Voiko suomalainen piirtää mangaa?

[J. Suominen]

Kivaa japskivaikutteista (en kehtaa puhua "mangatyylisestä"  ) sarjakuvaa on se ei-japanilainen sarjakuva jota myydään a) kivana sarjakuvana; b) kivana japskivaikutteisena sarjakuvana.

Olen tätä ennenkin ihmetellyt, mutta miksi Sangatsun "Piirrä mangaa" on "Piirrä mangaa", vaikka se suomennettuna yllyttää lukijaansa tekemään japskivaikutteista sarjakuvaa tahi pseudomangaa? Kivojen japskivaikutteisten hahmojen tekemiseen on näköjään myös olemassa opas ihan väärällä nimellä...

Kohta Egmontilta tuleen "Mangan taikaa"... tekijä Jan Kjær, kääntäjä Anssi Rauhala, puolisokea toimitustyö allekirjoittanut.

[Curtvile]

Kohta Egmontilta tuleen "Mangan taikaa"... tekijä Jan Kjær, kääntäjä Anssi Rauhala, puolisokea toimitustyö allekirjoittanut.

Hyvä että tulee.
Tiedän viivoittimenkäyttöoppaita jne mutta jopa Katy Coopen kammotuksesta on ollut joillekin apua.
Totta joitain se on kahlinnut mutta en näe  pahana asiana lisää sarjakuvia tässä maailmassa.

Tavallaan ymmärrän Keijjon heiton mutta enemmän kyse on fuusioista.
Kuten kaikki tietävät Clint Eastwoodin länkkäriklassikon Kourallinen dollareita josta tehtiin Bruce Willis-pätkä Last Man Standing.
Molemmathan ovat kopioita Kurosawan Yojimbosta.

Mutta se otti vaikutteensa John Fordin länkkäreistä ja Hammettin Lasiavain ja Veristä satoa kirjoista.
Ouroboros syö itsensä aina aika ajoin.

Minä en ole ensisijaisesti mangan lukija vaan sarjakuvan lukija.

[Aura]

Keskustelunaihe on vanhentunut. Kaikkien tyylissä on nähtävissä jo mangan vaikutus.

Höh, no osattiin sitä jo 50-luvulla.

edit: Ai juu, onko olemassa feikkikopiomangaa käsittelevä keskustelu joka ei olisi luisunut väittelyksi siitä onko alpparilla oikeus olla olemassa ja saako sitä kutsua mangaksi vai ei?

[Antti Valkama]

Olen tätä ennenkin ihmetellyt, mutta miksi Sangatsun "Piirrä mangaa" on "Piirrä mangaa", vaikka se suomennettuna yllyttää lukijaansa tekemään japskivaikutteista sarjakuvaa tahi pseudomangaa? Kivojen japskivaikutteisten hahmojen tekemiseen on näköjään myös olemassa opas ihan väärällä nimellä...

Syyllisyys on pienempi kun nimet ovat suorahkoja käännöksiä. Ja harrastajat saavat toki piirtää mitä lystäävät. Kuten sanoin, ikävä pseudo-etuliite kuuluu mukaan vasta sitten kun ideana on myydä jenkkisarjaa X mangana kun kerta mangasta tykätään. Eli ollaan ihan vaan pirullisen ahneita. (Toisin kuin me kulttuurin vaalijat, jotka olemme vain melkoisen ahneita.)

Turha nillittää, Yookai. Ainakin kaikki tähän mennessä suomeksi ilmestyneet mangavaikutteiset sarjat on hävittömän helppo tunnistaa mangavaikutteisiksi ei-japanilaisiksi sarjoiksi ihan vaan avaamalla ja vilkaisemalla. Muutama kiinalainen pokkari viime vuonna Frankfurtissa olisi voinut jonkin aikaa hämätä. Joka sanoo, että eroja ei ole, ei vain ole lukenut tarpeeksi.

Mainitsinko muuten jo vuonna 2006 käsiini saamani Tokyopopin kuvasto-cd:n, jolla esiteltiin mm. Pulmuset-cinemangaa...? (Taisin mainita.)

[JJ Naas]

Huh, vieläkö tämä keskustelu jatkuu?

Kai suomalainen (ja minkä tahansa muun maan kansalainen) voi piirtää ihan mitä huvittaa. Piirtäjä piirtää mitä piirtää. Kategorisoinnilla ei ole mitään tekemistä itse piirtoprosessin kannalta. Kategorisoinnin ei tarvitse olla piirtäjän ongelma.

[J. Suominen]

Turha nillittää, Yookai. Ainakin kaikki tähän mennessä suomeksi ilmestyneet mangavaikutteiset sarjat on hävittömän helppo tunnistaa mangavaikutteisiksi ei-japanilaisiksi sarjoiksi ihan vaan avaamalla ja vilkaisemalla.

