Uusi osio omien töiden esittämiseen...

[Leo]

Ei, paha... Jos "Kvaak" olisi pahkasian tapainen lehti ja tuotto menisi ylläpidon maksuihin (tarinat siis tehtäisiin vapaaehtoisvoimin). Jotkut löytäisivät ehkä tulevaisuutensa kun joku kustantaja hoksaisi hänet kvaak -lehdestä. Omakustanteena voisi ainakin yrittää. Toiveajattelua?

[Reima Mäkinen]

Ihan teoreettinen avoin kysymys verkkosarjakuvalehti-idean kannattajille. Paljonko olisit valmis maksamaan siitä (per sivu), että sarjakuvasi julkaistaisiin esim. Kvaakin nimeä kantavassa verkkolehdessä?

Suomen Sarjakuvaseuralla oli taannoin viikon verkkosarja-hanke. Sarjat ovat edelleen netissä (www.kupla.net osoitteen alta), ja käytännössä projekti ei kaipaa kuin vetäjää. Siis henkilöä joka valitsee ja hankkii sarjat sekä hoitaa ne esiin (mihin on saatavissa apua). Muistaakseni Kaltsu toimitti tätä hetken, hän osaa kertoa ehkä enemmänkin.

Verkkosarjakuvan siirtämisessä printtiin on edelleen ongelmana resoluutio. Tämä näkyy lähinnä niin, että tietyn tyylinen piirräntä karsiutyy verkosta automaattisesti. Verkossa on myös mahdollista ja perusteltua käyttää värejä, kun taas printtilehdessä se on automaattisesti ongelma (Vai miksi luulet esim. Sarjarin olevan mustavalkoinen?)

[Axuz]

Ihan teoreettinen avoin kysymys verkkosarjakuvalehti-idean kannattajille. Paljonko olisit valmis maksamaan siitä (per sivu), että sarjakuvasi julkaistaisiin esim. Kvaakin nimeä kantavassa verkkolehdessä?

...Tämäpä on mielenkiintoinen kysymys. Ai että vielä pitäisi taiteilijan itse maksaa? En kyllä kovasti lämpene ajatukselle siitä, että julkaisusta pitäisi itse vielä jotakin maksaa ja useimmiten olen törmännyt kyseiseen menettelyyn vain sellaisten julkaisujen kohdalla, joilla on laatutaso niin korkea, että voidaan ikään kuin ajatella sen olevan tekijälle enemmänkin kunnia-asia ja suuri haave saada juttunsa julkaistua ko. julkaisussa. Tällöinkin siinä on minun mielestäni jotenkin paradoksaalista rahastamisen makua. Väärillä jäljillä hankkeen taloudenhoidossa ollaan, jos joudutaan turvautumaan rahastamiseen väärältä taholta...

Raha tulisi mielestäni aina lopulta pystyä keräämään tuotetta kuluttavilta asiakkailta. Jos minkä hyvänsä hankkeen hengissä pysyminen on jatkuvasti kiinni tukiaisista ja hankkeessa mukana olevien taloudellisesta panostuksesta, on jotakin vialla.

Viiikonlopun Ilta-sanomien liitteeseen haastateltu yhdistetyn sankari Samppa Lajunen puhui urheilijan tuotteistamisen tärkeydestä ja välttämättömyydestä nykypäivän urheilubisneksessä. Hän korosti myös sitä, ettei tällaisessa ajattelussa ole mitään pahaa, vaan näin ne realimaailman kuriositeetit nykyään toimii. Monet pitävät tällaista bisnesajattelua epäolennaisena ja jotenkin epärelevanttina seikkana, joka aina mukamas pilaa itse tekemisen ilon, mutta tosiasia nykyajan maailmassa on se, että raha ratkaisee. Raha tuntuu sanovan sen viimeisen sanan kaikkein idealistisimpienkin hankkeiden kohdalla ja se on valitettavasti surullinen, mutta jokapäiväinen fakta, joka on vain kohdattava ja hyväksyttävä, jos tällaisissa hankkeissa aikoo menestyä.

Palatakseni tuohon Reiman teoreettiseen kysymykseen, minusta olisi ehkä olennaisempaa ensin kysyä, kuinka moni on valmis piirtämään tällaiseen lehteen ylipäätään mitään, jos sellainen toteutuisi. Kuinka moni on valmis sitoutumaan siihen, että tuottaa edes ilmaiseksi ja edes muutaman sivun kerran yhdessä tai kahdessa kuukaudessa?

