Tintti ja minä

[Jari Lehtinen]

No niin, katsoin FST:stä Tintin ja minän. Östergaard oli koostanut antoisan ja kiinnostavan dokumentin. Olkoonkin, että biografinen lähestymistapa ei nyt välttämättä ole se ainoa autuaaksitekevä, eikä teoksia voi koskaan niin suoraan lukea tekijänsä läpi.

Minulle jäi päällimmäiseksi mieleen hänen ihailunsa Franquinia kohtaan, ja katolisen puhdasoppisuuden ies, josta hän kamppaili eroon. Mitäs muut saivat irti?

[Justus]

Minusta se oli loistava dokumentti. Yllättävää oli Remin natsikytkökset ja katolilaisuus. Muistaakseni vain Tintti Afrikassa -albumissa esiintyy katolinen pappi, muuten uskontoa ei tuoda juurikaan julki. Liekkö esikuvana ollut hänen ihailemansa päätoimittajapastori? Jossain vaiheessahan kirkko jopa puuttui käsikirjoituksien sisältöön eikä Hergé oikein pitänyt siitä (Wolfin itsemurha).

Samoin luulin, että  Hergé on homoseksuaali koska albumeissa on varsin vähän naisia keskeisinä hahmoina. Kesken jääneessä Aakkostaide albumissa on kyllä nuori nainen aktiivisessa roolissa. Hän oli kuitenkin naimisissa kahdestikin ja erokriisin aikana syntyi Tintti Tiibetissä.

Itse ohjelmasta, oliko se mustavalkoinen Hergé animoitu? Haastattelustahan oli vain ääninauha, ei filmiä.

[Jukka Laine]

Minusta se oli loistava dokumentti. Yllättävää oli Remin natsikytkökset ja katolilaisuus. Muistaakseni vain Tintti Afrikassa -albumissa esiintyy katolinen pappi, muuten uskontoa ei tuoda juurikaan julki. Liekkö esikuvana ollut hänen ihailemansa päätoimittajapastori? Jossain vaiheessahan kirkko jopa puuttui käsikirjoituksien sisältöön eikä Hergé oikein pitänyt siitä (Wolfin itsemurha).

Samoin luulin, että  Hergé on homoseksuaali koska albumeissa on varsin vähän naisia keskeisinä hahmoina. Kesken jääneessä Aakkostaide albumissa on kyllä nuori nainen aktiivisessa roolissa. Hän oli kuitenkin naimisissa kahdestikin ja erokriisin aikana syntyi Tintti Tiibetissä.

Naisia ja tyttöjä ei ennen 60-lukua kovin monessa sarjakuvassa yleensäkään ollut aktiivisessa roolissa. Poikkeuksia oli, jotta älkää suotta niitä mainitko.

Tämä siksi, että sarjakuvien katsottiin olevan suunnattuja pikkupojille jotka eivät pidä siitä että tyttö on sankarin osassa.

Sarjainfossa vielä 80-luvun alussa kerrottiin että Semic päätti olla julkaisematta Yoko Tsunoa koska epäilivät etteivät pojat pidä siitä että tyttö on sankarina.

Samoin uskontoa ja politiikkaa on vältetty lapsille ja varhaisnuorille suunnatuissa sarjakuvissa perinteisesti.

[Timo Ronkainen]

Ei tuossa kamalasti uutta muutaman Hergé -kirjan ja useamman artikkelin lukeneena ollut. Joitakin yksittäisiä juttuja tuli paremmin esille. Kyllä selvästi ovat Hergén elämänvaiheet vaikuttaneet Tintinkin seikkailuihin. Väkisinkinhän niistä jää jälki, vaikka muutakin toki paperille suodattuu kuin omat sormenjäljet. Ja Hergé pääsi itse ääneen, se oli tärkeää. Se mitä kukin tulkitsee, on sitten eri juttu.
Oli hyvä että nyt keskityttiin enigmaattiseen monsieur Hergéhen. Albumit on käyty pikkutarkasti läpi moneen kertaan. (vaikka liipattiinhan sitäkin vähän). Syvemmälti pohtimatta jäi, mistä kenties moinen obsessio tarkkuuteen ja yksityiskohtiin. Harvemmin muistetaan kylläkin mainita, että Hergén koulukunnan töissä muutenkin on tarkkuus omaa luokkaansa. Eräässä Blake & Mortimer -alpparissa lukija voi tehdä ranskalaisessa pikkukylässä saman kävelylenkin kuin sankari. Jacobs itse taivalsi maaseutua ympäriinsä sopivia tapahtumapaikkoja etsien, niin että kengänpohjat kuluivat puhki. Yoko Tsuno alpparissa Elämän rajoilla ollaan en-muista-missä-burgin kaupungissa. Lukija saattaisi hyvinkin käyttää alpparia turistioppaana. Jokainen talo siinä on olemassa.
Mutta Jacobs ja Lelouphan olivat toki oppilaita. No, Jacobs oli jo Hergén tavatessaan täysiverinen ja omillaan toimiva piirtäjä (ja oopperalaulaja).

