Manga/ lukuvinkkejä?

[Alissa]

Tervehdys kaikille! Haluaisin tutustua magnaan, mutta en oikein tiedä mistä päin kannattaisi edes aloittaa. Pyytäisinkin teiltä alan harrastajilta vähän vinkkejä.

Seurailin sarjakuvan uusia tuulia jonkin verran kymmenisen vuotta sitten. Silloin tykkäsin kovasti esimerkiksi Sandmanista ja muista Vertigon sarjakuvista ja Hernandezin veljesten töistä.

Koko magnan ja animen nousu meni minulta jotenkin yli hilseen. Muistelen, että jostain Akirasta sun muista touhuttiin kovastikin, mutta minulle ensikontaktit magnaan olivat aika tylsiä, ja sitten koko sarjakuvan seuraaminen on aika lailla jäänyt...

Nyt sitten kiinnostaisi huvin ja yleissivistyksenkin vuoksi perehtyä magnaan, kun olen moneen kertaan kuullut, että Japanissa tehdään vaikka mitä kiinnostavaa.

Olisin oikein kiitollinen, jos te konkarit voisitte kertoa vaikkapa saitteja tai lehtiä, joihin kannattaisi tutustua näin alkuun. Mitkä voisivat olla hyviä ja kiinnostavia sarjoja? Omista mieltymyksistäni voisi mainita ehkä sen, että olen jo melkein kolmekymppinen, eli ihan kaikista lapsellisimmat vedot eivät ehkä enää putoa. Muuten minulla on kohtalaisen laaja maku, eli kaikenlaiset hyvät sarjakuvat kiinnostavat.

En laittanut tähän sähköpostiosoitetta, mutta toivottavasti innostuisitte vastaamaan palstalla. Varmaan tällainen aihe voisi kiinnostaa muitakin aloittelevia sarjakuvanharrastajia.

Kiitos ja kumarrus!


Edit: muutin hieman otsikkoa -Reima

[Jukka]

Hmm...onko tämä magna kenties joku uusi sarjakuvan alalaji josta en ole kuullut mitään vai tarkoitatko kenties mangaa.

[Timo Ronkainen]

hmm.. vaikka kysyjän kirjoittaminen ei sujuisikaan magna cum lauden tasoisesti laudaturista puhumattakaan, voisi kommentoija silti edes yrittää auttaa jotenkin.
Kannattaisi varmaan siis tutkailla vaikkapa animeunionin sivuja:
http://foorumit.animeunioni.org/
Manga- ja animeyhdistyksiä löytyy Oulusta, Turusta, Tampereelta ja pääkaupunkiseudulta. Googlella varmaan löytää. Ja niitä sivuja sitten kaivelemalla voipi löytää lukuvinkkejä yms.

Timo

[Jukka]

Hmm...joo.
Itse en mangasta juuri mitään tiedä. En vaan voinut vastustaa kiusausta.
Joku sen olis sanonu kuitenkin.
Sori.

[Alissa]

Öö..nyt kyllä vähän nolottaa! No, minusta Asterixissakin on aina sanonottu "kautta Tautauksen"

Mutta varmaankin tuli kerralla selväksi, että kokeneempien neuvoja tarvitaan...Kiitos tähänastisista vinkeistä.

[Otto Sinisalo]

Mangasarjakuvien - kuten melkein kaikkien muidenkin sarjakuvien - suosittelussa on ongelmana fanien omistautuneisuus. On vaikea erottaa, viehättääkö sarjakuva koska se hyödyntää lukijalle tuttua kuvastoa vai olisiko se myös "oikeasti" hyvä, siis hyvä myös kultuuria tuntemattomalle lukijalle. Kuten tässä tapauksessa kysyjä on.

Mutta kuitenkin.

Mainittu Akira on tunnustettu klassikko ja mielestäni oikein hyvä sarjakuva.

Kioskilta löytyvä Ranma ½ on kovin suosittu huumorisarjakuva ja näyttää viihdyttävän laajempaa yleisöä kuin sen hönökollega Dragon Ball.

Siihen sitten käännökset loppuvatkin. Viime aikaisista englanninkielisistä Planetes -tieteismanga on mainio, sen ensimmäinen osa ainakin. Ja jos tieteiskuvitelmista pitää, niin vanha Vizin kääntämä 2001 Nights kannattaa tarkastaa jos löytää - se on yksi parhaista lukemistani scifisarjiksista.

Sen sijaan esimerkiksi Masamune Shirow'n tuotantoa kehotan lähestymään varoen - herran materiaali oli aikanaan länsimaiselle minulle vähän liian vierasta aiheuttaakseen mitään reaktioita. Esimerkki mangasta mangaharrastajille, luulen.

[Esa]

Mä pidän parhaana Dragon Ballia, jota siis löytyy lehtihyllyistä suomenkielisinä. Ainakin mulla kävi niin, että ihastuin sen huumoriin heti. Neljää ensimmäistä kirjaa vaan ei saa mistään enää, että pitää aloittaa lukeminen sarjan keskeltä. (ellet divareista löydä) Ranma½ on myös aika huumoripitoista, mutta siinä on romantiikkaa enemmän. Tekijäkin on nainen... Jos olet Sandmaneja lukenut ja pidät toiminnasta silloin voisi olla Akira.

