Millaisista tekstaustyyleistä pidätte?

[Duck-King]

No sellastahan mielellään lukee, josta saa selvää, ja paksut kirjaimet myös auttavat lukemista paljon.

[Ninni]

Parhaimmillaan tekstaus tukee sarjakuvan tyyliä ja kokonaisuutta. Itse yritän tekstatessani jäljitellä alkuperäistä tekstaustyyliä. Sanomalehtisarjoista esimerkiksi Jere (Zits) on omasta mielestäni hyvin toimiva - valittu tekstaustyyli sopii sarjan kokonaisuuteen ja on selkeä ja helppolukuinen.

Konetekstauksesta parhaita esimerkkejä on mielestäni Saccon Palestiina-albumin tekstaus. Albumin koon ja tekstin määrän huomioon ottaen on myös aika ymmärrettävää, miksi konetekstaukseen on tuossa päädytty.

[Kreegahbundolo]

Kun tätä kirjoittaessa käy kuumana toinen keskustelu oman tekstausfontin tekemisestä niin haluan kommentoida tässä toisessa ketjussa, että minua surettaa että käsintekstaaminen on katoava taiteenlaji. Mielestäni oikeanlainen tekstaus on yhtä olennainen osa sarjakuvan visuaalista puolta kuin värit tai viivatyöskentely ja vastaavat nyanssit.

Isot kustantamot (joilla olisi vara palkata kunnon tekstaaja albumisuomennoksia varten) ovat siirtyneet lähes täysin käsialaa imitoiviin tietokonefontteihin ja se kuvottaa minua. Asiallinen fontti osana liukuhihnasarjakuvaa on vielä ihan siedettävää, mutta vähänkään omaperäiseen piirräntään ladonta ei istu. Kauheimpina esimerkkeinä tulee mieleen melko tuore Rabbin katti 1 (jossa on alunperinkin huonolla ranskaa varten optimoidulla käsialafontilla ladottu kohtalokkain seurauksin suomea) ja Puikkosen fontilla "tekstaamat" Liken Blueberryt. Hyi saatana millaista pyhäinhäväistystä!

Pienkustantajilla onneksi on sen verran kunnioitusta sarjakuvan kaikkia osa-alueita kohtaan että jaksetaan tehdä suomennokset myös tekstausten osalta hyvin.

Nuorille tekijöille jotka luette tätä keskustelufoorumia etsien mahdollisia vippaskonsteja päästäksenne mahdollisimman vähällä työllä mahdollisimman ammattimaiseen lopputulokseen totean että helppoa tietä ei ole. Opetelkaa  tekstaamaan ketaleet! Kaikenlainen laiskottelu harjoitteluvaiheessa kostautuu myöhemmin.

[Lönkka]

Ei mnua haittaa kelvollisen näköisen tietokonefontin käyttö...

mutta kun monen isonkin kustantajan jenkkilehdessä on sitten pääsetetty teksti pikselöitymään niin se kyllä syö miestä.


Mutta toki joo, mielummin edes OK tasoista "oikeaa" tekstausta kuin koneilua.

[Veli Loponen]

mutta kun monen isonkin kustantajan jenkkilehdessä on sitten pääsetetty teksti pikselöitymään niin se kyllä syö miestä.

Tosi outoo, kun se yleensä tehdään taitto-ohjelmassa (tms.) ja pitäisi siis tulostua vektorina.

Mutta ei mennä siihen. Musta se on aika sama millä tehdään, kunhan on luettavaa ja suht hyvän näköistä. Monesti kyllä nykyään tietokonefontti näyttää omaan silmään paljon paremmalta kuin tavalliset tekstaukset. Toki tosi hyvä tekstaaja päihittää sellaiset, mutta niitä on todella harvassa.

[Timo Ronkainen]

