Tintti

[haplo]

Kolmaskin ihmettelijä esittäytyy. Luin jokunen aika sitten tuon tarinan ruotsiksi ja mietin logiikkaa jolla Dupondtit paljastuivat. Unohtui kuitenkin nopeasti, enemmän jäin pohtimaan tarinan suomennoksen ja ruotsinnoksen eroja.

Farrin kirjan olen kyllä lukenut, mutta selitystä en muistanut.

[Jari Lehtinen]

Näin.

http://www.hs.fi/ulkomaat/Belgialaisoikeus+p%C3%A4%C3%A4tti+Tintti+Afrikassa+ei+ole+rasistinen/a1305555586869

"Päätös ei ole kongonbelgialaisen Bienvenu Mbutu Mondondon mieleen, vaan hän aikoo jatkaa kampanjaa sarjakuvakirjan kieltämiseksi. "Herra Mbutu vie jutun niin pitkälle kuin voi", asianajaja Ahmed L'Hedim sanoi viikonvaihteessa."

[X-men]

Näin.

"Päätös ei ole kongonbelgialaisen Bienvenu Mbutu Mondondon mieleen, vaan hän aikoo jatkaa kampanjaa sarjakuvakirjan kieltämiseksi. "Herra Mbutu vie jutun niin pitkälle kuin voi", asianajaja Ahmed L'Hedim sanoi viikonvaihteessa."

Hölmö mikä hölmö, taitaa rahat lopppua ennenkuin kaikki mahdolliset oikeusasteet on käyty läpi.

[Jari Lehtinen]

Vai olisiko herra Mondondolla jokin asiaa ajava taxfree-järjestö tukena? Sinänsä olisi kiinnostavaa tietää.

[Darth Mika]

Mä olen ainakin tyytyväinen tohon oikeuden päätökseen...tietysti jokaiseen "Tintti Kongossa" kirjaan voisi liittää semmoisen erillisen liitesivun, jossa kerrotaan kirjan rasistisesta sisällöstä. Mutta se pitää olla sit irrallinen sivu. Esimerkiksi jos on ostanut kirjan, joka yrittää näyttää mahdollisemman paljon siltä alkuperäiseltä kirjalta, niin ei ole kivaa jos sen alkuperäisen tuntuman pilaa tommonen kirjaan sidottu tiedotesivu.

Kyllä Mbutulla on edessä kivinen ja rahaa vievä tie. Ei taida onnistua!
Onneksi ostin sarjakuvamessuilta ton Tintin alkuperäisessä asussa mustavalkoisena versiona. Vaikka Mbutu voittaisikin, niin ei se voi meikäläisen kirjaa ruveta sensuroimaan.

[CryingBlueRain]

Juu ei. On pelkästään hyvä, että Tintin rasismista ja Kongon historian kipupisteistä keskustellaan mediassa, mutta ehkä tuo oikeustaistelu kannattaisi jo lopettaa. Julkisuuttahan tässä on jo saatu, ja lopulta tuo juttu voi kääntyä itseään vastaan.

[Jari Lehtinen]

lopulta tuo juttu voi kääntyä itseään vastaan.

"voi"?

No, häpäisin jo itseäni osallistumalla HS:n keskusteluun. En aio jatkaa siellä enempää.

[Reijo]

Silloin kun jupakka alkoi, kirjoitin Kosmopolis-lehteen (3/2008) katsauksen taustoista. Tässä siis vertaisarvioitua asiatietoa:


Tintti Kongossa
Karikatyyrien muuttuvat merkitykset

Tintin luojan Hergén toukokuussa 2007 vietettyjen 100-vuotisjuhlien jälkeen sarjakuvan mestari nousi otsikoihin aivan muissa merkeissä. Ympäri maailman keskusteltiin onko Tintti Afrikassa -albumi enää kelvollinen kauppatavara. Rasismisyytökset aloitti lakimies David Enright ja sai niille tukea brittiläiseltä Rodullisen tasa-arvon neuvottelukunnalta (CRE). Sen jälkeen albumi jätettiin julkaisematta afrikaansiksi Etelä-Afrikassa ja viranomaiset ovat tutkineet teoksen loukkaavuutta Belgiassa ja Ruotsissa. Yhdysvalloissa albumi julkaistiin vain keräilijöille suunnatun boksin osana, ei yksittäisenä julkaisuna.

Tintti Afrikassa (tai kuten alkuteos tarkentaa, Kongossa) oli Tintin toinen seikkailu, joka alkujaan ilmestyi katolilaisen lehden Le Petit Vingtiéme -nuorisoliitteessä 1930–1931. Päätoimittaja isä Wallez vastasi vielä tuossa vaiheessa myös lehtensä sarjakuvien sisällöstä. Tehtävänannon mukaan Hergén tuli esitellä Kongoa belgialaisille potentiaalisena uutena asuinpaikkana. Suuren alusmaan luonnonvarat kun jäivät suurelta osalta hyödyntämättä vähäisen siirtolaisuuden vuoksi.