>oliko se mustavalkoinen Hergé animoitu?<

Suotimen kautta käsiteltyä filmikuvaa näytti kyllä ihan olevan. Oli ehkä leikattu siten että jonkun sortin huulisynkka näytti välillä olevan.

>Yllättävää oli Remin natsikytkökset ja katolilaisuus.<

Partiolaiset ja Hitler-jugend eivät ole niin kaukana toisistaan.   No, jos papit ja Belgian kuningas, joita molempia nuori Hergé oli opetettu kunnioittamaan sanoivat että natsit on OK, niin mitäpä siinä sitten.
Belgian miehityksen jälkeen sotapalveluksessa ollut Hergé kutsuttiin takaisin siviiliin, ja natsien pauloihin jäänyt kuningas kehotti belgialaisia palaamaan töihin. Kuuliaisena Hergé teki niinkuin käskettiin.
Ilmeisesti katolinen oikeistolaisuus on vähän eri kohdassa poliittisella kartalla kuin kansallissosialismi. Pistiväthän ne katolisen Vingtieme siecle -lehdenkin, jossa Tintti siis alkuun ilmestyi, kiinni kokonaan.

>Naisia ja tyttöjä ei ennen 60-lukua kovin monessa sarjakuvassa yleensäkään ollut aktiivisessa roolissa.<

En muista nyt kustantamoa, mutta oliko sitten peräti Casterman, kuitenkin se joka Alixitkin julkaisi, kuuleman mukaan suorastaan kielsi kaikkien naishahmojen esiintymisen sarjoissaan. Aika käsittämätöntä. Jaques Martin jossain haastattelussa kertoi, mitä vastustusta hän kohtasi tuodessaan Alix-sarjaan tärkeään osaan voimakkaan naishahmon. Olikohan Viimeinen spartalainen albumin nimi. Martinin piti tappaa tämä hahmonsa lopulta.

Mutta tässä dokkarissa oli visuaalisesti hienointa tuo lentokoneturmakuva Tintti Tiibetissä -kirjasta. Hienosti 3D muotoon väsätty. Tuolta kunnon Tintti animaatio näyttäisi. Se toimi varmaankin noin hyvin koska se käytti Hergén alkuperäistä grafiikkaa.

Timo

PS: Michael Farrin Tintin the Complete Companion kertaa kaikki albumit syntyvaiheineen ja yksityiskohtineen, käsitellen siinä sivussa hergén elämänvaihestkin, paljon perusteellisemmin ja tarkemmin kuin suomeksi julkaistu ohkainen ja lyhennetty Tintin Juhlakirja. Lisäksi kirja on englanninkielinen ja sitä saa Akateemisesta.

[VesaK]

Juu, 60-luvulle asti Casterman todellakin vastusti jyrkästi naishahmojen käyttöä "poikain" sarjakuvissa. Castafioren ohella ei Tintissa nähty naisia kuin satunnaisesti, lentovirkailijoiden roolissa tms.
Hassua muuten, että uudemmista albbareista ei mainittu laisinkaan Lento 714:ää, jonka lentokoneet ovat Roger Leloupin bravuurityötä. Oliko UFOusko Hergéllä katolisuutta seuraava? (Ks. Erich von Dänikenin tuotanto.) Vai onko se parodiaa?
Yoko Tsuno-albumi Elämän rajoilla on Kuvattu "Rothenburgissa". Hämmästys oli suuri kun joskus yläasteella näin kielikurssijulisteen, jonka kuva esitti täsmälleen albumissa esiintyvää kellotornia vieläpä aivan samasta kuvakulmasta.
Kuvia tästä Rothenburgista ym. löytyy    Yokon fanisivuilta, klikatkaa kohtaa "real"

[Jukka Laine]

Saksassa on useampia Rothenburgeja joten jos menette turistireissulle niin tarkistakaa että kyseessä on oikea. Tuota samaa keskiaikaista linnakaupunkia oli muuten kuvattu eräässä Rip Kirbynkin seikkailussa.

Frankfurtejakin on kaksi.

[Timo Ronkainen]

Mahtaiskohan rothenburg ob den Tauben olla oikea?
http://www.rothenburg-online.de/
joka tapauksessa Yoko Tsuno sivuilla tehdään kuvapariesimerkeillä selvää asioista.
http://Http://come.to/yokotsuno  Seikkailujen "kuvauspaikkoja" saa nähtäväksi kun klikkaa kohtaa "real".

