisesta sarjakuvasta tai vaikka Sweetfighterista
- Bon van Adamsia! White Def Halen Leppardia! Nauroin tälle hysteerisesti lukiessani sitä kolmen aikaan aamuyöstä.

Moitimme:

- Henkilögallerian runsautta. Kuten edellä todettiin, niin osa hahmoista jää näin vähällä ruutuajalla pikkuisen persoonattomiksi
- Osa tarunoista jää vähän yhdentekeviksi tuokiokuviksi, joista ainakaan minä en löytänyt sen enempää punchlinea kuin syvempää merkitystä (hei, vika voi tietysti olla lukijassakin). Krampit ja nyrjähdykset - johon tämä kieltämättä selvästi vertautuu - onnistuu tässä paremmin.

Kehotan tutustumaan!

[Wilpuri]

I'm back! Tässä tulee ensimmäinen viesti piiiitkään aikaan.

--

Tätä on odotettu! Satunnaisia Villimpi pohjola -sarjiksia on tullut luettua aina kun on jostain niitä käsiinsä saanut, mutta on kerrassaan vuoden kulttuuriteko julkaista ne näin yksiin kansiin. Pitänee perjantaina kun tili tulee kopata kuvakirja matkaan ja tulla sitten hehkuttamaan!

Mutta jo etukäteen: KIITOS JP! 

[JP]

Kvaakissa varmasti arvostettaisiin jonkinlaista vaihe-vaiheelta kuinka väritin ja miksi näin - tutoriaalia. Muut työvaiheethan näkyvät jo albumin ensimmäisessä jutussa.

Tätä joskus taannoin jokunen kyselikin sähköpostitse, mutten ole saanut aikaiseksi. Jos innostusta on enemmältikin niin voisin yrittää haalia aikaa jonkinsortin "tutoriaalille".

Ja kiitos myös muille osuvasta kritiikistä ja mukavasta tsemppauksesta. Hyvä vain kun joku välillä ruotii tekemisiäni.

Lukulaarista, Akateemisesta ja Suomalaisesta tekeleitä vielä kaiketi saa, mutta omat varastoni ovat ehtyneet. En oikein tiedä mitä tehdä, ottaako toista painosta vai keskittyäkö uuteen matskuun...

[VesaK]

En oikein tiedä mitä tehdä, ottaako toista painosta vai keskittyäkö uuteen matskuun...

Sanoisinpa jopa, että ei ihan näin kesän keskellä kannata pistää rahojaan kiinni 2. painokseen. Jos kysyntä tuntuu jatkuvan, painokoneet laulamaan vasta elokuussa. Syksy on kuitenkin parasta aikaa kustannusalalla syyskuusta joulukuun alkuun.

[Wilpuri]

Voi veikkoset. Nyt se on luettu. Kiitos JP, kiitos maailma! Hyvää matskua. Niitä harvoja arjesta kertovia juttuja joista jaksaa innostua...

Oikeastaan tämä sarja on avannut silmäni arjen ihmeelliseen maailmaan. Olen jopa harkinnut (hui kauhistus) sarjaa joka sivuaa omaa elämääni. Jos sen joskus teen, niin JP saa siitä hattuunsa kyllä valintansa mukaan sulan tai pas... kakkaa.

Oikeastaan ainoa kritiikki on jo mainittu joidenkin hahmojen samankaltainen ulkonäkö.

Yksi asia jäi vielä ihmetyttämään, mihin toivottavasti tekijä tai joku muu asiasta perillä oleva vastaa... Olen ymmärtänyt (ehkä väärin), että tässä olisi kaikki julkaistut Villimpi pohjola sarjakuvat, mutta muistan lukeneeni paljon muitakin joita tässä ei ollut. Onko siis lupa odottaa toista alpparia, vai onko raati vain jättänyt osan pois vai sekoitanko jonkin samankaltaisen sarjan tähän...

Mieleeni tulee esim. sarjakuva intohimoisesta pyöräharrastuksesta... "Haluatteko tekin purra?". Tipuin sille joskus aivan, kuin halolla olisi päähän lyöty. Se oli taikaa, juhlaa, suuruutta! Mutta oliko se Villimpää pohjolaa ja jos oli, niin kai se joskus saadaan myös kirjoihin ja kansiin?