Hergé itse olisi lähettänyt Tintin mieluiten Pohjois-Amerikkaan. Salakavalasti hän rakentaakin Afrikka-seikkailun juonta niin, ettei isä Wallezille jäisi päätäntävaltaa seuraavan seikkailun määränpäästä. Afrikan seikkailun ”pahikset” ovat Al Caponen palkkalaisia, seuraavaksi oli siis käytävä pääpomon kimppuun.

Sarjakuvassa saa suuren osan Kongon luonnonvarojen esittely: Tintti ja Milou vuoronperään joutuvat kommelluksiin paikallisten eläinten: puhvelien, antilooppien, norsujen, kirahvien, mutta myös käärmeiden, sarvikuonojen, moskiittojen, krokotiilien ja leopardien kanssa. Maassa oli paljon saaliseläimiä ja petojen kanssa selvisi nokkeluudella. Laidunkelpoista savannia oli paljon, vapaita koskia ja kumipuita ei ollut vaikea löytää. Paikalliset asukkaat kuvataan ajalle tyypillisellä Florence Kate Uptonin 1890-luvulla luomalla golliwogg-karikatyyrillä . Suomessa hahmo tunnetaan pelikorttien Mustana Pekkana tai lakritsikääreen lakupekkana.

Sarjakuvassa esitettiin, miten lähetysasemat kouluttivat paikallisia nuoria. Muutoinkin paikalliset olivat innokkaita omaksumaan eurooppalaista teknologiaa, joskin sen paikallisille suunnattu tarjonta oli ollut perin kehnoa, suoranaista huijausta. Esimerkiksi Hokasixojen ”raskas tykistö” oli alustaan ruuvattu vanha musketti. Hergé toi esille myös siirtomaavaltaa vastustavan liikkeen. Tavallinen kansa jäi liikkeen harjoittaman väkivallan ja eurooppalaisen ylivallan puristuksiin. Pääasiassa maata kuvattiin rehelliselle valkoiselle oivalliseksi paikaksi investoida ja menestyä.

Hergé piirsi Afrikan seikkailun kokonaan uusiksi vuonna 1946. Tanskalaiset tutkijat ovat vertailleet näitä kahta eri versiota oletuksenaan, että muutostyössä albumista olisi poistettu isälliskolonialistiset piirteet. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.  Ainoastaan Tintin opetustuokio lähetysasemalla muuttui ”isänmaanne Belgian” maantiedosta matematiikaksi. Itse tarina säilyi samanlaisena.

Vielä vuonna 1975 Hergé uusi yhden sivun albumista ruotsalaisen kustantajan pyynnöstä. Sarvikuonon räjäyttämistä dynamiitilla pidettiin lapsille sopimattomana. Uudistetussa sivussa Tintti tyytyykin ajamaan otuksen tiehensä. Tuossa yhteydessä Hergé varmaan pohti stereotyyppisten karikatyyrien asemaa, olihan hän pari vuotta aiemmin poistanut ne Tintti Amerikassa -albumista yhdysvaltalaisen kustantajan pyynnöstä. Korvaaminen olisi kuitenkin edellyttänyt uuden karikatyyrin luomista, sillä afrikkalaisia ei Kongoon sijoittavasta tarinasta olisi voinut pelkästään poistaa.

Miksi sitten Tintti Afrikassa -albumista on noussut kohu juuri nyt? Seikkailua ei julkaistu koskaan englanniksi Hergén eläessä. Mustavalkoinen, vuoden 1931 versio julkaistiin Isossa-Britanniassa vuonna 1991 ja vuoden 1975 värillinen versio vasta 2005. Sen sijaan tapahtumamaassa Kongossa ja itsenäistyneessä Zairessa, sittemmin Kongon demokraattisessa tasavallassa sarjakuva on ollut jatkuva myyntimenestys. Asiaa on ihmetelty muun muassa rasisminvastaisessa kirjallisuudessa.

Yhdistynyt kuningaskunta oli pitkään imperiumi, jossa aurinko ei koskaan laskenut. Toisen maailmansodan jälkeen maalla oli vaikeuksia tunnustaa vaikutusvaltansa vähentyminen. Tintti Afrikassa jätettiin aikanaan julkaisematta englanniksi, koska se olisi tuonut liikaa esille kolonialistisia mielleyhtymiä. Aika ei ollut vielä 2000-luvullakaan kypsä, vaikka tarina julkaistiin selventävällä esipuheella varustettuna, kuten Tintti Neuvostojen maassa -albumin suomalaisessa versiossa 1980-luvulla.

