Ajankohtaisuuksia: 19.2

[Otto Sinisalo]

Puretaanpa jälleen sarjakuvaviikkoa.

2000AD:n tallista ponnistaneiden Andy Digglen ja Jockin THE LOSERS oli kaiken ennakkokehunkin jälkeen yllättävän hauska. Piinkovat asiantuntijat kostavat CIA:lle: seuraa ammuskelua, kaappauksia ja suunsoittoa. Perinteisen Viisauden Kirjassani sanotaan, että autotakaa-ajojen ei pitäisi toimi sarjakuvassa, mutta Losers todistaa päinvastaista.

NEW X-MENIN kuudes kokoelma laivataan suomeen tänään. Naurakaa jos haluatte, ruojat, mutta minä olen innostunut siitä!

(Jos aiot keskustella NXM:sta Kvaakissa, muista spoilerit - suurin osa lukijoista odottaa siitä suomenkielisiä käännöksiä)

[Leo]

Tein paljon sarjakuvia, mutta Kemin työtä vain yhden ruudun

Nettisivuja tein tosi paljon. Koodaamistakin kokeilin.

Sitten tuli FTP-ohjelmien kanssa sekoiltua.

Luin ja ostin seuraavat:

Piko ja Fantasio: Kohtalokas kuu (LOISTAVA!)
Suomalaisia sarjakuvapiirtäjiä (tosi hyvä oli! Suosittelen!)
Jasso lemmenkissa (vähän omituinen, mutta silti loistava)
Postimies Niilo
Älli ja Tälli: Vaahtosuiset viikingit
Aku Ankan taskukirja numero 290: Oikotie onneen
Ja sitten postiluukkuun kolahti Uusin akkari.

Ja ostin seuraavat, mutten ole vielä ehtinyt lukea:

Uusin Tex Willer pokkari.
Uusin hämähäkkimies
Uusin mustanaamio

[Tero Mäntylä]

Tällä viikolla Turussa tehtiin (ja tehdään) kovasti sarjakuvaa Aboa Vetuksessa järjestettävän Mauri Kunnas näyttelyt yhteydessä järjestettävällä sarjakuvakurssilla. Kurssin satoa on jo nähtävissä Turun Sarjakuvaseuran uudistuneilla sivuilla.

http://www.studio-rain.com/tss/index.php?page=kurssi

[Veli Loponen]

Viikko on ollut sarjakuvien osalta melkoisen antoisa.
Jatkoin viime viikolla alkamaani suomisarjakuvaan tutustumista. Tällä kertaa luin sellaisia tuotoksia kuin J. Lehdon ja P.A.Mannisen Hunajakenno, Otsamon Pölykapseli, Kala, Viime vuonna Kemissä ja Huitulan Puunukke. Lisäksi, koska kirjastoista tuntui loppuneen suomalainen, lainasin useamman Avaruusagentti Valerian -albumin. Niin ja lukematta on vielä molemmat Pieniä julmia tarinoita -kokoomat, Mäkelän Minun elämäni, OM, Leppäsen Aurinkoalus ja Aseman Laikku02. Myös Byrnen Alpha Flightia luin tällä kertaa hiukan enemmän (parin numeron päästä Byrne lähtee).
Lukemistani sarjoista ehdottomasti parhaaksi kolmikoksi nousee Hunajakenno, Kala ja Viime vuonna Kemissä. Pohjanoteeraukseen ylsi Puunukke. Odotin Huitulalta enemmän, mutta tämän sai. Ei se huono albumi ollut, mutta ei erityisen hyväkään. Liikaa pisti silmään huono dialogi. Mutta tunnelmaa Kristian osaa luoda.
Lehdon ja Mannisen Hunajakenno oli riemastuttavaa luettavaa. Ahtaat sivut sopivat kuin nyrkki silmään ja Mannisen "kamera-ajot" olivat liki täydellisiä. Täytyy antaa vielä Pekalle erikoispojoja, kun on jaksanut piirtää näin paljon melkein pelkkää keskustelua.
Kala oli kiva ja jopa yllättäväkin virkistys päivään. Tällaisia hiljaisia sarjakuvia ei Suomessa usein näe ja ne ovat vaikeita toteuttaa, mutta tässä oli onnistuttu oikein hyvin. Tarina kiehtoi ja vei mukanaan. Ja valmistunut tarina oli tehokkaampi, kuin jos siinä olisi käytetty tekstiä.
Viime vuonna Kemissä oli myös hauska lukea. Yhden vuoden kemikokemuksella löysin paljon yhteneväisyyksiä ja läheisyyttä kertojiin, vaikka samana vuonna en siellä ollutkaan. Tuiskun tarina oli kokoelman paras ja Ville tuli hyvänä kakkosena. Karin jutun jäädessä vain neljään sivuun muut täydensivät komeasti hänenkin osuuttaan. Kokonaisuutena hyvä ja uskottava reportaasi ilmiöstä nimeltä Kemi.
Otsamon Pölykapseli oli taattua laatua. Odotin huonompaa ja sainkin oikein hyvää. Valerianeista tuskin tarvitsee sanoa, kaikki tietävät ne hyviksi.