Laitoin tähän vain näitä mitä on suomeksi tullut, kun en ole muuta lukenut. Muutakin mangaa voi ostaa alan liikkeistä joita on ainakin isommissa kaupungeissa jonkin verran.  

[Aura]

Mjaa.... Itse pidän kovasti Sandmanista, mutta Akira ei ole iskenyt. Ranma on ihan hauskaa hömppää, plussaa sekin, että sitä saa suomesta suht halvalla. Käännöksestä tosin on valitettu jonkin verran.

Ehkäpä näistä löytyy myös jotain kiinnostavaa:

Petshop of Horros - Vierastan hieman piirrostyyliä, mutta pidän sarjakuvasta kovasti. Sarjakuva koostuu lyhyistä tarinoista joissa päähenkilöinä ovat etsivä Leon ja Count D, omituinen mies, joka pitää lemmikkikauppaa Chinatownissa. Nimensä mukaan sarjakuva on kauhu-fantasiaa. Julkaisija on Tokyopop.

Shadow Star (Darkhorse) - Nuori tyttö Shiina löytää kesälomalla meren pohjasta omituisen tähti-olion. Luulisi, että tässä olisi aineksia jokaisen tytön unelmaan kun tähtiotus osaa vielä lentääkin, mutta meno menee vakavaksi. HYVIN vakavaksi. (Paikoin jopa hieman häiritseväksi.)

What's Michael? - Jos olet kissaihmisiä, kannattaa tutustua. :3

Nausikaä of the valley of Wind - Hayao Miyazakin tuotannosta on joku täälläpäin saattanut kuullakin.   Loistava sarjakuva!

Tässä ainakin jotain, jota nyt äkkiseltään keksin....

[isokana]

Shadow Star (Darkhorse) - Nuori tyttö Shiina löytää kesälomalla meren pohjasta omituisen tähti-olion. Luulisi, että tässä olisi aineksia jokaisen tytön unelmaan kun tähtiotus osaa vielä lentääkin, mutta meno menee vakavaksi. HYVIN vakavaksi. (Paikoin jopa hieman häiritseväksi.)

Tähän lausuntoon täytyy yhtyä. Itse olen lukenut sarjaa saksaksi, jossa ollaan edetty muutama kokoelmaa pidemmälle kuin Darkhorsen versiossa ja meno muuttuu koko ajan pahemmaksi. Saksan kuutosvoluumissa käsitellään koulukiusausta sellaisen henkisen ja fyysisen väkivallan kautta että pahaa tekee. Ja kiusatun kosto on kiusauksen mukainen, vain muutaman kerran pahempi. Hyvin, hyvin ahdistavaa.

Muista mangoista suosittelisin Rumiko Takahashin (Ranman tekijä) sarjaa Maison Ikkoku, joka on tarkoitettu vanhemmille lukijoille kuin Ranma. Ihmissuhdedraamaa ja komediaa.

Omista suosikeistani voin mainita Azumanga Daiohin, jonka ymmärtäminen vaatii omalaatuista huumorintajua, mutta on sitten erittäin nautittava. Sarjassa seurataan kuuden vähintäänkin omalaatuisen lukiotytön elämää.

Ja Nausicaä pitäisi jokaisen lukea, on se sen verran mahtava teos.  

edit: typo pois

[Osku]

Kolmas ääni "Nausicaä of the Valley of the Wind" eepokselle. Tarina löytyy helpoiten Perfect collection 1-4 kokoelmista (englanniksi siis).

Masamune Shirown "Ghost in the Shell" toimii, jos on kärsivällisyyttä paneutua tarinaan takasivujen viittauksineen. Ei kaikkien makuun tosin.

"Lone Wolf and the Cub" on pitkä saaga ja jos onnistut kirjastosta sen löytämään, niin jo grafiikan puolesta tutustumisen arvoinen.

Toimintapainotteiseksi menivät nämä suositukset. Osittain suosituksia ohjaavat myös oletettu saatavuus kirjastoissa/kaupoissa.

Pieni varoitus. Dragon Ball on lähinnä lapsille suunnattua mätkintäkertakäyttökamaa ja suht puuduttavaa vanhemmalle lukijalle (yleistys). Ei välttämättä anna kovin hyvää kuvaa japanilaisesta sarjakuvasta.

[J.Salo]

Tosiaan, minäkin mietin näitä kysymyksiä pitkin päivää, ennenkuin uskalsin vastata. Koska henkilö nyt kuitenkin on siinä kolmikymppinen, niin hiukka epäilen että Dragonball tai Gravitation ei ole se mitä ajetaan takaa. Koska esimerkkinä suosikkisarjakuvista pistettiin jotain niinkin korkeaa kuin Sandman ja Vertigo yleensä, niin se varmaan sulkee pois kaikkein päättömimmät ja juonettomimmat sarjat. Ja mikäli Yksinäistä Sutta ei lasketa, niin mangan puolelta (ei ainakaan käänetyltä) tuskin löytyy mitään vastaavaa. Kenties Blade of the Immortal pääsee aika lähelle. Tai, jos jotain hauskaa etsii, niin Maison Ikkoku.