Fontilla "tekstaaminen" voi parhaillaan toimia hyvin ja on sekin ikään kuin taitolaji. Ensinnäkin fontin tulee olla ko. sarjakuvaan sopiva. Useinhan se ei ole. Parhaimmillaan fontti on räätälöity sarjakuvaan sopivaksi elli tehty vartavasten. Liian usein tyydytään rätkäisemään jollakin vakiofontilla (pahimmillaan Comic Sans, miedompana varianttina Whiz Bang) teksti semmoisenaan paikoilleen. Ei hyvä. Useimmissa tekstausfonteissa häiritsee aina niiden kliinisyys, ovat liian siistejä. Rivit ovat viivasuoria ja kirjaimet aina samankokoisia. Luonnollisessa siistissäkin käsintekstauksessa on vaihtelua, joka tekee siitä elävää ja mukavan näköistä. Tietokonefonttia voi ja oikeastaan pitääkin "tekstatessa" (tai latoessa) muokata. Rivinvälistystä, merkkivälistystä, kirjainten kokoa, perusviivalta poikkeamista yms. voi muokata vaikka ja mielellään kirjain, sana tai kappale kerrallaan (mutta ei ainakaan yksinomaan skaalaamalla ja litistämällä tekstiä ns. kahvoista vetämällä, tulee rumaa).
Henkilöllä, joka tekstiä kupliin latoo tulee olla jonkinlaista kokemusta käsintekstaamisesta. Sarjakuvatekstauksessa eivät päde enää ns. tavalliset typografian säännöt. Kirjaimia saa litistääkin tai venyttää hiukan, jos se näyttää hyvältä. Perinteisille ns valimofonteille ei semmoista saa tehdä ikinä.
Lisäksi liian usein näitä tehdään kiireessä ja liian vähällä rahalla.
Hyvin tehty fonttitekstaus voi olla mainio. Taitavasti käsin tehty on tietysti ylittämätön. Onneksi opettelin tekstaamaan ihan oikeasti käsin jo 80-luvulla. Silloin ei tämmöisistä tietokonehommista osattu uneksiakaan. Mutta niihinkin aikoihin tekstauksia piti tehdä liian nopeasti, pipertää liian pieneen kokoon (1:1, eli julkaisukokoon)  ja liian pienillä korvauksilla. Otan ennemmin selkeän tietokonefontin kuin jonkun käsintuhrauksen, joka on pitänyt yrittää survoa postimerkin kokoiseen kuplaan.

Timo

[Lättä]

Fontilla "tekstaaminen" voi parhaillaan toimia hyvin ja on sekin ikään kuin taitolaji. Ensinnäkin fontin tulee olla ko. sarjakuvaan sopiva. Useinhan se ei ole. Parhaimmillaan fontti on räätälöity sarjakuvaan sopivaksi elli tehty vartavasten. Liian usein tyydytään rätkäisemään jollakin vakiofontilla (pahimmillaan Comic Sans, miedompana varianttina Whiz Bang) teksti semmoisenaan paikoilleen. Ei hyvä. Useimmissa tekstausfonteissa häiritsee aina niiden kliinisyys, ovat liian siistejä. Rivit ovat viivasuoria ja kirjaimet aina samankokoisia.
...

Tähän liittyen... Voiko tietokoneella tehdä jollain ohjelmalla fontteja, joissa esim. A:lla on kolme erilaista ulkoasua? Siis niin, etteivät kaikki aat olisi samannäköisiä vaan ihmiskäden jälkeä muistuttavia? Vai onko se aina pakko venyttää, kuten Timo viestissään myöhemmin neuvoo? Mutta venyttää hienosti.

[Timo Ronkainen]

Tähän liittyen... Voiko tietokoneella tehdä jollain ohjelmalla fontteja, joissa esim. A:lla on kolme erilaista ulkoasua?

Eipä oikein. Jos tekstaus on versaalia eli kaikki isoilla kirjaimilla, voi siftin alle laittaa variantin, mikä tekee tuplat kaikista kirjaimista. Englannin kieleen valmistetuissa fonteissa on useimmiten ainoastaan I (iii) muista poikkeava. Se on päättellinen, koska persoonapronomini "I" kirjoitetaan aina isolla ja sen on erotuttava muista i-kirjaimista. Tämä tuo ruman ja hämmentävän yksityiskohdan useimpiin suomenkielisiin tekstauksiin, jotka on vissiin tehty caps lock päällä.
Tekstin vaihteluista vrt: http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,9859.msg213245.html#msg213245

[Timo Kähkönen]

Onko hyviä käsintekstaajia Suomessa enää olemassa? Aaltonen oli mutta sekin on nyt kutistettu fontiksi.

Jos hyvä tekstaaja löytyisi (osaisi mukauttaa tyylinsä kuhunkin sarjaan, Mämmilä vaatii erilaista kuin Krampit), saattaisin jopa ottaa syndikaattini yhdeksi erottautumisen keinoksi laadukkaan käsintekstauksen. Nykyäänhän lähes kaikki tehdään koneella ja se on siinä mielessä hassua, että sarjakuva on muuten käsityötä alusta loppuun. Miksei siis tekstaaminenkin?

Hyvät käsintekstaajat, ilmoittautukaa!