[V3§a V1tikain3n]

Myös Byrnen Alpha Flightia luin tällä kertaa hiukan enemmän (parin numeron päästä Byrne lähtee).
Lukemistani sarjoista ehdottomasti parhaaksi

Oliko Alfatkin kirjastosta? Jos niin mistä, kiinnostaa vaikka kaukolainata, kun eivät pakanat julkaisseet Suomeksi...

(Alfat oli eka "tosi-tosi friikki" supersankariryhmä, johon kaikki Imagen tyypit vain pyrkivät. Alfoista hullummat hahmot eivät enää olleet vakuuttavia, ja vähemmän hullut olisivat kelvanneet Ryhmä-X:äänkin)

[Veli Loponen]

Ei. Alphat hankin ebaylta hurjaan 16 taalan hintaan (+ reilu kymppi postareihin). Siis numerot 1-44.
Täytyy vain todeta, että suomalaisissa lehdissä skipattiin parhaat tarinat. Ja jos oltais jatkettu sitä kesken jäänyttä tarinaa (Marvel 5/95), niin ois tullu vastaan vielä oikein mainioita juttuja (siinä Marvelin lopussa nähty munakasepisodi oli vain pikkujuttu).
Näitä lukiessa ei kyllä uskoisi, että Byrne ei pahemmin Alfa Lentueesta välittänyt.

[Otto Sinisalo]

(Alfat oli eka "tosi-tosi friikki" supersankariryhmä, johon kaikki Imagen tyypit vain pyrkivät. Alfoista hullummat hahmot eivät enää olleet vakuuttavia, ja vähemmän hullut olisivat kelvanneet Ryhmä-X:äänkin)

A-lentue oli kieltämättä ilahduttavan sekoboltsi kokonaisuus. Kirjoittajien täytyi varmasti ponnistella keksiäkseen ryhmän riveihin mahdollisimman paljon ns. väriä.

Nopeasti pohdittuna Lentueeseen kuului: Kääpiö! Intiaani! Jakomielitautinen! Homoseksuaali! Luonnonhenki! Isojalka! Ryhmän ainoan perinteisen sankarihahmon Byrne grillasi hengiltä.

Myös: heillä oli - muistaakseni - vihollinen nimeltä MAAILMAN HERRA, jonka kyky oli - muistaakseni - se, että hän omisti sukellusveneen.

Ja sitten mietitään, miksi AF:n uusi inkarnaatio on komediasarjakuva.

[Veli Loponen]

Myös: heillä oli - muistaakseni - vihollinen nimeltä MAAILMAN HERRA, jonka kyky oli - muistaakseni - se, että hän omisti sukellusveneen.

Hei! Se oli kyllä monta kymmentätuhatta vuotta vanha luolamies, joka ei vain omistanut sukellusvenettä (ja myös ufoa!), vaan itse asiassa oli osa sitä!

