Bizenghast ja Dramacon suomeksi

[Laura Sivonen]

Anime-lehden uutista peesaten:

Kustannusyhtiö Pauna Media Group yhteistyössä TOKYOPOPin kanssa julkaisee suomeksi mangatyyliset sarjakuvat Bizenghast ja Dramacon.

M. Alice LeGrow'n Bizenghast kertoo Dinah-nimisestä tytöstä, jota alkavat riivata kadotetut sielut hänen muutettuaan Bizenghastin kaupunkiin. Yhdessä ystävänsä Vincentin kanssa Dinahin on kohdattava Bizenghastin mausoleumin synkät salaisuudet selvitäkseen järjissä unohdetussa kaupungissa.

Svetlana Chmakovan Dramaconin päähenkilö harrastelijakirjoittaja Christie osallistuu elämänsä ensimmäiseen animetapahtumaan yhdessä poikaystävänsä Derekin kanssa markkinoidakseen heidän yhteistä sarjakuvaansa. Mutta naispuoliset cosplayerit vievät pian Derekin huomion, kun taas Christie huomaa ihastuneensa erääseen komeaan miescosplayeriin...

Molemmat sarjat kääntää suomeksi Anssi Puolamäki ja niiden ensimmäiset osat ilmestyvät maaliskuussa.

Lähde: Pauna Media Group


Lisätietoja sarjoista Tokyopopin omilta sivuilta (Dramacon, Bizenghast) tai ANN:stä (Dramacon, Bizenghast)

[RS]

ANN:n Bizenghast-arvostelu ei juuri houkuttele, mutta Dramacon vaikuttaa sen verran hilpeältä tapaukselta ainakin näin animangaharrastajan näkövinkkelistä, että taitaapa tuo löytää paikkansa hyllyssäni - ainakin jos hinta on kohdallaan.

Mutta tosiaan, mikä ihmeen Pauna Media Group? Kuu-ukkeli löysi vain yrityksen osoitteen, vaan ei verkkosivuja. Otsikon vilkaistuani arvelin sarjojen tulevan Egmontilta Lunan ja kumppaneiden vanavedessä, mutta hienoahan tämä jos uudet kustantamot lähtevät leikkiin mukaan.

[Reima Mäkinen]

Moderoinnin puheenvuoro: Tähän ketjuun alkoi tulla spekulointia uuden kustantajan vaikutuksista Suomen mangakustannuskenttään. Siirsin keskustelun Pelastaako manga? -ketjuun jossa aihetta voi paremmin käsitellä. Täällä siis olisi enimmäkseen pulinaa kyseisen firman kyseiseten sarjakuvien sisällöstä (ks- otsikko).

[isokana]

Kun ei uni tule, on aika surffata pitkin nettiä. Silloin selviää mm. että Pauna Media Group Oy on rekisteröinyt tunnukset www.manganet.fi ja www.pmg.fi joista ei kyllä tällä hetkellä löydy mitään. Mutta ehkä tulevaisuudessa.

Itse sarjoista sen verran, että Bizenghast ei ole kaupassa selailun perusteella vakuuttanut muusta kuin turhuudestaan. Kauhu on tunnelmasta kiinni eikä sitä näkynyt niillä sivuilla. Dramaconin olin sivuuttanut aikaisemmin, mutta Anikin ihkuttajat ovat saaneet pään kääntymään ja ostoaikeen syntymään. Fandomille irvailu toimii melkein aina. Onnea vaan uudelle kustantajalle. Ei tässä maassa kuitenkaan sarjakuvaa koskaan tarpeeksi julkaista.

[Laura Sivonen]

Dramaconin olin sivuuttanut aikaisemmin, mutta Anikin ihkuttajat ovat saaneet pään kääntymään ja ostoaikeen syntymään.

Kyllä, kahden ensimmäisen osan ylpeänä omistajana voin sanoa, että tätä ostopäätöstä ei kadu yksikään huumorista pitävä. Dramacon toimii saumattomasti useamalla osa-alueella ja alun hienoisesta takkuamisesta huolimatta (Svetlanalla usein tuo alku aina pienen hakemisen takana) tarinan lähtiessä rullaamaan kyykyttää tämä aika monta hyymörisarjakuvaa. Svetlana yhdistää ilmiömäisen hyvin japanilaisen estetiikan ja ilmeikkään ulkoasun ironisen sulavaan jenkkidialogiin. Sanoisin, että tähän kulminoituu kaikki hyvä, mitä aasialaisella ja länsimaisella komediasarjakuvalla on tarjota.

Bizenghastilla voi pyyhkiä.. lattiaa.