[Sihvonen]

Onko hyviä käsintekstaajia Suomessa enää olemassa? Aaltonen oli mutta sekin on nyt kutistettu fontiksi.

Jos hyvä tekstaaja löytyisi (osaisi mukauttaa tyylinsä kuhunkin sarjaan, Mämmilä vaatii erilaista kuin Krampit), saattaisin jopa ottaa syndikaattini yhdeksi erottautumisen keinoksi laadukkaan käsintekstauksen. Nykyäänhän lähes kaikki tehdään koneella ja se on siinä mielessä hassua, että sarjakuva on muuten käsityötä alusta loppuun. Miksei siis tekstaaminenkin?

Hyvät käsintekstaajat, ilmoittautukaa!

Mikko Huusko! Hän onpi mitä mainioin sälli tuolla saralla. Tekstailee nykyään Helsingin Metro-lehteen Nemiä ja Ilta-Sanomien sarjissivun tekstauksetkin ovat olleen jo iät ja ajat hänen käsialaansa, puhumattakaan lukuisista käännössarjakuva-albumeista.

[Jarmo]

Kunhan saa selvää eikä häiritse menoa.
Kyllähän hyvin käsintekstattu tuo lisäarvoa, mutta esimerkiksi Tertsin ensimmäisen sivun Moebius-giraudin tekstaus on jo sillä rajalla että mielummin comic sanssilla vaan. Uusien Asterixien fontin voisi myös vaihtaa vaikka helveticaan.

Mitä röpelömpää hienostelua, sen varmemmin häiritsee. Kaunokirjoitettu jää lukematta.
Sori vaan jos se täydentää tarinaa ja sopii tyyliin, ei voi tietää kun jätän lukematta.

[kaltsu]

Onko hyviä käsintekstaajia Suomessa enää olemassa? Aaltonen oli mutta sekin on nyt kutistettu fontiksi.

Jos hyvä tekstaaja löytyisi (osaisi mukauttaa tyylinsä kuhunkin sarjaan, Mämmilä vaatii erilaista kuin Krampit), saattaisin jopa ottaa syndikaattini yhdeksi erottautumisen keinoksi laadukkaan käsintekstauksen. Nykyäänhän lähes kaikki tehdään koneella ja se on siinä mielessä hassua, että sarjakuva on muuten käsityötä alusta loppuun. Miksei siis tekstaaminenkin?

Hyvät käsintekstaajat, ilmoittautukaa!

En oikein tiedä miten tähän viestiin pitäisi suhtautua. Toisaalta olen iloinen että pyrkimystä "erottautumiseen laadukkaalla käsintekstauksella" löytyy, toisaalta sen pitäisi minusta olla, varsinkin ammattilaiselle, itsestään selvää.

Kyllä hyviä tekstaajia löytyy. Huomaat sen kyllä jos luet esimerkiksi suomalaisten pienkustantajien käännössarjakuvia, muutamien isompienkin. Mutta mikset herra Kähkönen tarttuisi itse härkää sarvista? Eivätkös esimerkiksi Alphan sarjakuvasi olleet käsin ja siististi tekstattuja?

Myönnän kyllä että sarjakuvien tekstaaminen voi tuntua kovalta työltä varsinkin jos luonnostaan tekee kauheita harakanvarpaita kuten minä ja senkin voin myöntää että hyvällä fontilla hyvin ladottuna voi saada aikaan siedettävää jälkeä. Kaikesta huolimatta soisin että kaikki näkisivät sen vaivan että erottuisivat muista myös tekstauksen saralla. On suorastaan hämmentävää miten näinkin pieni asia voi vaikuttaa koko sarjakuvan ulkoasuun ja tunnelmaan.

[AapoK]

Itse olen ainakin omasta mielestäni kehittynyt käsintekstaajana tämän sarjakuvaprojektini myötä. Jopa sen verran, että alkupään sivuihin on pitänyt tehdä puhekuplia uusiksi harakanvarpaiden päälle. Mutta ei tähän juttuun konefontti sopisi, karkeaan jälkeen karkea fontti. Muutama näyte vanhemmasta uudempaan.

[terhie]

Vielä on piirrosjälki paljon hienompaa kuin tekstaus...

[pertti jarla]

Onko hyviä käsintekstaajia Suomessa enää olemassa? Aaltonen oli mutta sekin on nyt kutistettu fontiksi.

Huusko. Tuskin on sekään ainoa. AapoK:n tekstaus on muuten tosiaan silminnähden parantunut. Apuviivat ja toinen tussi, ja se ois siinä.