Hellsing

[haplo]

Tämä on erinomaisen hyvä idea, mutta täysin riippuvainen siitä että arvostelijoilla on toisistaan poikkeava mielipide 

Tuosta tulikin mieleen löyhä vertaus dialektiikkaan. Voisiko tätä menetelmää soveltaa arvosteluihin, eli annettaisiin kahdelle eri arvostelijalle sama arvostelukohde, jota he työstäisivät eri näkökulmista?

[Curtvile]

Tuosta tulikin mieleen löyhä vertaus dialektiikkaan. Voisiko tätä menetelmää soveltaa arvosteluihin, eli annettaisiin kahdelle eri arvostelijalle sama arvostelukohde, jota he työstäisivät eri näkökulmista?

on ja näin on tehtykin.
Itse asiassa se on aina väistämätöntä kun on kaksi eri arvostelijaa. Näkökulma ei ikinä ole sama.

Niin olen minäkin osan niistä ja ihan ilman kipuja. Pointtini oli vain se, että jos hyllyssä on Dampyr, Hellsing ja Hellboy rinnakkain, niin mieluiten tartun Hellboyhin.

Ymmärrän toki kannan, kunhan kauhuharrastajana nipotin.
Kaikki ovat laadukkaita jas nyt ei ole kyse toinen tykkää äidistä toinen tyttärestä. enemmänkin yksi pitää  blondista, toinen tummasta kolmas punapäästä.
Oma makuni taitaa kattaa kaikki.

[haplo]

on ja näin on tehtykin.
Itse asiassa se on aina väistämätöntä kun on kaksi eri arvostelijaa. Näkökulma ei ikinä ole sama.

Ei tietenkään näkökulma ole koskaan täysin sama, mutta harvoinpa se on täysin vastakkainenkaan, johon siis ajatuksellani mahdollisimman pitkälle pyrin.

Tähän kaipaisin esimerkkiä. Löytyisikö niitä netistä kun lehtiä en viitsi alkaa käsiini haalimaan?

[Lurker]

Nyt kun ei enää keskustella Hellsingistä vaan sisällöntuotannosta, niin keskustelu oikeaan threadiin: Kvaakin sisällöntuotanto.

[tmielone]

Kaikki ovat laadukkaita jas nyt ei ole kyse toinen tykkää äidistä toinen tyttärestä. enemmänkin yksi pitää  blondista, toinen tummasta kolmas punapäästä.

Näinhän se yleensä tuppaa olemaan.

Eilen illalla tajusin, että Takeshi Kitano sekoittaa leffoissaan genrejä samaan tapaan kuin mangakat omissa tuotoksissaan. Esimerkiksi Zatoichissa oli rujoa väkivaltaa ja (länsimaalaisen kulttuurin kyllästämän henkilön mielestä) hieman irrallisilta tuntuvia koomisia kohtauksia. Ehkä leffan viehätys osittain perustuukin totutusta poikkeavaan kerrontakulttuuriin. Varmaan sama koskee myös sarjakuvia.

[Canard]

Toinen osa luettu.
Aikaisemmin kritisoimani piirrosjälki on mielestäni tässä kakkososassa parempaa, tarinakin alkaa saada paremmin vauhtia, kun se japanikauhun yksi peruspahoista, eli

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi piilotetun sisällön)

VANHAT IRSTAAT NATSIT

tulevat mukaan kuvaan.
Se vain pisti silmään, että naispoliisia nimitettiin kirjan alussa nimellä Celas, kun taas lopussa käytettiin muotoa Seras.

[Lurker]

...syy vampire hunter Dn tappioon on sen täysi kiihkottomuus, kauhun muuttaminen valoissa säästäväksi satufantasiaksi.

Mielestäni tuo juuri on Vampire Hunter D:n hyvä puoli!

Hellsing sisältää käsittämättömän määrän infantiilia (?) poseerausta ja perspektiivikuvia pyssynpiipusta - mikä tietty voi olla jonkun mielestä hyvä juttu. Efektit ehkä toimisivat paremmin, jos tarinaa lukisi luvun mittaisina episodeina. Mutta kun sitä tykitystä on peräjälkeen paksun pokkarin verran niin se on liikaa, kerta kaikkiaan liikaa. Ainakin minulle.

Ja ymmärrän kyllä, että sarjakuva on liioittelun taidetta, mutta siltikin Hellsingin anatomiat ovat joskus vaan jotenkin niin outoja. Yläruumis venyyyyyy...