Idealistinen ja jalo tavoite toki on se, että joku ylipäätään on kiinnostunut järjestämään tällaisia tempauksia, suoranaisia kulttuuritekoja, mutta tosiasiat ovat kuitenkin yleensä lohduttomampia. Tämä ei ole pessimismiä vaan realismia. Eikö meillä tässä maassa ole jo tarpeeksi lohduttomia esimerkkejä suurista ja kauniista tavoitteista, jotka ovat lähes poikkeuksetta surkeasti epäonnistuneet? Ei tällaiset "hyväntekeväisyyskampanjat" yksinkertaisesti toimi, jos kukaan ei pidä huolta hankkeen rahoituksesta ja sen jatkuvuuden turvaamisesta. Jos on rahaa, on myös pelivaraa. Kaikessa suhteessa. Siksi minun mielestäni olisi aiheellisempaa kartoittaa ensin sitä, löytyykö yhtään sellaista kiinnostunutta, joka olisi halukas yrittämään parhaansa varmistaakseen ja turvatakseen tällaiselle julkaisuhankkeelle riittävän taloudellisen tuen. Piirtäjien hankkiminen kyseiseen julkaisuun on ongelmista pienin.

Muussa tapauksessa on myös pidettävä mielessä, että tällaiset, ilman rahoitusturvaa toteutetut hankkeet, kohtaavat myös laadullisen paradoksin. Vaatimukset työn ilmaisuuden tai tulo-menokehyksen suhteen on yleensä suoraan verrannollinen tekijän kykyyn tehdä laadukasta sarjakuvaa. Merkittävä osa laadukkaan sarjakuvan kotimaisista edustajistamme tienaa jo ainakin osan elannostaan tällä työllä. Se on jo paljon, jos tällaisen tekijän saa tekemään ylipäätään mitään edes ilmaiseksi, mutta miksi ihmeessä hän vielä maksaisi siitä? Tällaisten tekijöiden tilanne sarjakuvakentässä on jo siinä mallilla, että homman kuuluu mennä toisin päin. Heille maksetaan siitä, että he tekevät. Hyväntekeväisyysmielessä tällainenkin saattaa joskus voida resurssiensa puitteissa tehdä pienen projektin jopa ilmaiseksikin, mutta kyllä siihen fanaattinen kotimaisen sarjakuvan kannattaja ja puolestapuhuja ja ikuinen opportunisti tarvitaan, ennen kuin sellainen tekijä suostuisi nettomaksajaksi...

Tässä kohdataan eräs hyvin ongelmallinen yhtälö. Monet tuntemattomat ja uraansa vasta lämmittelevät tekijät varmasti jopa maksaisivat siitä, että saisivat työnsä julkistettua jossakin, jolla olisi jonkinlaista statusta, mutta jos julkaisu sisältää vain näitä, voi käydä niin, että tuo piirtäjiltä tuleva maksu onkin sitten ainoa tulo, mitä hanke saa. Asia on tietenkin ihan ok, jos tämä oli Reiman perimmäinen ajatuskin, että lehden lukeminen/hankkiminen olisi ilmaista, mutta siihen tekeminen maksullista...

Mielestäni mikään hanke ei kuitenkaan voi eikä pitäisi voida perustua sellaiselle talousajattelulle. Runsaasti kritisoitu ja täälläkin paljon puhutellut Dodger-ilmaissarjakuvakin on konseptiltaan sentään hieman kestävämmin ajateltu. Kyllä lähtökohdan pitää vähintään olla se, että piirtäjät voisivat sitten edes ilmaiseksi siihen piirtää. Tällöinkin on jo riittävästi vaikeuksia saada julkaisusta laadukas, saati sitten, että se edes ilmestyisi säännöllisesti...

Tärkeintä minusta olisi ensin kartoittaa ja selvittää, miksi sellaista julkaisua ylipäätään tarvitaan ja miten sille on kysyntää. Jos sellaiselle ei ole kysyntää, on syytä vielä miettiä, voidaanko siihen vaikuttaa. Voidaanko siis kysyntää luoda? Jos vastaus on tällöinkin ei, kannattaa hanke haudata suosiolla. Jos sellaiselle ei ole tarvetta, miksi sellaista kannattaisi ylipäätään tehdä? Jos sen sijaan tarve löytyy, hanke kannattaisi suunnitella niin, että se elättää vähintään itsensä. Ensimmäinen tehtävä olisi etsiä joku, joka on kiinnostunut sen taloudellisten resurssien riittävyydestä ja jatkuvuudesta. Kaikki muut käytännön murheet ovat mitättömiä tämän rinnalla, koska se kaikki muu on saatavissa sillä ensimmäisellä. Jopa motivaatio...  