Yookai ei nillitä, vaan alleviivaa muiden nillitystä. Tähän mennessä suomeksi ilmestyneet mangavaikuteiset sarjat on tunnistanut ei-japanilaisiksi lukemalla tekijöiden nimet kansista. Ja jotain kommenttia olen kuullut, että Sangatsulta tuli ensimmäinen suomalainen manga, mutta se on varmasti vain Tammen markkinointiosaston asiantuntemattomuuden aiheuttama lipsahdus...?

Tämä on kyllä yhtä jankkausta tämä keskustelu, mutta terapeuttista sellaista(?).

[Antti Valkama]

Ei käsittääkseni ole edes markkinointiosasto lipsautellut. (Jos on, kerro niin ärisen niille.) Olisiko ainakin Ylioppilaslehti yrityksistämme huolimatta muokannut viestiä haluamaansa muotoon...

Mainittakoon kaiken varalta, että en ole missään vaiheessa yrittänyt rajata piirtelijöiden oikeutta sanoa tuotostaan ihan miksi vaan haluavat taikka kenenkään oikeutta julkaista japanisarjakuvasta vaikutteita ottanutta sarjakuvaa. Itse en vain pidä siitä, että selitellään että ei millään ole mitään eroa, kaikki on vaan samaa sarjakuvaa, ei saa yrittää mitenkään erottaa tai määrittää, mitään "oikeaa mangaa" ei millään lailla mitenkään missään määrin voi ikinäkoskaan ollakaan nih!!! Jokin syy sille lienee, että juuri japanisarjakuva menestyy hulvattomasti ja että juuri japanisarjakuvasta otetaan niin kamalasti vaikutteita.

Enkä tosiaan ole ainakaan englanniksi tai suomeksi törmännyt yhteenkään mangavaikutteiseen sarjaan, josta ei hetipian huomaisi (tekijöiden nimiä vilkaisematta) että kyseessä on ei-japanilainen sarja. Se ei millään muotoa tee näistä sarjoista kelvottomia. Mutta kyllä se jostain kertoo.

[Aura]

Enkä tosiaan ole ainakaan englanniksi tai suomeksi törmännyt yhteenkään mangavaikutteiseen sarjaan, josta ei hetipian huomaisi (tekijöiden nimiä vilkaisematta) että kyseessä on ei-japanilainen sarja. Se ei millään muotoa tee näistä sarjoista kelvottomia. Mutta kyllä se jostain kertoo.

Kulttuurieroista? Useimmat tietämäni mangasta vaikutteita ottaneet piirtäjät, jotka ovat ehtineet pidemmälle, tekevät mieluummin jotain omaa kuin kopioivat geneeristä mangaa yksi yhteen. (Eikä syynä ole pelkästään yleisön yleinen vihamielisyys mangaa/kopiomangaa kohtaan.) Heidän töissään on vaikutteita yhtä lailla länsimaisesta sarjakuvasta kuin mangastakin, ja se luonnollisesti näkyy. Mihin lokeroon nämä väliinputoajien työt sitten kuuluvat, sitä en tiedä.

[Reima Mäkinen]

Keskustelunaihe on vanhentunut. Kaikkien tyylissä on nähtävissä jo mangan vaikutus.

Olen aika pitkälle samaa mieltä. Selvennän nyt vielä edellistä viestiäni. Kuten jo monet monissa meileissä ovat todenneet, kysymys on kategoisoinnista. Samalla on kyse siitä kuka määrittelee. (ja miltä tieto/tunnepohjalta).

Aiempi heittoni siitä että japanilaisten mielestä muutkin kuin japanilaiset voivat piirtää manga perustui juuri siihen vuosittaiseen kilpailuun. Tänä vuonna voittivat Hong Kongin kiinalaiset (joiden mangaa luetaan länsimaisessa sivujärjestyksessä) myös ranskalainen ja venäläinen palkittiin. En ole 100% varma mutta molemmat näistäkin taisivat piirtää sivunsa länsimaiseen järjestykseen.

Ja jotta asia olisi vielä sekavampi, japanissa alkoi juuri syyskuussa ilmestyä (2 kertaa vuodessa) Euromanga -niminen lehti. Se on n. A4-kokoinen ja värillinen. Ekassa numpassa 4 sarjaa joista yksi tässäkin ketussa juuri mainittu Blacksad. Siis julkaisu on täynnä eurooppalaista huippusarjakuvaa. Japanilaiset käyttävät sanoja manga ja komikku todella löysästi. Molemmat tuntuvat merkitsevän sarjakuvaa. (Enkä ole tavannut ketään joka jaksaisi intoilla manga termin perään, väittäen että se on jotenkin aidompaa japanilaista kuin mikä tahansa sikäläinen sarjakuva) Sen sijaan markkinoinnin kannalta Japanissa on luonnollisesti tärkeätä että shojo, shonen ja seinen pidetään toisistaan erillään.
Muuten myös usia käännettyjä Batman albumeita ja Helboyta näkyi sarjiskaupoissa (vastaavia kuin Egmontin tuotanto meillä). Taakse tuntuu jääneen se aika kun puhuttiin americomista. B.D. on kyllä joillekin japanilaisille sarjakuvaharrastajille tuttu termi, ja ehkä sen käyttö vastaa joissain piireissä samanlaiseen markkinointitarpeeseen kuin meillä mangalla mainostaminen.