Timo

[Hege]

Kyllä se oli hyvä dokkari, onnistuin jopa ymmärtämään suurimman osan tekstityksien sisällöstä (nähtävästi Tinan keittiön ahkera seuraaminen on tuottanut tulosta). 3D hässäkkä oli tehty hienosti, ja se ensimmäinen 2D->3D siirtymä oli melkein hätkähdyttävä (aplodeja). Osan jutuista tiesin enalta, mistä lie niitä olen lukenutkaan, ja paljon oli myös uutta.

Heräsi siinä samalla pari ajatusta: dokumentissa nähtiin kokosivun kuva albumista mustan kullan maa, ja minulla on mielikuva, ettei tämmöisiä kuvia albumeissa nykyään ole, onko kyseessä jokin alkupään painos vai onko muistini väärässä?

Tämä Tinttien kuvitustyyli toi mieleeni mangan, eli melko yksinkertaiset ihmishahmot ja realistiset taustat. Tälle oli olemassa oma termikin. Onko mangan nykyisen suosion pohja Hergen tuotannossa?

Tämmöstä nyt päällimmäisenä mielessä.

[Jukka Laine]

Mahtaiskohan rothenburg ob den Tauben olla oikea?

Muistaakseni joo. Varmistus taisi olla albumin ekassa ruudussa.
VARMISTUS: Kyllä on,ja tiedot tosiaan albumin ekassa ruudussa.

[Justus]

Se Tiibet-animaatio oli muuten tehty niin, että Tharkey, Tintti ja Kapteeni olivat otettu ylemmästä kuvasta ja sijoitettu lentokonekuvaan, siksi se näytti niin pitkältä ja mahdottomalta se zoomaus.

Lisäksenä, tekihän Hergé muutakin kuin Tinttiä. Esim. Veikko, Tette ja Jykke -sarjakuvaa, jossa seikkailevat tyttö, poika ja apina.   Olen muistaakseni joskus lukenut. Että kyllä niitä naisiakin oli.
http://www.helsinki.fi/~lakoma/comics/veikko_tette_ja_jykke.html


Dokumentti oli muuten tekstitetty suomeksi teksti-TV:n sivulla 779, mutta ruotsinkielinen oli parempi kun siinä on pienempi fontti ja näin mahtuu tekstiä enemmän. Katselin molempia kun ei tuo sverige ole (vielä) ihan hallussa. Tinan keittiötä minäkin katson, SVTV:stä ja YLE:n kanavalta.

Esi-Tintti:

[Timo Ronkainen]

Dokumentti oli muuten tekstitetty suomeksi teksti-TV:n sivulla 779,

Näin oli, mutta sepä ei tarttunut videonauhalle, ei.
Kirottua. Tulisipa vielä jonakin päivänä suomi-teksteillä.

Timo

[Jukka Laine]

Lisäksenä, tekihän Hergé muutakin kuin Tinttiä. Esim. Veikko, Tette ja Jykke -sarjakuvaa, jossa seikkailevat tyttö, poika ja apina.   Olen muistaakseni joskus lukenut. Että kyllä niitä naisiakin oli.

Tettehän kulki vain mukana kun isoveikko piti kädestä. Ei aktiivinen. Äitikin vain itki kotona ja oli huolissaan.

VT&J oli tilaustyö. Coeurs Vaillant -lehti halusi "Tintin jolla on perhe"

Ensin Hergé tuumi että tilaaja saattaa olla oikeassa. Hän ei kuitenkaan loppujen lopuksi tuntenut itseään kotoisaksi tämän sarjan parissa. Tintin henkilögalleria rakentui vuosien varrella, VT&J:lle piti perhe luoda saman tien.

Lähde: Tintin juhlakirja (se lyhennetty)

Ja tuolla Kimmon sivuilla on virhe. Eivät Herra Pumpun testamentti ja Kobralaakso ilmestyneet yhtä aikaa Tintin-lehdessä.

[Tertsi]

En katsonut dokkaria. odotan suomenkielisiä tekstejä. Turhaanko?

[Justus]

En katsonut dokkaria. odotan suomenkielisiä tekstejä. Turhaanko?

Jaa-a. FST on YLEn kanava, joten onhan se mahdollista. Kovin usein en kuitenkaan muista että ohjelmaa olisi näytetty suomenkielisenä. Se kuitenkin oli tekstitetty myös teksti-tv:n kautta joten en usko uudelleenesitykseen.

[Timo Ronkainen]

Usassa Last Gasp/Pub Group West Graphic Novels
julkaisee näköispainoksia vanhoista m/v Tinteistä:
http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=0867199040&bpSID=03c64371ff4b0023d2352c14e3532e1d
Siis englanniksi!

Timo