[Emppu]

Mielestäni tuo juuri on Vampire Hunter D:n hyvä puoli!

Hellsing sisältää käsittämättömän määrän infantiilia (?) poseerausta ja perspektiivikuvia pyssynpiipusta - mikä tietty voi olla jonkun mielestä hyvä juttu.

Mun mielestä se luo tietynlaisen koomisen tunnelman koko sarjaan ja animeen verrattuna tietenkin manga on paljon enemmän vitsejä, niin visuaalisesti kuin kerronnallisestikin. Toki kun animen oli nähnyt ennen mangan lukemista, olihan tämä huima totuttelukysymys, mutta sitten kun ymmärsi, että ilmapiiri oli muutenkin hieman kieliposkella tehtyä, niin eeppiset ja irrelevantit posetuksetkin alkoivat naurattamaan sitäkin enemmän. Enpähän ole taas vähään aikaan nauranut niin makeasti kuin tota Hellsingin ykkösosaa lukiessa.

[Dennis]

Kohta tulee Hellsingin kolmas osa, hiano juttu!

[Maria D]

Muistan joskus muinoin opetelleeni piirtämään verta Hellsingin avulla. Ei ehkä malli sieltä realistisimmasta päästä, mutta ainakin oli hauskaa.

[rama]

Luin juuri ysivolan (kolmannen kerran) ja iho on vieläkin kananlihalla. Suurenmoista hulluutta!

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi piilotetun sisällön)

Konsepti luoda kasa erinomaisen mielenkiintoisia, toinen toistaan hullumpia hahmoja on mieleeni, ja ottaa heidät kaikki hengiltä apokalyptisellä verenvuodatuksen hyökyaallolla kerrassaan suurenmoinen!

Hiranon dynaaminen musta piirrostyyli on sekin kovin mieleinen. Huoh, miten ihmeessä jaksan odottaa seuraavaa osaa??!

”Miauen!!"   <- ei voi selittää, täytyy nähdä

[rama]

Mielestäni tuo juuri on Vampire Hunter D:n hyvä puoli!

Haha, en olisi uskonut muiden kuin yaoista tykkäävien lukevan Deetä, sen verran tämä sarja panostaa vain ja ainoastaan kauniiden profiilien esittämiseen (itse sisältö on pelkkää tuubaa)... Eipä sen puoleen, katson mielelläni kauniita profiileja, ja saatanpa jopa maksaakin niistä 

Ja ymmärrän kyllä, että sarjakuva on liioittelun taidetta, mutta siltikin Hellsingin anatomiat ovat joskus vaan jotenkin niin outoja. Yläruumis venyyyyyy...

Et luultavasti arvosta myöskään El Grecoa (Caravaggion lisäksi ehkä parasta mitä maalaustaiteelle on koskaan tapahtunut)? Kuten sanottu, parasta Hellsingissä on sen huumori, verenhurmio (jota ei pyydellä anteeksi) ja lähes groteski piirrostapa. Jos näitä ei osaa arvostaa Hellsing tuskin kolahtaa. Sarja vaatii luultavasti aika erikoista huumorintajua...

P.S. Pahoitteluni myöhäisestä kommentoinnista, Lurker, tämä oli jotenkin päässyt livahtamaan ohitse 

[Lurker]

P.S. Pahoitteluni myöhäisestä kommentoinnista, Lurker, tämä oli jotenkin päässyt livahtamaan ohitse 

No juuh, vastahan tuosta on rapiat päälle puolisen vuotta. Ja koska El Grecosta tykkään, niin lasken, öh, aseeni.  Piti oikein Googlella tarkistaa mitä se yaoi on. Ja nyt täytyy sitten tyhjentää selaimen välimuisti ja historiatiedot...

[rama]

Ja nyt täytyy sitten tyhjentää selaimen välimuisti ja historiatiedot...

Sweet! 

[schweigend]

Nyt kun Hellsingin kahdeksaskin osa on ilmestynyt suomalaisfanien hyllyille, suosittelen vertailemaan sen piirrosjälkeä ensimmäisen pokkarin vastaavaan. Hellsing on minusta vallan loistava esimerkki siitä miten amatööriltä vaikuttava sarjakuvailija oppii piirtämään. Viimeisimmät pokkarit ovat olleet täynnä sellaisia ruutuja joista olen pitänyt kovasti.

Ja mitä sarjan juoneen tulee... Jaa-a. Itse luen koko sarjaa huumorimielessä enkä ole koskaan ottanut sitä täysin vakavasti. Kertonee jotain.