Niin se vain menee...  

[O.K.]

Käytännössähän taitaa verkkojulkaisujen ainoa mahdollinen rahankynintämuoto olla mainostilan myynti, missä tullaan taas ikävään noidankehään: mainostajat edellyttävät sivulle RUNSAASTI kävijöitä, suuren kävijämäärän edellytyksenä on laadukas, hyvinmarkkinoitu sisältö, joka vaatii tuottamista ja toimittamista, joka taas maksaa... Jo yhden osatekijän saaminen hyväntekeväisyystoimintaan on vaikeaa, mutta verkkojulkaisu edellyttäisi kaikkien uhrautumista taiteen alttarille...

Ylipäänsä Internet on julkaisijalle perin vee...harmillinen media kun loppukäyttäjältä ei ole mahdollisutta saada korvausta*. Toisaalta eipä mene rahaa painokustannuksiin, jakeluun ym. printtituotteista tuttuihin riesoihin.

*paitsi kenties jonkinlaisena mobiilipalveluna tämä saattaisi olla mahdollista. Tekstiviestillä lukuaikaa...

[Axuz]

Käytännössähän taitaa verkkojulkaisujen ainoa mahdollinen rahankynintämuoto olla mainostilan myynti, missä tullaan taas ikävään noidankehään: mainostajat edellyttävät sivulle RUNSAASTI kävijöitä, suuren kävijämäärän edellytyksenä on laadukas, hyvinmarkkinoitu sisältö, joka vaatii tuottamista ja toimittamista, joka taas maksaa...

Joo... tämä on se ongelmallisin paradoksi ja minun mielestäni tällainen on todella vaikea saada toimimaan muuna kuin painettuna mediaformaattina. Kunhan joku kerrankin tekisi sen alusta loppuun asti hyvin, voisi jo oikeasti elätellä toiveita sen hengissä pysymisestä. Yksi suurimpia ongelmia on sen osallistujan löytäminen, jolla olisi haluakin enemmän ammattitaitoa. Motivaation saa tällaiseenkin heppuun loihdittua kyllä rahalla. Sen sijaan lähimenneisyyden vastaavien hankkeiden kynnyskivi on ollut enemmänkin se, että halua tehdä ja järjestää löytyy vaikka muille jakaa, mutta ammattitaito rahotuksen hankkimisen ja tuotteen markkinoimisen kanssa on jossain aivan muualla.

Itse pidän kyllä nettiä vihonviimeisenä paikkana tällaiselle julkaisulle. Yksi mahdollisuus on jonkin yhdistyksen/seuran alla toimiva sivusto, johon tällaisia voisi änkeä, mutta eihän se sitten enää olisi sama asia. Toinen mahdollisuus olisi saada Kvaakille niin hyvät valtiolliset ylläpitotukiaiset, että sellaisen lehden voisi dumpata Kvaakin alle. Mutta mikä toisaalta estää niitä, jotka ovat valmiita tekemään ilmaiseksi, tekemään sellaista jo nyt tänne?

Internet-mainonta on vielä kuitenkin aika alkeellista ja kohderyhmien suhteen jäsentymätöntä. Suurin osa nettimainoksista ovat tällä hetkellä sellaisia, että lehti pitäisi aina tehdä ikään kuin mainosten ehdoilla. Sen sijaan painettu julkaisu on jo sisällöllisesti helpompi tehdä niin, että sille on löydettävissä sopivia mainosasiakkaita. Toisin sanoen sitä olisi mahdollista tehdä tekijöiden/toimituksen ehdoilla niin, että potentiaaliset mainostajat valitaan lehden sisällön ja yleisen linjan mukaan. Ja valinnanvara kentällä on huomattavasti laajempi ja monipuolisempi ja ennen muuta sopivaan asiakasryhmään kohdistetumpi kuin netissä.