Tintti, kuten sarjakuvat yleensäkin, perustuvat stereotypioihin ja ikonimaisiin hahmoihin. Myös valkoiset hahmot ovat stereotypioita. Tintti Afrikassa -albumin kolonialismi näyttäytyy kaksisuuntaisena. Se muistuttaa yhtä lailla afrikkalaisten sorrosta kuin eurooppalaisten ylimielisyydestä. Olemmeko valmiita näkemään itsemme noina alistavina eurooppalaisina? Kysymys on yhtä aiheellinen suomalaisille, vaikka meillä ei omia siirtomaita ole ollutkaan.

Tintti Afrikassa -albumin rasismi tiivistyy käytettyyn golliwogg-karikatyyriin. Se on vuosien saatossa latautunut samoin tavoin kuin n-sana. Erityisesti brittiläinen eurokansanedustaja Claude Moraes on kritisoinut hahmon käyttöä ja Suomessakin muutamat makeisvalmistajat ovat ilmoittaneet luopuvansa karikatyyrin käytöstä.

Rasismisyytökset eivät koske muita Tintin seikkailuja. Albumipari Seitsemän kristallipalloa/Auringon temppeli (1948/1949) on tutkitusti antikolonialistinen  ja Sinistä Lootusta (1936) pidetään suvaitsevaisuutta lisäävän kirjallisuuden klassikkona.


Lähteet

Degn, Inge, Lisbeth Verstraete, Anne Magnussen & Jens R. Magnussen (2004): “The Construction and Deconstruction of Nation and Identity in Modern Belgium”. Teoksessa: H. L. Hansen (toim.) Discipline And Interdisciplinarity In Foreign Language Studies. Museum Tusculanum Press, 131–150.

Frey, Hugo (2004): “Contagious Colonial diseases in Hergé’s the Adventures of Tintin”. Modern and Contemporary France (Iso-Britannia), 12(2), 177–188.

Hunt, Nancy Rose (2002): “Tintin and the Interruptions of Congolese Comics”. Teoksessa: P. S. Landau & D. D. Kaspin (toim.) Images and Empires – Visuality in Colonial and Postcolonial Africa. University of California Press, 90–123.

Pieterse, Jan Nederveen (1992). White on Black: Images of Africa and Blacks in Western Popular Culture. Yale University Press.

[Reijo]

Tuhatkaunon heilurista kirjoitin blogiini: Pendulum eli heilurin voima. 1930-luvulla englantilainen (harrastelija-)arkeologi Thomas Lethbridge alkoi tutkia heilurin mahdollisuuksia. Hän päätyi mm. siihen, että maaperä "nauhoittaa" ihmisten tunteita.

Tuhatkaunon heilurilla on keskeinen rooli oikeastaan vain Rakham Punaisen aarteessa. Auringon temppelissä heiluri on jo vähemmän mairittelevassa roolissa Dupondtien etsintävälineenä.

[Timo Ronkainen]

Lisätään vielä, että Bordurian Teräskaartin nimi on varmaankin lainattu Romanian fasistipuolueelta Rautakaartilta.

Tuhatkaunon tapauksessa Teräskaartista ei muistaakseni enää puhuta. Lieneekö sitten niin, että Musstlerin fasistidiktatuuri lopulta kaatui, ja sen tilalle tuli lähinnä äärikonservatiiviseksi luonnehdittava sotilasjuntta? Perustan tulkintani eversti Sponszin monokkeliin, joka viittaa selvästi siihen, että 1950-luvun Bordurian sotilasjohdossa vanhan yläluokan edustajilla on vahva asema...

Lainataan tähän Bordurian liput eri ajoilta. Ylempi Ottokarin valtikan vanhasta versiosta. Selkeä natsilippu. Vuoden 1956 viiksisti-lippu viittaa selkeästi taas stalinistiseen kommunistidiktatuuriin viiksineen.

Timo

[Jukka Laine]

Tämä aihe on siirretty alueelle Sekalaiset jutut.

http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=14561.0

[Timo Ronkainen]

Tämä vois olla myös ketjussa oudot tuotteet, mutta laitanpa tänne. Faraon sikarit vai Sukkeli-suklaa?  Kih-Oskin merkkiä ei ole uskallettu käyttää.




Timo

[Jukka Laine]

Jotenkin on muistikuva että Faraos cigarer käytti ennen Kih-oshkin symbolia. Ei enää.



Mutta mikä ihmeen kioski tämä on?

[Clavia Z]

Mutta mikä ihmeen kioski tämä on?

En löydä sivuilta tietoa onko KIHOSKH-nimi tosiaan Tintin inspiroima, mutta yhteyksiä sarjakuvaan ei tunnu muuten olevan. Vaikuttaa kyllä mukavalta ostospaikalta, jos hakee jotain erikoisempaa janonsammuttajaa.

EDIT: Näkyyhän tässä tuttu merkki.

[Jukka Laine]

Laitoin tuon bannerin jälkikäteen omaankin viestiini.