[PJ]

Samaa mieltä. Itse kiinnostuin puolisen vuotta sitten Bizenghastista pelkästään sen nimen vuoksi ja kannetkaan eivät olleet aivan syvältä. Mutta voih, sitten sain luettavakseni ensimmäisen osan ja hammasta purren luin sitä viikon (184-sivuinen pokkari). Piirrosjälki otti aika paljon päähän, joka on voinut vaikuttaa aika negatiivisesti lukukokemukseeni. Uskomattoman viimeistelemätöntä jälkeä.

[Lönkka]

Mutta tosiaan, mikä ihmeen Pauna Media Group?

Nimestä päätellen yrityksen takana lienevät samat vekkulit jotka kaiketi vastasivat aikoinaan näistä firmoista:
pro games
protocol productions
game world
foxprint

[Laura Sivonen]

Bizenghastista lisää asiaa.

Piirrosjälki tosiaan heittelee jo kahden ensimmäisen kappaleen aikana niin pahasti, että luulisi kahden eri ihmisen olevan piirtämässä. Parasta jälkeä LeGrow'lta tulee aikaan kappalaiden avaussivuissa (esim. tässä ja tässä) ja rakennuksissa (here, here, here och här). Niihin hän on selvästi panostanut ja käyttänyt paljon aikaa, mutta samalla laiminlyö sarjakuvansa muita osia, ja silloin kontrasti näyttävän ja surkean jäljen välillä on entistä suurempi ja kokonaisuus vielä rikkonaisempi. Välistä LeGrow laiskistuu ja luottaa toiston voimaan, eikä jaksa juurikaan panostaa hahmojensa ulkoasuun.

Mutta LeGrow'n taiteesta pitävät varmasti ilahtuvat, että neiti on myös julkaissut taidekirjan!

[dErasmus]

Hei armoa hieman, Bizenghasthan oli Rising Star of Manga Artist-kilpailun järjestyksessä toinen voittaja (ekahan kilpailun voitti se järkky frettitarina). Toki länsimaissa sitä hyvääkin mangaa on tullut, mutta aina ne hyvät ei noihin Tokyopopin kilpailuhin eksy/ehdi. Suurimpana rajoittajan (kas kummaa) Yhdysvaltain kansalaisuus.

[PTJ Uusitalo]

Suurimpana rajoittajan (kas kummaa) Yhdysvaltain kansalaisuus.

Kisoja on monia.

[dErasmus]

Kisoja on monia.

Mutta siis yksi pääsyy, miksi noi Tokyopopin voittajat olleet jotenkin kovin naiivin oloisia.

[Aura]

Joo, noita mallisivuja selanneena jätän Bizenghastin suosiolla väliin, mutta Dramacon vaikuttaa hyvältä ja toimivalta, joskin ehkäpä hieman sisäänpäin lämpiävältä otakuhuumorilta. (Ei sillä että se olisi paha asia, itseltä monet otakujutut menevät kyllä helposti ohi)

[Antti Peltola]

Tänäänhän nämä sitten tulivat myyntiin. Samalla mainostetaan seuraavaa, huhtikuussa alkavaa sarjaa The Tarot Café. Sarjan tekijä Sang-Sun Park on tuttu Les Bijouxista.

[Laura Sivonen]

Tänäänhän nämä sitten tulivat myyntiin. Samalla mainostetaan seuraavaa, huhtikuussa alkavaa sarjaa The Tarot Café. Sarjan tekijä Sang-Sun Park on tuttu Les Bijouxista.

No nehän alkoivat oikein joukolla tykittämään. Jaksatko Antti tehdä tuosta uutisesta oman aiheensa tänne mangapuolelle?

[Laura Sivonen]

Läheisemmän tarkastelun perusteella Dramacon vaikuttaa julkaisultaan täysin identtiseltä amerikkalaisen serkkunsa kanssa - ainoa ero on tosiaan tuo kieli. Muuten kannet (Tokyopopin logoa lukuunottamatta), extrat, fontit, julkaisun koko, sivumäärä ja kaikki ovat samoja.

Käännös on erittäin onnistunutta ja toimii saumattomasti suomeksi. Kannesta kanteen en ole vielä lukenut, mutta yhden käännösvirheen bongasin extrasivulta. Paradise Kiss on käännetty "Paratiisisuudelmaksi". Ilmeisesti kääntäjä ei ole ymmärtänyt viitettä toiseen sarjaan ja kääntänyt nimen turhaan suomeksi. Pratiisisuudelmahan ei tarkoita mitään, mutta Paradise Kiss on viittaus Ai Yazawan sarjaan.

Ihmettelen hieman julkaisijan ratkaisua jättää kääntämättä kaikki kuvissa näkyvät englanninkieliset kirjoitukset. Jopa laput ja lopussa olleen Sandran kirjeen. Keskivertosuomalaislukijaa tämä tuskin haittaa, mutta englantia osaamattomille vaikuttaa jo hieman, jos ei ymmärrä, mitä Sandra kirjeessään kirjoittaa.