Jos nyt vaikka tehdään painettu läpyskä, jonka teemana on vaikkapa ravintola- ja kahvilakulttuuri Suomessa... siihen voisi ajatella saatavan mahdollisesti joitakin suomalaisia ravintola- ja kahvila-alan yrityksiä, ainakin tunnettuja kotimaassa toimivia ketjuja. Jos vastaavan julkaisisi netissä, niin hmmm... mainostajajoukko on kyllä aika kirjavaa eikä aina välttämättä mitenkään itse sisältöön liittyvää. Ja miksi sen tarvitsisikaan olla? No siksi, että mainostajia kiinnostaa sitä enemmän, mitä enemmän siitä on niille hyötyä. Ei välttämättä olisi lainkaan pöllömpi ajatus alkaa tekemään tällä kertaa tuollaista painettua sarjakuva-antologiajulkaisua sellaisen lähtökohdan kautta, että mainostajat ovat tiiviissä yhteistyössä jo lehteä tehtäessä. Jo sarjakuvien tarinoista ja sisällöistä lähtien potentiaaliset mainostajat olisi otettu huomioon. Olen ajatellut jo joskus aiemmin tällaista firmojen kanssa tiiviissä yhteistyössä toteutettavaa melko säännöllistä lehteä, joka saattaisi oikeasti toimia. kuvitelkaa esim. jokin iso ostari, vaikkapa Itäkeskus tai Iso Omena tai lähitulevaisuuden Sello. Niissä on satoja yrityksiä saman katon alla ja ainakin Isolta Omenalta tulee silloin tällöin mainoslehtiä, joissa tätä taloa esitellään sen lukuisten yritysten yhteispanoksen voimin. Miksi tällaista ei voisi tehdä sarjakuvana? Ainakin osittain? Vaihtoehtomainontaa... Tarinat voisivat vaikkapa keskittyä ostoskeskuskulttuuriin tavalla tai toisella. Itäkeskuksen tapauksessa siinä voisi kuvata esim. tarinoita siellä vietetystä shoppailupäivästä ja juonelliset mahdollisuudet ovat vain suuri haaste itse tekijälle. Tarinat voisivat parhaimmillaan olla jopa huikeita seikkailuja kyseisessä ostarissa. Täytyisi vain muistaa, että niitä lukisi sitten koko perhe. Ja kohderyhmä Itäkeskuksen kohdalla pääosin kehäkolmosen sisäpuolella. Mutta näitähän voi toki tehdä missä päin hyvänsä ja markkinointi ja jakelu keskitetään aina tiukasti sille alueelle, jossa sillä on merkitystä. Ja se olisi tietenkin kuluttajalle ilmainen ja rahoitus perustuu puhtaasti samoihin tekijöihin, kuin minkä hyvänsä ilmaisjakelulehdenkin...

Seikkailujen/strippien aikana tulisi tutuksi niitä paikkoja, yrityksiä ja tuotteita, jotka nyt ovat vaikkapa tarjouksessa ja jotka ylipäätään osallistuvat lehden kustannuksiin. Mainostilaa voisi vielä erikseen ostaa, jossa olisi sitten vaikka niitä valokuvin varustettuja normaalimainoksia. Tämä voisi olla jonkin yksittäisen mainostoimiston vastuulle sälytettävä homma, joka hoitaisi tämmöistä lisämainontaa rakennuksen ja sen yritysten normaalimainonnan lisäksi...

Tämä oli vain yksi esimerkki. Tämäntyyppisiä juttuja voisi mennä läpi ja niissä olisi rahoitus ja hankkeen jatkuvuus ajateltu huomattavasti pidemmälle kuin yleensä. Tällaisissa projekteissa liikkuu sitä paitsi jo sen verran enemmän rahaa, ettei kenenkään luultavasti tarvitsisi enää edes piirtää siihen ilmaiseksi. Jo pelkästään tällaista hanketta varten saattaisi olla kannattavaa perustaa yritys. jos vain joku uskaltaa. Tarkoitan, että tuo edella mainittu mainostoimisto, voisi esimerkiksi olla tämä perustettava yritys... Tämä olisi mainontaa, jota on jo kyllä jollakin asteella harrastettu jonkin verran, mutta ei niinkään vielä Suomessa... Tämä on vain synopsis. Se tietenkin vaatisi toteutuessaan paljon ennakkotyötä ja -valmisteluita. Selvityksiä ja markkinatutkimusta. Mutta noin ilmaan heitettynä, ei mikään hullumpi visio, eihän? Noin niinkuin perusperiaatteiltaan? Jotakin tuon suuntaista...

Tekijöiden haastekerroin? - Korkea
Kaupallinen potentiaali? - No totta helvetissä!
Lehden tulevaisuus? - Kutkuttavan jännittävä...

PS. Ryöstäkää tästä lupaava yritysidea! Minä tarjoan...  