Unohdit muutes yhden friikin. Marina, joka oli avaruuden valloittajamuukalaisten rodun edustaja valmiina valloittamaan ja alistamaan Maapallon heidän tahtoonsa.
Ja se Isojalkakin oli oikeasti yksi Suurista pedoista (esim. Tundra oli yksi niistä).

[Otto Sinisalo]

Hei! Se oli kyllä monta kymmentätuhatta vuotta vanha luolamies, joka ei vain omistanut sukellusvenettä (ja myös ufoa!), vaan itse asiassa oli osa sitä!

Luolamies, jolla on sukellusvene. Tuo on mahtavaa.

[Tertsi]

Tällä viikolla aloitin uuden strippisarjan piirtämisen. Tai itse asiassa tein sen viime viikolla, mutta tilaaja ei tykännyt aiheesta. Tai tilaaja kyllä tykkäsi, mutta tilaajan pomo ei. Joten alkuviikko oli aika kiireinen, kun piti keksiä kokonaan uusi sarjakuvahahmo. Onneksi loppu hyvin, kaikki hyvin. Strippi mennee painoon tänään. Ja jatkoa seurannee.

Tilasin Angoulissa palkitun Betty Blues albumin sekä Hermannin ja Gregin Super pokkareissa ilmestyneet Red Dust- seikkailut kokoelma-albumin muodossa. Tilattujen teosten pitäisi saapua pikapuoliin postissa.

Netistä sain selville, että lokakuussa avautuva Franquin-näyttely on laajuudeltaan 1800 neliömetriä, tuhatkahdeksansataa!!!!  VAU!
Siellä on mm. "oikea" Marsupilamin pesä. Toivottavasti kolmiulotteinen krääsä rajoittuisi tähän ja esillä olisi mahd. paljon herra Franquinin töitä eli originaaleja eli ortsuja.

että semmosta

[Jukka Laine]

Suuret pedot: Ranaq, Tanarraq Kanaraq, Tundra, ja mitä vielä.

[Jurpop]

Ostin uusimman DC Speciaalin, joka jäi vielä kesken, mutta alun teräsmiestarina oli ainakin kauniisti piirretty, vaikka yleensä olenkin nauttinut teräsmiehestä lähinnä Millerin Dark Knight Returns sarjan loppukohtauksessa.

Ostin myös (millähän rahalla???) uusimman Heavy Metallin ja ihmettelin sisältöä. Aika hurmeista juttua jostain goottivampyyreistä ja merirosvoghoulittarista?

Kirjastossakin kävin ja luin Weltsun lailla tuon Viime vuonna Kemissä albumin. Olipa suomalainen sarjakuva kaunista ja hyvin kerrottua. Oikein harmitti, kun en ollut käyttänyt rahojani sen tilaamiseen, vaan johonkin HM kuraan.

Piirrostyöt jumissa. Ei ruudun ruutua. Nyyh.

[Jukka Laine]

En oo sarjakuvia lukenut. Leffoja on hiihtolomalla mennyt. Hongkongilaiset potkimispätkät ovat hyvejä.

[tolppis]

Kertasin Hellblazer: Bad Blood minisarjan. Mielettömän hauska. 70-v. Constantine still kicks (Royal and not-so-royal) butts - vaikka housut unohtaakin joskus laittaa jalkaan ennen ulos lähtöä  

[Esa]

Tekeminen
Sain kaksi sivuisen Kemin sarjakuvani valmiiksi. Olen ihan tyytyväinen jälkeen, tavoitteena olisi, että pääsisi albumiin.
Lukeminen
Ostin Suomalaisen alesta Pentti Otsamon Pienen olennon. Tarina oli surullinen ja samalla kuitenkin olin huomaavanani siinä myös toivoa. Otsamon paksu siveltimen jälki antaa elävyyttä hahmoille. Toinen minkä ehdin lukea on Pat Tourretin ja Jenny Butterworthin Tiffany Jonesin. Se oli oikein mukavaa vanhanaikaista jatkuvaa strippisarjakuvaa!