Mattapintainen vai kiiltävä paperi?

[Vesa Höijer]

Tästä voisi tehdä äänestyksenkin...

Luin läpi kaikki viisi Don Rosan suomeksi ilmestynyttä kovakantista kirjaa, ja ihmettelin miksi kahden ensimmäisen jälkeen paperi muutettiin kiiltäväksi. Minusta mattapinta on paljon parempi.

[pasoleati]

Ei välttämättä. Mitä kiiltävämpi paperi, sitä vähemmän se imee mustetta eli sitä terävämpi painojälki. Tietysti jos materiaali ei alunperin ole riittävän laadukasta, ei kiiltävästä paperista ole apua.

[JanneT]

Kiiltävä paperi voi pilata lukukokemuksen täydellisesti, vaikka on sitä jotain positiivisiakin kokemuksia, kuten Blacksad. Liian kiiltävälle paperille painettua sarjakuvaa ei kyllä pelasta mikään.

[Timo Ronkainen]

Joku semmoinen kovapintainen valkoinen puolimattapintainen on paras. Ei kiiltävä, mutta ei oikein ihan täysmattakaan. En tähän hätään osaa sanoa mitään paperien nimiä.

Timo

[pasoleati]

Sarjakuvan kohdalla olen taipuvainen Timon kantaan. Esim. Galerie Art Silk on sellaista mitä Timo tarkoittaa. MUTTA, mikäli kyseessä on joku muu (valo)kuvitettu kirja tai lehti, niin täyskiiltävä, esim. Galerie Art Gloss, on parasta.

Edit: Ai niin, tarkistin nuo Rosat. Esim. Mustassa ritarissa käytetty paperi EI OLE täyskiiltävää. Täyskiiltävästä paperista esimerkkinä käy Kari Stenmanin Lentorykmentti-sarja, käykääpä katsomassa kirjastossa.

[JanneT]

Eikös Ronkoteus myös ollut täyskiiltävällä paperilla?

[Veli Loponen]

Lisäsin äänestyksen ja siirsin keskustelun paremmin aihetta vastaavalle alueelle.
Itse tykkään mattapintaisesta enemmän ja olen sen aiemminkin kertonut. Kiiltävällä paperilla on tietenkin se etu, että viivat ja yksityiskohdat näkyvät paremmin ja tietyissä tapauksissa se siis sopiikin hyvin, mutta luettavaksi tarkoitetuissa jutuissa suosin mattaa.

[enginigger]

Paperin valinta pitäisi olla osa teoksen loppuun asti ajateltua ulkoasua. Aina ei paperia ajatella osana kokonaisuutta eikä ainakaan tarinan kerronnan kannalta olennaisena kerrontapintana.
Esimerkiksi Marko Turusen Lihat Puntarissa ei mielestäni olisi voinut toimia kiiltävällä paperilla, nyt aika halvalla ja huokoisella paperilla kyseinen teos on juuri niin eläväisen raadollinen.

Eli paperi on osa sitä taiton ja graafisen suunnittelun prosessia joka helposti unohdetaan toisin kuin kaikessa muussa printtimediassa.

[Wade]

Men tiedä, mutta jostain syystä kallis kiiltävä paperi tuntuu arvokkaamalta. Kuten esimerkiksi Yksinäisessä kostajassa oleva kiilt. pap. oli hyvää (jep, söin sen).

[Vesa Höijer]

Onko kiiltävä paperi mattapintaista kestävämpää, siis esim. ei kellastu yhtä nopeasti?

[Chemo]

"Paa snadisti", kuten Remulle Dolbya.

Tai riippuu tapauksesta. Egmontin parin viime vuoden kovakantiset julkaisut (V, Vartijat jne) ovat olleet erityisen hienoa jälkeä kokonaisuudessaan. Noissa käytetty lienee paperia sieltä kiiltävämmästä päästä?

[pasoleati]

Onko kiiltävä paperi mattapintaista kestävämpää, siis esim. ei kellastu yhtä nopeasti?

On ja ei. Paperin arkistoitavuus riippuu monista seikoista, mutta esim. Galerie Art Gloss (kiiltävä) ja GA Silk (matta) täyttävät molemmat arkistointivaatimukset.

[Lemoncurry]

Itsestä tuntuu siltä että kiiltävä paperi olisi yleellisempää.. no tyyriimpää se ainakin on.. värit tulee kirkkaammin niissä..... no joo..... :b

[Anssi Rauhala]

.. värit tulee kirkkaammin niissä...

Totta, se on ihan optiikkaa. Kova, kiiltävä pinta saa värit näyttämän syvemmiltä ja kylläisemmiltä, ja huokoisempi paperi taas pehmentää ja tasaa värien eroja paperikuitujen a)ottaessa mustetta eri lailla vastaan ja myös b)heijastaessa valoa enemmän hajottaen. Osaispa tuon muistaa aina väritystöitä tehdessä... jos etukäteen sattuu tietämään, mille paperille painotyöt tehdään.

[dErasmus]

Matta. Eilen meinasin ostaa The Crow:n (ko ite tykkään vähänkään gootihtavasta), mutta sai jäädä hyllyyn homehtumaan, koska erkikin tietää, millaiset rasvaiset sormenjäljet jää goottisarjakuvaan, joka on painettu extrakiiltävälle paperille.