Vaikka puhe psudomangasta tuntuu suomessakin jo turhalta, sitäkin enemmän ärsyttää Egmontin markkinointiosaston uudelleenlämmittämä "manga-sarjakuva" -määrittely. Sana näyttää nyt tarttuneen jopa Animen päätoimittajan kirjoituksiin, niin että ei tässä 5 vuodessa olla todellakaan päästy puusta pitkään. Kielikukkaset juhlivat vaikka monet harrastajat ovat näistä asioista eri foorumeilla jo pitkään aktiivisesti vouhottaneet.

[Antti Valkama]

Kulttuurieroista?

Jeah, tästä lienee suureksi osaksi kyse. Ja ne on aika isoja eroja ne. Kulttuuri näkyy sekä tarinankerronnassa että taiteessa. Eikä kaikkien tehokeinojen käyttö itse asiassa ole ihan kamalan helppoa. (Tässä toki harjoittelu auttaa.) Tiettyihin ilmaisutapoihin sisään kasvanut ja niitä myöhemmällä iällä sisäistänyt ovat käytännössä eri asemassa.

[Aura]

Eroja on ja saa olla, toivoisin vain että tulevaisuudessa "pseudoalppareista" keskusteltaisiin ilman sitä iänikuista... no, tiedätte kyllä.

[Timo Ronkainen]

Manga-sarjakuva ja tatami-matto. 

Timo

[Tero Mäntylä]

Huh, vieläkö tämä keskustelu jatkuu?

Totta kai. Tämä keskustelu tulee jatkumaan maailman loppuun asti. Tai ainakin niin kauan kun ihmisten tunnistavat esim. käsitteen suomalainen. Ja Auralle... turha toivoa että asiasta voisin koskaan keskustella ilman sitä... no luulen tieväni mitä. Sanomalla PseudoManga saa heti ilmaiset +10 "olen parempi kaikki muut" arvoon. Enteenkin "olen parempi kuin se joka on oikeasti joskus viitsinyt tehdäkin jotain ja nähdä sen verran vaivaa että on saanut jotain julkaistua."

[PTJ Uusitalo]

Muistakaa, että tässä ei missään vaiheessa ole puhuttu olemassaolemisen oikeutuksesta - kuka tahansa saa piirtää minkänäköistä sarjakuvaa lystää. Sen sijaan puhe on oikeutuksesta kutsua sarjakuvaa tietyllä nimikkeellä - taitaisi tulla kulinaristipiireissäkin aika lailla tavaraa niskaan jos menisi markkinoimaan salaattijuustoa fetana tai kuohuviiniä shamppanjana... Eikä se ole elitismiä, vaan halua säilyttää ero alkuperäisen ja derivatiivisen välillä. Erojen merkittävyydestä voidaan kiistellä, mutta niin kauan kuin ne pystyy huomaamaan valmistusmaahan katsomatta ne ovat mainitsemisen arvoisia.

Scifistien kanssa on ehditty vääntää kättä jo siitäkin mikseivät mangaharrastajat olisi ilomielin tyytyväisiä ranskalaiseen kunniavieraaseen - ihan samannäköistä sarjakuvaahan ne kaikki piirtävät! x_x

[Reima Mäkinen]

Muistakaa, että tässä ei missään vaiheessa ole puhuttu olemassaolemisen oikeutuksesta - kuka tahansa saa piirtää minkänäköistä sarjakuvaa lystää. Sen sijaan puhe on oikeutuksesta kutsua sarjakuvaa tietyllä nimikkeellä

Tämä on muuten hyvä perustelu, mutta se ei ota huomioon sitä että nimikkeillä "manga" ja "sarjakuva" ei ole mitään eroa. Et ole olemassa sarjakuvaa joka ei olisi mangaa eikä mangaa joka ei olisi sarjakuvaa. Paitsi niiden mielessä jotka vasiten haluava jostain itsekkäästä syystä moisen eron kehitellä.

- taitaisi tulla kulinaristipiireissäkin aika lailla tavaraa niskaan jos menisi markkinoimaan salaattijuustoa fetana tai kuohuviiniä shamppanjana... Eikä se ole elitismiä, vaan halua säilyttää ero alkuperäisen ja derivatiivisen välillä. Erojen merkittävyydestä voidaan kiistellä, mutta niin kauan kuin ne pystyy huomaamaan valmistusmaahan katsomatta ne ovat mainitsemisen arvoisia.

Vai alkuperäisen? Mitä tarkoitat alkuperäisellä?
Joku juusto tai juoma on selkeämpi määritellä aineosiensa tai valmistuspaikkansa perusteella kuin sarjakuva. (Ks. ketju jossa yritettiin määritellä käsite sarjakuva.) Jos ajatellaan että alkuperäistä mangaa on Japanissa tehty tai julkaistu sarjakuva, niin kovin löyhä ja ongelmallinen peruste se on (kuten tässä ketjussa on monesti todettu).