[Hege]

Huh-huh, alkaa Kvaakin räpylät tuntua aika pieniltä noissa visoiden saappaissa.
Mites olisi jos Kvaakin oman verkkosarjakuvaosion sijaan tehtäisiin niin että Kvaakissa arvosteltaisiin yksi nettisarjakuva kuukaudessa, eli ns. pick of the month-tyylillä. Tämä voisi olla ulkomainen tai kotimainen sarjakuvasivusto. Käyttäjät voisivat ehdottaa näitä sivustoja, omiaan tai jonkun muun. Täten voitaisiin nostaa erikseen esille aina jokin hyvä tarina, jatkuva tai kertaluontoinen teos, oli se sitten strippi, novelli tai saaga.
Täten ainoa työ olisi, että joku innokas sisällöntuottaja kävisi ehdokkaita läpi ja kirjoittaisi valitusta pienen esittelyn. Tämä tuskin on ihan kamalaa olettaen että ehdotusten joukossa ei ole hirveää tuubaa. Täten Kvaakin kuukauden valinta saisi hieman enemmän näkyvyyttä kuin paikan linkkilistassa, ja tekijä (varsinkin jos on kotimainen/kvaakkaaja) saisi hyödyllistä kritiikkiä ja julkisuutta.
Kaikki muu työ ja kulut ovat sarjakuvantekijän omilla harteilla.

[Justus]

mainostajat edellyttävät sivulle RUNSAASTI kävijöitä, suuren kävijämäärän edellytyksenä on laadukas, hyvinmarkkinoitu sisältö, joka vaatii tuottamista ja toimittamista, joka taas maksaa... Jo yhden osatekijän saaminen hyväntekeväisyystoimintaan on vaikeaa, mutta verkkojulkaisu edellyttäisi kaikkien uhrautumista taiteen alttarille...siin, jakeluun ym. printtituotteista tuttuihin riesoihin.

Verkkomedian julkisuus mainostamiskelpoisuuteen onnistuu myös ajalla. Yhden vuoden ajan ylläpidetty sivusto kerää niin paljon jo väkeä, että sen mainoksista saa rahaa. Se ei siis välttämättä tarvitse mitään kalliita maksettuja mainoksia. Kvaak.fi on varmasti kerännyt jatkuvasti lisää väkeä koska sen sisältö uudistuu. Kaikki suosio vaatii aikaa. Mainoksilla saa nopeasti, mutta ilmaiseksi saa ajalla.

[Jukka Koivusaari]

Käytännössähän taitaa verkkojulkaisujen ainoa mahdollinen rahankynintämuoto olla mainostilan myynti,
.....
*paitsi kenties jonkinlaisena mobiilipalveluna tämä saattaisi olla mahdollista. Tekstiviestillä lukuaikaa...

Tekstiviestimaksu periaatteessa toimisi - vaatisi tietysti investoinnit asianmukaisiin gateway-palvelimiin.

Mitä tähän "artisti maksaa" malliin tulee, niin tavallaan maksan itse jo nyt kympin kuussa siitä ilosta .  Eli , jos se maksua vastaan menee niin mitä eroa siinä olisi tavallisen palveluntarjoajan myymään kotisivutilaan .

Joskus kauan sitten oli  mainosrahoitteinen "nettiradio" smaili.com, joka otti minun ja muistaakseni ainakin Vehniäisen kuvia ilmaiseksi näytille. Vaan ei tainnut lyödä leiville sekään.

[Ville]

*paitsi kenties jonkinlaisena mobiilipalveluna tämä saattaisi olla mahdollista. Tekstiviestillä lukuaikaa...

Kauhia! Älä pelottele kun kännylaskut yltää muutenkin jo pilviin... Ja maksan ne ite omilla pikku varoillani!

[Luikuri]

vanhoja säikeitä ei oo kilttiä nostaa mutta kun oon uusi täällä...

itse vähän niinkuin toivoinkin löytäväni Kvaakista piirrosesittely-osion, kun olen aiemmin pyörinyt Drawing Boardilla ym forumeilla. Siellä nyt on tietysti käyttäjiäkin enemmän, mutta mielestäni omista tuherruksista saatu palaute ja muiden töiden näkeminen on todella tärkeää oman

Ja piirroksille omistettu osio ennen kaikkea laskee kynnystä (no toivottavasti) julkaista omia piirroksia.

Sitten esim juuri Drawing Boardilla ( http://www.sketchbooksessions.com/shanesboard/ ) piirtävät eri ihmiset samaa aihetta ("Drawing Jam") ja tämä on yleensä foorumin parasta antia.

Teknisestä toteutuksesta vielä: webbitilaa kuvilleen saa Sunpointista tai Tiscali.fi:stä tai rekisteröityneille käyttäjille voisi(ko) järjestää megan pari tilaa Kvaakin palvelimelta. Omaa tilaansa voisi hallita Profiili-valikosta ja lisätä/poistaa kuvia tilantarpeen mukaan.

Ehottomasti kuitenkin omat työt -osio!