Jotain todella Vertigomaista olisi kenties Omangan netissä kääntämä BLAME! tai samalta sivulta löytyvä Drifting Classroom. Kenties joku muukin sivun sarjoista voisi olla kiinnostava. Tämä siis, jos jaksat sarjakuvaa ruudulta lukea.

[Esa]

Osaisiko joku sanoa jotain tästä Oh, my Godedesista, kun menin sitä tilaamaan pari ekaa kirjaa. Minkälaisesta mangasta on kysymys..

[Wilpuri]

Itse en vielä ole kovinkaan paljoa mangaan perehtynyt, mutta omat suosikkini ovat Akira (jylhää ja synkkää menoa), Appleseed (huumoria ja toimintaa), Orion (todella merkillistä fantasiaa ja sci-fiä runsaalla huumorilla ja omalaatuisilla hahmoilla) ja Mai the Psychic Girl (telekinetiaa ja kovaa toimintaa... ja uskomatoman hienoa kuvitusta). Ja Ranmakin on oikein viihdyttävää ja helppoa luettavaa. Suositellaan kevyeksi välipalaksi.

[Aura]

Osaisiko joku sanoa jotain tästä Oh, my Godedesista, kun menin sitä tilaamaan pari ekaa kirjaa. Minkälaisesta mangasta on kysymys..

Teinejä vanhemmalle yleisölle suunnattu romanttinen sarjakuva jossa kasa jumalattaria päätyy asumaan yliopisto-opiskelijan(?) luo. Ihan OK, joskin tyyli on hieman elotonta.... Osa ihmisistä ei siitä pidä, osa taas pitää hyvinkin paljon.

Mitä juoniin tulee, kyllähän moni Vertigon sarjakuvista pitävä lukee muutakin, sellaistakin, joka on vähän aivottomampaa. (no, en minäkään niistä ihan aivottomimmista teinisarjoista jaksa innostua ja Dragonballia en uskalla suositella... Gravitationista pidän, mutta sitten toisaalta en ole vielä kolmikymppinen joten en tiedä miten sitten senkin sarjan näkisin...)

Mitään täysin Sandmania vastaavaa ei heti tule mieleen, mutta ei kait se ollut tarkoituskaan... Kyllähän niitä syvällisempiäkin tekeleitä on käännetty, mitä tässä jo mainittiinkin muutama.

[J.Salo]

Osaisiko joku sanoa jotain tästä Oh, my Godedesista, kun menin sitä tilaamaan pari ekaa kirjaa. Minkälaisesta mangasta on kysymys..

Ah! (tai Oh!, riippuu käännöksestä) My Goddess kertoo Keichistä (jos oikein muistan jätkän nimen), kiltistä jätkästä joka onnistuu vahingossa näppäilemään numeron puhelimeen (tilatessaan pizzaa), joka yhdistää palveluun (jonka nimeä en muista) jonka takia jumalatar ilmestyy hänen huoneeseensa. Jumalatar lupaa täyttää hänelle yhden toiveen, kunhan sen haluaja todella haluaa tätä. Keichi, joka kuvittelee olevansa piilokamerassa, toivoo että jumalatar (joka on mitä kaunein herkemmän sukupuolen edustaja) olisi hänen luonaan aina.

Sarjakuva on aika pitkälti komedia, mutta ei mitään slapstickiä kuten Ranma. Sarjakuvassa kerätään rahaa yliopiston moottoripyöräkerhoa varten, käydään rannalla,  pidetään hauskaa perheen kanssa jne. Se on myös romanttinen, koska Keichi on ihastunut Belldandyyn (jumalattareen), ja tämäkin pitää Keichiä oikein ihastuttavana poikana. Kun sarjakuva etenee, niin komediaelementti jää vähän vähemmälle, kun luonnekehitys saa enemmän tilaa. Itse pidän enemmän näistä myöhemmistä tarinoista, ja omasta kirjahyllystä löytyy The Fourth Goddess (joka on Keichin ja Belldandyn suhteen syventämistä komedian varjolla)ja Childhood's End (joka kertoo siitä kuinka Belldandyn pikkusisko alkaa hiljalleen aikuistumaan).

 Sarja on ilmeisesti loppunut Japanissa vähän aikaa sitten (tai on juuri nyt loppumassa, en ole seurannut uutisia varmaan vuoteen aiheen tiimoilla), ja viimeiset volumet ovat hiukan kankeita. Mutta todellakin vain pari vikaa. Kirjoja on ilmeisesti yhteensä siinä 27. Ja niissä kaikissa (sitä ensimmäistä lukuunottamatta) on todella kaunis ja yksityiskohtainen piirrosjälki. Lyhyt arvostelu ekoista kirjoista löytyy täältä.